SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 179 188 SISÄLLYS N:o Sivu 179 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta... 569 180 Laki ampuma-aselain muuttamisesta... 571 181 Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen muuttamisesta... 573 182 Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 15 :n muuttamisesta... 575 183 Valtioneuvoston asetus lääninhallitusasetuksen 6 :n muuttamisesta... 576 184 Valtioneuvoston asetus maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosta... 577 185 Valtioneuvoston asetus kilpailuvirastosta annetun asetuksen 11 :n kumoamisesta... 578 186 Valtioneuvoston asetus mittayksikköasetuksen muuttamisesta... 579 187 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Vakuutusvalvontaviraston maksullisista suoritteista... 581 188 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihaa sisältävän ruokajätteen käytöstä eräiden kotieläinten ruokinnassa annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 583 N:o 179 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä heinäkuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun ulkomaalaislain (378/1991) 9 :n otsikko, 11 :n 1 momentti, 12 :n 3 momentti sekä 13 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 :n 1 momentti laissa 639/1993 ja 12 :n 3 momentti laissa 606/1997, sekä lisätään 1 :ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 9 :ään uusi 2 ja 3 momentti sekä 53 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Schengen-valtiolla tarkoitetaan tässä laissa tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen, jäljempänä Schengenin yleissopimus, sekä yhteistyöstä henkilöiden tarkastusten lakkauttamiseksi yhteisillä rajoilla Schengenin sopimuksen ja Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolten sekä Islannin ja Norjan välillä tehtyyn sopimukseen liittyneitä valtioita. 9 Liikkumis-, oleskelu- ja kauttakulkuoikeus Ulkomaalainen saa kulkea Suomen kautta toiseen Schengen-valtioon, mikäli hänellä on tämän valtion myöntämä oleskelulupa tai HE 20/1998 UaVM 7/1998 EV 62/1998 26 2001 410301
570 N:o 179 paluuviisumi tai molemmat eikä häntä ole määrätty Suomessa maahantulokieltoon. Sama koskee muun Schengen-valtion yli kolmen kuukauden ajaksi myöntämän viisumin haltijaa, jos hän täyttää muut maahantulon edellytykset. Ulkomaalainen, jolla on Schengen-valtion myöntämä yhdenmukainen viisumi tai oleskelulupa, voi saapua Suomeen ja oleskella täällä luvan voimassaoloaikana enintään kolmen kuukauden ajan maahantulosta, jos hän täyttää muut maahantulon edellytykset. 11 Viisumi Viisumilla tarkoitetaan matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa tai päätöstä, jonka perusteella ulkomaalaisen maahantulo sallitaan, jos hän täyttää muut maahantulon edellytykset. Paluuviisumilla tarkoitetaan kuitenkin lupaa uuteen maahantuloon kertaviisumin voimassaoloaikana. 12 Viisumilajit Toistuvaisviisumi myönnetään enintään kolme kuukautta kerrallaan kestävää oleskelua varten. Perättäisten oleskelujen kokonaiskesto ei kuitenkaan saa puolen vuoden aikana ylittää kolmea kuukautta. 13 Viisumin myöntäminen Viisumin myöntää ulkomailla Schengenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustusto taikka tarvittaessa Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti nimetty sopimuspuolen viranomainen. Ulkoasiainministeriö antaa sisäasiainministeriötä kuultuaan Suomen edustustoille ohjeet viisuminmyöntämismenettelystä. 53 Henkilöllisyyden todentaminen ja oleskelua koskevien tietojen antaminen Ulkomaalaisen, joka ei ole Euroopan unionin tai Euroopan talousalueeseen liittyneen valtion kansalainen, on ilmoittauduttava viranomaiselle kolmen vuorokauden kuluessa maahantulosta, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Tarkempia määräyksiä ilmoittautumisesta antaa asianomainen ministeriö. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Naantalissa 10 päivänä heinäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Kalevi Hemilä
