1982 vp. n:o 18 Hallituksen esitys Eduskunnalle Saksan Iiittotasavallan kanssa tehdyn kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Saksan Iiittotasavallan kanssa syyskuussa 1981 tehdyn kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maaoteitse koskevan sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on korvata aikaisempi hallinnollinen sopimus ja ajaomakaistaa maiden väliset kansainvälistä maantieliikennettä koskevat määräykset sekä saattaa ne samalle tasolle muiden maiden kanssa tehtyjen vastaavanlaisten sopimusten kanssa. Sopimuspuolet asettavat sekakomitean sopimuksen toteuttamista ja soveltamista varten. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 30. päivänä siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen valtionsisäisestä hyväksymisestä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samana ajankohtana kuin sopimus. YLEISPERUSTELUT Suomen ja Saksan Hittotasavallan välillä on voimassa vuonna 1962 asianomaisten ministeriöiden tekemä niin sanottu hallinnollinen sopimus tavaraliikenteestä maanteitse. Saksan Hittotasavallan maantieteellinen sijainti on ratkaisevan tärkeä Suomen kansainvälisille tiekuljetuksille. Maantiekuljetukset liit" totasavaltaan tai sen alueen kautta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Hallinnollinen sopimus ei ole enää pitkään vastannut nykyisiä tarpeita, muiden maiden kanssa tehtyjä maantieliikennesopimuksia eikä kansainväliseen maantieliikenteeseen sovellettavaa lainsäädäntöämme. Suomen ja Saksan Hittotasavallan kesken on tehty 31 päivänä maaliskuuta 1978 sopimus tieliikenneajoneuvojen verotuksellisesta käsittelystä kansainvälisessä liikenteessä (SopS 4/80). Maantieliikennettä koskevalla sopimuksella nykyaikaistettaisiin kansainvälistä maantieliikennettä koskevat muut määräykset sekä turvattaisiin lii kennelupien joustava saanti. Suomen aloitteesta käytyjen neuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin Bonnissa 11 päivä nä syyskuuta 1981 Suomen ja Saksan Hittotasavallan välillä kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maaoteitse koskeva sopimus. 1681013805
2 N:o 18 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Sopimuksen sisältö 1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala. Sopimusta sovelletaan kansainväliseen liikenteeseen Suomen ja Saksan Hittotasavallan alueella ja niiden alueen kautta liikennöitäessä jommassakummassa valtiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla. 2 artikla. Artiklassa määritellään käsitteet "henkilö kuljetus maanteitse" ja "linja-auto". Ensiksi mainitulla tarkoitetaan linja-autolla ammattimaisesti tai korvausta vastaan suoritettavaa henkilökuljetusta. 3-5 artikla. Artikloihin sisältyvät määräykset henkilöliikenteeseen tarvittavista luvista. Lupa tarvitaan pääsääntöisesti kansainväliseen linjaliikenteeseen kummankin valtion alueella, kauttakulkuliikenne mukaan luettuna. Liikenteenharjoittajien lomakohdematkoihin tarvitaan toisen valtion alueella suoritettavaa matkaosuutta varten toisen sopimuspuolen viranomaisten lupa. Myös satunnaisliikenteeseen tarvitaan lupa. Nämä luvat myöntää toisen sopimuspuolen viranomainen ja antaa liikenteenharjoittajan kotivaltion viranomainen. Lupaa ei kuitenkaan 5 artiklan 3 kappaleen mukaan tarvita satunnaisliikenteessä kuljetettaessa samaa matkustajaryhmää koko matkan samalla ajoneuvolla, jos paluu- ja lähtöpaikka on sama, eikä matkoihin, joilla matkustajat viedään toisen sopimuspuolen alueelle moottoriajoneuvon palatessa tyhjänä takaisin. Ajoneuvon tyhjänä tapahtuvaan maahantuloon ei lupaa myöskään tarvita, jos kumpaakin valtiota sitovissa monenkeskisissä sopimuksissa on niin määrätty. Tällaisiin kuljetuksiin ei saksalaiselta liikenteenharjoittajalta Suomessa vaadita tieliikennelain 5 :n (366/69).3 momentissa edellytettyä ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen harjoittamiseen tarvittavaa lupaa. Liikenteenharjoittajan on niiden kuljetusten yhteydessä, joihin lupaa ei vaadita, pidettävä ajoneuvossa tarkastusasiakirja ja esitettävä se vaadi ttaessa viranomaiselle. 6 artikla. Artiklassa määritellään käsite "moottoriajoneuvo". 7 artikla. Jommankumman sopimuspuolen alueella rekisteröidyt moottoriajoneuvot tarvitsevat toisen alueella ammattimaisessa tavaraliikenteessä suoritettaviin kuljetuksiin luvan. Tavarakuljetuksiin tarkoitetulle perävaunulle tai puoliperävaunulle ei kuitenkaan tarvita lupaa rekisteröintivaltiosta riippumatta. Sekakomitea sopii vastavuoroisuuden pohjalta lupakiintiön. 8 artikla. Lupa oikeuttaa moottoriajoneuvon rekisteriöintivaltion ja toisen valtion väliseen liikenteeseen sekä kauttakulkuliikenteeseen, mutta ei liikenteeseen toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevien kahden paikan välillä. Asianomaiset viranomaiset voivat laajentaa tai supistaa luvan tarkoittamaa oikeutta. Muutos on merkittävä lupa-asiakirjaan. 9 artikla. Artiklassa luetellaan kuljetukset, joihin lupaa ei tarvita. Tällaisia kuljetuksia ovat tavarakuljetukset moottoripyörällä, henkilöautolla ja rajatun kokoisilla moottoriajoneuvoilla sekä vahingoittuneiden ajoneuvojen kuljetukset, varusteiden kuljetukset erilaisiin artiklassa lueteltuihin teatteri-, messu~ ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, taide-esineiden, postilähetysten, ruumiiden ja elävien eläinten, paitsi teuraskarjan, kuljetukset ja lääketieteelliseen huoltoon tarvittavien tavaroiden kuljetukset. Viranomaiset voivat sopia luettelon muuttamisesta. Näiden kuljetusten osalta on saksalainen liikenteenharjoittaja vapautettu tieliikennelain 5 :ssä edellytetystä luvasta. 10 artikla. Muuttotavaroiden kuljetuksiin muuttoautolla tarvitaan lupa, mutta nämä kuljetukset eivät sisälly kiintiöön. 11 ja 12 artikla. Lupa voidaan myöntää vain liikenteenharjoittajalle, jolla ajoneuvon rekisteröintivaltion määräysten mukaan on oikeus kuljettaa tavaroita kansainvälisessä maantieliikenteessä. Lupa annetaan tiettyä ajoneuvoa varten, eikä sitä saa siirtää toiselle ajoneuvolle tai toiselle liikenteenharjoittajalle. Lupa voi olla aikalupa, joka oikeuttaa rajoittamattomaan määrään matkoja vähintään kahden kuukauden ja korkeintaan yhden kalenterivuoden aikana, tai matkalupa, joka oikeuttaa yhteen meno- ja paluumatkaan kolmen kuukauden aikana.
