Avoimen lähdekoodin vaarat



Samankaltaiset tiedostot
Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus

Onko ilmainen lounas sittenkin olemassa - Linux mobiililaitteessa -

Esiselvitys ja avoin lähdekoodi

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Innovointiprosessi. Lili Aunimo Lili Aunimo

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

T Loppukatselmus

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing Jan Nyman,

AVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj IBM Corporation

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Projektiraportti. SPT2014 Selvitysprojekti projektihallinnan työkaluista. Versio 1.0. apj2014 Projektiraportti 1 (9)

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Helsinki Region Infoshare 2013

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

Kaupunginkanslian avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy kevät Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys

IoT-platformien vertailu ja valinta erilaisiin sovelluksiin / Jarkko Paavola

IBM IT Education Services - DB2 YTR - sertifioinnit

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Teknillinen korkeakoulu T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testausraportti Smartmeeting opponointi

Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry Helsinki

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)

Linked Events. Helsingin tapahtumarajapinta. Aleksi Salonen

Tietotekniikan kasvun ongelmat?

Digitaalinen haavoittuvuus MATINE Tampere

Hankinnan problematiikka

Megaprojekti pysyi aikataulussa. Totta vai tarua?

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

TI10 Joni Hämäläinen & Jan Lampikari

Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa. Oskari verkostopäivä Tommi Karttaavi

Tietotekniikan kandidaatin tutkinto

Virtualisointi Kankaanpään kaupungissa. Tietohallintopäällikkö Jukka Ehto

Tietotekniikan kandidaatin tutkinto

Avoin lähdekoodi Mikko Välimäki

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Kasvuyrityksen tuotekehitysportfolion optimointi (valmiin työn esittely)

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

JulkICT strategian aluekierros, Pori Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro

OS-ohjelmistojen liiketoimintamallit

HRI, Open Ahjo ja Open Helsinki Hack at Home. Avointa kaupunkia rakentamassa Ville Meloni Forum Virium Helsinki

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

CUDA. Moniydinohjelmointi Mikko Honkonen

YHDISTYKSEN DIGITAALINEN VIESTINTÄ

Backup Exec 3600 Appliance

Teollisuuden näkökulma avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin

Pauli Pesonen. Pääroolit. Järjestelmäasiantuntija, Senior. Ansioluettelo Päivitetty 1 / 2008

Projektityö

Laitteista digitaalisiin ratkaisuihin Case Kemppi

CMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University

CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

Kuvaruudun striimaus tai nauhoitus. Open Broadcaster Software V.20. Tero Keso, Atso Arat & Niina Järvinen (muokattu )

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Open source uusia mahdollisuuksia operaattoreille

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

DESCA-sopimuksen ohjelmistomoduuli ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767)

Tietokannan tietoturva. Heli Helskyaho Tietoturva-aamupäivä, Oracle House

Koulutuksen ja tutkimuksen näkökulma

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Estimointityökalut. Pekka Forselius, Senior Advisor Finnish Software Measurement Association FiSMA ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Intel Threading Building Blocks

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Juha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Transkriptio:

Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com)

Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen lähdekoodin käsite? Vai monta erilaista, jotka kaikki eroavat toisistaan enemmän tai vähemmän riippuen lisensseistä, käyttötapauksista, kehittäjäyhteisöistä? Ongelma: väärä tai puutteellinen tieto? Juridiset Yhteisöön liittyvät Kustannukset Toimialaa koskevat seuraukset (Varmasti myös paljon yksityiskohtaisempia riskejä ja vaaroja missä tahansa spesifissä toimintaympäristössä!)

