PÄÄTÖS. Nro 45/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/62/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 45/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/62/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2013 ASIA HAKIJA Jätteiden hyödynnys sekä toiminnan laajennus, Tampere Enerkon Ympäristöpalvelut Oy Hautalantie 17 33560 Tampere TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Enerkon Ympäristöpalvelut Oy ottaa vastaan rakennus- ja purkujätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätettä jalostettavaksi uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön soveltumaton jäte menee polttoaineeksi. Tämän lisäksi toiminnassa vastaanotetaan ja murskataan asfalttijätettä. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitoksella on lupa vastaanottaa vuoden aikana 9 900 tonnia jätteitä. Tämä määrä suunnitellaan nostettavan 20 000 tonniin. Toiminta sijaitsee Tampereen kaupungin Takahuhdin kylässä kiinteistöllä Hautala 837-589-2-18. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 f mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tulee olla ympäristölupa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 13 g nojalla, kun kyseessä on jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 19.4.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Tampereen kaupungin ympäristöviranomaisen 4.5.2009 myöntämä ympäristölupa (TRE:9388/11.01.00/2008). Alueella ei ole asemakaavaa. Osayleiskaavan valmistelu alkaa vuonna 2012. Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (kaavamerkintä A). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toimintakiinteistö sijaitsee Tampereen Linnainmaan rajamailla Takahuhdin kylässä. Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa luonnontilaiseen lampeen ja eteläpuolella rautatiehen. Itäpuolella on peltoa ja länsipuolella toiminnanharjoittajien omakotitalo. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin päässä ja se on toiminnanharjoittajien oma. Naapuritontilla sijaitsee valomainoksia valmistava yritys. Lähialueella on pienyrityksiä sekä vähittäismyynti- ja tukkuliiketoimintaa, joille aiheutuvien ympäristöhaittojen riski on hakijan mukaan vähäinen. Kiinteistön maaperä on savista silttiä, jonka alla on tiivis laihasta savesta koostuva kiviseen moreeniin/kallioon rajoittuva maakerros. Mittausten perusteella kalliopinnantaso alueella vaihtelee 5,6-11,5 metriin vallitsevasta maanpinnasta mitattuna. Pohjatutkimusten yhteydessä ei havaittu pohjavettä. Tiedot perustuvat vuonna 1994 tehtyyn pohjatutkimukseen. Toiminnan länsipuolella vajaan kolmen kilometrin päässä on lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Iidesjärvi. Noin kolmen kilometrin etäisyydellä toiminnan pohjoispuolella on Kauppi-Niihaman Soukonvuoren ja noin neljän kilometrin päässä koillisessa Halimasjärven yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Aakkulanharju toiminnan etelä- ja länsipuolella lähimmillään noin 800 metrin päässä.

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan toiminnassa saadaan vastaanottaa, käsitellä ja hyödyntää rakentamisesta, kaupasta ja teollisuudesta syntyvää hyödyntämiskelpoista rakennus- ja purkujätettä, kaupan ja teollisuuden jätettä, betoni- ja tiilijätettä, puu- ja kantojätettä, asfalttijätettä ja metallijätettä yhteensä 9 900 tonnia vuodessa. Toiminnassa tullaan edelleen vastaanottamaan rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden toiminnoista syntyvää jätettä ja ohjamaan se käsittelyn jälkeen uusiokäyttöön. Samoin on edelleen tarkoitus vastaanottaa ja murskata asfalttijätettä uusiokäyttöön. Jatkossa suunnitellaan otettavan vastaan jätettä yhteensä 20 000 tonnia vuodessa. Lajittelematon jäte vastaanotetaan katetulla vaaka-alueella, jossa kuorma tarkastetaan. Tämän jälkeen jätteet lajitellaan toisessa katoksessa ja siirretään jatkokäsittelyyn. Syntypaikallaan käsitellyt jätteet siirretään suoraan vastaanottotarkastuksen jälkeen käsittelypaikoilleen. Jätteestä, joka ei kelpaa uusiokäyttöön, tehdään hakkeita ja murskeita polttoaineeksi polttolaitoksille. Haketus ja murskaus tehdään asfalttikentällä, joka on tarkoitus laajentaa noin 5 000 m 2 :n suuruiseksi nykyisestä 2 000 m 2 :sta. Murskattua betoni- ja tiilijätettä on tarkoitus käyttää myös omalla kiinteistöllä maanrakennuksessa. Metalli kerätään lavalle ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Hyödyntämiseen kelpaamaton jäte varastoidaan lavoille tai kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Kotitalous- tai biojätteitä ei toiminnassa tulla vastaanottamaan. Haketusta ja murskausta tehdään lähinnä arkipäivisin kello 6:00 20:00 välisenä aikana ja satunnaisesti lauantaisin kello 9:00 16:00. Haketusta ja murskausta tehdään tarpeen mukaan, eikä se ole aina kokopäiväistä. Keskimääräisen käyntiajan arvioidaan olevan noin 2 000 tuntia vuodessa. Tiedot vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätteistä Toiminnassa on vastaanotettu ja murskattu 1 200 tonnia puujätettä sekä 250 tonnia tiili- ja betonijätettä vuonna 2010. Murskauslaitoksen toiminta-aika on ollut 200 tuntia. Vuonna 2011 on murskattu 2 800 tonnia puujätettä ja 900 tonnia tiili- ja betonijätettä. Murskauslaitoksen toiminta-aika on ollut 240 tuntia.

