Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 18/2014/2 Dnro ISAVI/66/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2014 ASIA Ruovikon poisto vesialueelta ruoppaamalla kiinteistön Rantala 167-444-31-175 edustalta Saimaan Pyhäselällä ja valmistelulupa, Joensuu HAKIJAT Irma Immonen Martti Immonen HAKEMUS Hankkeen tarkoitus Hankkeen kuvaus Irma ja Martti Immonen ovat 13.11.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa ja 28.11.2013 täydennetyssä hakemuksessaan pyytäneet lupaa ruovikon poistamiseen ruoppaamalla vesialuetta Saimaan Pyhäselällä omistamansa kiinteistön Rantala 167-444-31-175 edustalta Joensuun kaupungin Mulon kylässä sekä lupaa ryhtyä hanketta valmisteleviin toimenpiteisiin ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankkeen tarkoituksena on parantaa rantamaisemaa ja veden vaihtuvuutta ruoppaamalla 50 60 vuoden aikana maatunut kaislikko sekä palauttaa alue 1950 60 -luvuilla vallinneeseen tilaan. Maatuva kaislikko aiheuttaa tuntuvaa hajuhaittaa ja vesialueen umpeenkasvua. Kaislikoitumista on edesauttanut rantaan asti ulottuvien viljelysten sarkaojien tuomat ravinteet. Lahti on ollut vaaleaa hiekkarantaa ja toiminut 60 70 vuotta sitten uimapaikkana. Ruopattavan vesialueen pinta-ala on noin 1 500 m 2. Alueelta ruopataan järviruokoa juurineen kaivinkoneella noin 0,2 0,5 metrin syvyyteen. Ruoppausmassat, joiden määräksi on arvioitu noin 480 m 3, ovat kasvimassaa, mutaa, savea, moreenia ja hiekkaa. Suunnitelman mukaan ruoppausmassat kasataan aluksi maalle ruoppausalueen ulkopuolelle kolmeen eri kohtaan, josta ne myöhemmin siirretään läjitettäväksi hakijoiden kiinteistöllä olevaan painanteeseen ja maisemoidaan ympäristöön sopivaksi. Ruoppaus toteutetaan talviaikaan. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Kiinteistötiedot 2 (7) Hankkeesta aiheutuu vähäistä veden samentumista lähialueella ruoppauksen aikana ja lyhyen aikaa ruoppauksen jälkeen. Ruoppaus parantaa lahden veden laatua, kun mätänevä kasvillisuus ruopataan pois ja veden virtaus alueella paranee. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura- tai muita suojelualueita tai -kohteita. Alue on 2.10.2008 hyväksytyssä Niittylahdenrannan asemakaavan muutoksessa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2). Hakijat omistavat rantaan ulottuvan kiinteistön Rantala 167-444-31-175. Ruopattava vesialue on Mulon kalaveden osakaskunnan yhteistä vesialuetta 167-444-876-1. Hakemukseen on liitetty kopio aluetta hallinnoivan Mulon kalaveden osakaskunnan hoitokunnan 26.11.2013 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta, jonka mukaan osakaskunnalla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeesta on kuultu naapurikiinteistöjä 167-444-31-123, 167-444-31-111, 167-444-31-109 ja 167-444-31-32, jotka ovat hyväksyneet hankkeen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Joensuun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 3.2.2014. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Joensuun kaupungilta ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että toimenpiteet on suunniteltu toteutettaviksi alueella, jonka ruoppaamiseen haettiin vesilain mukaista lupaa jo vuonna 2003 laajempaa ruoppausta koskevan lupahakemuksen yhteydessä. Nyt lupahakemuksen kohteena oleva alue rajattiin tuolloin myönnetyssä luvassa määritellyn toimenpidealueen ulkopuolelle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lupahakemuksesta antaman lausunnon mukaan kyseinen ruovikkoinen alue tuli jättää suojavyöhykkeesi lahden pohjukan luhtaisen rantaniityn monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Niittylahden asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevassa asemakaavaselostuksessa (1.4.2003) luhtaisen rantaniityn katsottiin tuovan alueen muutoin monotoniseen kasvillisuuteen monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Lupa myönnettiin pääpiirteissään ympäristökeskuksen esityksen mukaisena. Maastokäynnin 9.1.2014 perusteella rantaniitty on säilyttänyt monimuotoisuutensa ja luhtaiselle rantaniitylle tyypillistä kasvillisuutta oli käyntihetkelläkin havaittavissa (mm.