N:o 18 3 13 artikla. Jokaista lähetystä moottoriajoneuvoin suoritettavassa ammattimaisessa tavaraliikenteessä tulee seurata rahtikirja. 14 artikla. Lupaa ei tarvita kuljetuksessa omaan lukuun. Kuljetuksen mukana on kuiten kin oltava selvitys siitä, että kysymyksessä on kuljetus omaan lukuun. Tällaistakaan kuljetusta varten ei vaadita tieliikennelain 5 : ssä edellytettyä lupaa. 15 artikla. Sopimuksen mukaan vaadittavat asiakirjat on pidettävä mukana kaikilla matkoilla ja esitettävä vaadittaessa viranomaisille. 16 artikla. Toisen valtion alueella on noudatettava siellä voimassa olevia oikeudellisia ja hallinnollisia määräyksiä. 17 artikla. Jos liikenteenharjoittaja tai ajoneuvon miehistö syyllistyy toisen valtion lakien tai muiden säännösten ja määräysten taikka tämän sopimuksen määräysten rikkomiseen, tulee ajoneuvon rekisteröintivaltion viranomaisen sen sopimuspuolen viranomaisen pyynnöstä, jonka alueella määräyksiä on rikottu, antaa liikenteenharjoittajalle huomautus tai lopettaa lupien antaminen tälle tai peruuttaa jo annettu lupa siksi ajaksi, joksi toisen valtion viranomainen on sulkenut liikenteenharjoittajan pois liikenteestä. Asianomaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen suorittamistaan toimenpiteistä. Tuomioistuimen tai toimeenpanoviranomaisen toimenpiteet sillä alueella, missä määräyksiä on.rikottu, eivät vaikuta tämän artiklan soveltamiseefi'. 18 artikla. Sopimuspuolten edustajat muodostavat sekakomitean sopimuksen toimeenpanoa ja sen liikenteen kehitykseen mukauttamista varten. Komitea kokoontuu viranomaisten pyynnöstä. 19 artikla. Sopimuksen soveltamisesta maarätään yhtä aikaa sopimuksen kanssa allekirjoitetussa pöytäkirjassa. Pöytäkirjassa sovitaan muun muassa asianomaisista viranomaisista ja luvanhakumenettelystä. 20 artikla. Tähän artiklaan sisältyy vakiintuneen käytännön mukainen Länsi-Berliiniä koskeva lauseke. 21 artikla. Sopimus tulee voimaan 30. päivänä sen hyväksymistä koskevien noottien vaihtamispäivästä. Sopimus on voimassa yhden vuoden, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu, jollei jompikumpi sopimuspuoli kirjallisesti irtisano sopimusta. Irtisanomisaika on kolme kuukautta. 2. Ed u s kunnan suostu m u k se n tarpeellisuus Koska sopimuksessa myönnetään vapaotuksia liikennelupia koskevista vaatimuksista ( 5 artiklan 3 kappale, 9 artikla ja 14 artiklan 1 kappale), joista on säädetty lailla, on eduskunnan suostumus näiltä osin tarpeellinen. Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 :n mukaisesti esitetään, että Eduskunta hyväksyisi ne Bonnissa 11 päivänä syyskuuta 1981 Suomen Tasavallan hallituksen ja Saksan Liittotasavallan hallituksen välillä tehdyn kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen. Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
4 N:o 18 Laki Saksan Liittotasavallan kanssa tehdyn kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 s Bonnissa 11 päivänä syyskuuta 1981 tehdyn Suomen Tasavallan hallituksen ja Saksan Liittotasavallan hallituksen välisen kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. 2 Tarkempia säännöksiä täntöönpanosta annetaan sella. 3 tämän lain täytarvittaessa asetuk- Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1982 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Esko Rekola
N:o 18 5 Suomen Tasavallan hallituksen ja Saksan Liittotasavallan hallituksen välinen kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskeva SOPIMUS Suomen Tasavallan hallitus ja Saksan Liittotasavallan hallitus haluten säännellä kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse kummankin valtion välillä ja niiden alueiden kautta ovat sopineet seuraavasta: ABKOMMEN zwischen der Regierung der Republik Finnland unde der Regierung der Bundesrepublik Deutschland iiber den grenziiberschreitenden Personen- und Giiterverkehr auf der StraBe Die Regierung der Republik Finnland und die Regierung der Bundesrepublik Deutschlandin dem Wunsch, den grenziiberschreitenden Personen- und Giiterverkehr auf der Stra.Be zwischen beiden Staaten und im Transit durch ihr Hoheitsgebiet zu regeln - sind wie folgt iibereingekommen: I LUKU 1 artikla Tämä sopimus sääntelee kummankin valtion voimassaolevan lainsäädännön puitteissa kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan välillä sekä niiden alueiden kautta jommassakummassa valtiossa rekisteröidyin ajoneuvoin. II LUKU Henkilöliikenne 2 artikla 1. Tässä sopimuksessa tarkoittaa käsite "henkilökuljetus maanteitse" ammattimaista tai korvausta vastaan linja-autoilla suoritettavaa henkilökuljetusta. 2. Käsite "linja-auto" tarkoittaa moottoriajoneuvoja, jotka valmistustapansa ja varustuksensa perusteella soveltuvat ja ovat tarkoitetut kuljettaja mukaanluettuna useamman kuin yhdeksän henkilön kuljetukseen. Artikel 1 Dieses Abkommen regelt im Rahmen des geltenden Rechts beider Staaten den grenziiberschreitenden Personen- und Giiterverk;ehr auf der StraBe zwischen der Republik Finnland und der Bundesrepublik Deutschland sowie im Transit durch ihr Hoheitsgebiet mit Fahrzeugen, die in einem der beiden Staaten zugelassen sind. Personenverkehr Artikel 2 1. Im Sinne dieses Abkommens bezeichnet der Ausdruck "Beförderung" von Personen auf der StraBe die geschäftsrriäbige oder entgeltliche Befördetung von Personen durch Kraftomnibusse. 2. Der Ausdtuck "Kraftomnibus'l bezeichnet Kraftfahrzeuge, die nach ihrer Bauart und Ausstattung zur Beförderung v:on mehr als neun Personen einschlieblich Fiihrer geeignet und bestimmt sind.
