Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestiluodon luonnonhoitosuunnitela Helsingin kaupungin rakennusirasto 2016 Kua aseoidaan asiakirjan oikeaan reunaan tekstin tasossa. Jos kua ulottuu koko asiakirjan asen arginaali on 2 c.
2/55 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 LUONNONHOITOTÖIDEN TOTEUTUS... 5 LIITE 1. Kuioselosteet... 8 1.1 Kaunissaari... 8 1.2 Kaunissaaren piha-, niitty ja luonnonsuojelukuiot, joiden tilan päiitetty kesällä 2015:... 30 1.3 Eestiluoto ypäristöineen:... 39 1.4 Hanskinen:... 46 LIITE 2. Helsingin kaupungin etsien hakkuutaat... 48 2.1 Ylispuustoisen taiikon hoito... 48 2.2 Ensiharennus... 48 2.3 Harennus... 48 2.4 Yksittäisten puiden poisto... 48 2.5 Uudistainen iljeleällä... 48 2.6 Luontaisen uudistainen alistelu... 49 2.7 Suojuspuuhakkuu... 49 2.8 Luontainen uudistainen... 49 2.9 Maiseanhoito... 49 2. 10 Säästöpuista... 50 LIITE 3. Kartta Kaunissaaren hakkuutöistä... 51 LIITE 4. Kartta Kaunissaaren pienpuuston hoidosta... 51 LIITE 5. Hanskisen kuiokartta... 51 LIITE 6. Eestiluodon kuiokartta... 51
3/55 JOHDANTO Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestiluodon hoito ja kehittäissuunnitela hyäksyttiin 1.12.2015 yleisten töiden lautakunnassa ohjeellisena noudatettaaksi. Esittelijän ehdotuksesta poiketen Yleisten töiden lautakunta päätti hyäksyä Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestinluodon hoito- ja kehittäissuunnitelan uutettuna seuraailta osin: 1. Kaunissaaren rantaaisean sekä tuulituhojen älttäiseksi kuiokohtaisia toienpiteitä ei uloteta 50 etriä läheäs rantaa kuin silloin, jos siihen on turallisuuteen liittyät perusteet, jotta aseakaaaerkinnän ukainen alueen luonne säilyy ja jotta ältytään tuulituhoilta. Rantareittien älittöässä läheisyydessä oleat aaralliset puut oidaan poistaa. Saaren itäosan telttailualueella yös uut kaatuaaaralliset puut oidaan poistaa. 2. Kaunissaaren MALU -aluerajauksen sisäpuolella olean kuio 50:n harennushakkuut eiät ole perusteltuja ja altistaisiat saaren yös tuulituhoille. Kuio korataan yksittäisten puiden poistolla turallisuussyistä reittien älittöästä läheisyydessä. 3. Kaunissaaren MALU -aluerajauksen sisäpuolella kaadetuista puista ähintään 30 % jätetään luontoon lahopuuksi lukuun ottaatta a) rakennusten pihapiirejä sekä niiden älitöntä läheisyyttä. b) kirjanpainajatoukan aurioittaia puunrunkoja. Yllä ainitun kohdan 1. rajaus on erkitty toienpidekarttoihin punaisella iialla, joka yötäilee rantaa koskeia toienpidekuioita 50 etrin päässä rantaiiasta. Kohta 2. on jo huoioituna toienpidekartoissa ja kuiotekstissä. Kohta 3. huoioidaan MALU-rajausten sisällä oleaa puustoa käsiteltäessä. Kyseinen MALU-rajaus näkyy toienpidekartoissa niin ikään punaisena iiana, joka halkaisee saaren pohjois-etelä-kaakkoissuuntaisena, MALU-alue on tästä iiasta länteen päin. Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestiluodon hoito ja kehittäissuunnitelassa on esitetty luonnonypäristön eli etsien ja aointen alueiden tila. Kuaukset alueen aiseasta, ulkoilu- ja irkistyskäytöstä, kaaoituksesta, etsien kasupaikoista, puustosta, niityistä ja luonnon arokohteista löytyät hoito ja kehittäissuunnitelasta. Luonnon oniuotoisuuden huoioon ottainen on yös kuattuna hoito ja kehittäissuunnitelassa. Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestiluodon hoito ja kehittäissuunnitelassa esitetään alueittaiset taoitteet luonnonhoitoon. Ne ohjaaat luonnonhoitosuunnitelan kuiokohtaisia toienpiteitä. Tästä syystä tätä luonnonhoidon toteutussuunnitelaa tulee tarkastella yhdessä Kaunissaaren, Hanskisen ja Eestiluodon hoito ja kehittäissuunnitelan kanssa. Hoito ja kehittäissuunnitela on nähtäillä rakennusiraston Internet siulla. Luonnonhoitosuunnitela on toteutustason suunnitela. Siinä kuataan kuioittain toteutettaat luonnonhoitotoienpiteet kuten hakkuut ja uut hoitotoienpiteet. Luonnonhoidon toienpiteet tehdään luonnonhoidon työohjeiden ukaisesti. Hoitotoienpiteet ajoitetaan suunnitelakauden alkupuolelle. Taoitteiden saauttaiseksi tarittaat toiskertaiset toienpiteet tullaan tekeään suunnitelakauden puolessa älissä ja loppupuolella.
4/55 Hoito- ja kehittäissuunnitela ja luonnonhoidon toteutussuunnitela oat nähtäillä rakennusiraston Internet-siuilla. Suunnittelusta on astannut etsäsuunnittelija Antti Siuruainen. Työn tilaaisesta, toteutuksesta ja työn alonnasta astaa etsäastaaa Tio Virtanen. Helsingissä 1.6.2016 Antti Siuruainen Tio Virtanen Metsäsuunnittelija Metsäastaaa 09 310 752 52 09 310 38 462 antti.siuruainen@hel.fi tio.irtanen@hel.fi
5/55 1 LUONNONHOITOTÖIDEN TOTEUTUS Hoitosuunnitela on laadittu 10-uotiskaudeksi. Suunnitelakaudella on tarkoitus tehdä hakkuutöitä ain kertaluonteisesti. Hoitotöitä, kuten pienpuuston hoitoa tai taiikonhoitoa, tullaan suunnitelakaudella tekeään 1-3 kertaa kohteesta riippuen. Turallisuuden uoksi tehtäiä yksittäisten puiden poistoja tehdään tarpeen ukaan. Taoitteena on etenkin Eestiluodon osalta, että siellä käydään tekeässä hoitotyöt suunnitelakauden alussa, jonka jälkeen siellä ei pitäisi olla taretta ähään aikaan hoitokäynteihin. Hanskisista on ökkiläisten toieesta lähes uosittain poistettu aarallisia puita, tätä työtä joudutaan tekeään lähes uosittain. Hoitotarekartat löytyät karttaliitteistä. Korjuu tehdään pääosin koneellisesti ja korjattu puu kuljetetaan lautalla antereelle. Hoitotyöt ja yksittäiset puunkaadot tehdään etsurityönä. Myös arokkaiden luontokohteiden hoito tapahtuu etsurityönä. Ylispuustoisen taiikon hoito Ensiharennus Harennus Yksittäisten puiden poisto Luontaisen uudistaisen alistelu Suojuspuuhakkuu Luontainen uudistainen Yhteensä 1,8 ha 5,5 ha 8,6 ha 22,3 ha 10,1 ha 2,3 ha 0,5 ha 53,5 ha Kaunissaaren hakkuutyöt taulukossa ja pyläsdiagraissa Pienpuuston hoitoa on erkitty 39 hehtaarille ja taiikonhoitoa 9 hehtaarille. Näillä hoitotoienpiteillä pyritään poiiaan esakon ja kuusitiheikköjen seasta kasatuskelpoisia tulean puusukupolen yksilöitä sekä näyttäiä pensaita
6/55 esiin. Li säksi pienpuuston hoidolla pyritään aaaaan lähi- ja kaukonäkyiä etsän sisään. Pienpuuston hoitosektori reitistä etsään päin soitetaan kunkin kuion aaston, puuston, topografian ys. seikkojen ukaan. Hoitotöiden pinta-aloista on syytä uistaa, että suuriaksi osaksi toienpiteet eiät koske koko kuiota, aan osa kuiosta jää aihteleasti toienpiteiden ulkopuolella ja lopulla kuiolla hoidon intensiteetti aihtelee kuion puuston luonteen ukaan. Pienpuuston hoito on aina aihteleaa, eli osa pensaskerroksesta jää koskeattoaksi, osasta poistetaan osa ja osaan kuiota tehdään aukkoja. Näin pensaskerroksesta saadaan aihtelea ja siellä on näkyiä sekä lintujen ja uiden pensaskerroksen lajien elinypäristöt eiät aarannu. Lisäksi pienpuuston hoidolla poiitaan lehtipuuesakon seasta näyttäiät ja arokkaiat puuyksilöt sekä näyttäiät pensasryhät. Istutus Pienpuuston hoito Taiikonhoito 3,6 ha 39 ha 9 ha Kaunissaaren hoitotyöt hehtaareittain Luonnon oniuotoisuuden kannalta arokkaiat kohteet jätetään hoitotoienpiteiden ulkopuolelle. Metsänhoitotoienpiteet tehdään ulkoilijoiden turallisuus ja iihtyisyys huoioiden. Niistä tiedotetaan Internetissä ja aastossa aastokyltein ennen toienpiteiden toteutusta. Puunkaato tehdään osin haresterilla koneellisesti ja osin etsurityönä ja puunkorjuu koneellisesti. Hakkuutähteet korjataan haketettaaksi keskeisiiltä alueilta, kuten rakennusten lähistöltä, ulkoilureittien arsilta ja uilta ilkkaan ulkoilukäytön alueilta. Osa hakkuutähteistä jätetään etsiin aatuaan siellä issä niistä ei ole haittaa alueiden käytölle. Hakkuutyöt tehdään aaperä, aasto ja puulajisto huoioiden ajankohtana, jolloin riski juuristo- tai aastoaurioiden syntyiselle on pienin. Jos aurioita kuitenkin syntyy, ne pyritään korjaaaan ahdollisian nopeasti, tai ainakin iieistään työaan alistuttua. Rakennusiraston katu- ja puisto-osasto tilaa luonnonhoitotyöt osittain yksityisiltä etsäpaleluyrittäjiltä ja osin Helsingin kaupungin rakennuspalelu STARA:n luonnonhoitoyksiköltä.
