BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2003-2004 Toimitus: suunnittelija Kati Åman Koulutusohjelmatoimikunta SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTO
Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Espoo Puh. vaihde 09-4511 kanslia 09-451 2202 fax kanslia 09-451 2208 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@hut.fi Picaset oy Helsinki 2003 2 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
SISÄLLYSLUETTELO 1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE... 6 1.1 Esipuhe... 6 1.2 Alkusanat... 6 2. KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY... 8 2.1 Hallinto... 8 2.2 Toimikunnat... 8 2.3 Opiskelijaedustajat... 9 2.4 Kanslia ja opintoneuvola... 9 2.5 Kirjastopalvelut... 9 3. YHTEISTYÖLABORATORIOT... 11 3.1 Automaatiotekniikan laboratorio AS-84... 11 3.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30... 11 3.3 Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70... 12 3.4 Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113... 13 3.5 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31... 13 3.6 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121... 14 3.7 Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114... 15 3.8 Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy-99... 15 3.9 Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66... 16 3.10 Systeemianalyysin laboratorio Mat-2... 16 4. OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS... 18 4.1 Suunnittelija... 18 4.2 Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri... 18 4.3 Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat... 19 4.4 Opetushenkilökunta... 19 4.5 Opintosuunnitelma... 19 4.6 Tutortoiminta... 19 4.7 Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen... 20 4.8 Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta... 20 4.9 Opintososiaaliset asiat... 20 4.10 Rekrytointipalvelut... 20 5. OPISKELU... 22 5.1 Tutkinto- ja luentokaudet... 22 5.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille... 22 5.3 Tentit, välikokeet ja osatentit... 23 5.3.1 Tenttiin osallistujan ohjeet... 23 5.4 Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti... 24 5.5 Opintojaksojen korvaavuudet... 24 5.6 TKK:n ulkopuoliset suoritukset... 25 5.7 Opiskelu ulkomailla... 25 5.8 Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihto... 27 5.8.1 Uusiin koulutusohjelmiin siirtyminen... 28 5.9 Anomusten tekeminen ja kokoukset... 28 5.10 Opintojen arviointi... 29 5.11 Valmistuminen... 29 5.12 Opiskelijoiden yleisimmin esittämiä kysymyksiä... 30 5.13 Tärkeimmät tietolähteet... 32 6. STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA... 33 6.1 Förord... 33 6.2 Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik... 33 6.3 Nyttiga ställen att besöka... 33 6.4 Utbildningsprogram... 34 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 3
6.4.1 Utbildningsprogrammet för elektronik och elektroteknik... 34 6.4.2 Utbildningsprogrammet för telekommunikations teknik... 34 6.4.3 Utbildningsprogrammet för bioinformationsteknologi... 34 6.4.4 Undervisningen... 34 6.5 Studier... 35 6.6 Praktik... 35 6.7 Valsituationer... 36 6.8 Studiernas slutskede... 36 6.9 Terminologistöd... 37 6.10 Studier vid andra högskolor... 37 6.11 Studiestöd och stipendier... 37 6.12 Om du behöver råd... 37 7. JATKO-OPISKELU... 38 7.1 Jatko-opintojen aloitus... 38 7.2 Tohtorikoulut... 38 8. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIMEN YLIOPISTON OPETUS... 40 8.1 Täydentävät opinnot... 40 8.2 Avoimen yliopiston opetus... 40 9. YHTEISTYÖSOPIMUKSET... 41 9.1 JOO eli joustava opiskeluoikeus... 41 10. OIKEUSTURVASTA... 42 11. OPETUSMENETELMÄT JA TUTKINNON RAKENNE... 44 11.1 Opetusmenetelmät... 44 11.2 Tutkinnon rakenne... 45 11.2.1 Tutkinnon ensimmäinen osa... 46 11.2.2 Opintosuunnan opinnot... 46 11.2.3 Pääaine... 47 11.2.4 Sivuaine... 47 11.2.5 Vapaasti valittavat opinnot... 48 11.2.6 Harjoittelu... 48 11.2.7 Diplomityö... 51 11.3 Perusaineiden laaja oppimäärä... 