6 N:o 18 3 artikla Liikenteenharjoittajat tarvitsevat kansainväliseen linjaliikenteeseen, kauttakulkuna tapahtuva linjaliikenne mukaanluettuna, kummankin valtion asianomaisten viranomaisten luvan. Kummankin valtion asianomaiset viranomaiset antavat luvat molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä. 4 artikla 1. Saksalaisten liikenteenharjoittajien lomakohdematkoihin tarvitaan Suomessa suoritettavaa matkaosuutta varten asianomaisen suomalaisen viranomaisen lupa. Suomalaisten liikenteenharjoittajien lomakohdematkoihin tarvitaan Saksassa suoritettavaa matkaosuutta varten asian9maisen saksalaisen viranomaisen lupa. 2. Kohdan 1 määräykset koskevat vastaavasti kauttakulkuliikennettä. 5 artikla 1. Liikenteenharjoittajat tarvitsevat luvan satunnaisliikenteeseen toisen valtion alueelle tai sen kautta. 2. Kohdassa 1 tarkoitetut luvat myöntää saksalaisille liikenteenharjoittajille asianomainen suomalainen viranomainen ja suomalaisille liikenteenharjoittajille asianomainen saksalainen viranomainen. Asianomainen saksalainen viranomainen antaa suomalaiset luvat saksalaisille liikenteenharjoittajille ja asianomainen suomalainen viranomainen antaa saksalaiset luvat suomalaisille liikenteenharjoittajille. 3. Lupaa ei tarvita a) matkoihin, joissa sama moottoriajoneuvo kuljettaa samaa matkustajaryhmää koko matkan ja vie sen takaisin lähtöpaikalle ottamatta tai jättämättä matkustajia matkan aikana; b) matkustajineen toisen sopimuspuolen alueelle suoritettaviin menomatkoihin matkustajien jättämistä varten moottoriajoneuvon palatessa tyhjänä takaisin; c) tyhjänä tapahtuvaan maahantuloon, sikäli kuin kumpaakin valtiota sitovissa monenkeskisissä sopimuksissa siten on määrätty. 4. Kohdan. 3 mukaisten kuljetusten yhteydessä liikenteenharjoittajan on pidettävä tarkastusasiakirja mukanaan ajon aikana ja vaadittaessa esitettävä se asianomaisille tarkastusviranomaisille. Artikel 3 In grenziiberschreitenden Linienverkehr einschlie.6lich Transitlinienverkehr bediirfen die Unternehmer einer Genehmigung der zuständigen Behörden beider Staaten. Die Genehmigung wird im gegenseitigen Einvernehmen der zuständigen Behörden der beiden Staaten erteilt. Artikel 4 1. Ferienzielreisen deutscher Unternehmer bediirfen fiir die finnische Teilstrecke der Genehmigung der zuständigen finnschen Behörde. Ferienzielreisen finnischer Unternehmer bediirfen fiir die deutsche Teilstrecke der Genehmigung der zuständigen deutschen Behörde. 2. Die Vorschriften des Absatzes 1 gelten entsprechend fiir den Transitverkehr. Artikel 5 1. Zum Gelegenheitsverkehr in oder.durch das Gebiet des anderen Staates bediirfen die Unternehmer einer (;.enehmigung.. 2. Die Genehmigungen nach Absatz 1 werden fiir die deutschen Unternehmer von der zuständigen finnischen Behörde, fiir die finnischen Unternehmer von der zuständigen deutschen Behörde erteilt. Die zuständige deutsche Behörde gibt die finnischen Genehmigungen an die deutschen Unternehmer, die zuständige finnische Behörde gibt die deutschen Genehmigungen an die finnischen Unternehmer aus. 3. Einer Genehmigung bediirfen nicht a) Fahrten, bei denen dieselbe Gruppe von Fahrgästen auf der gesamten Strecke mit demselben Kraftfahrzeug befördert und zum Ausgangsort zuriickgebracht wird, ohne da.6 unterwegs Fahrgäste aufgenommen oder abgesetzt werden; b) besetzte Einfahrten in das Gebiet des anderen Staates, um Fahrgäste dort abzusetzen und mit dem Kraftfahrzeug leer zuriickzukehren; c) Leereinfahrten, sofern mehrseitige Ubereinkiinfte, die fiir beide Staaten verbindlich sind, dies vorsehen. 4. Bei den Verkehrsdiensten nach Absatz 3 hat der Unternehmer während der Fahrt ein Kontrolldokument mitzufiihren und zuständigen Kontrollbeamten auf Verlangen auszuhän~ digen.