571 N:o 180 Laki ampuma-aselain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä heinäkuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (1/1998) 17 :n 10 kohta ja 113 :n 1 momentti sekä lisätään 17 :ään uusi 11 kohta seuraavasti: 17 Soveltamisalaa koskevat poikkeukset Tämä laki ei koske: 10) vieraan valtion asevoimille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta, tuontia, vientiä, valmistamista, korjaamista, muuntamista ja hallussapitoa, jos toiminta perustuu Pohjois- Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehtyyn sopimukseen (SopS 65/1997); 11) tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä Schengenin yleissopimus, 40 tai 41 artiklassa tarkoitetuille vieraan valtion virkamiehille, mukaan lukien Islannin ja Norjan virkamiehille, kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta, tuontia, vientiä ja hallussapitoa, kun toiminta perustuu Schengenin yleissopimuksen mainituissa artikloissa tarkoitettuun tarkkailuun tai takaa-ajoon. 113 Poliisin velvollisuus tiedostojen pitämiseen Poliisin on pidettävä ampuma-aseista, aseen osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista lupahallinto- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tiedos- HE 20/1998 UaVM 7/1998 EV 62/1998
572 N:o 180 toja. Tiedostoihin voidaan merkitä myös edellä tarkoitettujen esineiden hankkimista, hallussapitoa, siirtoa, tuontia ja vientiä koskevia tietoja asedirektiivissä, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä (93/15/ETY) ja Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettujen ilmoitusten tekemiseksi muiden valtioiden viranomaisille. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Naantalissa 10 päivänä heinäkuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Kalevi Hemilä
573 N:o 181 Valtioneuvoston asetus poliisiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1995 annetun poliisiasetuksen (1112/1995) 1, 2 :n 3 momentti, 3 :n 1 momentti, 4 :n 2 ja 4 momentti sekä 19, sellaisina kuin niistä ovat 1, 3 :n 1 momentti mainitussa asetuksessa 356/1999 ja 4 :n 2 ja 4 momentti asetuksessa 880/1996, ja 19 osaksi asetuksessa 356/1999, sekä lisätään 4 :ään sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 880/1996, uusi 5 momentti seuraavasti: 1 Poliisimiehet kuuluvat päällystöön, alipäällystöön tai miehistöön. Poliisimiehiä ovat: 1) päällystöön kuuluvat: a) poliisin ylijohdossa poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja, ylikomisario ja komisario; b) poliisin lääninjohdossa lääninpoliisijohtaja, lääninpoliisiylitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario ja komisario; c) keskusrikospoliisissa keskusrikospoliisin päällikkö, apulaispäällikkö, toimistopäällikkö, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario ja rikoskomisario; d) suojelupoliisissa suojelupoliisin päällikkö, osastopäällikkö, ylitarkastaja ja tarkastaja; e) liikkuvassa poliisissa liikkuvan poliisin päällikkö, apulaispäällikkö, ylikomisario ja komisario; f) poliisioppilaitoksissa poliisikoulun johtaja, ylikomisario, komisario ja poliisipäällystön virkatutkinnon taikka poliisipäällystön tutkinnon suorittanut opettaja; g) paikallispoliisissa poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, nimismies, hallinto-osaston johtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario ja komisario; 2) alipäällystöön kuuluvat rikosylikonstaapeli, ylikonstaapeli, ylietsivä ja poliisialipäällystön virkatutkinnon taikka poliisialipäällystön tutkinnon suorittanut opettaja; sekä 3) miehistöön kuuluvat vanhempi rikoskonstaapeli, vanhempi konstaapeli, etsivä, kouluttaja, nuorempi konstaapeli ja poliisikokelas. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja poliisimiehiä ovat myös valtion hätäkeskuslaitoksen poliisimiehet. 2 Poliisin ylijohtoon kuuluvalla poliisitarkastajalla ja ylikomisariolla on oikeus vastuualueellaan antaa paikallispoliisin toimintaa yksittäistapauksessa koskevia ohjeita. 3 Poliisin lääninjohtoon kuuluvat lääninpoliisijohtaja ja lääninpoliisiylitarkastaja ovat
574 N:o 181 läänin paikallispoliisin ja poliisin lääninjohdon alaiseksi määrättyjen poliisin yksikköjen henkilöstön esimiehiä. 4 Paikallispoliisin poliisiyksikön kenttäjohtajaksi määrätty poliisimies on alueella työvuorossa olevan muun kuin päällystöön kuuluvan paikallispoliisin henkilöstön ja samaa tehtävää suorittavan valtakunnalliseen yksikköön kuuluvan poliisimiehen esimies, jollei 5 :n 2 momentin nojalla toisin määrätä. Poliisin kenttäjohtaja työnjohtajana ja partionjohtaja tehtävän suorittajana vastaavat poliisin hälytyskeskuksen tai valtion hätäkeskuksen välittämän poliisille kuuluvan tehtävän suorittamisesta. Edellä 4 momentissa tarkoitetun keskuksen päivystäjä vastaa tehtävän vastaanottamisesta, sen kiireellisyyden ja vaarallisuuden arvioinnista sekä välittämisestä kenttäjohtajalle tai partionjohtajalle ja muista tehtävän edellyttämistä tarpeellisista toimenpiteistä. Päivystäjä huolehtii erityisesti siitä, että tehtävän suorittajilla on työturvallisuuden edellyttämät tarpeelliset käytettävissä olevat tiedot sekä seuraa osaltaan tehtävien suorittamista. 