7/55 1.1 Niittyjen ja pihapiirien hoito Pihapiirit 1) Kaunissaaressa Pihapiirien hoito ei sisälly nykyisiin uokrasopiuksiin. Osa ökkiläisistä hoitaa pihaa niittäällä talon lähialueen, issä eniten liikutaan ja oleskellaan. Osa pihoista on iltei täysin hoitaatta. Yksittäisten puiden kaadot hoitaa joko Kaunissaaren henkilökunta tai Staran luonnonhoitoyksikkö. Pihapiirit tulee rajata kartoille. Vuokrattaien ökkien pihan hoito tulee sopia jatkossa (LiV ja uokralaiset). Hoidettaan piha-alueen hoitoastuut ja hoidon taoite olisi hyä kirjata uokrasopiuksiin. Niillä pihoilla, joissa on arokasta kasillisuutta tai anhoja koristekaseja tulee laatia erillinen hoitosuunnitela. Hoitosuunnitelan toteutuksesta soitaan (LiV, uokralaiset) Pihojen kasillisuus on pääosin luonnonukaista niittykasillisuutta. Pääasiallinen hoitotoii on niitto kerran kesässä ja niittojätteen haraointi ja poisienti. Niittojätteen kopostointiahdollisuudet saarella tulee selittää. Metsäisten pihapiirien ongelana on esakoituinen. Lehtiesakon raiaus kerran kaudessa on yös ahdollista, jolloin raiatun ateriaalin oi jättää aastoon. Pihapiirien puiden hoito on pääosin yksittäisten, huonokuntoisten puiden kaatoa ja hakkuutähteiden siiousta. Puunrungot oidaan hyödyntää polttopuuna. 2) Pihapiirien hoito Eestiluodolla Saariryhän kolen tilan pihapiirien hoito kuuluu uokralaisille. 3) Pihapiirien hoito Hanskisen saarella Saaren kesäökkien pihojen hoidosta astaaat ökkiläiset. Suurin osa pihoista on luonnonukaisia, utta joissakin pihoissa ökkiläiset oat istuttaneet koristekaseja ökkien läheisyyteen. On tärkeää, että istutetut kasit eiät pääse leiäään ypäröiään luontoon tai pihapiiri laajene huoattaasti ypäristöön. Asiasta tulee tiedottaa esi. kesäökkiyhdistyksen kokouksessa. Erityisesti haitallisten ieraskasien leiäinen saaristoluontoon pitää yrittää estää.
8/55 LIITE 1. Kuioselosteet 1.1 Kaunissaari 3 Pinta-ala: 2.62 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu 87 18 110 44 22 163 Kuusi 87 4 30 44 22 39 3/ha Yleiskaaa, hyäksytty (Suojeluääräys). C5 Aroetsä. Yleiskaaassa luo/29-erkintä: Kaunissaaren länsipään teraleppälehto. Luontoyhteenedon ukainen aro ja nuerointi: Paikallisesti arokas 34. Varttunut koiualtainen sekaetsä. Entisen Västergårdenin tilan pihapiiriä, joka on ollut aoiepi. Alueen kehittäinen riippuu liikuntairaston suunnitelista. Puuston turallisuudesta huolehditaan ja näkyäsektoreita pidetään aoiena. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston hoito reitin ja rakennusten ypärillä. 4 Pinta-ala: 0.76 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c 3/ha Teraleppä 62 16 320 25 19 142 Rauduskoiu 62 13 260 25 19 111 Kuusi 62 3 60 25 20 30 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 Pihlajia. Teraleppää rantayöhykkeessä. Kuusia poistetaan, lehtipuita ja etenkin teraleppää suositaan. Hoito kohdistetaan uutaaan näkyäsektoriin ja polun arteen. 5 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 E Erityisalue. Rakennus nro. 12, uokrattu Vieheeikot ry:lle. Hienolla paikalla eren äärellä sijaitsea huonokuntoinen anha huila. Pihapiiri on kasaassa upeen. Metsänreuna on etenkin ökin itäpuolella jo iltei kiinni
9/55 rakennuksessa. Itäpuolella on kaatunut, konkelossa olea puu aian huussin lähellä. Mökin sisääntulo ja näkyä erelle on yös upeenkasanut. Pihassa on ileisesti yrskytuhon jäljiltä korjattu joitakin yksittäisiä puita erenpuoleiselta pihalta. Rannalla kasaa teraleppiä. Toienpiteet: Pihapiiristä kaadetaan puita, erityisesti rakennuksen itäpuolelta ja sisääntuloäylän arrelta. Kaikki hakkuutähteet kerätään pihapiiristä ja iedään pois tai poltetaan. 6 Pinta-ala: 0.12 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 21 150 41 24 197 Rauduskoiu 132 2 10 39 24 16 3/ha Tuore lehto (Metsälain tärkeä elinypäristö). Metsälain ukainen arokas elinypäristö. (AThOT -lehto) Arokas lehto, anha kuusialtainen, iäkkäitä huonokuntoisia koiuja. Jäljellä olea puusto tasaikäistä. Pohja- ja kenttäkerroksessa kauttaaltaan oksia, risuja ja runkoja. Runsaasti adelaa. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 6.1 Pinta-ala: 0.18 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 21 150 41 24 197 Rauduskoiu 132 2 10 39 24 16 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 Taiikonhoito 2016 2021 2016 3/ha Tuore lehto (Metsälain tärkeä elinypäristö). Metsälain ukainen arokas elinypäristö. (AThOT -lehto) Arokas lehto, jonka anha kuusialtainen puusto on alkanut uudistua luontaisesti yrskyssä syntyneiden aukkojen kautta. Runsaasti tuulen kaataia anhoja kuusia, kaadettuja runkoja. Kuion pohjoispäässä iäkkäitä huonokuntoisia koiuja. Jäljellä olea puusto tasaikäistä. Pohja- ja kenttäkerroksessa kauttaaltaan oksia, risuja ja runkoja. Runsaasti adelaa. Toienpiteet: Taoitteena reheä kerroksellinen lehtoetsä. Osa alueen kaatuneista rungoista korjataan alueelta. Polun arrelta ja tontteihin/pihapiireihin
10/55 rajautuilta alueilta kaadetaan huonokuntoisia puita. Osa rungoista jätetään aapuiksi. Taiikonhoito, suositaan lehtipuustoa. 7 Pinta-ala: 0.14 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Tuore lehto (Metsälain tärkeä elinypäristö). Metsälain ukainen arokas elinypäristö. Arokas lehto, iäkkäitä huonokuntoisia koiuja. Jäljellä olea puusto tasaikäistä. Pohja- ja kenttäkerroksessa kauttaaltaan oksia, risuja ja runkoja. Runsaasti adelaa. Toienpiteet: Ei toienpiteitä. 7.1 Pinta-ala: 0.40 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 11 720 0 0 0 Rauduskoiu 9 1080 5 5 2 Kuusi 106 3 30 38 25 34 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Tuore lehto (Metsälain tärkeä elinypäristö). Metsälain ukainen arokas elinypäristö. Arokas lehto, jonka anha kuusialtainen puusto on pääosin kaatunut yrskyssä. Alue heinittynyt ja luontaisesti osittain taiettunut. Kuiia ja kuolleita puita, joista osa aassa. Kuion pohjoispäässä iäkkäitä huonokuntoisia koiuja. Jäljellä olea puusto tasaikäistä. Pohja- ja kenttäkerroksessa kauttaaltaan oksia, risuja ja runkoja. Runsaasti adelaa. Toienpiteet: Taoitteena reheä kerroksellinen lehtoetsä. Osa alueen kaatuneista rungoista korjataan alueelta. Polun arrelta ja tontteihin/pihapiireihin rajautuilta alueilta kaadetaan huonokuntoisia puita. Osa rungoista jätetään aapuiksi. Taiikon hoito, suositaan lehtipuustoa. 8 Pinta-ala: 0.35 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 14 1040 0 0 0 Rauduskoiu 14 14 960 14 12 19 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito 2016 2021 2016 3/ha
11/55 Myrskyssä syntynyt aukko, johon on syntynyt luontainen taiikko. Lahopuita aassa, jotka saaat aatua paikoilleen. Toienpiteet: Taiikonhoito 10 Pinta-ala: 1.04 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 82 28 460 28 21 270 Rauduskoiu 82 5 80 28 20 44 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Luontaisen uudistaisen alistelu 2016 2021 2016 3/ha Varttunut kuusikko, jossa kuusentaiikkoa syntytnyt luontaisesti alikasokseksi. Luontaista uudistuista edistetään tekeällä pieniä aloaukkoja taiiryhien ypärille. Osa kuiosta on aiein kaatunut yrskyssä rannassa olean huilan eteläpuolella. Toienpiteet: Yksittäisten kuusien poiinta taiiryhien päältä ja pienpuuston hoito. 11 Pinta-ala: 2.58 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 33 370 34 22 309 Mänty 132 1 10 34 22 10 Rauduskoiu 132 1 10 34 22 6 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Vanhaa tiheää kuusikkoa. Kirjanpainajatuhoja, 12 puuta kuollut pystyyn. Uudistuinen alkanut osalla kuiosta luontaisesti. Toienpiteet: Vaarallisten yksittäisten puiden poisto reitin ja rakennusten läheisyydestä. Pienpuuston hoito reitin arteen. 12 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Merenrantaa. Kiikkoa ja kallioita.
12/55 12.1 Pinta-ala: 0.55 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Merenrantaa. Kiikkoa ja kallioita. 12.2 Pinta-ala: 0.76 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Merenrantaa ja esijättöaata. Kiikkoa, ruoikkoa ja kallioita. 12.3 Pinta-ala: 0.80 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Merenrantaa. Kiikkoa ja kallioita. Merkitty yleiskaaaan /s 171 alueeksi (alue tai kohde, jolla ypäristö säilytetään). 17 Pinta-ala: 0.78 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c 3/ha Hieskoiu 62 26 930 19 18 219 Kuusi 62 11 390 19 17 100 C5 Aroetsä. Hoitaaton sekaetsä. Luonnontilaisesti kehittyä. Aarniaisia piirteitä, jonka uoksi jätetään hoidon ulkopuolelle. 18 Pinta-ala: 1.21 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 26 270 35 22 244 Rauduskoiu 132 1 10 35 22 13 Kuusi 62 3 100 19 19 29 Rauduskoiu 62 3 100 19 19 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Tuulituhojen ja kirjanpainajan aiheuttaa aukea, jossa runsaasti kuollutta ja kuoleassa oleaa puuta. Tuhopuuston raiaus. Kuusen ja/tai koiun istutus.