N:o 18 7 III LUKU Tavaraliikenne 6 artikla Käsite "moottoriajoneuvo" tarkoittaa jokaista mekaanisella voimalaitteella kulkevaa tieajoneuvoa, joka on valmistettu tai varustettu tavaroiden kuljetukseen tai tavaroiden kuljetukseen valmistetun tai varustetun muun ajoneuvon vetämiseen. 7 artikla 1. Suomen Tasavallassa tai Saksan Liittotasavallassa rekisteröidyt moottoriajoneuvot tarvitsevat toisen valtion alueella ammattimaisessa tavaraliikenteessä moottoriajoneuvoin suoritettaviin kuljetuksiin tämän valtion asianomaisen viranomaisen luvan. 2. Artiklan 18 mukaisesti muodostettu sekakomitea sopii vastavuoroisuuden pohjalta lupakiintiön, joka on kummankin sopimuspuolen käytettävissä saman suuruisena. 3. Tavarakuljetuksiin rakennetulle tai varustetulle perävaunulle tai puoliperävaunulle ei tarvita lupaa riippumatta siitä, missä valtiossa se on rekisteröity. 8 artikla 1. Lupa oikeuttaa ammattimaisessa tavaraliikenteessä maanteitse suoritettaviin kuljetuksiin a) moottoriajoneuvon rekisteröintivaltion ja toisen valtion välillä (vaihtoliikenne); b) toisen valtion alueen kautta (kauttakulkuliikenne). 2. Lupa ei oikeuta kuljettamaan tavaroita jommankumman valtion alueella rekisteröidyllä moottoriajoneuvolla toisen valtion alueella sijaitsevan kahden paikan välillä (sisäinen liikenne). 3. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat laajentaa tai supistaa luvan kelpoisuutta. Muutos tulee merkitä lupa-asiakirjaan. Giiterverkehr Artikel 6 Der Begriff "Kraftfahrzeug" bedetitet jedes mechanisch angetriebene Stra.Benfahrzeug,. das gebaut oder ausgeriistet ist fiir die Beförderung von Giitern oder das Ziehen jedes anderen Fahrzeugs, das fiir die Beförderung von Giitern gebaut oder ausgeriistet ist. Artikel 7 1. Kraftfahrzeuge, die in der Bundesrepublik Deutschland oder in der Republik Finnland zugelassen sind, bediirfen fiir Beförderungen im gewerblichen Giiterkraftverkehr auf dem Hoheitsgebiet des anderen Staates eine.r Genehmigung der zuständigen Behörde dieses Staates. 2. Die nach Artikel 18 gebildete Gemischte Kommission vereinbart auf der Grundlage der Gegenseitigkeit ein Kontingent von Genehmigungen, das jeder Vertragspartei in gleicher Höhe zur Verfiigung steht. 3. Fiir Anhänger oder Sattelanhänger, die zur Giiterbeförderung gebaut oder ausgeriistet sind, ist - unabhängig davon, in welchem Staat sie zugelassen sind - eine Genehmigung nicht erforderlich. Artikel 8 1. Die Genehmigung berechtigt zur Beförderung im gewerblichen Giiterkraftverkehr auf der StaBe a) zwischen dem Staat, in dem das Kraftfahrzeug zugelassen ist und dem anderen Staat (~echselverkehr); b) durch das Hoheitsgebiet des anderen Staates (Transit). 2. Die Genehmigung berechtigt nicht, Giiter mit Kraftfahrzeugen, die in dem einen Staat zugelassen sind, zwischen zwei im Hoheitsgebiet des anderen Staates liegenden Orten zu befördern (Binnenverkehr). 3. Die zuständigen Behörden der V ertragsparteien können den Geltungsbereich der Genehmigung erweitern oder einschränken. Die Änderung ist in der Genehmigungsurkunde einzutragen.