4 Alla suunnitellut vastaanotettavat jätejakeet, niiden määrät sekä jätteiden EWC sekä käsittely- ja hyödyntämiskoodit (D ja R koodit). Saapuvat jätejakeet EWC, R ja D koodit määrä t/a Rakennus- ja purkutoiminnan jätteet 17 01 01-03, 17 01 07 17 02 01-04*, 17 08 02, 17 09 04, 19 12 09, 20 01 01, 20 01 38, 20 01 39 D01, D15, R01, R031, R051, R052 18 200 Teollisuuden ja kaupan jätteet 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01, 03 03 08, 15 01 01-03, 15 01 06, 16 01 19, 16 01 22, 16 01 99, 16 03 04, 16 02 06, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 06*, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12 D01, D15, R01, R031 1200 Metalliromu 12 01 01, 12 01 05, 15 01 04, 16 01 17, 16 01 18, 16 02 14, 16 02 16, 16 02 98, 17 04 01, 17 04 02 600 R041 Yhteensä 20 000 Alla on arvio laitokselta lähtevien jakeiden määristä, kapasiteetista ja varastointimääristä enimmillään vuoden aikana sekä jätteiden EWC sekä käsittelyja hyödyntämiskoodit. Lähtevät jätejakeet EWC, R ja D koodit Tuotanto Kapasiteetti Suurin (t/a) (t/a) Varastointimäärä (t/a) Kierrätyspolttoaine 19 12 10, R01, D10, D15 4 000 7 000 3 000 Biopolttoaine 19 12 07, R01, D10, D15 3 000 8 000 1 000 Betoni- ja tiilimurske 17 01 07, R05, D15 8 200 8 000 5 000 Metalli 17 04 07, R041, D15 1 800 1 500 100 Asfalttimurske 19 12 09, R052, D15 2 000 3 500 1 500 Hyödyntämiskelvoton 19 12 12, 19 12 06 jäte 17 09 04, D01, D10, D14 1 000 2 000 100 D15 Yhteensä 20 000 30 000 10 700

5 Jätteiden käsittely Kierrätyspolttoaineen valmistus Kierrätyspolttoainetta valmistetaan tuotantolinjalla, jossa puuta, likaista paperia ja pahvia, tekstiilejä sekä muovia murskataan sopivaan palakokoon ja prosessoidaan siten, että metallit ja muut polttoon soveltumattomat aineet saadaan eroteltua lopputuotteesta. Murske valmistetaan mahdollisuuksien mukaan tuotantolinjastoilta suoraan rekan kyytiin. Kierrätyspolttoaineen tuotantolinja koostuu esimurskaimesta, rumpuseulasta, käsinlajittelusta, hienomurskaimesta, kuljettimista ja magneeteista. Kaivinkoneella ja käsin esilajiteltu jäte syötetään esimurskaimeen, jonka jälkeen voidaan käyttää rumpuseulaa kivi- ja maa-aineksen erotteluun tarpeen mukaan. Magneetti poistaa materiaalivirrasta metallia ennen käsinlajittelua. Käsinlajittelussa poistetaan polttoon soveltumattomat ainekset. Tämän jälkeen hienomurskain murskaa aineksen sopivaan palakokoon ja magneetti poistaa mahdollisesti jäljelle jääneet metallit lopputuotteesta. Materiaalivirrasta poistetut polttoon soveltumattomat jakeet toimitetaan niille varatuille käsittely- tai varastointipaikoille. Biopolttoaineen valmistus Biopolttoainetta on tarkoitus valmistaa omasta toiminnasta, naapuriyrityksistä ja purkutyömailta syntyvästä puhtaasta puujätteestä. Biopolttoainetta valmistetaan joko mobiilimurskaimella tai kiinteällä tuotantolinjalla. Kiinteä tuotantolinja on sama, jolla valmistetaan kierrätyspolttoainetta. Hake myydään polttolaitoksille. Vastaanotettu puumateriaali varastoidaan pääsääntöisesti laajennettavalla asfaltoidulla piha-alueella. Alueella varastoidaan kierrätyspuun lisäksi kuivumassa olevaa metsätähdettä (rankoja, kantoja ja risuja), joka haketetaan lämmityskaudella. Betoni- ja tiilijätteen vastaanotto, laadunseuranta ja käsittely Betoni- ja tiilijätteen käsittely hoidetaan jalostusta varten laaditulla laadun- ja ympäristönhallintajärjestelmällä, jossa ohjeistetaan vaatimukset jätteen vastaanotolle ja tarkastamiselle, betonimurskeen valmistamiselle, ympäristökelpoisuuden toteamiselle sekä toimitukselle ja käyttöönotolle. Laadunhallintajärjestelmä perustuu standardiin SFS 5884. Syntypaikallaan lajiteltua puhdasta betoni- ja tiilijätettä tullaan käsittelemään kaivinkoneeseen kytketyllä pulveroijalla. Käsittelyn yhteydessä jätteestä poistetaan teräkset. Syntyvän murskeen palakoko on alle 15 senttimetriä. Puhdasta mursketta on tarkoitus käyttää maanrakennuksessa omalla kiinteistöllä sekä ulkopuolisissa kohteissa. Mursketta on suunniteltu käytettävän tontille rakennettavan varastoalueen laajennuksen sekä hallin laajennusosan maanrakennuskerroksessa, jolla on tarkoitus nostaa alue samaan tasoon vanhan pihaalueen kanssa. Täytöissä on tarkoitus korvata luonnonsoraa mahdollisuuksien