13/55 18.3 Pinta-ala: 0.69 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 26 270 35 22 244 Rauduskoiu 132 1 10 35 22 13 Kuusi 62 3 100 19 19 29 Rauduskoiu 62 3 100 19 19 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2016 2021 2016 Rauduskoiun istutus 2016 2021 2016 3/ha Tuulituhojen ja kirjanpainajan uhkaaa etsä, jossa runsaasti kuollutta ja kuoleassa oleaa puuta. Puuston uudistainen. Kuusen ja/tai koiun istutus. 18.4 Pinta-ala: 0.94 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 26 270 35 22 244 Rauduskoiu 132 1 10 35 22 13 Kuusi 62 3 100 19 19 29 Rauduskoiu 62 3 100 19 19 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2016 2021 2016 Rauduskoiun istutus 2016 2021 2016 3/ha Pienialainen suo (Muu arokas elinypäristö). Tuulituhojen ja kirjanpainajan uhkaaa etsä, jossa runsaasti kuollutta ja kuoleassa oleaa puuta. Puuston uudistainen. Kuusen ja/tai koiun istutus. 18.5 Pinta-ala: 0.68 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 26 270 35 22 244 Rauduskoiu 132 1 10 35 22 13 Kuusi 62 3 100 19 19 29 Rauduskoiu 62 3 100 19 19 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Uudistainen iljeleällä 2016 2021 2016 Rauduskoiun istutus 2016 2021 2016 3/ha
14/55 Tuulituhojen ja kirjanpainajan uhkaaa etsä, jossa runsaasti kuollutta ja kuoleassa oleaa puuta. Puuston uudistainen. Kuusen ja/tai koiun istutus. 19 Pinta-ala: 0.41 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 26 270 35 22 242 Rauduskoiu 132 1 10 35 22 12 Kuusi 62 3 100 19 19 29 Rauduskoiu 62 3 100 19 19 25 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Suojuspuuhakkuu 2016 2021 2016 Kuusen luontainen uudistainen 2016 2021 3/ha Vanha heikkokuntoinen kuusikko, joka on uudistunut luontaisesti. Taiikon pelastaiseksi ylispuita poistetaan päältä, jolloin taiet saaat kasutilaa. Koiuja jätetään säästöpuiksi. Pienpuustonhoito taiikkoon. 20 Pinta-ala: 4.03 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 22 2090 6 6 20 Rauduskoiu 22 140 5 4 1 Hieskoiu 87 9 170 25 21 82 Kuusi 77 1 20 26 22 11 Kuusi 29 5 1050 8 8 22 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2016 2021 2016 Taiikonhoito 2016 2021 3/ha Tuulen aiheuttaa tuho (Keskinkertainen). Kallio. Ylispuustoinen kuusialtainen taiikko. Kehitetään kerroksellisena sekaetsänä. Toienpiteet: Harennus ja taiikonhoito.
15/55 21 Pinta-ala: 1.37 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 97 14 270 25 21 138 Rauduskoiu 97 7 140 25 20 64 Mänty 97 2 50 25 20 22 Kuusi 17 2860 2 2 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ylispuustoisen taiikon hoito 2016 2021 2016 Taiikonhoito 2016 2021 2016 3/ha Erittäin hyä luontaisesti syntynyt kuusentaiikko, joka on hoidettaa kiireellisesti. Toienpiteet: Ylispuuston poisto, jossa otetaan kuusia ja jätetään koiuja säästöpuiksi. 22 Pinta-ala: 1.46 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Lp 2/ha c 3/ha Kuusi 112 34 410 32 22 331 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 Vanha kuusikko, joka on kohtalaisessa kunnossa. Pidetään pääosin lepotilassa. Ulkoilupolun arrelta poistetaan ain yksittäiset heikkokuntoiset ja aaralliset puut. Pienpuuston hoito, jossa rantayöhyke otetaan huoioon. 23 Pinta-ala: 1.59 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu 27 25 1440 15 10 132 Mänty 27 180 6 6 2 Kuusi 27 5 430 13 12 32 Rauduskoiu 72 2 30 30 21 20 Teraleppä 72 0 0 30 21 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito 2016 2021 2016 3/ha Pihlajia. Nuori etsä, joka taritsee kiireellisen taiikonhoidon.
16/55 Kehitetään sekaetsäksi. 24 Pinta-ala: 0.57 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Hieskoiu 67 19 360 26 21 185 Haapa 67 5 90 26 21 46 Kuusi 19 2 350 8 8 7 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Reheä lehto, jossa kasaa saniaisia ja puustona on koiikkoa. Alla kasaa hyiä nuoria kuusia, joille tehdään kasutilaa poistaalla joitakin heikopia koiuja päältä. Pitkällä aikaälillä alueesta kehitetään kerroksellinen lehtipuualtainen sekaetsä. Jalopuiden istuttaista pihapiirin läheisyyteen oidaan harkita. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto 26 Pinta-ala: 0.57 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 106 22 170 40 24 212 Rauduskoiu 106 7 70 35 23 62 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Rantaetsikkö, josta osa niittyäistä puoliaointa pihapiiriä. Yksittäisten puiden poistolla parannetaan alueen turallisuutta. Rantapuustoa säästetään. 27 Pinta-ala: 1.16 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 107 22 200 37 24 221 Rauduskoiu 107 7 50 40 23 62 Mänty 107 1 10 45 22 11 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Suojuspuuhakkuu 2016 2021 2016 Rauduskoiun istutus 2016 2021 2016 3/ha
17/55 Puusto anhaa ja heikkokuntoista. Osittain jo roahtanut tuulessa. Toienpiteet: Uudistainen aiheittain. Heikkoja kuusia poistetaan. Koiuja jätetään. Istutetaan koiuja aoiiin paikkoihin. 29 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Lp 2/ha c 3/ha Rauduskoiu 77 25 310 32 19 207 Raitoja. Tuoreella kankaalla kasaa anha koiikko rannassa. Reitin arressa pidetään huolta turallisuudesta. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto tarittaessa. 30 Pinta-ala: 0.73 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 172 33 820 23 20 321 Mänty 172 2 40 23 21 17 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Suojuspuuhakkuu 2016 2021 2016 Männyn istutus 2016 2021 2016 3/ha Heikkokuntoinen kuusialtainen sekaetsä, jossa kuuset oat kärsineet pahoin kuiuudesta ja suuri osa on kuollut pystyyn. Alueella on telttailua ja ulkoilukäyttöä. Pystyyn kuolleet puut uodostaat turallisuusriskin ja kiireelliset toiet alueen kunnostaiseksi ja taiikon perustaiseksi on aloitettaa. Toienpiteet: Heikkokuntoiset ja kuolleet puut poistetaan. Kuion pohjoisrannan puustoa säästetään ahdollisian paljon. Männyt säästetään ja aoiiin kohtiin istutetaan ännyn taiia. 30.1 Pinta-ala: 0.88 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 Mäntyaltainen etsä, jossa kuuset oat kärsineet pahoin kuiuudesta ja suuri osa on kuollut pystyyn. Alueella on telttailua ja ulkoilukäyttöä. Pystyyn kuolleet puut uodostaat
18/55 turallisuusriskin ja kiireelliset toiet alueen kunnostaiseksi ja taiikon perustaiseksi on aloitettaa. Toienpiteet: Heikkokuntoiset ja kuolleet puut poistetaan. 30.2 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Hiean ajaa kuusentaiikko reitistön olein puolin. Toienpiteet: Taiikonhoito kuusen hyäksi. 31 Pinta-ala: 0.62 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu 11 790 6 6 2 Kuusi 11 250 0 0 0 Mänty 11 150 0 0 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Rauduskoiun täydennysistutus 2016 2021 2016 3/ha Myrskyn kaataa aukko, joka on ryteikköinen ja osittain pusikoitunut. Jonkin erran kehityskelpoista taiiainesta. Pienpuuston hoito, jossa taiiryhiä harennetaan. Mäntyä suositaan. Täydennys koiuntaiilla. Lahopuut saaat aatua paikoilleen ja kulkeinen ohjataan poluille, joita kunnostetaan. 32 Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 172 7 160 25 10 41 Kuusi 172 1 20 26 11 5 3/ha C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Kituaan kalliota. Ei toienpiteitä. 33 Pinta-ala: 1.97 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 34 910 22 19 324 Mänty 132 2 50 22 20 16 3/ha C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä.
19/55 Vanha kuusialtainen etsä, joka on heikkokuntoinen ja kuusia on alkanut kuiua pystyyn. Pääosiltaan jätetään kehittyään luonnontilaisena. Toienpiteet: Reitin arresta poiitaan kuolleet ja aaralliset puut pois turallisuuden uoksi. Reitti on tärkeä saaren ypärikulkea yhteys ja sen kunnostainen on tarpeen. 34 Pinta-ala: 1.26 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c 3/ha Teraleppä 97 19 330 27 24 195 Kuusi 97 11 200 27 23 126 Hieskoiu 97 7 130 27 24 77 C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Kostea teraleppälehto. Annetaan kehittyä luonnontilaisena. Ei toienpiteitä. 35 Pinta-ala: 6.36 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 132 28 320 33 23 282 Mänty 132 1 20 33 23 16 Rauduskoiu 132 2 20 33 23 15 3/ha C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Lehtokorpi (Muu arokas elinypäristö). Vanha kuusialtainen sekaetsikkö, jossa kosteita osin soistuneita painanteita. Annetaan kehittyä luonnontilaisena. Reitin arressa kuion länsiosassa aaralliset konkelot kaadetaan aahan ja jätetään lahoaaan paikoilleen. 36 Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 132 7 190 22 10 39 Kuusi 132 2 50 23 11 11 3/ha C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Luonnontilaisena kehittyä kallioinen kituaa. Ei toienpiteitä.
20/55 37 Pinta-ala: 1.26 Kasupaikka: Korpi Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c 3/ha Hieskoiu 67 19 600 20 22 192 Teraleppä 67 11 350 20 22 112 Kuusi 67 2 50 20 23 18 C5 Aroetsä. Varttunut hieskoiualtainen korpi, joka saa kehittyä luonnontilaisena. Ei toienpiteitä. 38 Pinta-ala: 9.03 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 76 18 380 24 21 187 Mänty 76 2 50 24 21 25 Rauduskoiu 76 5 110 24 21 49 Kuusi 14 1100 0 0 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Luontaisen uudistaisen alistelu 2016 2021 2016 3/ha Varttunut kuusialtainen sekaetsä, jossa kuusen lisäksi äntyjä ja koiuja. Säännöllisesti hoidettua etsää, jossa paikoin tiheää alikasoskuusikkoa. Luontaista uudistuista edistetään taiettuneilla kohteilla harentaalla päällä kasaia kuusia. Mäntyjä suositaan ja jätetään kehittyään säästöpuiksi. Toienpiteet: Puustoryhien harennus ja pienpuuston hoito taiiryhiin. 39 Pinta-ala: 1.07 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Taiikonhoito 2016 2021 2016 Tiheä luontaisesti syntynyt ylispuustoinen kuusen taiikko. Toienpiteet: Taiikonhoito, jossa jätetään kehityskelpoisia lehtipuuntaiia sekapuustoksi. Ylispuukoiujen kaulaus. 40 Pinta-ala: 0.95 Kasupaikka: Räe Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 172 16 270 28 16 131 Hieskoiu 47 10 400 18 13 64 3/ha
21/55 C5 Aroetsä. Vanhoja äntyjä ja nuorepaa kuusta kasaa puustoinen räe. Annetaan kehittyä luonnontilaisena. Ei toienpiteitä. 41 Pinta-ala: 1.03 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 62 12 280 23 15 94 Rauduskoiu 62 10 190 26 15 73 Kuusi 62 1 30 26 14 10 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Tuoreen kankaan arttunut äntyaltainen sekaetsä. Toienpiteet: Huonokuntoisten ja kuolleiden puiden poisto reitin arresta. 42 Pinta-ala: 0.89 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Hieskoiu 67 20 500 23 19 185 Kuusi 67 2 30 24 19 14 Kuusi 19 1180 6 6 12 Kuusi 15 950 1 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2016 2021 2016 3/ha Lehtoaisella kankaalla arttunut kaksijaksoinen hieskoiikko, jonka alle syntynyt luontaisesti kuusen taiikko. Toienpiteet: Koiikon harennus taiikkoa säästäen. Pienpuustonhoito. 43 Pinta-ala: 0.63 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2016 2021 2016 Nuori kuusialtainen etsikkö. Syntynyt yrskyn tekeään aukkoon. Toienpiteet: Nuoren etsän hoito.