8 N:o 18 9 artikla 1. Lupaa ei tarvita: a) kaksipyöräisellä moottoriajoneuvolla tai henkilöautolla suoritettaviin tavarakuljetuksiin; b) vainajien ruumiiden tai tuhkan kuljetuksiin; c) vahingoittuneiden. tai korjausta tarvitsevien ajoneuvojen kuljetuksiin; d) elävien eläinten kuljetuksiin lukuunottamatta teuraskarjaa; e) laitteiden ja varusteiden kuljetuksiin teatteri-, musiikki-, elokuva-, urheilu- ja huvitilaisuuksiin tahi radio-, elokuva- tai televisioohjelmien valmistusta varten ja takaisin; f) postilähetysten kuljetuksiin; g) tavarakuljetuksiin moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaispaino perävautmn kokonaispaino mukaanluettuna ei ylitä 6 tonnia tai joiden sallittu hyötykt,10rma perävaunun hyötykuorma mukaanluettuna ei ylitä 3,5 tonnia; h) taide-esineiden ja taideteosten kuljetukseen; i) satunnaisiin ainoastaan mainos- ja tiedotustarkoituksiin tarkoitettujen esineiden ja materiaalin, esim. messu- ja näyttelytavaroiden kuljetuksiin; j) lääketieteelliseen huoltoon tarvittavien tavaroiden ja varusteiden kuljetuksiin avun antamiseksi pakottavissa hätätapauksissa (erityisesti luonnonkatastrofeissa). 2. Sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset voivat sopia 1 kohdan muutoksista. 10 artikla Muuttotavaroiden kuljetuksiin erityisesti niitä varten varustetuilla tai yksinomaan tällaisiin kuljetuksiin käytettäville moottoriajoneuvoille annetaan lupia sen vaikuttamatta 7,artiklan 2 kohdassa mainittuun kiintiöön. 11 artikla 1. Lupia saadaan antaa ainoastaan sellaisille liikenteenharjoittajille, jotka moottoriajoneuvon rekisteröintivaltion lakien ja muiden määräysten mukaan ovat oikeutettuja kuljettamaan tavaroita kansainvälisessä maantieliikenteessä. Artikel 9 1. Keiner Genehmigung bediirfen a) die Beförderung von Giitern mit Krafträdern oder Personenkraftwagen; b) die Uberfiihrung von Leichen und Asche Verstorbener; c) die Beförderung von beschädigten oder reparaturbediirftigen Fahrzeugen; d) die Beförderung von lebenden Tieren mit Ausnahme von Schlachtvieh; e) die Beförderung von Geräten und Zubehör zu oder von Theater-, Musik-, Film-, Sport- und Zirkusveranstaltungen, Schaustellungden oder Jahrmärkten sowie zu oder von Rundfunk-, Film- oder Fernseha:ufnahmen; f) die Beförderung von Postsendungen; g) die Beförderung von Giitern mit Kraftfahrzeugen, deren zulässiges Gesamtgewicht, einschlieblich des Gesamtgewichts der Anhänger, 6 t nicht iibersteigt oder deren zulässige Nutzlast, einschlieblich der Nutzlast der Anhänger, 3,5 t nicht iibersteigt; h) die Beförderung von Kunstgegenständen und Kunstwerken; i) die gelegentliche Beförderung von Gegenständen und Materia! ausschlieblich zur Werbung und Unterrichtung, z.b. Messe- und Ausstellungsgut; j) die Beförderung medizinischer Versorgungsgiiter und Ausriistungsgegenstände zur Hilfeleistung in dringenden Notfällen (insbesondere hei Naturkatastrophen). 2. Die zuständ~~en Behörden der Vertragspartein können Anderungen des Absatzes 1 vereinbaren. Artikel 10 Ohne Anrechnung auf das Kontingent nach Artikel 7 Absatz 2 werden Genehmigungen fiir die Beförderung von Umzugsgut in besonders hierfiir eingerichteten oder ausschlieblich solchen Beförderungen dienenden Kraftfahrzeugen ausgegeben. Artikel 11 1. Die Genehmigungen diirfen nur an solche Unternehmer ausgegeben werden, die nach den Gesetzen und sonstigen Vorschriften des Staates, in denen das Kraftfahrzeug zugelasssen ist, Giiter im grenziiberschreitenden StraBenverkehr befördern diirfen.
N:o 18 9 2.. Lupa annetaan llikenteenharjoittajalle tiettyä moottoriajoneuvoa varten. 3. Liikenteenharjoittaja ei saa siirtää lupaa toiselle ajoneuvotie tai toiselle liikenteeharjoittajalle. 12 artikla Luvat voidaan antaa - aikalupina, jotka oikeuttavat rajoittamattomaan määrään matkoja vähintään kahden kuukauden ja korkeintaan yhden kalenterivuoden pituisena ajanjaksona; - matkalupina, jotka oikeuttavat yhteen meno- ja paluumatkaan kolmen kuukauden pituisena ajanjaksona. 13 artikla Jokaista lähetystä moottoriajoneuvoin tapahtuvassa ammattimaisessa tavaraliikenteessä tulee seurata kansainvälinen rahtikirja. 14 artikla 1. Omaan lukuun suoritettaviin kuljetuksiin ei tarvita artiklan 7 mukaista lupaa. 2. Jokaisessa omaan lukuun suoritettavassa kuljetuksessa on oltava mukana selvitys josta ilmenee, että kysymyksessä on kuljetus omaan lukuun. IV LUKU Yleiset määräykset 15 artikla Tämän sopimuksen mukaisesti vaadittavat asiakiijat on pidettävä mukana kaikilla matkoilla ja esitettävä vaadittaessa valvontaviranomaisille. 16 artikla Kummankin valtion liikenteenharjoittajien ja ajohenkilöstön tulee toisen valtion alueella noudattaa siellä voimassa olevia oikeudellisia ja hallinnollisia määräyksiä. 