19 Jollei toisin ole määrätty, 1 :ssä mainitulla poliisimiehellä sekä ylivartijalla ja vartijalla on oltava virkapuku, jonka mallin sisäasiainministeriö vahvistaa. Virkapukua voidaan käyttää vain virkatehtävissä, siihen liittyvän matkan aikana ja edustettaessa poliisia, jollei virkapuvun käytöstä muuta määrätä. Virkapuvun käytöstä yksityisissä tilaisuuksissa päättää asianomaisen yksikön päällikkö. Luvan teatteriesityksissä tai vastaavissa tilaisuuksissa poliisin virkapuvun käyttöön antaa asianomaisen kihlakunnan poliisilaitoksen päällikkö. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä Poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio
575 N:o 182 Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen 15 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan poliisin hallinnosta 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun asetuksen (158/1996) 15 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1273/1997, seuraavasti: 15 Kelpoisuusvaatimuksista poliisiylitarkastajan virkaan ja vaativuustasoltaan sitä vastaavaan tai sitä ylempään poliisin ylijohdossa olevaan poliisimiehen virkaan säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (404/2000). Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa (120/1997). Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä Poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio
576 N:o 183 Valtioneuvoston asetus lääninhallitusasetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1997 annetun lääninhallitusasetuksen (120/1997) 6 :n 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 157/1999, seuraavasti: 6 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 6) lääninpoliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys poliisitoimeen; 7) lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 :n 11 kohdassa säädetty kelpoisuus; Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001 Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä Poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio
577 N:o 184 Valtioneuvoston asetus maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään: 1 Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annettu laki (330/1999) ja maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta 21 päivänä tammikuuta 2000 annettu laki (46/2000) tulevat voimaan 7 päivänä maaliskuuta 2001. 2 Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousneuvos Carl-Gustav Mikander 2 410301/26
578 N:o 185 Valtioneuvoston asetus kilpailuvirastosta annetun asetuksen 11 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 25 päivänä tammikuuta 1993 kilpailuvirastosta annetun asetuksen (66/1993) 11. 2 Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Ministeri Kimmo Sasi Ylitarkastaja Ulla Karhu
579 N:o 186 Valtioneuvoston asetus mittayksikköasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun mittayksikköasetuksen (371/1992) 3, muutetaan 1 :n johtolause, 4 ja 5 ja 6 :n johtolause, sekä lisätään 13 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 1 luku Perusyksiköt 1 Perusyksiköiden määritelmät Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 :n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti: 4 Johdannaisyksiköt Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1. 5 Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti: Suure Yksikkö Tunnus Selitys tasokulma radiaani rad 1 rad = 1 m/m avaruuskulma steradiaani sr 1 sr = 1 m 2 /m 2 taajuus hertsi Hz 1 Hz = 1 s -1 voima newton N 1 N = 1 kg m/s 2 paine, jännitys pascal Pa 1 Pa = 1 N/m 2 energia, työ joule J 1 J = 1 N m teho watti W 1 W = 1 J/s sähkövaraus coulombi C 1 C = 1 A s Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17