6 mukaan kiinteistöllä murskatulla betoni- ja tiilijätteellä. Täyttötarve on noin yksi metri ja arvioitu materiaalin tarve on noin 1 000 tonnia. Betoni- ja tiilijätteen varastointi tapahtuu mahdollisuuksien mukaan asfaltoidulla piha-alueella. Asfalttijätteen käsittely Asfalttijäte tulee pääasiassa rakennustoiminnasta ja se toimitetaan pääasiassa edelleen hyödynnettäväksi asfaltointia harjoittaville yrityksille, joilla on mahdollisuus kierrätysasfaltin käyttöön. Asfalttijäte varastoidaan piha-alueelle punnituksen ja tarkastuksen jälkeen. Erilaiset asfalttilaadut pidetään kukin omassa kasassaan. Murskaus tehdään joko omalla kalustolla tai alihankintana. Murskeen käyttökohde ratkaisee lopputuotteen palakoon. Murskaus tehdään pääasiallisesti kylmänä vuodenaikana ja valmiin murskeen varastointimäärä sekä varastointiaika pidetään lyhyenä tarrautumisen estämiseksi. Toimintapaikan rakenteet Jätteiden vastaanotto ja lajittelu tapahtuu pääosin asfaltoidulla alueella. Tampereen kaupungin ympäristövirasto on juuri myöntänyt rakennusluvan katosta varten, jonne vastaanotto, lajittelu ja käsittely tulevat kokonaisuudessaan siirtymään sen valmistuttua. Rakennustyö valmistuu kesällä 2013. Hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet varastoidaan suurilla vaihtolavoilla. Puhtaan puujätteen vastaanotto ja haketus tapahtuu osittain sora ja asfalttikentällä. Betonija tiilijäte varastoidaan sorakentällä. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, mutta viemäriä ei alueelle ole vedetty. Toimisto- ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan maasuodattamon kautta ympäristöön. Hallitilojen lattiakaivojen jätevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta padotusventtiilillä varustettuun säiliöön, jonka jälkeen ne johdetaan avo-ojaan. Vettä ei tarvita toiminnassa kuin mahdollisten pölyhaittojen ehkäisyyn. Polttoaineet ja kemikaalit Toiminnassa kuluu polttoaineita lähinnä haketettavan ja murskattavan materiaalin siirtelyyn ja murskaukseen käytettävissä laitteissa sekä tuotantolinjan generaattorissa. Tarkoituksena on liittää tuotantolinjan koneet myöhemmin suoraan sähköverkkoon. Toimintakiinteistöllä on kaksi 3 000 litran polttoainesäiliötä. Molemmat ovat melko uusia Ylimetin valmistamia kaksoisvaipallisia säiliöitä, joista toisessa on tankkauslaitteet lukitussa kaapissa ja toinen toimii generaattorin polttoainesäiliönä. Säiliöissä on laponesto ja niiden varoitusmerkinnät uusitaan. Säiliöt tullaan sijoittamaan jatkossa rakennettavaan katokseen. Kemikaaleja ei käytetä varsinaisessa toiminnassa.

7 Liikenne Toiminta lisää jonkin verran liikennettä alueella. Lisäys on aikaisempaan lupaan verrattuna noin 4-6 kuorma-autoa aukiolopäivinä. Alueelle käännytään suoraan Sammon valtatieltä, joten liikenteen lisäys ei aiheuta kuormitusta asutukselle tai muulle toiminnalle alueella. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) sekä ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan hakettimen ja murskaimen valinnassa on pyritty mahdollisimman vähän energiaa vievään ja vähäisiä melu- ja pölyhaittoja aiheuttavien laitteiden hankintaan. Toiminnassa syntyvät melu- ja pölyhaitat on onnistuttu torjumaan. Olemassa olevasta toiminnasta ei ole aiheutunut valituksia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Hakemuksen mukaan toiminnasta ei synny päästöjä vesiin tai viemäriin. Alueen sadevedet johdetaan kallistuksien avulla alueen ulkopuolelle. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat vähäisiä. Pölypäästöjä voi syntyä puu- sekä betoni- ja tiilijätteen murskauksesta. Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä. Koneista ja liikenteestä syntyy pakokaasupäästöjä. Melu ja tärinä Melua tuottavat murskain, haketin ja muut materiaalin käsittelyyn käytettävät työkoneet. Meluntorjunnassa käytetään tarvittaessa raaka-ainekasoja sekä hake- ja murskekasoja. Kasat pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle melulähteitä ja häiriintyvien kohteiden suojaksi. Mahdollista tärinää pyritään minimoimaan laitteistojen sijoittelulla. Päästöt maaperään tai pohjaveteen Hakijan mukaan toiminnasta ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisia vahinkotilanteita varten alueella on imeytysainetta ja henkilökuntaa on ohjeistettu sen käytöstä. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Varsinaisesta toiminnasta ei juuri synny kierrätykseen soveltumattomia jätejakeita. Pääosa jätteistä koostuu vastaanotettavien jätemateriaalien epäpuhtauksista sekä murskattavan betonin sisältämästä raudoitusromusta. Metallijäte ja eristeet kerätään erilleen ja toimitetaan vastaanottoluvan omaavaan laitok-