17 artikla 1. Liikertteenharjoittajan tai ajohenkilöstön syyllistyessä toisessa valtiossa voimassa olevien 2. Die Genehmigung wird dem ' Unternehmer fiir ein bestimmtes Kraftfahrzeug erteik 3. Die Genehmigung darf von dem Unternehmer weder auf ein anderes Kraftfahrzeug noch auf einen anderen Unternehmer iibertragen werden. Artikel 12 Die Genehmigungen können ausgegeben werden als.,- Zeitgenehmigung; giiltig fiir eine beliebige Arizahl von Fahrten innerhalb eines Zeitraums von mindestens zwei Monaten und höchstens einem Kalehderjahr; - Fahrtgenehmigung; giiltig fiir eine Hin- und Riickfahrt innerhalb eines Zeitraums von drei Manaten. Artikel 13 Jede Sendung im gewerblichen Giiterkraftverkehr mub von einem internationalen Frachtbrief begleitet sein. Artikel 14 1. Fiir Beförderungen im Werkverkehr ist eine Genehmigung nach Artikel 7: nicht erforderlich. 2. Bei jeder Beförderung im Werkverkehr sind Unterlagen mitzufiihren, aus denen hervorgeht, da.b es sich um Werkverkehr handelt. Gemeinsame Bestimmungen Artikel15, Die nach diesem. Abkommen erforderlichen Unterlagen sind hei allen Fahrten mitzufiihren und den Oberwachungsbehörden auf Verlagen vorzuweisen. Artikel16 Fiir, Unternehmer und Fahrpersonal des einen Staates sind im Hoheitsgebiet des. andeten Staates die dort geltenden Rechts-.und Verwaltungsvorschriften verbindlich. Artikel 17 1. Bei Zuwiderhandlungen des Unter nehmers oder des Fahrpersonals gegen die im 2 1681013805
10 N:o 18 lakjen. tai muiden määräysten tahi tämän sopimuksen määräysten rikkomuksiin tulee moottoriajoneuvon rekisteröintivaltion asianomaisen viranomaisen sen valtion asianomaisen viranomaisen.pyynnöstä, jonka alueella rikkomus on tapahtunut, ryhtyä johonkin seuraavista toimenpiteistä: a) huomautus kyseiselle liikenteenharjoittajalle siitä, että voimassa olevia määräyksiä on noudatettava, b) lupien antamisen lopettaminen kyseiselle liikenteenharjoittajalle tai jo annetun luvan peruuttaminen siksi ajaksi, joksi toisen valtion asianomainen viranomainen on sulkenut hänet pois liikenteestä. 2. Asianomaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen suoritetuista toimenpiteistä. 3. Tätä artiklaa sovelletaan huolimatta niistä oikeudellisista toimenpiteistä, joihin sen valtion tuomioistuimet tai toimeenpanoviranomaiset ryhtyvät, jonka alueella rikkomus on tapahtunut. 18 artikla Kummankin valtion edustajat muodostavat sekakomitean tämän sopimuksen asianmukaista toimeenpanoa varten ja sen mukauttamiseksi h1kenteeri kehitykseen. Sekakomitea kokoontuu jommankumman sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten pyynnöstä. 19 artikla 1. Sopimuspuolet määräävät tämän sopimuksen soveltamisesta pöytäkirjassa, joka allekirjoitetaan ja tulee voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa. 2. Artiklassa 18 määrätty sekakomitea on oikeutettu muuttamaan tätä pöytäkirjaa mukauttaakseen sen maaoteitse tapahtuvan henkilö- j-a tavaraliikenteen kehitykseen. 20 artikla Tämä sopimus ulotetaan.3 päivänä syyskuuta 1971 tehdyn neljän vallan sopimuksen mukaisesti, vahvistettuja menettelytapoja noudattaen koskemaan Länsi-Berliiniä, mikäli Saksan Liittotasavallan hallitus ei anrta vastakkaista ilmoitusta Suomen Tasavallan hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen. anderen Staat geltenden Gesetze. oder sonstigen Vorschriften oder die Bestimmungen dieses Abkommens trifft die zuständige Behörde des Staates, in dem das Kraftfahrzeug zugelassen ist, auf Ersuchen. der zuständigen Behörde des Staates, in dem die Zuwiderhandlung begangen wird, eine der nachfolgenden MaBnahmen: a) Hinweis an den betreffenden Unternehmer, die geltenden Vorschriften einzuhalten; b) Einstellung der Ausgabe der Genehmigungen an den betreffenden Unternehmer oder Widerruf einer bereits erteilten Genehmigung fiir den Zeitraum, fiir den die zuständige Behörde des anderen Staates ihn vom Verkehr ausgeschlossen hat. 2. Die zuständigen Behörden unterrichten einander iiber die getroffenen MaBnahmen. 3. Dieser Artikel gilt unbeschadet der gesetzmäbigen MaBnahmen, die von den Gerichten oder Vollstreckungsbehörden des Staates, in dessen Hoheitsgebiet die Zuwiderhandlung begangen wurde, getroffen werden. Artikel 18 Vertreter beider Staaten bilden eine Gemischte Kommission, um die ordnungsgemäbe Durchfiihrung dieses Abkommens und seine Anpassung an die Verkehrsentwicklung zu gewährleisten. Die Gemischte Kommission tritt auf Ersuchen der zuständigen Behörden einer der Vertragsparteien zusammen. Artikel 19 1. Die V ertragsparteien regeln die Durchfiihrung dieses Abkommens in einem Protokoll, das mit dem Abkommen unterzeichnet wird und zusammen mit diesem in Kraft tritt. 2. Die in Artikel 18 vorgesehene Gemischte Kommission ist ermächtigt, dieses Protokoll zu ändem, um es der Entwicklung des Personen- und Giiterverkehrs auf der StraBe anzupassen. Artikel 20 Dieses Abkommen wird entsprechend dem Viermächteabkommen vom 0.3. September 1971 in Dbereinstimmung mit den festgelegten Verfahren auf Berlin (West) ausgedehnt, sofem nicht die Regierung der Bundesrepublik Deutschland gegeniiber der Regierung der Republik Finnland innerhalb von drei Manaten nach Inkrafttreten des Abkommens eine gegenteilige Erklärung abgibt.