Juridiset Lisenssit ja niiden määrittelemät oikeudet ja velvotteet? Viral effect, tarttuvuus lienee yleisin tunnistettu riski; voi vaatia avoimen lähdekoodin ohjelmistoon liitetyn muun ohjelmiston julkistamista Kaiken koodin läpikäynti raskasta ja kallista! Eri järjestelmien juridinen yhteensopivuus voi muodostaa myös ongelmia Työkalutukea: Ville Oksanen, Mikko Välimäki. Licence Compliance Software as a Tool for Open Source Risk management, Academy of Management Annual Meeting, Atlanta, USA, August 2006. Rajat sallituille käyttötapauksille? Käytännön ohjelmistotyössä näyttää olevan vallalla luottaa kansanperinteeseen (esim. DLL-API estää tarttuvuuden), mutta kaikkia peukalosääntöjä ei ole testattu oikeussalissa Erikoistapaukset? Kenen kanssa sovin, jos haluan tehdä jotakin standardilisenssistä poikkeavaa? Muutokset? Lisenssit voivat muuttua; yhteisön käyttämä lisenssi voi muuttua Tulee nykyisin harvoin yllätyksenä? Yrityksillä jo nyt jonkin verran kokemusta

Yhteisö Periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä ylläpitämään mitä tahansa avoimen lähdekoodin ohjelmistoa Toisaalta ohjelmistokehitys on usein hyvin henkilökohtaista, varsinkin silloin kun se tehdään harrastuspohjalta Joihinkin tarkoituksiin on useita kilpailevia yhteisöjä, joiden koko ja toteutuksen laatu vaihtelee Oikeasti siis ainakin pienemmissä yhteisöissä voidaan hyvin puhua henkilöriippuvuudesta, vai voidaanko? Happotesti: Käydään läpi muutama esimerkkiprojekti, ja tutkitaan niiden lokeista kuka on tehnyt mitäkin Useita virhelähteitä Lokitieto voi olla väärää Voi olla tapana että yksi henkilö tekee muidenkin päivitykset Sama henkilö voi olla mukana usealla eri ID:llä Ja paljon muuta Toisaalta ehkä tästä saa vähän suuntaa siitä, miten henkilöriippuvaista avoin lähdekoodi on Omaa kokemusta: Case Laika Eclipse + CDT + PyDev + Maemo + Scratchbox

Sample 1: gnome-python

Sample 2: glade3

Sample 3: totem

Sample 4: Linux kernel (Who's writing 2.6.21 and related issues, http://lwn.net/articles/224760/ ) Most active 2.6.21 developers By changesets By lines changed Eric W. Biederman 104 2.5% Adrian Bunk 24097 6.1% Ralf Baechle 77 1.9% Divy Le Ray 18255 4.6% Adrian Bunk 71 1.7% Ben Dooks 17510 4.4% Bob Moore 66 1.6% Andrew Victor 13877 3.5% Andrew Morton 54 1.3% Ralf Baechle 9905 2.5% Top 2.6.21 contributors by employer By changesets By lines changed (Unknown) 1108 27.1% (Unknown) 85436 21.5% (None) 380 9.3% (None) 52312 13.2% Red Hat 304 7.4% IBM 28186 7.1% Intel 280 6.8% Intel 20778 5.2% IBM 259 6.3% Red Hat 19007 4.8% Novell 258 6.3% Novell 18702 4.7%

Kustannukset Jerry Krasner: Total Cost of Development, July 2003 Study regarding 50 Windows CE.Net/XP Embeded and 50 different embedded Linux systems costs of device development Project time: Windows-projects 8.1 months, Linux projects14.3 months Device/hardware development cost: Windows-projects:$500.000 Linux running devices n. $1.900.000 Total Cost of Development 4:1 to Windows

Mistä hinta muodostuu?

Toimialalliset 10 miljardin liiketoiminnasta 100 miljoonan liiketoiminnaksi? Mahdollisuus tehdä tuotteita niin halvalla, että toiset toimittajat joutuvat luopumaan omista tuotteistaan ja siirtymään avoimeen lähdekoodiin?... Pienentää valittavissa olevien tuotteiden joukkoa? Ilmaisen kanssa vaikea kilpailla? Johtaa määräävään asemaan päätyviin ilmaisiin ohjelmistoihin, joiden innovatiivisuus voi hiipua kun koko kasvaa riittävän suureksi ja muuntelusta tulee tarpeeksi vaikeaa? Pienentää koko alalla liikkuvaa pääomaa? entäs sitten?

Kysymyksiä?

Kiitokset!