8 seen. Lisäksi polttoon soveltumattomat puujätteen mukana tulleet jätejakeet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Sosiaalitiloista syntyvä sekä koneiden ja laitteiden huollosta tai korjauksesta syntyvä jäte yhteiskerätään samalla kiinteistöllä toimivan toisen yrityksen kanssa. Toiminta itsessään vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää. Toiminta lisää polttoon soveltuvan jätteen hyötykäyttöä ja vähentää fossiilisten polttoaineitten käyttöä. Myös betoni- ja tiilijätteen murskaaminen uusiokäyttöön sopivaan muotoon vähentää niiden määrää jätteenä ja mahdollistaa betoniraudoituksen uusiokäytön. Lisäksi betoni- ja tiilimurskeella voidaan korvata luonnonsoraa kiinteistöllä tehtävissä täytöissä ja tasauksissa. Betoni- ja tiilimursketta voidaan käyttää piha-alueiden ja teiden kantavana rakenteena. Alla olevasta taulukosta käy ilmi toiminnassa syntyneet ja pois toimitetut jätejakeet sekä niiden toimituspaikat vuosina 2009-2011 luokiteltuna ympäristöministeriön asetuksen 1129/01 mukaisesti. EWC-koodi Jätejae Määrä t/a 2009 2010 2011 Toimitus-paikka 17 02 01 Lasi 2,0 3,0 - Jätteenkäsittelykeskus 20 03 01 Yhdyskuntajäte 12,4 14 - Jätteenkäsittelykeskus 17 09 04 Rakentamisen sekajäte 7,3 8,0 130,5 Jätteenkäsittelykeskus 19 12 07 Puumurske 800,0 1 043,0 2 800 UPM Rauma Tampereen Sähkölaitos 17 04 05 Rauta ja teräs 2,96 3,5 Rautasoini Oy 17 04 00 Metallit - - 48,15 Rautasoini Oy 17 04 11 Kaapelit 3,0 2,5 - Rautasoini Oy 17 01 01 Betoni - - 755,6 Varastoitu 17 01 0 Tiili - - 144,4 Varastoitu 17 02 03 Puhdas muovi - - 2,85 UPM Rauma TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan alueella on jo ennestään monia pieniä yrityksiä, joten toiminnan haittavaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ovat vähäiset eikä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen synny. Toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia ympäristön luontoon, vesistöihin tai rakennettuun ympäristöön. Päästöjä maaperään tai pohjavesiin ei synny. Roskien pääsemistä lähiympäristöön estetään verkkoaidoilla. Pöly- ja pakokaasupäästöjen vaikutusalue on lähinnä toiminta-alue. Pölyhaittoja vähennetään kastelulla sekä koteloimalla laitteistoja tarpeen mukaan. Meluhaitta rajoittuu toiminta-alueelle sekä toiminta-aikaan. Raaka-aineiden käsittelystä, haketuksesta ja murskauksesta syntyy melua. Toimenpiteet melun torjumiseksi vähentävät siitä aiheutuvaa haittaa. Toiminnasta ei ole tullut valituksia.

9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kaikki vastaanotettavat kuormat punnitaan autovaa alla ja toimittajan tiedot kirjataan. Jätteen puhtaus ja laatu pyritään tarkastamaan niiden syntypaikassa tai viimeistään kuormaa vastaanotettaessa. Mikäli kuorma sisältää hyödyntämiseen kelpaamatonta materiaalia, sitä ei oteta vastaan. Myöhemmin havaitut sopimattomat jätejakeet erotellaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Raportointi Vastaanotettavista kuormista pidetään kirjaa. Haketus- ja murskaustoiminnalle nimetään vastaava hoitaja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAKUUS Poikkeukselliset tilanteet liittyvät lähinnä tulipaloon tai öljy- tai polttoainevuotoihin. Vuodot pyritään estämään ennakoivalla huollolla tai tarkastuksilla. Vahinkotilanteita varten on koneiden välittömässä läheisyydessä sammutuskalustoa ja öljynimeytysainetta. Tarvittaessa öljyinen maa tai turve toimitetaan asianmukaiselle käsittelijälle. Hakija on esittänyt toiminnan vakuudeksi 5 000 euroa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 1.8.2012 ja 18.3.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Tampereen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 17.8. 17.9.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Aamulehdessä. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Tampereen kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Pirkanmaan ELY-keskus: Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että toimintaalueelle tehdään asfaltointeja ja alueelle rakennetaan katos, jonka sisällä REFraaka-aineen purku, lajittelu ja murskaus suoritetaan. Tarkastuskäynnillä selvisi, että katos on tällä hetkellä suunnitteilla rakentaa paloturvallisuussyistä hakemuksen asemapiirroksesta poikkeavaan paikkaan.