N:o 18 11 21 artikla 1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun sopimuspuolet ovat kirjallisesti ilmoittaneet toisilleen, että tämän sopimuksen voimaantuloon tarvittavat valtionsisäiset edellytykset on täytetty. 2. Tämä sopimus on voimassa vuoden voimaantulostaan. Sen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi sopimuspuoli sano sitä kirjallisesti irti vähintään kolme kuukautta ennen sen voimassaolaajan päättymistä. Tehty Bonnissa 11 pnä syyskuuta 1981 kahtena saksan- ja suomenkielisenä alkuperäiskappaleena, joiden kummankin sanamuoto on yhtä todistusvoimainen. Suomen Tasavallan hallituksen puolesta: Heikki Kalha Saksan Liittotasavallan hallituksen puolesta: Lautenschlager Artikel 21 1. Dieses Abkommen tritt am 30. Tag nach dem Tag in Kraft, an dem sich die Vertragsparteien schriftlich mitgeteilt haben, dab die fiir das Inkrafttreten dieses Abkommens erforderlichen innerstaatlicben Voraussetztingen erfiill t sind. 2. Dieses Abkotnmen gilt fiir die Dauer eines Jahres nach Inkrafttreten. Seine Giiltigkeit verlängert sich jeweils utn ein Jahr, wenn es nicht von einer der V ertragsparteien mindestens drei Monate vor Ablauf der Giiltigkeitsdauer schriftlich gekiindigt wird. Geschehen zu Bonn am 11. September 1981 in zwei Urschriften, jede in deutscher und finnischer Sprache, wobei jeder Wortlaut gleicherma6en verbindlich ist. Fiir die Regierung der Republik Finnland Heikki Kalha Fiir die Regierung der Bundesrepublik Deutschland Lautenschlager
12 N:o 18 Suolllen Tasavallan hallituksen ja Saksan Liittotasavallan hallituksen välisen kansainvälistä heoknö- ja tavaraliikennettä maaoteitse koskevan sopimuksen 19 artiklan perusteella tehty PÖYTÄKIRJA Kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maaoteitse koskevan sopimuksen soveltamiseksi on: soyittu seuraavista määräyksistä: Asianomaiset viranomaiset 1. Sopimuksessa tarkoitetut asianomaiset viranomaiset ovat: a) Suomen Tasavallan osalta, lukuunottamatta raskaan ja tilaa vievän liikenteen erityislupien myöntämistä: Liikenneministeriö Tieliikenneosasto Eteläesplanadi 16 00130 Helsinki 13, 'Suomi Raskaan ja tilaa vievän liikenteen erityislupien myöntämisen osalta: Tie- ja vesirakennushallitus Eteläesplanadi 4 00130 Helsinki 13, Suomi b) Saksan Liittotasavallan osalta: 3 ja 4 artikla 5 artikla, 7 artiklan 1 kohta sekä 8, 9, 17 ja 18 artikla 15 artikla Pöytäkirjan kohta 8 asianomaiset osavaltioiden viranomaiset ja Liittotasavallan liikenneministeri, Bonn Liittotasavallan liikenneministeri, Bonn Liittotasavallan kaukotavaraliikennevirasto, tullihallitus, poliisi, Liittotasavallan rajavartiosto, ammatinvalvontavirastot Talous- ja liikenneministeriö, Kiel PROTOKOLL nach Artikel 19 des Abkommens. zwischen der Regierung der Republik Finnland und der Regierung der Bundesrepubllk Deutschland iiber den grenziiberschreitenden Personen- und Giiterverkehr auf der StraSe. Fiir die Anwendung des Abkommens den,grenziiberschreitenden.personen" Giiterverkehr auf der StraBe werden stehende Regelungen vereinbart: iiber und nach- Zuständige Behörden 1. Zuständige Behörden im Sinne. des Abkommens sind: a) auf Seiten der Republik Finnland, auber fiir die Erteilung einer besonderen Erlaubnis fiir Schwer- und GroBraumverkehr: Ministerium fiir Verkehr StraBenverkehrsabteilung, Eteläesplanadi 16 00130 Helsinki, Finnlarid Fiir die Erteilung einer besonderen Erlaubnis fiir Schwer- und GroBraumverkehr: Tie- ja vesirakennushallitus Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, Finnland b) auf Seiten der Bundesrepublik Deutschland: nach den Artikeln 3 und 4 nach den Artikeln 1, 5, 7 Absazt 1, 8, 9, 17 und 18 nach Artikel 15 nach Nummer 8 des Protokolls die zuständigen Länderbehörden und der Bundesminister fiir V erkehr, Bonn der Bundesminister fiir Verkehr, Bonn die Bundesanstalt fiir den Giiterfernverkehr, die Zollverwaltung, die Polizei, der Bundesgrenzschutz, die Gewerbeaufsichtsämter das Ministerium fiir Wirtschaft und Verkehr, 2300 Kiel
N:o 18 13 Raskaan ja tilaa vievän liikenteen edtyislupien myöntäminen Se tieliikenneviranomainen, jonka alueella rajanylityspa:ikka sij~itsee Erteilung einer hesonderen Erlauhnis fiir Schwer- und GroBraumverkehr Stra.Benverkehrsbehörde, in deren Bezirk die Grenziihergangsstelle liegt 3 artiklan osalta 2. Kansainvälisen liikennelinjan tai kauttakulkulinjan perustamista koskeva hakemus tulee toimittaa niin monena kappaleena kuin vaaditaan hakijan kotivaltion asianomaiselle viranomaiselle. Ellei kotivaltion asianomaisella viranomaisella ole mitään huomautettavaa ha kemusta vastaan, lähettää Saksan Liittotasavallan liikenneministeri tai Suomen Tasavallan liikenneministeriö hakemuksen lausuntoineen toisen valtion asianomaiselle viranomaiselle. 3. Aikatauluihin, maksuihin ja kuljetusehtoihin ja niiden muutoksiin tarvitaan kummankin osapuolen asianomaisten lupaviranomaisten edeltäkäsin antama hyväksyminen. 4 artiklan osalta 4. Saksalaisen liikenteenharjoittajan tulee luvan saamiseksi Suomessa sijaitsevaa matkaosuutta varten toimittaa hakemuksensa Suomen Tasavallan liikenneministeriölle. Tämä lähettää luvan saksalaiselle liikenteenharjoittajalle; Saksan Liittotasavallan liikenneministeri saa siitä jäljennöksen. 