580 N:o 186 jännite voltti V 1 V = 1 W/A kapasitanssi faradi F 1 F = 1 C/V resistanssi ohmi Ω 1 Ω = 1 V/A konduktanssi siemens S 1 S = 1 A/V magneettivuo weber Wb 1 Wb = 1 V s magneettivuon tiheys tesla T 1 T = 1 Wb/m 2 induktanssi henry H 1 H = 1 Wb/A celsiuslämpötila celsiusaste C 1 C = 1 K valovirta luumen lm 1 lm = 1 cd srv valaistusvoimakkuus luksi lx 1 lx = 1 lm/m 2 aktiivisuus becquerel Bq 1 Bq = 1 s -1 absorboitunut annos gray Gy 1 Gy = 1 J/kg ekvivalenttiannos sievert Sv 1 Sv = 1 J/kg Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia. 6 Mittayksiköiden kerrannaiset Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 :n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 4 ja 5 :ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla: 13 Poikkeukset Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä 31 päivään joulukuuta 2009. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin. Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001 Ministeri Kimmo Sasi Ylitarkastaja Veli Viitala
581 N:o 187 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Vakuutusvalvontaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa määrätään Vakuutusvalvontaviraston maksullisista suoritteista ja niiden perusteista. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Vakuutusvalvontaviraston julkisoikeudellisista suoritteista peritään seuraavat maksut: 1) yhtiöjärjestyksen ja yhdistysjärjestyksen vahvistamista tai muuttamista koskeva päätös 2 400 mk, 2) sääntöjen vahvistamista tai muuttamista koskeva päätös: a) eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja työttömyyskassojen osalta 2 400 mk; b) muiden vakuutuskassojen kuin eläkekassojen osalta 1 300 mk. 3) sulautumista, jakautumista, yhteisömuodon muuttamista, vakuutuskannan luovuttamista, vakuutustoiminnan luovuttamista ja vastuun siirtämistä koskeva päätös: a) vakuutusyhtiöiden osalta perusmaksu 11 000 mk, sekä päätöksen valmisteluun käytetyn esittelijän/asiantuntijan työpanoksen jokaiselta 30 tuntia ylittävältä osalta 370 mk/ tunti; b) vakuutusyhdistysten, eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja työttömyyskassojen osalta perusmaksu 5 500 mk, sekä päätöksen valmisteluun käytetyn esittelijän/asiantuntijan työpanoksen jokaiselta 15 tuntia ylittävältä osalta 370 mk/tunti; c) muiden vakuutuskassojen kuin eläkekassojen osalta perusmaksu 2 800 mk, sekä päätöksen valmisteluun käytetyn esittelijän/asiantuntijan työpanoksen jokaiselta 7 tuntia ylittävältä osalta 370 mk/tunti; d) eläkesäätiön tai eläkekassan ylikatteen palautus työnantajalle tai osakkaalle 5 500 mk; 4) vakuutusteknisten perusteiden vahvistamista koskeva päätös: a) muiden vakuutuskassojen kuin eläkekassojen osalta 1 300 mk; b) muiden Vakuutusvalvontaviraston valvottavien osalta 2 400 mk. 5) vakuutuksenvälittäjän rekisteröintiä koskeva päätös, lukuunottamatta päätöstä rekisteristä poistamisesta 1 300 mk; 6) työttömyyskassan jäsenmaksun vahvistamista koskeva päätös 1 300 mk;
582 N:o 187 7) rekisteriote ja todistus 240 mk; 8) muu Vakuutusvalvontaviraston valvottavan pyynnöstä annettava lupa ja päätös 2 400 mk. 3 Muut maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka Vakuutusvalvontavirasto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein ovat: 1) henkilöstön käyttö virka-aikana koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatehtävissä tapauksissa, joissa tehtävien hoito ei suoranaisesti liity Vakuutusvalvontaviraston toimintaan; 2) tilauksesta tehdyt selvitykset ja tietopaketit; 3) tilauksesta tehdyt tiedonhaut rekistereistä ja tietokannoista sekä liittymä tietokantoihin; 4) Vakuutusvalvontaviraston kokonaan tai osittain kustantamat julkaisut sekä sähköiset tietotuotteet; 5) valokopiot ja muut jäljennökset, sekä 6) muut tilaukseen perustuvat suoritteet. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä maaliskuuta 2001 ja on voimassa vuoden 2001 loppuun. Tällä asetuksella kumotaan Vakuutusvalvontaviraston maksullisista suoritteista 22 päivänä joulukuuta 1999 annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös (1212/1999). Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitussihteeri Juhani Turunen
583 N:o 188 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lihaa sisältävän ruokajätteen käytöstä eräiden kotieläinten ruokinnassa annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti kumotaan lihaa sisältävän ruokajätteen käytöstä eräiden kotieläinten ruokinnassa 10 päivänä kesäkuuta 1994 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (467/1994) 5, sellaisena kuin se on osaksi päätöksessä 182/1997, sekä muutetaan 4 seuraavasti: 4 Ruokajätettä ei saa käyttää märehtijöiden, sikojen eikä siipikarjan ruokintaan. Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 179 188, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904