22/55 44 Pinta-ala: 1.34 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 97 26 330 32 21 244 Rauduskoiu 97 3 40 32 20 26 Kuusi 13 450 1 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Lehtoaisella kankaalla kasaa anha kuusialtainen sekaetsä, jonka alle on paikoin syntynyt luontaisesti taiikkoa. Pienpuustonhoito taiiryhiin. 45 Pinta-ala: 1.18 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu 57 23 530 24 24 249 Haapa 57 6 140 24 24 67 Teraleppä 57 1 20 23 24 10 Kuusi 57 1 10 24 25 8 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Raitoja. Reheällä kasupaikalla arttunut koiualtainen lehtietsä. Reitin arressa ja rakennusten lähellä huolehditaan turallisuudesta. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto tarittaessa. 48 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty 132 9 190 24 10 49 C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Pirunpelto. Kituaan kallio ja kiikko. 49 Pinta-ala: 2.43 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Rantakallioita ja kiikkoa.
23/55 49.1 Pinta-ala: 0.76 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Rantakallioita ja kiikkoa. 50 Pinta-ala: 1.31 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 152 33 700 25 19 306 Mänty 152 1 10 25 20 6 Rauduskoiu 152 1 20 25 20 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Vanha kuusikko, jossa puusto on osittain kuianut pystyyn. Taoitteena aiseallisesti kaunis ja ulkoilijoiden kannalta turallinen sekaetsä. Vanhat ännyt säästetään ja luontaisesti käynnistyässä uudistuisessa suositaan äntyjä. Taoite: Turallinen reitinarsietsä. Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto, jossa kuollutta ja heikkokuntoista kuusikkoa poistetaan. Pienpuuston hoito, jossa äntyä suositaan. 51 Pinta-ala: 1.57 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 152 33 700 25 19 306 Mänty 152 1 10 25 20 6 Rauduskoiu 152 1 20 25 20 9 3/ha C5 Aroetsä. Vanha hau- tai sekaetsä. Vanha kuusialtainen sekaetsä, joka saa kehittyä luonnontilaisena Ei toienpiteitä. 52 Pinta-ala: 0.33 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty 132 7 110 27 5 15 Kituaan kalliota ja kiikkoa.
24/55 53 Pinta-ala: 0.66 Kasupaikka: Korpi Pääpuulaji: Hieskoiu 2/ha Lp c Hieskoiu 57 14 350 23 19 129 Teraleppä 57 7 180 23 19 65 Kuusi 57 2 60 23 21 24 3/ha C5 Aroetsä. Korpinotkela, joka kehittyy luonnontilaisena. Ei toienpiteitä. 54 Pinta-ala: 0.51 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 141 14 160 33 32 188 Mänty 141 4 50 33 32 47 Rauduskoiu 141 2 20 33 32 25 Kuusi 16 2710 0 0 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Luontainen uudistainen 2016 2021 2016 3/ha Vanha kuusialtainen sekaetsä, jonka luontainen uudistuinen on käynnissä. Myrsky kaatanut kuion pohjoisosassa puustoa. Toienpiteet: Luontainen uudistainen. Vaaralliset ja heikot puut poistetaan ensiaiheessa ja taiiryhiin tehdään pienpuuston hoito. 55 Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 16 8 770 12 10 10 Rauduskoiu 11 7 480 15 11 9 3/ha Vanha hau- tai sekaetsä. Myrskyssä kaatunut anha kuusikko, jossa luontaisesti syntynyttä taiikkoa. Toienpiteet: Taiikonhoito. 56 Pinta-ala: 1.61 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty 172 8 160 26 10 45 Nuotiopaikka.
25/55 Kituaan kalliota. Rannassa grillikatos. 57 Pinta-ala: 1.55 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2016 2021 2016 Tuoreella kankaalla arttunut äntyaltainen sekaetsä. Toienpiteet: Harennus, jossa heikkokuntoista puustoa poistetaan äntyä suosien. 58 Pinta-ala: 1.43 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty 142 11 230 25 8 51 Kituaan kalliota. 59 Pinta-ala: 2.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 62 23 610 22 15 182 Rauduskoiu 62 7 210 21 16 54 Kuusi 57 1 40 20 15 9 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Harennus 2016 2021 2016 3/ha Kallio. Valoisa äntyaltainen sekaetsä. Telttailualuetta. Toienpiteet: Lieä harennus, jossa poistetaan kuusia. 60 Pinta-ala: 0.92 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2016 2021 2016 Tuulen aiheuttaa tuho (Voiakas). Nuori etsikkö, jossa äntyä, koiua ja kuusta. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen etsikkö.
26/55 Toienpiteet: Ensiharennus ja pienpuuston hoito. 61 Pinta-ala: 2.83 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c 3/ha Rauduskoiu 77 10 180 26 20 86 Mänty 77 11 230 25 19 108 Kuusi 77 10 180 26 20 93 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Kallio. Tuoreella kankaalla kasaa äntyaltainen sekaetsä, jossa luontainen uudistuinen käynnissä. Suositaan äntyä. Toienpiteet: Pienpuuston hoito kuion koilliskulassa. 62 Pinta-ala: 3.99 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ensiharennus 2016 2021 2016 Koiualtainen nuori etsä. Kuusta alikasoksessa. Taoite: Elinoiainen, sekapuustoinen ja kerroksellinen arttunut etsikkö. Toienpiteet: Harennus ja pienpuuston hoito. 63 Pinta-ala: 1.40 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä 72 32 680 24 19 279 Kuusi 72 2 40 25 19 16 Rauduskoiu 72 2 40 25 19 15 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi 3/ha Yleiskaaa, hyäksytty (Suojeluääräys). C5 Aroetsä. Pihlajia. Suurin osa kuiosta erkitty yleiskaaaan luo/33 erkinnällä: Kaunissaaren Österrudin teraleppäluhta. Luontoyhteenedon ukainen aro: paikallisesti arokas. Teraleppäluhta, arokas luontokohde. Teraleppien lisäksi kosteikossa kasaa koiua ja joitakin kuusia. Alueen halki on rakennettu ulkoilutie. Toienpiteet: Pienpuuston hoito reittien läheisyydessä. Teraleppäluhta saa kehittyä uuten luonnontilaisena.
27/55 64 Pinta-ala: 1.29 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty 142 19 140 41 14 138 Rauduskoiu 142 2 20 42 14 17 Kuusi 142 3 20 42 14 17 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Lehtoaisella kankaalla anha äntyaltainen sekaetsä, jossa lisäksi koiuja ja kuusia. Turallisuudesta huolehditaan ulkoilureitin arressa. 65 Pinta-ala: 4.75 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi 122 29 490 27 22 296 Mänty 122 1 10 27 22 6 Rauduskoiu 122 3 40 27 22 24 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 3/ha Lehtoaisella kankaalla anha kuusialtainen sekaetsä. Sekapuuna jonkin erran koiuja ja äntyjä. Heikkokuntoisia kuusia, joista osa on kuollut pystyyn. Keskeistä ulkoilualuetta, jossa telttaillaan ielellään. Turallisuudesta tulee huolehtia. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto. Luontaisesti syntyneiden taiiryhien päältä ja reunoilta poistetaan puuryhiä. Taiikonhoito taiiryhiin. 66 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Ylispuustoisen taiikon hoito 2016 2021 2016 Taiikonhoito 2016 2021 2016 Myrskyn kaataan etsän tilalle luontaisesti syntynyt sekapuustoinen nuori etsä. Toienpiteet: Nuoren etsän hoito. Ylispuukoiujen kaulausta jatketaan.
28/55 68 Pinta-ala: 1.49 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä Lp 2/ha c 3/ha Teraleppä 77 30 540 27 17 235 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2016 2021 2016 Rantateralepikkö. Polun turallisuudesta huolehditaan. Luonnonukaisesti kehittyä teralepikko. Toienpiteet: Vaarallisten puiden poisto tarittaessa. 69 Pinta-ala: 1.61 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Lp 2/ha c 3/ha Kuusi 122 30 510 28 21 298 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Myrskytuho (Voiakas). Nuotiopaikka. Luontaisesti uudistua anha kuusikko. Suurin osa puustosta on kaatunut yrskyissä. Taiettuinen tapahtuu luontaisesti. Kuion itäpäässä kaunis lapi. Toienpiteet: Taiikonhoito taiiryhiin. Rannassa suositaan teraleppää, uuten suositaan äntyä. Taoitteena onilajinen sekaetsä. 71 Pinta-ala: 0.31 Kasupaikka: Kituaa Pääpuulaji: Mänty Lp 2/ha c 3/ha Mänty 142 6 80 31 7 23 Katajia. Pihlajia. Kituaan kalliota. 73 Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Pirunpelto. Rantakallioita ja kiikkoa.
29/55 74 Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Pirunpelto. Rantakallioita ja kiikkoa. 74.1 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Sataan aallonurtajaa. 74.2 Pinta-ala: 0.46 Kasupaikka: Vesistö Pääpuulaji: Pirunpelto. Kluui.
30/55 1.2 Kaunissaaren piha-, niitty ja luonnonsuojelukuiot, joiden tilan päiitetty kesällä 2015: ----------------------------------------------------------------------- 1 S Suojelualue Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). Kenttäorakko. Kaunissaaren erenrantaniitty. Suojelualue. (Luonnonsuojelulain luontotyyppi, rajauspäätös 22.5.2000). Uhanalainen kenttäorakko ja harinainen rantahirenjuuri. Kenttäorakkokasustot elinoiaisia ja laajoja, useita satoja kukkiia yksilöitä kuion pohjoispäässä ja fladan länsipuolella (21.7.2015). Toienpiteet: Pystytettää telttailun kieltää kyltti. 2 Pinta-ala: 0.32 Vesistö Kaunissaaren flada, joka on erieden ollessa korkealla syysyrskyjen aikaan yhteydessä ereen. Arokas luontokohde.?? 2008: Pihapiiri on kasaassa upeen. Metsänreuna on etenkin ökin itäpuolella jo iltei kiinni rakennuksessa. Itäpuolella on kaatunut, konkelossa olea puu aian huussin lähellä. Mökin sisääntulo ja näkyä erelle on yös upeenkasanut. Pihassa on ileisesti yrskytuhon jäljiltä korjattu joitakin yksittäisiä puita erenpuoleiselta pihalta. Rannalla kasaa teraleppiä. Toienpiteet: Pihapiiristä kaadetaan puita, erityisesti rakennuksen itäpuolelta ja sisääntuloäylän arrelta. Kaikki hakkuutähteet kerätään pihapiiristä ja iedään pois tai poltetaan. 2015: Rantanäkyiä aattu, aaralliset puut poistettu pihapiiristä ja hakkuutähteet iety pois. Huilan itäpäädyssä olea huonokuntoinen raita poistettaa. 9 Pinta-ala: 0.51 Tontti E Erityisalue. Vanhan huilan pihapiiri erenrannan tuntuassa, rakennus nro. 11, uokrattu Hakanieen enekerholle. 2008: Myrskytuhon ja kuiuuden runteleia kuolleita ja huonokuntoisia kuusia on kaadettu äskettäin pihapiiristä. Pihapiirin länsilaidalla kasaa suuri huonokuntoinen koiu. Merenpuoleisessa osassa piha on etsäinen. Pihapiiriä hoidetaan. Pihaan on istutettu koristekaseja ja pihan lehtoaista aluskasillisuutta niitetään.