10 Melu Hakemukseen ei ole liitetty meluselvitystä alueen toiminnoista. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat kuitenkin hyvin lähellä toiminta-aluetta. Lupamääräyksissä on huomioitava, että murskaustoiminnot sijoitetaan rakennuksien ja maaston muotojen suojaan niin, etteivät melun raja-arvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa mitattava melu lähimpien häiriintyvien kohteiden pihassa ja ryhdyttävä meluntorjuntatoimenpiteisiin, mikäli raja-arvot ylittyvät. Hakemuksessa on esitetty, että murskaustoimintoja tehdään klo 6-20. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että murskausta ja haketusta tai muita meluavia toimintoja saa tehdä arkipäivisin klo 7-20 välisenä aikana. Muuta toimintaa alueella voi olla klo 6-20. Öljysäiliöt Toiminta-alueella on kaksi kaksoisvaipallista öljysäiliötä. Säiliöiden merkinnät ja turvalaitteet on ajantasaistettava vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Pintavedet ja vesientarkkailu Alueen pintavedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti pois toiminta-alueelta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että jätteidenkäsittelyalue tullaan asfaltoimaan. Asfaltointityön yhteydessä alueen pintavesien keräysjärjestelmä tulee suunnitella niin, että alueelta poistuville vesille saadaan asennettua tarkkailukaivo. Jätteenkäsittelytoiminnasta yleisesti muodostuu likaisia suotovesiä. Tarpeen vaatiessa pintavedet on käsiteltävä ennen maastoon johtamista. Toimintaalueen tarkastuksella todettiin, että toiminnot on sijoitettu maantäyttöalueen päälle. Täyttöalueen ulkopuolella on oja, josta on yksi laskuoja radan (etelän) suuntaan. Pirkanmaan ELY-keskus totesi tarkastuksellaan ojien risteyspaikan olevan hyvä näytteenottopaikka ennen kuin alueelle asennetaan näytteenottokaivo. Hakemuksessa ei ole esitetty pohja- ja pintavesien tarkkailusuunnitelmaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan alueella tulee tarkkailla pintavesiä vuosittain kevään ja syksyn ylivirtaamakausina. Vesinäytteistä on tutkittava hygieeninen laatu (bakteerit), ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, kloridi, sulfaatti, COD Cr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, öljyhiilivedyt sekä raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn). Jätteenkäsittely ja varastointi Kevyiden jätteiden käsittely on helposti roskaavaa toimintaa. Kevyitä jätejakeita sisältävien jätteiden (mm. kierrätyspolttoaine) lajittelu ja murskaus tulee tapahtua kokonaisuudessaan pinnoitetulla katetulla alueella. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kierrätyspolttoainetta ei saa varastoida asfalttikentällä vaan ainoastaan sisätiloissa käsittelyhallissa tai piha-alueella umpinaisissa astioissa tai vastaavissa. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista.

11 Tällä hetkellä alueelle vastaanotetaan vain teollisuus ja purkujätettä, jotka eivät sisällä biojätejäämiä. Mikäli alueelle ruvetaan vastaanottamaan myös kaupan jätettä tai muuta jätettä, jossa voi olla mukana biohajoavaa jätettä, alueen pintavedet on voitava käsitellä ennen alueelta purkua niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen: Ympäristölupahakemus koskee nykyisen toiminnan laajentamista. Enerkon Ympäristöpalvelut Oy:llä on ympäristö- ja rakennusjaoston 8.6.2012 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan laitoksella on lupa vastaanottaa vuoden aikana 9 900 tonnia jätteitä. Tämä määrä suunnitellaan nostettavan 20 000 tonniin. Yhdyskuntalautakunta on 30.11.2010 452 hyväksynyt Enerkon Ympäristöpalvelut Oy:n suunnittelutarvehakemuksen, joka koski lupaa rakentaa 1808 m 2 :n suuruinen kierrätystoiminnan suojakatos, 500 m 2 :n suuruinen autokatos / huoltotila sekä 100 m 2 :n suuruinen hakekattilarakennus 10 vuoden ajaksi. Enerkon Ympäristöpalvelut Oy ottaa vastaan rakennus- ja purkujätettä, teollisuuden ja kaupan toiminnoista syntyvää jätettä sekä betoni-, tiili-, puu- ja kantojätettä ja jalostaa ne uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön soveltumaton jäte menee polttoaineeksi. Lisäksi on tarkoitus vastaanottaa ja murskata asfalttijätettä uusiokäyttöön sekä käyttää betoni- ja tiilijätettä kiinteistöllä tehtävissä täytöissä ja tasauksissa. Melua aiheuttavia toimintoja (esim. jätteen murskaus ja haketus) tulee rajoittaa ympäristö- ja rakennusjaoston 8.6.2012 myöntämän ympäristöluvan mukaisesti niin, että niitä saa harjoittaa arkipäivisin kello 7.00-20.00 ja muuta toimintaa arkipäivisin kello 6.00-20.00. Satunnaisesti toimintaa voi olla lauantaisin kello 9.00 16.00. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä (7.00-22.00) 55 db:n ja yöllä (22.00-7.00) 50 db:n keskiäänitasoa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, että mahdollisten haitallisten aineiden pääsy maaperään tai pohja- ja pintavesiin estyy kaikissa toiminnan eri vaiheissa. Jätemateriaalien vastaanotto-, varastointi ja lajittelu on tapahduttava nestetiiviiksi pinnoitetuilla katetuilla alueilla puhdasta puu-, kipsilevy-, kivi- ja asfalttijätettä lukuun ottamatta. Vastaanotettavat jäte-erät tulee tarkastaa, tunnistaa ja lajitella huolellisesti. Kukin materiaali on varastoitava sille varatulle paikalle. Jätteet on toimitettava mahdollisimman pian hyödynnettäväksi tai käsittelyyn niin, ettei synny pitkäaikaisia varastoja eivätkä suurimmat sallitut kertavarastointimäärät ylity. Varastoitavan materiaalin määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (esimerkiksi paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puu- ja rakennusjäte sekä metallijäte) tulee kerätä erilleen ja toimittaa hyödynnettäväksi luvan omaavaan laitokseen. Laitosalueen puhdistamisesta on huolehdittava säännöllisesti. Alue on siivottava mahdollisesti kuormien mukana tai muuten sinne tuoduista asiaan kuulumattomista jätteistä ja toimitettava ne asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnasta

12 ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ulkopuolelle ja toiminta-alue onkin syytä määrätä aidattavaksi riittävän korkealla suoja-aidalla. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä tai muusta hienoaineksesta aiheudu haittaa junarata-alueelle eikä lähimpiin häiriöille altistuviin kohteisiin. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena siten, että se on voimassa enintään 31.12.2020 saakka, eikä tontin täyttöä tai tasausta jätteellä tule sallia, koska alueen yleiskaavan mukaista tulevaa asuinaluekäyttöä ei saa vaarantaa. Tampereen kaupungin lausunto kaavatilanteesta: Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) kyseinen alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 12.12.2000 ja 14.2.2003) alue on asuntoaluetta (A-1). Alue varataan kerrostaloille ja pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Alueelle on yleiskaavassa annettu myös me -määräys: alue, jonka asemakaavan laadinnan yhteydessä on tarvittaessa laadittava meluselvitys. Linnainmaa-Hankkion osayleiskaavan valmistelu on tarkoitus aloittaa vuonna 2013. Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 21.4.2010 72 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 ja rakennesuunnitelman karttaosio kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä ohjaavana suunnitelmana. Siinä Linnainmaa-Hankkion alueelle on tavoitteena kehittää uusi noin 16 000 asukkaan asuinalue kerrostalorakentamiseen ja tiiviiseen pientalorakentamiseen. Alueen rakentaminen on arvioitu vuosiin 2020-2030. Alueella ei ole asemakaavaa. Alueen lähiympäristöä ei myöskään ole asemakaavoitettu. Lähin asutus sijaitsee alueen pohjoispuolella, noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta toiminnasta. Yhdyskuntalautakunta on 30.11.2010 452 hyväksynyt Enerkon Ympäristöpalvelut Oy:n suunnittelutarvehakemuksen, joka koski lupaa rakentaa 1808 m 2 :n suuruinen kierrätystoiminnan suojakatos, 500 m 2 :n suuruinen autokatos/huoltotila sekä 100 m 2 :n suuruinen hakekattilarakennus asemapiirroksen mukaan noin 3000 m 2 :n suuruiselle vuokra-alalle tilasta Hautala RN:o 2:18 Takahuhdin kylässä 10 vuoden ajaksi. Maankäytön suunnittelu ja kiinteistötoimi ovat neuvotelleet asiasta ja päätyneet siihen, että hakemuksen käsittelyssä on syytä edetä johdonmukaisesti vuosi sitten hyväksytyn suunnittelutarvehakemuksen mukaisesti. Enerkon Ympäristöpalvelut Oy:n toiminta voi jatkua alueella toistaiseksi. Toiminnalle tulee etsiä määräajan puitteissa uusi sijaintipaikka, joka soveltuu toimintaan nykyistä paremmin. Alueen yleiskaavan mukaista tulevaa asuinaluekäyttöä ei saa vaaran-

13 taa. Näin ollen vireillä olevan hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää muilta osin määräaikaisena, mutta tilan täyttöä betoni- ja tiilijätteellä ei tule myöntää. Lisäksi ympäristöluvan määräyksillä pitää varmistaa, ettei alueen tuleva käyttö vaarannu. Määräaikaisuus tulee sitoa yhdyskuntalautakunnan suunnittelutarvehakemuksen käsittelyn yhteydessä määriteltyyn 10 vuoteen ja määritellä se päättymään viimeistään 31.12.2020. Liikennevirasto: Hakijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheutuva pöly tai hienoaines leviä ratajohtorakenteisiin, kuten eristimiin, eikä radan päällysrakenteeseen. Kuljetuksissa on huolehdittava kuljetusten suojaamisesta ja teiden pölynsidonnasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 26.9.2012 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Hakija on toimittanut vastineensa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon: melua aiheuttavat murskaus ja haketus voidaan suorittaa arkipäivisin kello 7-20 välisenä aikana. Öljysäiliöt on jo varustettu asianmukaisilla merkinnöillä ja turvalaitteilla. Täyttöalueen ulkopuolella olevan ojan risteyspaikasta voidaan ottaa tarvittavat vesinäytteet ja varsinainen näytteenottokaivo asennetaan katoksen rakentamisen yhteydessä. Katokselle on myönnetty lainvoimainen rakennuslupa 13.7.2012 ja katos tullaan rakentamaan keväällä 2013. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Lupamääräykset Toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Enerkon Ympäristöpalvelut Oy:lle ympäristöluvan jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnan laajennukseen Tampereen kaupungin Takahuhdin kylään kiinteistölle Hautala 837-589- 2-18. Toiminnan tulee tapahtua lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. 1. Laitokselle voidaan vuosittain ottaa vastaan käsittelyyn tai varastointiin tämän päätöksen sivulla 4 esitettyjä jätejakeita yhteensä enintään noin 20 000 tonnia vuodessa ja niitä voi olla varastoituna kerrallaan enintään yhteensä 10 700 tonnia.