5. Suomalaisen liikenteenharjoittajan tulee luvan saamiseksi Saksassa sijaitsevaa matkaosuutta varten toimittaa hakemuksensa asianomaiselle saksalaiselle lupaviranomaiselle. Asianomainen on se osavaltion viranomainen, jon" ka alueella lomakohdematka päättyy, ja Saksan Liittotasavallan kautta tapahtuvien lomakohdematkojen osalta se viranomainen, jonka alueella ensimmäinen rajanylityspaikka maahan tultaessa sijaitsee. Tämä lähettää luv11n suomalaiselle liikenteenharjoittajalle; Suomen Tasavallan liikenneministeriö saa siitä jäljennöksen. 5 artiklan osalta 6. Molemmat liikenneministeriöt totmtttavat toisilleen täyttämättömiä lupia satunnaisliikennettä varten vastavuoroisesti maksutta. 1681013805 Zu Artikel 3 2. Der Antrag auf Einrichtung eines grenziiherschreitenden Linienverkehrs oder eines Transitlinienverkehrs ist in der erforderlichen Anzahl von Ausfertigungen hei der zuständigen Behörde des Heimatstaats des Antragstellers einzureichen. Falls die zuständige Behörde des Heimatsaats keine Bedenken gegen den Antrag hat, iihersendet der Bundesminister fiir Verkehr der Bundesrepuhlik Deutschland hzw. das Ministerium fiir Verkehr der Repuhlik Finnland den Antrag mit einer Stellungnahme der zuständigen Behörde des anderen Staates. 3. Fahrpläne, Tarife und Beförderungsbedingungen und deren Änderung hediirfen der vorherigen Zustimmung der heiderseits zuständigen Genehmigungshehörden. Zu Artikel 4 4. Der Antrag auf Erteilung der Genehmigung fiir die finnische T eilstrecke ist vom deutschen Unternehmer hei dem Ministerium fiir Verkehr der Repuhlik Finnland zu stellen Dieses iihersendet die Genehmigung dem deutschen Unternehmer; eine Durchschrift erhält der Bundesminister fiir Verkehr der Bundesrepuhlik Deutschland. 5. Der Antrag auf Erteilung der Genehmigung fiir die deutsche Teilstrecke ist vom finnischen Unternehmer hei der zuständigen deutschen Genehmigungshehörde zu stellen. Zuständig ist die Landeshehörde, in deren Gehiet die Ferienzielreise endet, hei Ferienzielreisen im Transit durch die Bundesrepuhlik Deutschland, die Behörde, in deren Gebiet der erste Grenziihergang hei der Einfahrt stattfindet. Diese iihersendet die Genehmigung dem finnischen Unternehmer; eine Durchschrift erhält das Ministerium fiir Verkehr der R.epuhlik Finnland. Zu Artikel 5 6. Fiir den Gelegenheitsverkehr stellen sich die heiden Verkehrsministerien gegenseitig Blankogenehmigungen kostenfrei zur V erfiigung.
14 N:o 18 7 artiklan osalta 7. Kiintiö vahvistetaan matkalupamääräisenä yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. 11 artiklan osalta 8. Artikloiden 7 ja 10 mukaiset luvat antaa - :saksalaiselle liikenteenharjoittajalle Saksan Liittotasavallassa rekisteröityjä moottoriajoneuvoja varten Liittotasavallan liikenneministeri tai hänen valtuuttamansa viranomaiset; - suomalaiselle liikenteenharjoittajalle Suomen Tasavallassa rekisteröityjä moottoriajoneuvoja varten Suomen Tasavallan liikenneministeriön tieliikennosasto. 9. Molemmat liikenneministeriöt antavat toisilleen riittävän määrän täyttämättömiä lupia maksutta käytettäväksi. 5 ja 11 artiklan osalta 10. Artiklassa 18 tarkoitettu sekakomitea vahvistaa lupalomakkeet. 21 artiklan osalta 11. Samanaikaisesti tämän sopimuksen voimaantulon kanssa lakkaavat 25. päivänä syyskuuta 1962 tehty Saksan Liittotasavallan liikenneministeriön ja Suomen Tasavallan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön välinen kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maaoteitse koskeva hallinnollinen sopimus ja tätä sopimusta muuttavat seurannaissopimukset olemasta voimassa. Tehty Bonnissa 11 pnä syyskuuta 1981 kahtena saksan- ja suomenkielisenä alkuperäiskappaleena, joiden kummankin sanamuoto on yhtä todistusvoimainen. Suomen Tasavallan hallituksen puolesta: Heikki Kalha Saksan Liittotasavallan hallituksen puolesta: Lautenschlager Zu Artikel 7 7; Das Kontingent wird auf der Grundlage von Fahrtgenehmigungen jeweils fiir ein Kalenderjahr festgesetzt. Zu Artikel 11 8. Die Genehmigungen nach den Artikeln 7 und 10 werden ausgegeben - an deutsche Unternehmer fiir in der Bundesrepublik Deutschland zugelassene Kraftfahrzeuge durch den Bundesminister fiir Verkehr oder die von ihm beauftragten Behörden; - an finnische Unternehmer fiir in der Republik Finnland zugelassene Kraftfahrzeuge von der Stra&nverkehrsabteilung des Ministeriuros fiir Verkehr der Republik Finnland. 9. Die beiden Verkehrsministerien stellen sich gegenseitig eine ausreichende Anzahl von Blankogenehmigungen kostenlos zur Verfiigung. Zu Artikel 5 und 11 10. Die Genehmigungsvordrucke werden von der Gemischten Kommission nach Artikel 18 festgelegt. Zu Artikel 21 11. Mit Inkrafttreten des Abkommens verlieren die Verwaltungsvereinbarung vom 25. September 1962 zwischen dem Bundesminister fiir Verkehr der Bundesrepublik Deutschland und dem Minister fiir Verkehrswesen und allgemeine Arbeiten der Republik Finnland iiber den internationalen StraBenpersonen- und -giiterverkehr und die diese Vereinbarung ändernden Folgevereinbarungen die Giiltigkeit. Geschehen zu Bonn am 11. September 1981 in zwei Urschriften, jede in deutscher und finnischer Sprache, wobei jeder Wortlaut gleicherma.ben verbindlich ist. Fiir die Regierung der Republik Finnland Heikki Kalha Fiir die Regierung der Bundesrepublik Deutschland Lautenschlager