31/55 Toienpiteet: Huonokuntoiset puut kaadetaan pihapiiristä ja iereisiltä etsäkuiolta. Kaikki hakkuutähteet iedään pihapiiristä pois. Varistetaan, että pihapiiri niitetään uosittain. Näköala erelle turataan poistaalla säännöllisesti esakkoa ja kuusen taiia pihan pohjoispuolella. 2015: Huonokuntoinen koiu kaadettu. Alueen länsilaidan huonokuntoisia kuusia poistetaan. Rungot iedään pihapiiristä. 13 Pinta-ala: 0.30 Tontti E Erityisalue. Vuokraökin pitkänoainen pihapiiri saaren länsipäädyssä hienon hiekkarannan edustalla. Pihapiiri rajautuu etsäkuioihin paitsi lännen suunnalta. 2008: Pihapiiri on pääosin upeenkasanutta niittyä, jossa siellä täällä illiintyneitä orjanruusupensaita. Niityn altalajeina oat karhunputki, adela, erilaiset ohdakkeet ja heinät. Talon lähelle on istutettu syreenejä ja juhannusruusua, joita ei hoideta. Pihapiirin edessä olea hiekkaranta on upeenkasanut. Uiarannan leikkiälineet, penkki ja pöytä oat huonossa kunnossa ja iltei kasillisuuden seassa. Uiaranta on suojainen, atala ja saaren paras pikkulasten ranta. Rannalla on keittokatos. Toienpiteet: Niitty niitetään kerran kesässä ja niittojäte kerätään pois. Ruusut säästetään. Koristepensaat lannoitetaan ja leikataan tarittaessa. Metsänreunan puustoa raiataan, jotta etsä ei kasaisi liian lähelle rakennusta. Hiekkarannan kalusteet uusitaan. Merenrannan kasillisuutta raiataan säännöllisesti niin, että rantaa oi käyttää uiarantana. 2015: Pihapiirin niitty otettu niiton piiriin. Ruusupensaat ja syreenit leikattu alas. Uiarantaa kunnostettu ja kasillisuutta rannalla niitetty. Pihalle rakennettu uusi keittokatos ja penkkiryhä. Toienpiteenä uosittainen niitto ja uiarannan siistinä pitäinen. Metsänreunalta leiäää esakkoa raiataan ajoittain pois, jolla ehkäistään pihan upeenkasua. 14 Pinta-ala: 0.45 Tontti E Erityisalue. 2008: Pihapiiri on upeenkasanut, anhoja laidun-, pelto- ja niittyaukeita ei juurikaan enää ole. Reheät aat oat uuttuneet lehdoiksi (kuio 3). Mökin lähialueita niitetään, uuten jäljellä oleat aukeat kasaat iehenkorkuista heinää, uohenputkea, adelaa ja nokkosta. Mökiltä erelle ei ole enää näköyhteyttä. Hieno, anha
32/55 hirsinen ajarakennus talosta luoteeseen on iltei etsän ypäröiänä. Mökin lounaisnurkalla kasaa iso raita. Toienpiteet: akeskuksen entisöinnin laajuus tulee sopia yhdessä liikuntairaston ja Sipoon kunnan ypäristöiranoaisten kanssa. Alueen kunnostukseen ja hoitoon tulee laatia erillinen suunnitela. Jotta rakennukset pysyät kunnossa tulee puustoa raiata niiden ypäriltä ja niittyjä hoitaa säännöllisesti. Niittojäte kerätään pois. Näköala erelle aataan kaataalla yksittäisiä puita. Mökin länsipäädyssä kasaan anhan unkarinsyreenin ypäriltä poistetaan pensasta haittaaa uu kasillisuus. Niitto ulotetaan pihapiirin länsilaidalla rantaan asti, huoioiden arokas lehtoalue (Sipoon rannikon ja saariston osayleiskaaan erkintä, kohde luo/29) 2015: Pihapiirin raita on roahtanut. 15 Pinta-ala: 1.31 C5 Aroetsä. Niitty/Lehdesniitty. Osittain etsittynyt niitty, joka on ollut aikoinaan ent. Västergårdenin peltoa. Pihapiirin perällä, etelälaidalla sijaitsee anha lähes upeenkasanut pelto. Tää alue on nykyisin kosteaa suuruohoniittyä ja eteläpäästä jo pitkälle etsittynyt. Toienpiteet: Vanhan pellon annetaan etsittyä lehdoksi. Alueelle oidaan haluttaessa istuttaa esi. jaloja lehtipuita. 16 Pinta-ala: 0.32 Tontti E Erityisalue. Vanhan huilan pihapiiri, uokraökki. Osittain etsittynyt niitty, joka on ollut aikoinaan entisen Vestergården tilan peltoa ja laidunaita. Pihassa grillikatos ja huussi. 2008: Pihapiirissä on edelleen jäljellä anhoja pihakoiuja ja pihakedon kaseja lähinnä pihapiirin keskellä sijaitsealla kuulla. Koiujen alla sinnitteleät kuian kedon kasit kuten keltaatara, kissankello, ahdekaunokki, heinätähtiö, ahoansikka ja isoaksaruoho. Pihapiiri on yös kasanut upeen ökin länsipuolella, issä pihaaata peittää tiheä adelapöheikkö. Länsilaidalta työntyät kuusen, pihlajan ja uiden lehtipuiden taiet pihaaalle. Aian ulkoilutien arressa kasaa koea, anha pihakuusi sekä onihaarainen teraleppä. Toienpiteet: Huonokuntoinen pihlaja kaadetaan pihan länsilaidalta. Hieno kuusi ja teraleppä otetaan esiin raiaaalla uuta puustoa pois, jolloin saadaan yös näkyä erelle auki. Raiaus toistetaan säännöllisin älein, jottei näkyä kasa upeen uudelleen. Vadelapöheikkö raiataan alas pariin kertaan kesässä, jonka jälkeen pihapiiri niitetään uosittain ja niittojäte iedään pois. Pihapiirin etsänreunaa harennetaan, jotta saadaan etsittyinen pysäytettyä.
33/55 Ainakin osa niitystä pitäisi sen arokkaan perhoslajiston ja kasillisuuden uoksi säilyttää aoiena ja estää alueen etsittyinen. Hoito ja kunnostus tehdään erillisen suunnitelan ukaan. 2015: Pihapiirin upeenkasu jatkuu. Pihan niitto tulee käynnistää ahdollisian pian, jottei piha etsity kokonaan. Kasillisuudessa etsälajit altaaat niittykasilta elintilaa. Vuonna 2008 haaituista huonokuntoisista puista osa kaatunut tai katkennut. Jäljellä oleien huonokuntoisten puiden pikainen poistainen on tarpeen. 25 Pinta-ala: 0.30 Tontti E Erityisalue. Mökki etsän keskellä ulkoilutien eteläpuolella, uokrattu rakennus x. Pihapiirissä on hakaainen tunnela. Mökkiä ypäröiät reheät etsäalueet. 2008: Mökin tuntuassa kasaa äljästi koiuja, joiden alla on nuoria kuusia ja pihlaja- ja haapaesaa. Rakennuksen älitöntä pihapiiriä niitetään, joten kasillisuudessa esiintyy tyypillisiä tuo-reen niityn kaseja. Rakennuksen ja ulkoilutien älissä kasaa kostea, reheä niitty, inkä altalajeina oat esiangero, nokkonen ja uohenputki. Niityltä oli kaadettu puustoa tai korjattu yrskytuhoja ja risut sekä osa rungoista oli jätetty aastoon. Toienpiteet: Pihapiirin niittyä niitetään ja niittojäte haraoidaan pois. Liikuntairaston kanssa on keskusteltaa, onko resursseja kunnostaa pihapiirin ja ulkoilutien älinen kostea niittyalue. Alue tulee peruskunnostaa ennen kuin niittotyö on ahdollista. Peruskunnostus aatii ainakin alueen raiausta ja ojituksen. Vaihtoehtona on etsitys, jolloin ökki jää etsän keskelle. 2015: Kaadetaan pihapiirin huonokuntoisiat puut. 28 Pinta-ala: 0.44 Tontti E Erityisalue. Liikuntairaston toiisto ja asiakaspalelupiste. Kuio rajautuu rantaan, issä yhteysenelaituri. 2008: Pihapiirissä huonokuntoisia, tasaikäisiä, harsuja kuusia. Pohjakerros on erittäin kulunutta ja osa kuusen juuristosta paljaana. Paikoin kasillisuutta ei ole lainkaan. Pihapiirissä. infotaulu, pöytäpenkkejä ja henkilökunnan kalustoa. Rakennusten läheisyydessä oleat kuuset alkaat olla aarallisia heikon kuntonsa uoksi.
