SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998 N:o Asetus. N:o 183

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 183 Asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta Asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen 4 :n 2 momentin kumoamisesta Asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta Asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun asetuksen 5 :n 2 momentin kumoamisesta Asetus Opetusalan koulutuskeskuksesta Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta Valtioneuvoston päätös vuoden 1997 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä N:o 183 Asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan poliisin hallinnosta 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun asetuksen (158/1996) 5, 7 :n 2 momentti, 8 10, 16, 17 :n 1 momentti, 21 :n 2 ja 3 momentti, 22 :n 3 momentti, 23 :n 1 momentti, 26 :n 2 momentti, 27, 28 :n 2 momentti sekä 30 ja 31, sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 17 :n 1 momentti asetuksessa 1273/1997 ja 30 :n 2 momentti asetuksessa 487/1997, seuraavasti: 5 Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan ministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat: 1) poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota; 2) valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä 3) poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa. 7 Ministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet. 8 Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa ministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi. Ministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet. 9 Liikkuvan poliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi erityisesti: 1) seurata liikenneturvallisuuskehitystä sekä kehittää liikennevalvontamenetelmiä ja yhteistyössä Poliisin tekniikkakeskuksen

2 804 N:o 183 kanssa liikennevalvonnassa käytettäviä välineitä; 2) suorittaa ajoneuvoihin ja niiden kuljettajiin kohdistuvaa valvontaa päätieverkolla; 3) suorittaa raskaan liikenteen valvontaa; 4) huolehtia EY:n säädöksissä edellytetystä vaarallisten aineiden kuljetusten sekä kuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvonnasta; 5) suorittaa maastoliikenteen ja vesiliikenteen valvontaa; 6) suorittaa sen hoidettavaksi säädetyt ja määrätyt erityisturvatehtävät; 7) suorittaa sen vastuulle annetut poliisin ajokoulutustehtävät. Ministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueyksikköjen toimialueet. 10 Ministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus tai ministeriö voi poliisin hallinnosta annetun lain 3 :n 1 momentin nojalla päättää, että yhteistoiminta-alueella toimii yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta. 16 Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on: 1) keskusrikospoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) liikkuvan poliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 4) liikkuvan poliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen taikka poliisipäällystön tutkinto; 5) keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä sekä Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto; 6) rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen tai poliisipäällystön tutkinto; 7) apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 8) keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 9) Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalla diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 10) keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto; 11) muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 12) alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön tutkinto tai korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 13) nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusopinnot 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; 14) muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto. 17 Keskusrikospoliisin päällikön, suojelupoliisin päällikön ja liikkuvan poliisin päällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. 21 Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Ministeriö myöntää kuitenkin 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on

3 N:o lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden. Poliisilaitos myöntää virkavapauden myös ministeriön tai lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin, kun kyse on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden. 22 Edellä 17 :n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi ministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. 23 Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin ministeriö. 26 Valtion virkamieslain 27 :n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 :n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin ministeriö. Nimismiehen ja poliisipäällikön sekä 17 :n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen. 27 Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 :n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin ministeriö. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa ministeriö. 30 Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päälliköllä on poliisineuvoksen arvonimi. Marraskuun 30 päivänä 1996 nimismiehen ja apulaisnimismiehen vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää nimismiehen arvonimeä ja mainittuna ajankohtana poliisimestarin ja apulaispoliisimestarin vakinaisessa virassa ollut virkamies poliisimestarin arvonimeä niin kauan kuin hän on kihlakunnanviraston tai kihlakunnan erillisen viraston poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin, johtavan kihlakunnansyyttäjän tai kihlakunnansyyttäjän virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään. 31 Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospoliisin päällikköä, liikkuvan poliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

4 806 N:o 184 Asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen 4 :n 2 momentin kumoamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1706/1995) 4 :n 2 momentti. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

5 807 N:o 185 Asetus poliisiasetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1995 annetun poliisiasetuksen (1112/1995) 1 :n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 880/1996, seuraavasti: 1 Poliisimiehiä ovat: 1) päällystöön kuuluvat poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, lääninpoliisineuvos, poliisitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario, poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, nimismies, hallintoosaston johtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, keskusrikospoliisin päällikkö, keskusrikospoliisin apulaispäällikkö, keskusrikospoliisin toimistopäällikkö, suojelupoliisin päällikkö, suojelupoliisin osastopäällikkö, suojelupoliisin ylitarkastaja, suojelupoliisin tarkastaja, liikkuvan poliisin päällikkö, liikkuvan poliisin apulaispäällikkö, poliisikoulun johtaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario, komisario ja poliisipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

6 808 N:o 186 Asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun asetuksen 5 :n 2 momentin kumoamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Puolustusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (266/1995) 5 :n 2 momentti. 2 Tämä asetus tulee huhtikuuta voimaan 1 päivänä Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

