Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A 2013 Dnro KAS-2009-Y-29-113 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Perustettava Oy Perustettavan osakeyhtiön lukuun, yhteyshenkilö Jari Kaijansinkko Harakkaniituntie 7 54720 LAKSIAINEN HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Savitaipaleen kunnan Jokeinmaan kylässä sijaitsevalla tilalle Jaala RN:o 8:2 rakennettavaa lypsylehmille tarkoitettua lypsykarjapihattoa ja pihaton yhteyteen tulevia lietelantasäiliöitä sekä rehuvarastoja. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 5.2.2009. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI-53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Hakijalla on 16 voimassaolevaa pellon vuokrasopimusta (pinta-ala yht. 101 ha), sekä lannanlevityssopimukset neljän viljelijän kanssa, jolloin lannan levitykseen käytettävää peltoa on esitetty yhteensä noin 226 ha. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Lähin tilan ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattorakennuksesta. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Kolme toiminnassa olevaa lypsykarjatilaa perustaa osakeyhtiön ja rakentaa pihattonavetan 254 lypsylehmälle ja 68 alle 6 kk:n ikäiselle nuorkarjaeläimelle. Maidontuotanto vanhoissa navetoissa lopetetaan. Lehmävasikat kasvatetaan lypsylehmiksi yhtiön osakkaiden omilla tiloilla. Sonni vasikat myydään välitykseen. Vedenhankinta Tilalle rakennetaan porakaivo. Lannan käsittely ja varastointi Syksyllä 2010 tehdään lietesäiliöt sekä uusi pihattonavetta. Olemassa olevissa navettarakennuksissa kasvatetaan osakkaiden lehmävasikat lypsylehmiksi. Lannan käsittely tullaan toteuttamaan lietelantamenetelmällä. Navetan yhteyteen rakennetaan kolme lietelantasäiliötä yhteistilavuudeltaan 7248 m 3. Lietesäiliöt ovat kattamattomia ja täytetään altapäin. Säiliöt rakennetaan betonista. Lietelannan varastointitilavuutta tulee lietekuilut huomioiden yhteensä 7548 m 3. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa noin 226 hehtaaria, josta maanvuokrasopimus peltoa noin 101 hehtaaria. Lannasta 50 % levitetään keväällä, 40 % kesällä ja loppu syksyllä. Lanta levitetään pellolle viljelysuunnitelman mukaisesti pääosin viikoilla 16 41 (90 %).