34/55 Toienpiteet: Kuuset ja aaralliset koiut poistetaan. alle istutetaan harakseltaan rauduskoiuja, utta ei liian lähelle rakennuksia. Istutusten kasuun lähtö turataan taiisuojin. 2015: Toienpiteet tehty. Istutetut taiet tulee suojata. Kuion länsipäässä on anha huila pihapiireineen, joka on henkilökunnalle uokrattu asunto. Huila sijaitsee aian rannan tuntuassa yhteysenelaiturin tuntu-assa. Rakennuksen eteläpuolella on kapea kaistale pihaa ökin ja ulkoilutien älissä. Kaistaleella on todennäköisesti ollut aiein perennapenkki, ikä on sittein jätetty hoitaatta ja kasaa lähinnä nokkosta ja uohenputkea. Talon länsilaidalla kasaa japanintatarta ja suuri jättipalsaikasusto, ikä on leinnyt tien eteläpuoleiselle etsäalueelle. Merenpuoleista pihaa reunustaa kuusien, koiujen ja haapojen uodostaa etsänreuna (kuio 26). Pihassa kasaa taikinanarjaa, haapaesaa ja jäänteitä niittykasillisuudesta kuten ahdekaunokkia, päiänkakkaraa, nuritädykettä, poiulehteä ja säräkuisaa. Metsänreunalle rakennetun grillipaikan ieressä on huonokuntoinen koiu. Toienpiteet: Huonokuntoiset puut kaadetaan. Pihan pohjoispuolelta oidaan poistaa yksittäisiä puita, jotta piha saadaan aloisaaksi. Pihan entiset niittyalueet niitetään ja niittojäte iedään pois. Myös jättipalsaikasusto niitetään ähintään kaksi kertaa kesän aikana ja niittojäte iedään pois (huolehdittaa, ettei se leitä sieeniä uualle saareen, kopostiin jätettä ei kannata iedä). 2015: Haitallisten ieraslajien torjunta on käynnistetty ja pihapiiri otettu niiton piiriin. Huonokuntoisia puita kaadettu pihapiiristä. 46 Pinta-ala: 4.74 S Suojelualue Niitty/Lehdesniitty (Muu arokas elinypäristö). B5 Aroniitty. Kaunissaaren pohjoisrannan niittyalue. Arokas perinnebiotooppi, Östergården -tilan anhaa pihapiiriä. Harinaisia ja tyypillisiä keto- ja niittykaseja. Arokas perhosten elinypäristö. Malikaapuyökkönen ERA201391, Hertta16.2.2015. Sipoon rannikon ja saariston osayleiskaaassa erkitty suojelualueeksi. Alueella anha päärakennus (kahila), aittarakennus, uokrattu rakennus ja uusi arasto/huoltorakennus. Nykyisin laajin aoin alue saaressa. Ketokaseja. keltaatara, nurilaukka, ahdekaunokki, äkikaura, tuoksusiake, keto-orokki, keltaaksaruoho sekä runsaana anhaa koriste- ja hyöty-kasia koiruohoa. Upea anha saarni ja kotipihlaja kasaat raintolan itäpuolella olealla pienellä kupareella. Alue on kasaassa upeen,. adela illiintynyt. Vuokratun ökin ja raintolan edustalla keto on uuttunut pihanureksi kulutuksen ja nuren leikkuun seurauksena. Länsilaidalla niittykasillisuus on uuntunutta. Paikalle tuotu ultaa, jonka yötä esiintyy juolaehnää, pujoa. Vanhat juhannussyreenit raintolan edustalla sinnitteleät adela-pöheikköjen seassa. Niittyalueen itälaita on tuoretta, paikoin kosteaa niittyä, issä kasaa. esiangero, adela, rantakukka, ranta-alpi, kastikka ja reunassa teraleppä.
35/55 2008: Toienpiteet: Pihapiirit rajataan, jotta ketoalueen kasillisuus säilyy ahdollisian laajana kokonaisuutena. Niitto kerran kesässä elo-kuun lopussa ja jäte iedään pois, erityisesti laitojen reheät osat. Kuiina kesinä keskeisintä ketoa ei taritse niittää. Vadelapöheiköt raiataan 2 krt kesässä, jäte iedään pois. Laiduntainen selitetään erikseen. Lapaat soeltuisiat parhaiten kuiien niittyjen laiduntajiksi, ranta-alueilla ja reheäällä itäreunalla karja. Metsittyinen estetään esoalla. Juhannusruusut leikataan alas ja nuoret adelat reitään keäästä alkaen säännöllisesti kasustoista pois. Juhannusruusukasustoja pienennetään ja kasustojen juuriesoja niitetään säännöllisesti. Huoltoarikon tausta siiotaan ja niitetään. Vanhan saarnen ja pihlajan ypäriltä poistetaan puita haittaaa esakko säännöllisesti. 2015: Pihapiirin ruoholeikkurilla leikatut osat uuttuneet nurialtaisiksi. Vadela altalajina reheillä niittylaikuilla. Juhannusruusut taantuneet. Arokasta ketokasillisuutta esiintyy edelleen niityn äheän käytetyillä alueilla ja siellä issä aaperä ohuepaa ja hiekkaaltaista. Ketoneilikkaa ja koiruohoa eli alia kasaa siellä täällä runsaana. Vanhaa arokasta saarnea haittaaat uut puut tulee kaataa, yös roahtanut anha pihlaja saarnen ierestä. Niittotyöstä ja raiauksista tulee sopia liikuntairaston, raintolayrittäjän ja paikallisyhdistyksen kanssa. Arokkaalle niittyalueelle tulee laatia yhdessä hoitosuunnitela. 46.1 Pinta-ala 0,12 ha Tontti E Erityisalue. Vuokraökki tai liikuntairaston henkilökunnan asunto. Kapea, pieni pihapiiri arokkaan ketoalueen länsilaidalla. 2008: Mökin edustalla, ulkoilutien arrella huonokuntoinen pihakoiu. Pihapiiri kasanut upeen. Erityisesti talon pohjoispuoli kokonaan upeenkasanut ja siellä kasaat pihasyreenit huonossa kunnossa. Pihapiirissä hieno pihakuusi ja pihan itäpuolella edustaa pihaketo, jossa saankaltainen kasillisuus kun iereisellä kedolla. Pihapiiriin istutettu kurtturuusu leinnyt kedolle. Toienpiteet: Huonokuntoinen pihakoiu kaadetaan. Mökin pohjoispuolelta poistetaan puustoa, erityisesti rakennuksen läheltä ja syreenien päältä. Pihaketo niitetään elokuun lopussa ja niittojäte iedään pois. Kurtturuusun esoja reitään kedolta ja/tai leikataan säännöllisesti, jotta ruusu ei altaa lisää alaa. 2015: Huonokuntoisia puita ja pohjoispuolen syreenejä haittaaia puita poistetaan. Talon itäpäädystä poistetaan rakennusta arjostaa nuori koiu. Ohjeistetaan ketoalueen hoito, nyt pidetty nurena (ruohonleikkurilla?). Kurtturuusu häitetään kokonaan, jottei leiä arokkaalle ketoalueelle.
36/55 47 Pinta-ala: 0.18 S Suojelualue. Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). Kaunissaaren lounainen erenrantaniitty LTEO 10622, rajauspäätös 29.9.2003 Toienpiteet: Telttailu kiellettää, asennetaan kyltti. 67 Pinta-ala: 0.46 S Suojelualue. Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). Eteläinen erenrantaniitty LTEO10623, rajauspäätös 29.9.2003. Rannalla kasaa. harinaista rantahirenjuurta. Hirenjuuri kasusto elinoiainen ja kukkiia kaseja runsaasti (21.7.2015). Toienpiteet: Pystytetään rannalle telttailun kieltää taulu. 70 Pinta-ala: 0.29 S Suojelualue. Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). Kaunissaaren etelä- ja lounaisrannan erenrantaniityt LTA010243, rajauspäätös 22.5.2000. Niityllä keltaataraa ja iso kurtturuusupensas niityn itäpäässä teraleppien edustalla (21.7.2015). Toienpiteet: Pystytetään rannalle telttailun kieltää taulu. Poistetaan kurtturuusupensas juurineen. Ruusujätteet poltetaan. 71.1 Pinta-ala: 0.06 Tontti E Erityisalue. Vanhan huilan kallioinen pihapiiri, rakennus 2, saaren isännän ökki. Hara kallioännikkö, jonka korkeialla laella ökki. Mökin pihapiirissä esiintyy kuiaa kallioketoa ökin itä- ja länsipuolella. Kedolla kasaa. keto-orokkia, ahoansikkaa, isoaksaruohoa, ahopukinjuurta, kyläkarhiaista, pölkkyruohoa, kissankelloa, uhan-alaista keltaataraa ja harinaista taha-ailakkia. Mäntyjen lisäksi pihlajaa ja atalia katajia. Mökin edustalla kituliaasti kasaia piha-syreenejä ja uutaa kalliotuhkapensas. Toienpiteet: Pihapiirissä kulun ohjaus saunalle tarpeen. Pihaketoa ei tule uuttaa nurikoksi, sen arokkaan lajiston uoksi.
37/55 72 Pinta-ala: 0.32 S Suojelualue. Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). Kaunissaaren etelä- ja lounaisrannan erenrantaniityt. Rajauspäätös 22.5.2000. Rannalla kasaa kenttäorakkoa ja keltaataraa. Kenttäorakkokasustot elinoiaisia, satoja kukkiia yksilöitä. Myös keltaatarakasustot runsaita (21.7.2015). Rantaniityn poikki kulkee kapea tallattu polku. Toienpiteet: Telttailu kiellettää, asennetaan kyltti. Jos kulku rantakalliolle niityn poikki lisääntyy, asennetaan opastaulu niitylle ja kielletään kulku. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------- 75 Pinta-ala: 0.23 Tontti E Erityisalue. Vanha huilan pihapiiri, uokraökki Mökki pihapiireineen on etsän keskellä. Mökin ypärillä tuoreen niityn ja lehtoaisen kankaan kasilajistoa: uohenputki, puna-ailakki, kielo, poiulehti, aihettuu etsälajistoon. 2008: Piha niitetty, jotta pihapiiri pysyy aoiena. Pihapiirissä kasaa huonokuntoinen suuri koiu. Toienpiteet: Tunnela etsän keskelle rakennetusta ökistä säilytetään, utta pihapiiriä hoidetaan edelleen kerran kesässä tapahtualla alikoialla niitolla (kielot ja yksittäiset uut säästettäät kasustot jätetään niittäättä). Niitto talon ypäriltä ja saunalle asti. Niittojäte kuljetetaan pois. Huonokuntoiset puut kaadetaan. Erityisesti talon länsilaidan puustoa raiataan ja yksittäisiä puita kaadetaan. Risut y. hakkuutähde iedään pihapiiristä pois ja poltetaan. 2015: Huonokuntoinen pihakoiu kaadettu. Pihapiirin nuorta puustoa poistettu ja länsilaitaa aattu. 46.1 Pinta-ala: 0.05 Tontti E Erityisalue. 2008: Ulkoilutien arrella sijaitsea uudehko uokraökki, jota kunnostetaan käyttöön. Pihapiirissä puucee ja puuaja ökin takana. Mökin piha aukeaa pohjoiseen. Pihalla niitetty niittyalue, jossa on yös hoitaattoia orjanruusupensaita. Pihapiirin luoteisnurkalla on kaksi kuollutta kuusta ja aikoinaan aukealla kasanut suuri koiu. Mökin ja puuceen älissä etsänreunalla. koiranheisipensas.