14 2. Murskausta ja haketusta tai muita meluavia toimintoja saa tehdä arkipäivisin klo 7-20 välisenä aikana. Muuta toimintaa alueella voi harjoittaa klo 6-20. 3. Luvan saajan on oltava selvillä laitokselle vastaanotettavan jätteen lajista, laadusta ja määristä. Jätteet on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Laitokselle tuotavat jätteet, joiden käsittelyyn laitoksella ei ole lupaa, on palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava jätelain 29 mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille. Rakennus- ja purkujätteen joukossa oleva asbestijäte, kyllästetty puu tai muu vaarallinen jäte on eroteltava muusta jätteestä ja toimitettava jätelain 29 mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille. 4. Betoni- ja tiilijätettä ei saa käyttää toimintatontin täyttöihin tai muihin rakenteisiin. 5. Vastaanotettavien jätejakeiden varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua asemapiirustuksessa esitetyllä tavalla niille varatuissa paikoissa. 6. Teollisuuden ja kaupan jäte sekä metalliromu on vastaanotettava, varastoitava ja käsiteltävä asfaltoidulla alustalla. Tämän lisäksi teollisuuden ja kaupan jätteiden vastaanoton, varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua katoksessa, joka on varustettu seinämillä tai vähintään verkkoseinillä roskaantumisen estämiseksi. 7. Toimintaa on harjoitettava asianmukaisella huolellisuudella niin, ettei siitä aiheudu maiseman rumentumista, pölyämistä tai muuta epäsiisteyttä. Toiminta-alue on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Mikäli roskia leviää laitosalueen ulkopuolelle, on alue siivottava viipymättä. Pölyämistä ja muun hienoaineksen leviämistä tulee vähentää tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla, mikäli sitä uhkaa levitä läheisen junaradan rakenteisiin. Toiminnasta ei saa mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai muuta haittaa ympäristölle. 8. Kaikki mahdolliset valumat ja hulevedet tulee koota pinnoitetuilta alueilta ja johtaa hallitusti maastoon näytteenottokaivon kautta, niin että niiden määrää ja laatua voidaan seurata. Pinnoitteen kunto tulee tarkistaa vuosittain ja siinä olevat vauriot on tarvittaessa korjattava välittömästi. Pinnoitteiden kallistusten ja mahdollisten reunusten tulee olla suunniteltu ja rakennettu niin, ettei toiminta-alueelta pääse hulevesiä ympäristöön. 9. Jätteenkuljetuksen tulee tapahtua asiallisella jätteenkuljetuskalustolla niin, ettei jätteitä pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Kaiken toimintaan liittyvän jätteenkuljetuksen tulee tapahtua sellaisten toiminnanharjoittajien toimesta, jotka on merkitty ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin. Jätettä saa toimittaa vain jätelain 29 mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille.

15 10. Kuljetettaessa vaarallista jätettä tai rakennus- ja purkujätettä tulee kuljetuksesta laatia asianmukainen siirtoasiakirja. Asiakirjaan tulee merkitä tiedot kuljetettavasta jätteestä jätelain (646/2011) 121 :n ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Toiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa voimassa olevan jätelain 29 mukaisen hyväksynnän saaneille vastaanottajille. Melu 11. Toiminta tulee järjestää siten, että lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi laitoksen ympäristöasioiden valvojana tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä mittausten ja/tai mallinnusten avulla. Melua on vähennettävä tarvittaessa. Vastuuhenkilö 12. Toimintaa tulee harjoittaa ammattitaitoisella henkilökunnalla ja henkilökunta tulee pitää ajan tasalla ympäristönsuojeluun liittyvistä seikoista. Toiminnalla tulee olla vastuuhenkilö, joka huolehtii laitoksen toiminnasta, hoidosta ja siitä, että toimintaa harjoitetaan lupaehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Jos vastuuhenkilö tai hänen yhteystietonsa muuttuvat, tulee asiasta ilmoittaa yllä mainituille tahoille viipymättä. Onnettomuustilanteisiin varautuminen 13. Herkästi syttyvän tai muuten palovaarallisen jätteen varastoinnissa ja käsittelyssä tulee ottaa huomioon paloturvallisuus. Erilaisten toimintojen ja jätteiden varastoinnin alueelle tulee tapahtua niin, että tulipalon sattuessa alueella pystytään liikkumaan ja toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla palon sammuttamiseksi. Alueella tulee olla myös helposti saatavilla sammutuksessa vaadittavaa vettä. Palovaarallisen jätteen varastointiin tulee varata alueet, joissa palovaaran mahdollisuus on pienin. 14. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriöt, onnettomuudet ja poikkeukselliset tilanteet pystytään suunnitelmallisesti estämään jo ennakolta. Poikkeuksellisista päästöistä, vahingoista ja onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä tarvittaessa paikalliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla val-

16 miina ohjeet onnettomuustilanteiden varalle ja laitoksella työskentelevien tulee olla tietoisia näistä ohjeista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 15. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Tarkkailu ja raportointi 16. Alueella syntyviä valumavesiä tulee tarkkailla kahdesti vuodessa kevään ja syksyn ylivirtaamakausina tapahtuvalla näytteenotolla. Ennen näytteenottokaivon valmistumista näytteet tulee ottaa alueen ulkopuolella olevasta ojasta. Näytteistä tulee määrittää hygieeninen laatu (bakteerit), ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, kloridi, sulfaatti, COD Cr, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, öljyhiilivedyt sekä raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn). 17. Näytteenoton tulee tapahtua ulkopuolisen näytteenottajan toimesta. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 18. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka tulee tarvittaessa esittää valvontaviranomaisille. Käyttöpäiväkirjasta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - vastaanotettujen ja käsiteltyjen jätelajikkeiden määrä ja toimituspaikat kalenterivuonna (tonnia) - vuodenvaihteessa varastossa olleiden jätejakeiden määrä (tonnia) - tiedot toiminnassa syntyneiden erilaisten jätejakeiden ja -nesteiden laadusta ja alkuperästä, kuljettajista sekä niiden toimituspaikoista - tiedot toiminnan tarkkailusta - tiedot toiminnassa olleista erilaisista häiriöistä - tiedot ympäristönsuojeluun liittyvistä toimenpiteistä Jätteet tulee luokitella kirjanpidossa Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisesti. 19. Laitoksen toiminnasta tulee pitää kirjaa niin, että toiminnanharjoittaja voi sen perusteella esittää raportin edellisen vuoden toiminnasta. Raportti tulee toimittaa vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Tiedot, joita ei voi välittää sähköisesti, voidaan toimittaa paperiversiona.