7 809 N:o 187 Asetus Opetusalan koulutuskeskuksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään Opetusalan koulutuskeskuksesta 19 päivänä joulukuuta annetun lain (1259/1997) 3 ja 4 :n nojalla: 1 Johtokunta Opetusalan koulutuskeskuksella on johtokunta, johon opetushallitus määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla opetushallituksesta. Yhden jäsenen sekä hänen henkilökohtaisen varajäsenensä tulee olla opetusalan koulutuskeskuksen henkilöstön keskuudestaan valitsema. Johtokunnassa tulee myös olla edustettuina maan molempien kieliryhmien edustaja. 2 Johtokunnan tehtävät Opetusalan koulutuskeskuksen johtokunnan tehtävänä on: 1) ohjata ja valvoa koulutuskeskuksen toimintaa; 2) päättää koulutuskeskuksen työjärjestyksestä; 3) päättää koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvioesityksestä, 4) päättää koulutuskeskuksen koulutussuunnitelma asetetut tulostavoitteet huomioon ottaen; sekä 5) päättää muut koulutuskeskusta ja sen toimintaa koskevat tärkeät ja laajakantoiset asiat. 3 Asioiden käsittely johtokunnassa Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään neljä muista jäsenistä on läsnä. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 4 Henkilöstö Opetusalan koulutuskeskuksessa on johtaja. Lisäksi koulutuskeskuksessa on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. 5 Johtajan tehtävät Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää Opetusalan koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi johtajan tulee huolehtia johtokunnalle esitel-

8 810 N:o 187 tävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. 6 Kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys opetustoimeen; 2) koulutussuunnittelijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä koulutussuunnitteluun. 7 Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen Johtajan nimittää opetushallitus. Koulutussuunnittelijan nimittää tai ottaa johtokunta. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa johtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 8 Virkavapaus Johtajalle myöntää virkavapautta johtokunta. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää johtajalle kuitenkin opetushallitus. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Muille koulutuskeskuksen virkamiehille myöntää virkavapautta johtaja. Yli vuoden kestävän virkavapauden koulutussuunnittelijalle myöntää kuitenkin johtokunta. 9 Työjärjestys Tarkemmat määräykset Opetusalan koulutuskeskuksen hallinnon ja toiminnan järjestämisestä sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta annetaan työjärjestyksessä. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opetushallitus voi ryhtyä Opetusalan koulutuskeskuksen johtajan viran täyttämisen edellyttämiin toimenpiteisiin, määrätä opetusalan koulutuskeskukselle johtokunnan sekä ryhtyä muihin asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Edelleen Opetusalan koulutuskeskuksen johtokunta voi ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksyä Opetusalan koulutuskeskukselle työjärjestyksen sekä ryhtyä muihin sille tämän asetuksen mukaan kuuluviin asetuksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Matti Aura

9 811 N:o 188 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Tasavallan Presidentti vapauttaa pyynnöstä varatuomari, kansanedustaja Kari Pekka Häkämiehen valtioneuvoston jäsenyydestä ja oikeusministerin tehtävistä. Tasavallan Presidentti nimittää ja määrää samalla toimitusjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jussi Arvi Järventauksen valtioneuvoston jäseneksi ja oikeusministeriksi. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen /28

10 812 N:o 189 Valtioneuvoston päätös vuoden 1997 satovahinkojen viljelmäkohtaisista korvausosuuksista Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt satovahinkojen korvaamisesta 24 päivänä lokakuuta 1975 annetun asetuksen (820/1975) 13 :n nojalla: 1 Vuoden 1997 viljelmäkohtaisista satovahingoista korvataan omavastuun ylittävästä satovahingon määrästä 90 %. 2 Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

11 813 N:o 190 Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut 10 päivänä joulukuuta 1997 antamansa päätöksen (1146/1997) 4 :n 2 momentin ja 5 :n seuraavasti: 4 Tuen saamisen edellytykset Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 29 päivänä 1998 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1998 käytettävää peltoa. Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden muutostapauksissa sekä yksittäisen peruslohkon hallinnansiirtotapauksissa pellon hallinta-ajankohdaksi hyväksytään myöhäisempikin ajankohta maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on yksi aari. 5 Tuen perusteena oleva peltoala Tässä päätöksessä tarkoitetun tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 29 päivänä 1998 oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn kasvukauden 1998 aikana. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenapuiden raivauspalkkiota. Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan maksaa sellaisen pellon osalta, jota koskee vuonna 1992 valtion ja viljelijän välillä tehty määräaikainen maataloustuotannon vähentämissopimus, jonka voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden aikana, edellytyksin, että viljelijä on ollut peltoa sopimuksen edellyttämät kuuden kasvukauden ajan viljelemättä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta. Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