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 3 Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietelanta levityksessä pyritään käyttämään parasta käyttökelpoisinta tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila tulee mahdollisesti myöhemmin liittymään ympäristötukijärjestelmään. Jätevedet ja päästöt Maidonkäsittelytilojen jätevedet ja muut eläinsuojan harmaat vedet johdetaan lietesäiliöön. Kuivikelannan siirto ja kuormaus tehdään päällystetyllä piha-alueella. Säilörehua valmistetaan vuosittain esikuivattuna 3400 tonnia ja ne varastoidaan laakasiiloon. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetusauto noin kaksi- kolme kertaa kuukaudessa. Muu liikenne pääsääntöisesti on maatilan omaa rehujen ja lannan siirto liikennettä. Traktoriliikenne eläinsuojan piha-alueella muodostuu pääasiassa rehun siirrosta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot ym. toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään lannan mukana peltoon. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Eläinsuojan ja lantavarastojen sekä niihin kuuluvien rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja niissä havaitut vauriot korjataan välittömästi. Sähkökatkoksia varten on oma aggregaatti. Tulipalon varalta tilalla on pelastussuunnitelma. Kaivoveden loppuessa vettä haetaan naapurin kaivosta ja johdetaan järjestelmään. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Savitaipaleen kunnan ilmoitustauluilla 27.2. 31.3.2009. Kuulutus on julkaistu Yhteissanomat nimisessä lehdessä 27.2.2009. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 4 Lausunnot Esitys: Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty 23.6.2009. Savitaipaleen kunta / Kunnanhallitus 25.5.2009 Perustettava Oy (yhdyshenkilö Jari Kaijansinkko) hakee ympäristökeskukselta ympäristölupaa, joka koskee Savitaipaleen kunnan Jokeinmaan kylään rakennettavaa lypsykarjapihattoa. Perustettava Oy ostaa tontin tilalta Jaala R:no 8:2. Lappeenrannan ympäristötoimen lausunto sekä kartta, mihin on merkitty pihaton sijainti, on esityslistan oheismateriaalina. Lausuntonaan kunnanhallitus toteaa, että alueella mihin pihatto ja lannanlevitys tulee, ei ole kaavaa, mutta kunnassa on laadinnassa vesistöjä koskeva rantaosayleiskaava ennestään kaavoittamattomille vesistöalueille. Lisäksi kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että toiminta ei saa aiheuttaa haitta alueen vakinaiselle loma-asutukselle. Muutoin kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta, eikä kunnalla ole muita maankäytön suunnitelmia alueelle kuin edellä mainittu kaavoittamattomien vesistöjen rantaosayleiskaava. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto 15.5.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoa Savitaipaleen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta Perustettava Oy:n (yhteyshenkilö Jari Kaijansinkko) lypsykarjanavetan rakentamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Lannankäsittelymenetelmäksi on esitetty lietelantamenetelmä. Hakemuksen mukaan eläinsuojan yhteyteen rakennetaan 3 kpl avolietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on vähintään 7500 m 3 lietekuiluineen. Maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja wc-vedet 400 m 3 vuodessa johdetaan lietesäiliöihin. Säilörehua valmistetaan laakasiiloon. Hakemuksessa ei ole mainintaa eläinten laiduntamisesta eikä jaloittelualueista. Lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltopinta-alaa on esitetty 226 ha. Lannan levityksessä pyritään käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksen mukana on toimitettu mm. asemapiirros ja selvitys lannan levitysalueista. Tilalle hankitaan 3000 litran polttonestesäiliö. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyyn Honkajoelle poltettavaksi. Muutoin tila liittyy kunnalliseen jätehuoltoon.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 5 Ympäristötoimen lausunto: Suunnitellut lantavarastot ovat laskennallisesti riittävät esitetylle eläinmäärälle. Lietesäiliöt tulee olla katettavissa tarvittaessa, mikäli poikkeukselliset sääolosuhteet mm. runsaiden sateiden muodossa yleistyvät. Lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltopinta-alaa on riittävästi eivätkä esitetyt peltoalat sijainneet tärkeillä pohjavesialueilla. Laakasiilot tulee viemäröidä joko erilliseen umpisäiliöön tai lietesäiliöön. Karjasuojan, lietesäiliöiden ja laakasiilojen rakentamisessa tulee käyttää vesitiiviitä betonirakenteita. Rakennuksen katolta tulevat puhtaat vedet tulee johtaa alueelta siten, etteivät ne joudu kosketuksiin karjan lannan kanssa navetan ympäristössä alueilla, josta karjaa kuljetetaan tai karja kulkee ulos ja sisään. Jätehuollossa tulee noudattaa Savitaipaleen kunnan jätehuoltomääräyksiä. Maataloudessa syntyvä muovijäte tulisi ensisijaisesti ohjata energiajätteeksi laitosmaiseen polttoon. Mikäli eläimille tullaan järjestämään laidunnus- tai jaloittelumahdollisuus, tulee asia käsitellä ennen ympäristölupapäätöksen antamista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 20.5.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetusta lausunnosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Perustettava Oy:n eläinsuojatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Uuden lypsykarjapihaton valmistuttua eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 254 lypsylehmää ja 68 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinmäärää voidaan kuitenkin muuttaa kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelannan ja maitohuonevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 6836 m 3, kun eläinsuojaan on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. Lisäksi avosäiliöiden sadevesiker-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 6 tymälle tulee varata tilavuutta 0,3 m 3 / m 2. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uudet lietelantasäiliöt tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Lisäksi säiliöt on suunniteltava ja rakennettava niin, että ne voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Uusien lietelantasäiliöiden rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään eläinmäärää vastaava määrä peltoa. Edellä mainitulla tavalla jakaantuneella 322 eläimen maksimimäärällä tämä tarkoittaa 179 ha peltoalaa. Levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään 179 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tässä pinta-alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen suojakaistat, joille lantaa ja torjunta-aineita ei saa levittää. 6. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannanlevityksestä. Lannan levitys ja käsittely on kielletty yleisinä juhlapyhinä sekä levitysten vaikutuspiirissä olevissa kohteissa pidettävien juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Lannan pintalevitys on kiellettyä 10 metriä lähempänä vesistöä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on aina kiellettyä pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) pohjavesialueilla

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 7 lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää ainoastaan keväällä sekä kasvustoon 15.8. asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, eläinsuojan WC-vedet sekä muut pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. Jos jätevedet käsitellään muutoin, on se tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juomaastioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 14. Mikäli tilalle rakennetaan erillinen jaloittelutarha, on sitä koskeva suunnitelma esitettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoissa ennen sen rakentamista. 15. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 8 päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 16. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuustai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään 3 kk etukäteen, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 19. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa ja muistutuksissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 9 Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Lupamääräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohjatai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. Lietesäiliöiden kiinteällä katteella voidaan vähentää hajuhaittoja ja estää sadevesien pääsy lietesäiliöön.(lupamääräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Lupamääräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Lannan käsittelystä ja levityksestä syntyvää hajuhaittaa voidaan rajoittaa välttämällä levitystä ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen läheisyydessä ilmeistä haittaa. (Lupamääräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Lupamääräys 7.)

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 10 Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Lupamääräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Lupamääräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Lupamääräys 13.) Määräys esittää mahdollisesti rakennettavan jaloittelutarhan suunnitelma ympäristökeskukselle, on annettu tiedonkulun turvaamiseksi ja valvonnan helpottamiseksi. (Lupamääräys 14.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Lupamääräys 15.) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 16.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräys 17.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Lupamääräys 18.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Lupamääräys 19.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.10.2019. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ym-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 11 päristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3130 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), jonka 4 kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, käsittelymaksu on 3130 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Savitaipaleen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Yhteissanomat nimisessä lehdessä. Hakija, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 18.8.2009 12 Savitaipaleen kunnanhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus (sähköinen) Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01) Luvat ja valvonta -osaston päällikön sijainen, Yli-insinööri Harri Majander Tarkastaja Jouko Hytti Päätöksestä antaa lisätietoja tarkastaja Jouko Hytti puh. 0400 258 824 LIITE Valitusosoitus

liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 18.8.2009 nro A 2013, Dnro KAS-2009-Y-29-113 VALITUSOSOITUS Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 18.8.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 17.9.2009. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LUV01