17 Toiminnan olennainen muuttaminen, pitkäaikainen keskeyttäminen tai lopettaminen 20. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen laitoksen ympäristöasioiden valvojalle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteen vastaanoton, välivarastoinnin ja käsittelyn lakattua toiminnanharjoittajan on tyhjennettävä alue romuista ja muusta jätteestä sekä tarvittaessa kunnostettava ja puhdistettava alue. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen laitoksen ympäristöasioiden valvojalle viimeistään kolme kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät jälkitoimet kuten selvitys varastossa olevien jätteiden toimituspaikoista, alueen maaperän puhtaudesta, käsittely- ja varastointialueen puhdistamisesta sekä toimenpiteiden aikataulu. Vakuus 21. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa toistaiseksi voimassa oleva 6 000 euron vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus tulee toimittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Vakuus on asetettava ELY-keskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrää. Vakuus palautetaan kun toiminta-alueen kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan toimintaan ja sen laajentamiseen, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tär-

18 keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomainen katsoo, että toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteiden mukaista. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan jätelain edellyttämä riittävä asiantuntemus jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Toiminnalle on asetettu vakuus asianmukaisen jätehuollon toteutumiseksi toiminnan päättyessä. Alueella ei ole asemakaavaa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueellisen tai valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa. Jätelain (646/2011) mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Hakemuksessa esitetyt tiedot jätteen käsittelyn seurannasta ja tarkkailusta vastaavat valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) 25 :ssä tarkemmin säädettyä. Lupamääräysten perustelut Jätteen hyödyntäminen ja käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain 45 :n mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Varastoitavan jätteen määrä on rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vakuuden riittävyyden varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 1) Toiminta-aika on rajoitettu, ettei toiminnasta aiheutuisi läheiselle asutukselle häiriötä. (Lupamääräys 2) Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon hakijalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Lupamääräys 3) Betoni- ja tiilijätteen käyttö toimintapaikan täytöissä on kielletty alueen tulevan asuinrakennuskäytön perusteella. (Lupamääräys 4) Jätelain mukaan jätettä on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen mukaan laitoksen, joka käsittelee jätettä, toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (Lupamääräykset 5-9) Uusi jätelaki (646/2011) sekä uusi jäteasetus (179/2012) on tullut voimaan 1.5.2012. Jätelain 149 :n mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Hakemuksen vireille tullessa oli voimassa vanha jätelaki (1072/1993) sekä sen nojalla annetut asetukset. Päätöksen ratkaisuosassa käytetty terminologia on kuitenkin muutettu vastaamaan uuden jätelain mukaisia käsitteitä. Termi ongelma-

19 jäte on tässä päätöksessä korvattu uuden jätelain mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Jätelain 6 :n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on kumottu 1.5.2012 voimaan tulleella jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012). Siirtoasiakirjasta säädetään nyt uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. (Lupamääräys 10) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitettäväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (Lupamääräys 11) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla nimetty vastaaja hoitaja. Valvonnallisista syistä vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaisille. Myös laitoksen henkilökunnan koulutuksesta on huolehdittava, jotta toiminnan ympäristönsuojelun taso voidaan turvata. (Lupamääräys 12) Häiriö- ja poikkeustilanteisiin, mm. tulipaloon, varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (Lupamääräykset 13 ja 14) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (Lupamääräys 15) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Lupamääräykset 16-19) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristöasioiden valvojalle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen so-

20 peutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnan lopettaminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. (Lupamääräys 20) Luvan myöntäminen edellyttää jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa harjoittavalta toiminnalta vakuutta. Vakuuden tarkoituksena on varmistaa toiminnan lakatessa välittömät lopettamis- ja maisemointitoimenpiteet sekä jälkitarkkailu. (Lupamääräys 21) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen tulee olla lupa. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 4.5.2009 myöntämän ympäristölupapäätöksen (TRE:9388/11.01.00/2008). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4-8, 28, 41, 42, 43, 43 a - c, 45, 46, 55, 56, 62, 81, 83 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 5 ja 30 Jätelaki (1072(93) 4, 6, 15, 19, 20, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 5, 7-8, 10 Jätelaki (646/2011) 6, 29, 120, 121, 148 ja 149 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 8, 9, 24, 37, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 110 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Tässä tapauksessa maksu määräytyy valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) nojalla. Asetuksen mukaan laitoksen, joka käsittelee vuosittain vähintään 10 000 tonnia jätettä, ympäristöluvan perusmaksu on 8 220 euroa. Koska kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen, peritään 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Näin ollen luvan hinnaksi tulee 4 110 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Tampereen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Aamulehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Hakija Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tampereen kaupunginhallitus Pirkanmaan ELY-keskus (sähköisesti) Ratahallintokeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Sijaintikartta Valitusosoitus Päivi Vilenius Aira Halmetoja Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Päivi Vilenius ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja.

Liite 1. SIJAINTIKARTTA

Liite 2. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.