38/55 Toienpiteet: Mökin edustan niitty niitetään elokuun lopulla ja niittojäte iedään pois. Kulkuäylä ja ökin edusta niitettää säännöllisein, jotta syntyy pihanuri. Kuolleet kuuset kaadetaan ja hakkuujäte kuljetetaan pihapiiristä. Suuren koiun kunto tarkistetaan ja sen ypäriltä kaadetaan puustoa. Mökin reunojen etsän rajaa raiataan, jotta saadaan pihapiiri suureaksi. Jatkossa huolehditaan säännöllisistä raiauksista. 2015: Pihapiiri uusittu ja huonokuntoiset puut kaadettu. Pihan niittyäisiä osia niitetään säännöllisesti. 46.3 Pinta-ala: 0.05 Tontti E Erityisalue. Vanhan huilan pihapiiri, rakennus 3, uokrattu Yliskylän enekerholle 2008: Huilan edustalla hoitaatonta niittyä, jossa kasaa. keltaataraa, säräkuisaa, kissankelloa, ahoansikkaa, erilaisia heiniä, orjanruusua, runsaasti adelaa. Mökin länsipuolella yös anha koristekasi, suopayrtti. Metsänreuna (kuio 63) on kasanut iltei rakennukseen kiinni. Pihan edustalla kasaa hieno, anha kotipihlaja. Mökin länsi-laidalla kasaa pihapiiriin ennen kuulunut suuri kasusto pajuangeroa. Merenranta ökin koillispuolella on kasaassa upeen. pihlajia, teraleppiä. Pihapiirin itälaidalla on säännöllistä telttailua. enekerhojen leirejä kesäkaudella. Telttojen ierellä aasto on hyin kulunutta. Toienpiteet: Niitty niitetään kerran kesässä ja niittojäte iedään pois. Merinäköalaa aataan poistaalla puustoa. Metsänreunan puustoa harennetaan, jotta ökin takapiha jää aoieksi. Pajuangerokasua raiataan säännöllisesti, jotta se ei pääse leiäään. 2015: Hieno ketoainen niittyalue, joka otettu niiton piiriin. Merinäköalaa aattu hienoaraisesti. Takapihan etsänreunaa tulee raiata. adelapöheikköä ja yksittäisiä arjostaia nuoria kuusia poistaa, jottei pihapiiri kasaa uudelleen upeen. Orjanruusupensaiden ypäriltä poistetaan adelaa ja nuoria pihlajia.
39/55 1.3 Eestiluoto ypäristöineen: 1 Pinta-ala: 2.09 Rönnhället. Pieni kallioinen saari Eestiluodon luoteispuolella. Alue säilytetään luonnontilaisena kalliosaarena. Saari ja sen läheiset luodot oat linnustollisesti arokkaita. 2 Pinta-ala: 0.76 Kanaholen, luonnontilainen pieni kalliosaari Träsklandetin pohjoispuolellla. Saaressa kasaa uutaa kitukasuinen änty. Eteläosassa rantaniityllä pieni esiintyä kenttäorakkoa (erityisesti suojeltaa laji, rajauspäätöstä lajin kasupaikalle ei ole tehty). Tieto kenttäorakosta on 1980-luun kasillisuusinentoinneista. Alue säilytetään luonnontilaisena. Kenttäorakon esiintyä tulee tarkistaa ja tehdä tarittaessa erityisesti suojeltaan lajin rajauspäätös. 3 Pinta-ala: 0.44 S Suojelualue. Alörsörnen luoto Eestiluodon luoteiskulassa. Eestiluodon Alörsörnen-Alören luonnonsuojelualue, joka on perustettu 23.2.1999. YSA014117 Suojelualueella kasaa erityisesti suojeltaa laji kenttäorakko ja uhanalainen keltaatara. Puustona on joitakin kitukasuisia äntyjä ja teraleppiä. Säilytetään luonnontilaisena. Suojelualue erkitään aastoon asianukaisin kyltein. 4 Pinta-ala: 0.20 S Suojelualue. Eestiluodon pohjoisrannan Alörenin niei. Eestiluodon Alörsörnen-Alören luonnonsuojelualue, joka on perustettu 23.2.1999. YSA014117. Suojelualueella kasaa erityisesti suojeltaaa kenttäorakkoa ja uhanalaista keltaataraa sekä harinaista lehtokieloa. Rantaniityllä on huonokuntoinen suojelualuekyltti. Alueella WC, joka pitäisi siirtää toiseen paikkaan pois suojelualueelta. Suojelualue erkitään asianukaisin kyltein. Telttailu alueella kielletään. Kurttulehtiruusukasusto raiataan niityltä ja raiausjäte iedään alueelta pois. Ruusun häittäinen aatii rauhoitusääräyksistä poikkeaisen uoksi luan Uudenaan ypäristökeskukselta.
40/55 5 Pinta-ala: 0.35 S Suojelualue. Eestiluodon pohjoisrannan Alörenin niei. Eestiluodon Alörsörnen-Alören luonnonsuojelualue, joka on perustettu 23.2.1999. YSA014117. Rantakalliota. 6 Pinta-ala: 0.38 S Suojelualue. Eestiluodon pohjoisrannan Alörenin niei. Eestiluodon Alörsörnen-Alören luonnonsuojelualue, joka on perustettu 23.2.1999. YSA014117 Suojelualuetta, jossa kasaa erityisesti suojeltaaa kenttäorakkoa ja uhanalaista keltaataraa. Merenrantaniittyä, joka säilytetään luonnontilaisena. Suojelualue erkitään asianukaisin kyltein. Kulkeinen ohjataan erkityille poluille. 7 Pinta-ala: 3.71 Eestiluoto. Rantakalliota, jossa eneiden kiinnitysrenkaita pohjois- ja itärannalla. 8 Pinta-ala: 6.66 Eestiluoto. Eri-ikäinen äntyaltainen sekaetsä, jossa reheiissä painanteissa kasaa koiuja ja kuusia. Kuuset oat kuolleet kuiuuteen. Myös nuorepi puusto on onin paikoin kuollut pystyyn. Alue on kesäisin ulkoilukäytössä ja polkuja risteilee sinne tänne. Toienpiteet: Yksittäisten kuolleiden ja huonokuntoisten puiden pois-to pääosin reittien ja polkujen arrelta. Rungot oiat jäädä lahopuiksi, ellei saarella ole polttopuukäyttöä. Pienpuustonhoito, jossa taii-ryhiä harennetaan luontaisen uudistuisen edistäiseksi. Myös aiseallinen näkökohta otetaan huoioon. Rantayöhyke jätetään tiheäksi tuulen aikutuksen ähentäiseksi.
41/55 9 Pinta-ala: 0.22 Eestiluoto. Karuhkolla kasupaikalla kasaa eri-ikäinen ännikkö. Monin pai-koin jäkälää ja kaunista saaristoännikköä. Ei toienpiteitä polkujen aoiena pitäisen lisäksi. 10 Pinta-ala: 2.14 Eestiluoto. Karuhkolla kasupaikalla kasaa eri-ikäinen ännikkö. Monin paikoin jäkälää ja kaunista saaristoännikköä. Ei toienpiteitä polkujen aoiena pitäisen lisäksi. 11 Pinta-ala: 1.43 Eestiluoto. Karuhkolla kasupaikalla kasaa eri-ikäinen ännikkö. Monin paikoin jäkälää ja kaunista saaristoännikköä. Ei toienpiteitä polkujen aoiena pitäisen lisäksi. 12 Pinta-ala: 0.66 Eestiluoto. Karuhkolla kasupaikalla kasaa eri-ikäinen ännikkö. Monin paikoin jäkälää ja kaunista saaristoännikköä. Ei toienpiteitä polkujen aoiena pitäisen lisäksi. 13 Pinta-ala: 1.69 Tontti 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Åbergien anha kalastustila. Vuokrattu alue, yksityiskäytössä. Pihapiirissä anha niitty, jossa onipuolinen perhoslajisto. Maiseallisesti erkittää kulttuuriypäristö.
42/55 14 Pinta-ala: 2.09 Tontti 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Liljebergin anha kalastustila. Vuokrattu alue, yksityiskäytössä. Pihapiirissä niittyä, joka on arokasta onipuolisen perhoslajiston kannalta. Maiseallisesti erkittää kulttuuriypäristö. 15 Pinta-ala: 0.91 Tontti 16 Pinta-ala: 2.04 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Vuokrattu alue. Yksityiskäytössä. Eestiluoto. Rantakalliota. 17 Pinta-ala: 0.91 Eestiluoto. Rantakalliota. 18 Pinta-ala: 0.89 19 Pinta-ala: 1.15 Eestiluoto. Karuhkolla kasupaikalla kasaa eri-ikäinen ännikkö. Monin pai-koin jäkälää ja kaunista saaristoännikköä. Ei toienpiteitä polkujen aoiena pitäisen lisäksi. Eestiluoto. Männikkö kuialla kasupaikalla. Mäntyjen lisäksi jonkin erran koiuja ja jokunen teraleppä eteläosassa.
43/55 20 Pinta-ala: 0.13 Ei toienpiteitä polkujen arsien aarallisten puiden poistaisen lisäksi. Kallioalue saaren korkeialla kohdalla, jossa on puolustusoiien anha tulenjohtotorni. Tornissa on tällä hetkellä Merenkulkulaitoksen tutka. 21 Pinta-ala: 0.68 C5 Aroetsä. Eestiluoto. Reheä lehto, jossa kasaa arttunut koiualtainen sekaetsä. Lehdossa kasaa elko runsaasti haapaa, paikoin pensasaista tuoea. Paikallisesti arokas luontokohde. Pensaskerroksessa kasaa koiranheittä ja lehtokuusaaa, pohjakasillisuutena. hieno lehtokieloesiintyä. Kuion kalliorinteessä kasaa. yös lehtoarhoa ja keto-orokkia. Pesiälinnustoon kuuluu idänuunilintu. Alueella on luonnonuistoerkkinä rauhoitettu siirtolohkare. Siirtolohkareesta kertoan taulun uusiinen. 22 Pinta-ala: 1.69 Tontti 0 Hoidon ulkopuolella olea alue. Boxbergien anha kalastustila. Vuokrattu alue yksityiskäytössä. Pihapiirin niityillä arokasta perhoslajistoa. Maiseallisesti erkittää kulttuuriypäristö. 23 Pinta-ala: 0.20 S Suojelualue. Merenranta-alue (Luonnonsuojelulain luontotyyppi). S Suojelualue. Träsklandet, Luonnonsuojelulain ukainen erenrantaniitty. Päätös suojelusta 22.5.2000. LTA010244 24 Pinta-ala: 0.13 C5 Aroetsä. Träsklandet. Pienialainen aoin saranea. Reunoilla kasaa lehtipuustoa. teraleppiä, jotka työntyät ähitellen suon keskustaa kohti.
44/55 25 Pinta-ala: 0.76 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Mänty Träsklandet. Lehtoaisella kasupaikalla kuiuustuhoista kärsinyt arttunut sekaetsikkö, jossa kuuset oat kuolleet lähes kaikki. Toienpiteet: Kuiat kuuset poistetaan, jolloin luontaisesti syntyälle taiiainekselle saadaan kasutilaa ja alueen ulkoilukäytön turallisuus paranee. Osa puista oi jäädä lahopuuksi aahan luonnon oniuotoisuuden turaaiseksi. 26 Pinta-ala: 0.28 Träsklandet. Rantakalliota. 27 Pinta-ala: 1.48 Träsklandet. Rantakalliota. ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 28 Pinta-ala: 1.52 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Träsklandet. Kuiahkolla kasupaikalla äntyaltainen etsikkö, jossa uutaa lehtipuu sekapuuna. Yksittäisiä kuolleita puita. Yksittäisten puiden poisto. Puuston annetaan pää-sääntöisesti kehittyä luonnontilaisena, utta turallisuuden uoksi aaralliset puut kaadetaan pois. Osa puista oi jäädä lahopuuksi aahan luonnon oniuotoisuuden turaaiseksi. 29 Pinta-ala: 0.61 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Träsklandet. Tuoreella kankaalla kasaa arttunut sekaetsikkö, jossa änty on pääpuulaji. Kuuset oat osittain kuolleet kuiuuteen.