3 (7) keltakurjenmiekka, kurjenjalka, korpikastikka). Ruopattavaksi aiottu ruovikko oli järvenpuoleiselta osaltaan noin 10 metrin matkalta kohtalaisen tiheää, mutta harveni huomattavasti lahden pohjukkaa kohti mentäessä samalla kun matalan luhtakasvillisuuden määrä lisääntyi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vuonna 2004 suoritetut toimenpiteet huomioiden, nyt aiotulla ruovikon poistamisella ei ole kiinteistön käyttöä tai vesistön virkistysarvoa ajatellen merkitystä. Ruovikosta aiheutuva haitta on kiinteistön omistajankin kertoman mukaan lähinnä esteettinen. Rantaluhta ruovikkoineen on alueelle tyypillistä rantamaisemaa ja sillä on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvoja. Toisaalta kyse ei ole erityisen harvinaisesta rantaluhtaesiintymästä. Alueella on kuitenkin vuosien varrella tehty useita vastaavanlaisia ruoppauksia, jotka osaltaan ovat vähentäneet kyseisenlaisten elinympäristöjen määrää. Luhtaisen rantaniityn säilyttämiseksi vuonna 2003 myönnetyn luvan lupaehdoissa työkoneiden ajoreittien sijoittaminen lahden pohjukkaan kiellettiin. Mikäli aiottu toimenpide suoritetaan, on työskentelyä tehtävä myös tällä alueella. Näin ollen ruoppausmassojen väliaikainenkin läjitys aiheuttaa rantaniityn luonnontilan muuttumista ja ominaispiirteiden heikentymistä, joiden palautuminen luonnontilaan vie aikaa. Luhtainen rantaniitty on yleisen edun kannalta luontotyyppinä matalaa, toistuvin toimenpitein avoinna pidettävää vesialuetta arvokkaampi. Yleistä etua valvovana viranomaisena ELY-keskus ei ole puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunut, että hanke aiheuttaa työaikana ranta-alueen tuntumassa ohimenevää samentumista, joka paikallisesti saattaa karkottaa kaloja ja haitata kalastusta. Hankkeen toteutusvaiheessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että samentuvat jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että maalle nostetut ruoppausmassat eivät aiheuta myöhemmin samentumishaittaa vesistössä. Työ tulee kalastus- ja virkistyshaittojen minimoimiseksi toteuttaa loppusyksyn tai talven aikana. 3) Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut, ettei luvan ja valmisteluluvan myöntämiselle ole estettä. Muistutukset Hakijoiden selitys Merkintä Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijat ovat selityksessään uudistaneet hakemuksensa ja ilmoittaneet, että ruoppausmassat ajetaan pois jäätä pitkin. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 19.11.2003 antamallaan päätöksellä nro 97/03/2 myöntänyt Martti ja Irma Immoselle luvan Pyhäselän vesialueen ruoppaamiseen ja maalämpöputkien asentamiseen vesialueelle tilasta RN:o 31:123 ostetun määräalan edustalla Pyhäselän kunnan Mulon kylässä.