12 814 N:o 191 Valtioneuvoston päätös eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut 10 päivänä joulukuuta 1997 antamansa päätöksen (1144/1997) 4 :n 2 momentin ja 8 :n seuraavasti: 4 Tuen saamisen edellytykset Peltoalaan perustuvien tukien, eläinten lukumäärään ja eläinyksikköihin perustuvien tukien maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 29 päivänä 1998 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1998 käytettävää peltoa. Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden muutostapauksissa sekä yksittäisen peruslohkon hallinnansiirtotapauksissa pellon hallinta-ajankohdaksi hyväksytään myöhäisempikin ajankohta maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein. Kasvihuonetuotannon tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja edellä mainitulla tavalla hallitsee toukokuun 15 päivänä 1998 maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1998 käytettävää kasvihuonetta. Viljelyssä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Viljelyssä olevaksi pelloksi katsotaan myös EU:n peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos näiden kasvien osalta viljelyssä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on yksi aari. 8 Tuen perusteena oleva peltoala Hehtaari- ja nuorten viljelijöiden tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 29 päivänä 1998 oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn kasvukauden 1998 aikana. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenapuiden raivauspalkkiota. Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan maksaa sellaisen pellon osalta, jota koskee vuonna 1992 valtion ja viljelijän välillä tehty määräaikainen maataloustuotannon

13 N:o vähentämissopimus, jonka voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden aikana, edellytyksin, että viljelijä on ollut peltoa sopimuksen edellyttämät kuuden kasvukauden ajan viljelemättä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta. Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

14 816 N:o 192 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muuttanut 10 päivänä joulukuuta 1997 antamansa päätöksen (1145/1997) 4 :n 2 momentin, 7 :n ja 8 :n 2 momentin seuraavasti: 4 Tuen saamisen edellytykset Peltoalaan perustuvien tukien ja eläinyksikköihin perustuvien tukien osalta tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja hallitsee toukokuun 29 päivänä 1998 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/1969) mukaisen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1998 käytettävää peltoa. Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden muutostapauksissa sekä yksittäisen peruslohkon hallinnansiirtotapauksissa pellon hallinta-ajankohdaksi hyväksytään myöhäisempikin ajankohta maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein. Kasvihuonetuotannon tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja edellä mainitulla tavalla hallitsee toukokuun 15 päivänä 1998 maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 1998 käytettävää kasvihuonetta. Viljelyssä olevaa peltoa on oltava vähintään kolme hehtaaria. Viljelyssä olevaksi pelloksi katsotaan myös EU:n peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto. Avomaan puutarhatuotannon tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos näiden kasvien osalta viljelyksessä oleva peltoala on vähintään puoli hehtaaria. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on yksi aari. 7 Tuen perusteena oleva peltoala Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 29 päivänä 1998 oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn kasvukauden 1998 aikana. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 :ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 :ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/1989) tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenapuiden raivauspalkkiota. Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan maksaa sellaisen pellon osalta, jota koskee vuonna 1992 valtion ja viljelijän välillä tehty määräaikainen maataloustuotannon vähentämissopimus, jonka voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden aikana, edellytyksin, että viljelijä on ollut peltoa sopimuksen

15 N:o edellyttämät kuuden kasvukauden ajan viljelemättä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä hyväksyttävästä viljelytavasta. Tämän päätöksen 8, 9 ja 10 :ssä tarkoitettuja viljelyalaan perustuvia tukia voidaan maksaa viljelijälle, joka noudattaa ympäristönsuojelun ja maaseutuympäristön hoidon vaatimusten kanssa sopusointuisista maatalouden tuotantomenetelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2078/92 tarkoitettuja Suomessa noudatettavien ympäristöohjelmien mukaisia ympäristötuen perustuen ehtoja ja joka on antanut ympäristötuen perustukea koskevan sitoumuksen vuonna 1995, 1996, 1997 tai 1998 taikka joka antaa yksivuotisen sitoumuksen vastaavien ehtojen noudattamisesta vuonna Pohjoinen hehtaarituki Tuen maksaminen edellyttää, että edellä 1 momentissa tarkoitettujen kasvien viljelyala on yhteensä vähintään 3 hehtaaria. Tuen maksaminen avomaan puutarhatuotannolle edellyttää, että avomaan puutarhatuotannon ala on vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä maaliskuuta Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

16 818 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 193 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Päätöksen nimike antopäivä MMMp toimenpiteistä tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien leikkokukkien maahantuonnista palmuripsiäisen leviämisen estämiseksi *) 28/ Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, Helsinki, puh. (09) Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Tiina-Mari Martimo * ) Komission päätös 98/109/EY; EYVL N:o L 27, , s. 47. N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998