45/55 Toienpiteet: Yksittäisten puiden poisto. 30 Pinta-ala: 2.29 Granlandet. Rantakallio. 31 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Granlandet. Mäntyaltainen osittain soistunut etsikkö kallioisen saaren keskellä. 32 Pinta-ala: 0.20 Granlandet ähäpuustoinen kuio, jossa uutaia äntyjä harakseltaan. 33 Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Granlandet. Kuiahkolla kankaalla kasaa arttunut äntyaltainen etsä. 34 Pinta-ala: 0.46 Kutuhället. Kituaan ännikkö, jossa jonkin erran lehtipuita sekapuuna. 35 Pinta-ala: 3.85 Kutuhället. Aointa rantakalliota. Saaressa hyä luonnonsataa ja telttailu sallittu. Saarella kasaa uhanalaista keltaataraa.
46/55 1.4 Hanskinen: 40 Pinta-ala: 5.43 Hanskinen. Rantakallio. 41 Pinta-ala: 1.33 Pääpuulaji: Mänty Hanskinen. Kituaan ännikköä. Alueella paljon ökkejä. 42 Pinta-ala: 5.11 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty Hanskinen Osittain kuiahkoa kangasta, jossa äntyaltainen puusto ja osittain tuoretta kangasta, jossa lisäksi kuusia ja paikoin koiuja. Kuiuustuho on tappanut kuusia huoattaan äärän. Taoite: Turallinen ja aiseallisesti kaunis kesäajasaari, jossa eriikäinen äntyaltainen sekaetsä. Toienpiteet: Kuolleiden ja heikentyneiden puiden poisto. Osa poistettaista rungoista jätetään lahopuuksi aastoon. Uudistuinen tapahtuu pääosin luontaisesti, utta suuripiin aukioihin oidaan istuttaa äntyä ja reheiillä paikoilla koiua. 43 Pinta-ala: 1.29 Pääpuulaji: Mänty Hanskinen. Kituliasta ännikköä. Alueella paljon ökkejä. 44 Pinta-ala: 0.19 Pääpuulaji: Mänty Hanskinen. Kituaan ännikköä. Alueella paljon ökkejä.
47/55 45 Pinta-ala: 0.16 Pääpuulaji: Mänty Hanskinen. Kituaan ännikköä. Alueella paljon ökkejä. 46 Pinta-ala: 0.49 Pääpuulaji: Mänty Hanskinen. Kituaan ännikköä. Alueella paljon ökkejä. 47 Pinta-ala: 0.05 Vesistö ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 48 Pinta-ala: 3.36 Riistanhoitoalue. S Suojelualue. Hanskisen kallio. Silokallioinen, lähes puuton saari. Pesiälinnusto on hyin onipuolinen. Pesiälinnustoon kuuluu. uhanalainen selkälokki. Metsästys sallittu etsästysaikojen puitteissa. Maihinnousu on kielletty 1.5. 15.7. älisenä aikana.
48/55 LIITE 2. Helsingin kaupungin etsien hakkuutaat 2.1 Ylispuustoisen taiikon hoito Taoitteena on turata luontaisesti aikaansaatujen taiikoiden jatkokehitys ähentäällä taiikon kehitystä haittaaaa ylispuustoa. Toienpide oidaan tehdä useaassa aiheessa ottaen huoioon ylispuiden ja kasatettaan nuoren puuston puulaji sekä taiikon kehitysasteesta riippua latusten tilan- ja alontare. Valoa aatiien nuorten koiikoiden, haaikoiden ja änniköiden päällä kasaaa ylispuustoa poistetaan taiikon kehityksen turaaiseksi, kuitenkin ain ikäli niitä on eneän kuin 30 60 kpl/ha. Taoiteltua aiseallista aihtelua saadaan jättäällä aiseallisesti näyttäiä, hahokkaita säästöpuita erityisesti reittien arsille ja näkyiin kohteisiin. Vanhan lehtiylispuuston (koiu ja haapa) kuoleinen ja pökkelöityinen antaa tilaa arjostusta kestään kuusitaiikon kehittyiselle. 2.2 Ensiharennus Nuoren etsän ensiäinen harennus 2.3 Harennus Tehdään tilaa kehitettäälle puustolle ja kehitetään puulajisuhteita toiottuun suuntaan. 2.4 Yksittäisten puiden poisto Poiitaan yksittäisiä huonokuntoisia ja aarallisia puita. Lähinnä reittien ja teiden arsilta sekä yleensäkin alueilta, jotka oat ilkkaassa ulkoilukäytössä. 2.5 Uudistainen iljeleällä Metsän uudistetaan istuttaalla tai kyläällä. Käytetään silloin kun luontaista taiikkoa ei ole ahdollista aikaansaada kohtuullisessa ajassa. Uudistusalalle jätetään kuitenkin aina useita puuyksilöitä / puuryhiä säästö- ja aiseapuustoksi. Lisäksi uudistusalalle jätetään huonokuntoisia puita kehittyään pökkelöiksi ja keloiksi taiikon keskelle. Uudistusalalta poistetaan yös taiien kehitystä haittaaa pienpuusto. Koneellista aanuokkausta ei käytetä laajassa ittakaaassa.
49/55 2.6 Luontaisen uudistainen alistelu Luontaiseen uudistaiseen alistautuinen alkaa jo puuston iieisen harennuksen yhteydessä. Tällöin luodaan puustoa riittäästi harentaalla sieenten tuottaiselle, sieenten itäiselle ja taiien kasulle sopiat olosuhteet: aan pinnalle saadaan lisää aloa ja läpöä ja juuristokilpailu ähenee. Uudistaiseen alistaassa hakkuussa etsästä poistetaan yös tereitä ja elinoiaisia puita uuden taiiaineksen tieltä. Uudistaisen alistelun sijaan oi joissain tapauksissa olla syytä iettiä onko kyse ielä harentaisesta tai äljentäisestä. Tää oi olla aiheellista sellaisissa etsiköissä, joissa korostetaan luonnontilaisen etsän kaltaisuutta ja kehitetään puustoa onijaksoisena. Tällöinhän ei issään aiheessa tehdä arsinaista uudistaista aan puustoa kehitetään jatkuasti ja kaikki toienpiteet oat ns. kasatushakkuita. Rajaneto näissä tapauksissa on usein aikeaa. 2.7 Suojuspuuhakkuu Sisältyy kaupungin ulkoiluetsissä luontaiseen uudistaiseen tai sen alisteluun, koska niissäkin säästettäät ylispuuäärät usein lähenteleät jopa suojuspuuston runkoääriä. Toienpidettä periaatteessa kuitenkin käytetään aikkakin eri niikkeellä. Ulkoiluetsissä yös osa suojuspuustosta säästetään jatkossa kehittyän nuoren etsän sekaan. 2.8 Luontainen uudistainen Uuden puusukupolen aikaansaainen luontaista sieenainesta hyäksi käyttäen. Edellyttää useiiten kasaan puuston aiheittaista tai oiakasta harentaista. Muutailla uudistusaloilla osa uudistushakkuun yhteydessä säästettäästä sieen- tai suojapuustosta poistetaan yöhein kehittyän nuoren etsän tieltä, osa säästetään aiseapuiksi, puuryhiksi ja ne saaat jatkossa kehittyä luontaisesti uuden puusuku- polen seassa. Luontaisessa uudistaisessa oidaan aihtoehtoisesti käyttää ns. reikäenetelää, jossa anhasta etsästä poistetaan suuria puita taiiryhien ypäriltä. Menetelää käytetään erityisesti aiseallisesti herkiillä alueilla. Uudistainen tällä taoin kestää 20 30 uotta ja aatii usein toistuaa hoitoa. Reikiä suurennetaan taiettuisen edetessä. 2.9 Maiseanhoito Maiseien ja näkyien aaaista. Hakkuukertyä on yleensä hyin pieni. Voi lisäksi olla esi. reitinarsien hoitoa, pienpiirteisiä harennuksia, huonokuntoisten
50/55 puiden poistoa, yksittäisten puiden poistoa ääränlaiselta kasualustalta, jalopuuston ehdoilla tehtäiä toienpiteitä jne. 2. 10 Säästöpuista Ulkoiluetsissä on aikea arioida keskiääräistä runkoäärää uudistaisen yhteydessä säästettäälle puustolle. Jopa raja uudistushakkuun kasatushakkuun älillä oi ajoittain häärtyä. Usein kehitetään talousetsän kannalta selkeästi uudistuskypsää etsikköä onijaksoisena kasatusetsänä tai uudistetaan aiseasyistä luontaisesti yös sellaisia alueita, jotka talousetsissä selkeästi päätehakattaisiin. Ulkoiluetsissä uudistaisen yhteydessä säästettäästä puustosta osaa ei poisteta taiikon kehityttyä aan sitä jätetään kehittyän nuoren etsän sekaan. Karuiilla kasupaikoilla säästetään pääasiassa äntyjä ja reheäillä alueilla koiuja, uita lehtipuita ja ahdollisesti kuusia. Erityisesti järeitä haapoja ja uitakin oniuotoisuuden kannalta arokkaita järeitä lehtipuita pyritään aina säästäään. Säästöpuiksi jätetään aiseaa hallitseien järeiden puiden lisäksi yös ns. toisaroista puustoa kehittyään lahopuuksi sekä yös nuorta puustoa, esi. lehtipuutiheiköitä
51/55 LIITE 3. Kartta Kaunissaaren hakkuutöistä LIITE 4. Kartta Kaunissaaren pienpuuston hoidosta LIITE 5. Hanskisen kuiokartta LIITE 6. Eestiluodon kuiokartta
52/55 Liitekartta 3. Isoan puuston hoitotare Kaunissaari
53/55 Tään iian länsipuolella on Kaunissaaren MALU -alue. Aluerajauksen länsipuolella kaadetuista puista ähintään 30 % jätetäänluontoo n lahopuuksi lukuun ottaatta a) rakennusten pihapiirejä sekä niiden älitöntä läheisyyttä.b) kirjanpainajatou kan aurioittaia puunrunkoja Tää iia 50 etrin rantaetsäraja, jonka rannanpuoleisella osalla ei saa tehdä uuta, kuin turallisuuteen liitttyiä hakkuita Liitekartta 4. Pienpuuston hoitotare Kaunissaari
54/55 Liitekartta 5. Hanskinen kuiokartta
55/55 Liitekartta 6. Eestiluoto - kuiokartta