4 (7) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Irma ja Martti Immoselle luvan vesialueen ruoppaamiseen Pyhäselän vesialueella kiinteistön Rantala 167-444-31-175 edustalla Joensuun kaupungin Mulon kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. 1. Ruoppaus toteutetaan hakemukseen liitetyn ruoppaussuunnitelman (mittakaava 1:1 000) mukaisesti ja hakemussuunnitelmassa esitettyjä työtapoja noudattaen, kuitenkin siten muutettuna, että ruoppaukseen liittyvät toimenpiteet, ruoppausmassojen väliaikainen sijoitus mukaan lukien, on tehtävä sekä työkoneiden ajoreitit on sijoitettava lahden pohjukassa olevan luonnontilaisena säilytettävän luhtaisen rantaniityn ulkopuolelle. 2. Ruoppausmassat on sijoitettava hakemuksen mukaisesti kiinteistölle Rantala 167-444-31-175 siten, että ne eivät pääse valumaan vesistöön. 3. Työ on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppaustyö on tehtävä 1.10. 31.5. välisenä aikana. 4. Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5. Hanke on toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla lupa muutoin raukeaa. 6. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ruoppaaminen on tarpeen kiinteistön Rantala 167-444-31-175 virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maiseman parantamiseksi palauttamalla ranta-alue vuosikymmeniä sitten vallinneen tilanteen mukaiseksi. Hankkeella estetään vesialueen umpeenkasvua ja säilytetään avointa vesialuetta. Ruoppaus aiheuttaa vähäistä, lyhytaikaista veden samentumista, joka rajoittuu lähialueelle. Aiheutuvaa haittaa vähennetään antamalla hankkeen toteuttamisajankohtaa koskeva lupamääräys. Hankkeen toimenpiteet on rajattu tapahtuviksi luonnontilaisen rantaniityn ulkopuolella niityn luontoarvojen säilyttämiseksi. Kun otetaan huomioon hankkeen koko ja Pyhäselän ranta-alueiden kasvillisuudelle luonteenomaiset monin paikoin runsaat järviruokokasvustot hanke ei sanottavasti heikennä alueen luonnon monimuotoisuutta. Rantalan kiinteistön 167-444-31-175 itäpuolelle jää suhteellisen laaja ruovikkoalue.
Sovelletut säännökset VALMISTELULUPA Perustelut Sovelletut säännökset 5 (7) Hankkeen toimenpiteet eivät vaaranna vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisesti laaditun vesienhoitosuunnitelman vesiensuojelutavoitteiden saavuttamista. Hanke ei ole voimassa olevan kaavan vastainen. Ruoppausalueen omistavalla osakaskunnalla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sanottavaa haittaa tai vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Vesilain 2 luvun 7 ja 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta Aluehallintovirasto hylkää hakijoiden pyynnön saada ryhtyä jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin. Hakijat ovat perustelleet valmistelulupahakemustaan sillä, että vedenpinta Pyhäselässä on hakemuksentekoajankohtana ollut matalalla, jolloin ruoppaustyön aiheuttamaa veden sekaantumista ei tapahtuisi ja työn aiheuttama haitta muulle vesistön käytölle jäisi vähäiseksi. Vedenpinta Pyhäselässä on keväällä 2014 päätöksentekoajankohtana noin 50 cm yli ajankohdan keskimääräisen arvon, joten hakijoiden esittämät perusteet työn toteuttamiselle mahdollisimman haitattomasti alhaisen vedenkorkeuden vallitessa eivät toteudu. Luvassa on lisäksi määrätty työ toteutettavaksi varsinaisen vesistön virkistyskäyttökauden ulkopuolella ja Pyhäselän veden pinta tulee Suomen ympäristökeskuksen laatimien vedenkorkeusennusteiden mukaan pysymään 31.5.2014 asti selvästi ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella. Valmisteluluvan myöntämiselle ei siten ole perusteita. Vesilain 3 luvun 16 ja 17 LAUSUNTOON VASTAAMINEN Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen vaatimus luvan epäämisestä on hylätty hakemuksen perusteluista ilmenevillä syillä. Luhtainen rantaniitty on määrätty rajattavaksi toimenpidealueen ulkopuolelle. Määräykset riittävät suojaamaan rantaniityn luontoarvojen säilymisen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 260 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vähäisen yksityistä tarvetta varten vireille pannun asian käsittelystä peritään 260 euroa.
6 (7) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Joensuun kaupunki Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Joensuun kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
7 (7) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Esko Vaskinen Aune Mielonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.4.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 faksi: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.