51 11.4 Samat opintojaksot eri kokonaisuuksissa... 52 12. BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA... 53 12.1 Koulutusohjelman tavoite... 53 12.2 Malliohjelma... 53 12.3 Tutkinnon ensimmäinen osa (yhteensä 70 ov)... 56 12.4 Opintosuuntien sisällöt... 58 12.4.1 BIOLASKENNAN OPINTOSUUNTA... 58 12.4.2 BIONIIKAN OPINTOSUUNTA... 59 12.4.3 NEUROKOGNITIIVISEN TIEDONKÄSITTELYN OPINTOSUUNTA... 61 12.5 Opintosuuntiin kuuluvat pää- ja sivuaineet... 63 12.6 Pää- ja sivuaineet, kaavioiden lukuohjeet... 64 12.6.1 BIOADAPTIIVINEN TEKNIIKKA... 65 12.6.2 BIOAUTOMATIIKKA... 66 12.6.3 BIOELEKTRONIIKKA JA LAITETEKNIIKKA... 68 12.6.4 BIOTEKNIIKKA... 70 12.6.5 ELOLLISEN AINEEN FYSIIKKA... 72 12.6.6 INFORMAATIOTEKNIIKKA (Data-analyysi ja bioinformatiikka)... 74 12.6.7 KIELITEKNOLOGIA... 76 12.6.8 KOGNITIIVINEN TEKNOLOGIA... 78 12.6.9 LASKENNALLINEN SYSTEEMIBIOLOGIA... 80 12.6.10 LASKENNALLINEN TEKNIIKKA... 82 12.6.11 LÄÄKETIETEELLINEN TEKNIIKKA... 84 12.6.12 MIKRO- JA NANOSYSTEEMIT... 85 4 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
12.6.13 NEUROINFORMATIIKKA... 86 12.6.14 PÄÄTÖKSENTEKO... 87 12.6.15 SYSTEEMI- JA OPERAATIOTUTKIMUS... 89 Liite 1. Tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävät opintojaksot. Liite 2. LPM lista 2002-2003 (Lisäykset, poistot muutokset) Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 5
1. OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 1.1 Esipuhe Teknisten tieteiden tutkimuskohteiden on perinteisesti ajateltu liittyvän aineen, energian ja informaation ominaisuuksiin ja sovellutuksiin. Perustamalla Bioinformaatioteknologian koulutusohjelman Teknillinen korkeakoulu haluaa nostaa näiden tutkimuksen ja koulutuksen "alkuaineiden" rinnalle biotieteet. Bioinformaatioteknologiassa tutkimuskohteita ovat aine, energia, informaatio ja elämä. Ihmisen genomin selvittämiseen perustuva biotieteen tutkimuksen maailmanlaajuinen kasvu sekä biotieteiden ja tieto- ja kommunikaatioteknologioiden vuorovaikutuksen tarjoamat mahdollisuudet tiedostettiin TKK:lla yllättävän myöhään. Kun uuden koulutusohjelman tarpeellisuus keväällä 2002 todettiin, lähdettiin hanketta toteuttamaan ripeästi. Ensimmäiset uudet opiskelijat aloittavat BioIT ohjelmassa syksyllä 2003. BioIT ohjelman rakenne ja sisältö on pyritty kehittämään monitieteisen alan uusimpia kehitysnäkymiä vastaavaksi. Ohjelman toteutustapa on herättänyt myös laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma on viiden Teknillisen korkeakoulun osaston: Sähkö- ja tietoliikennetekniikka (koordinaattori), Automaatio- ja systeemitekniikka, Kemiantekniikka, Teknillinen fysiikka ja Tietotekniikka yhteishanke. BioIT koulutusohjelman opetus tuotetaan näihin osastoihin kuuluvien laboratorioiden yhteistyönä. Koulutusohjelman opetuksen toteuttamisessa ovat mukana myös Helsingin yliopiston Lääketieteellinen tiedekunta ja Psykologian laitos. Tässä opetusohjelmassa esitetyn opintosuunnitelman laatimista on edeltänyt laaja suunnittelutyö, jonka puitteissa on arvioitu olemassa olevan matematiikan, fysiikan ja muiden luonnontieteiden opetuksen soveltuvuutta uuteen koulutusohjelmaan ja kehitetty koulutusohjelmaa varten oma biotieteiden opetuskokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtana on ollut laajan biotieteiden oppimäärän sisällyttäminen jo perusopintoihin. Koulutusohjelman erityisluonteen korostamiseksi on jo ensimmäisen lukukauden syksyyn sijoitettu haastava Molekyyli- ja solubiologian opintojakso joka toteutetaan Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan erikoisopettajavoimin. Nyt käsillä oleva opinto-opas tulee täydentymään seuraavan lukuvuoden kuluessa. Tulemme pitämään opintooppaan ajantasaista kopiota www-sivuillamme http://www.lce.hut.fi/bioit/. Toivotan BioIT ohjelmaan opiskelijat tervetulleiksi TKK:lle. Uuden tieteenalan pioneereina olemme sekä opettajina että opiskelijoina mittavan haasteen edessä. Otaniemessä 26.6.2003 Jukka Tulkki Professori BioIT koulutusohjelman koordinaattori 1.2 Alkusanat Kädessäsi on bioinformaatioteknologian koulutusohjelman opinto-opas lukuvuodelle 2003-2004. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaan hyväksytään vuonna 2003 44 opiskelijaa. Työelämä tarvitsee tämän alan diplomi-insinöörejä kasvavassa määrin. Koulutusohjelma on sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston koordinoima ja automaatio- ja systeemitekniikan, kemian tekniikan, teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tietotekniikan osastojen verkostoitunut ohjelma. Opinto-oppaan tarkoituksena on antaa mahdollisimman paljon opiskelijan tarvitsemaa tietoa, mutta mikäli silti on kysyttävää, käänny epäröimättä opintoneuvolan, kanslian ja muun henkilökunnan puoleen kysymyksinesi. 6 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
Lisätietoja ja vastauksia kysymyksiisi löydät myös koulutusohjelman WWW-sivulta osoitteesta: http://www.lce.hut.fi/bioit/ Säilytä opinto-oppaasi! Opinto-opas kannattaa ehdottomasti säilyttää, sillä voit opiskella tutkintosi kokonaisuudessaan sen lukuvuoden oppaan mukaan, jona olet opintosi aloittanut. Toki voit käyttää myös sitä myöhempiä oppaita. Koulutusohjelmatoimikunta kannustaa Sinua ja toivottaa reipasta ja antoisaa etenemistä opinnoissasi. Tulevaisuus riippuu myös Sinusta, sillä valitsemasi ala on yksi nopeimmin kehittyvistä ja jatkaa kasvuaan, kunhan motivoituneita, korkeakoulututkinnon suorittaneita alan ammattilaisia riittää. Työpanostasi teollisuudessa, tutkimuksessa ja laajemmin työmarkkinoilla tarvitaan nopeasti. Hyvää opintomenestystä toivottaen Koulutusohjelmatoimikunta Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 7
2. KOORDINOIVAN OSASTON ESITTELY Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmaa koordinoiva sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen, osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon kuuluvat elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä uutena bioinformaatioteknologian koulutusohjelmat. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on yhteensä noin 3500 opiskelijaa suorittamassa joko perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa tai jatkotutkintoja eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Alla olevassa taulukossa on muutamien viime vuosien aikana suoritettujen tutkintojen määrät: Vuosi DI TkL TkT+FT 1997 161 29 14 1998 166 26 16 1999 254 23 27 2000 186 21 19 2001 193 35 31 2002 252 23 24 Vuosina 2003-2004 ennustetaan valmistuvan noin 250-300 diplomi-insinööriä vuodessa. 2.1 Hallinto Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallintoosasto. Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja aseman määritellään Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh. 451 2280). Osaston varajohtaja on professori Pertti Vainikainen (huone SC 322, puh. 451 2251). Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Osaston professorit valitsevat jäsenensä ja varajäsenensä kokouksessa ja osaston muu henkilökunta valitsee jäsenensä vaalilla. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Korkeakoulussa on viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. 2.2 Toimikunnat Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelmatoimikunnissa: elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan asioita hoitaa oma koulutusohjelmatoimikunta ja bioinformaatioteknologian asioita omansa. Koulutusohjelmatoimikunta keskittyy koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. 8 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijalta ja opintoneuvolasta. 2.3 Opiskelijaedustajat Killalla (tai joissain tapauksissa ylioppilaskunnalla) on oikeus nimittää edustajiaan osaston toimikuntiin ja muihin vastaaviin elimiin. Näin taataan opiskelijoiden oikeuksien säilyminen ja pysytään ajan tasalla tärkeistä opinnollisissa muutoksissa sekä pystytään kehittämään osaston toimintaa positiivisen yhteistyön hengessä. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hallinnon opiskelijaedustajien kautta opetuksen ongelmakohtiin tai välittää omia parannusehdotuksiaan osastolle. Saat yhteyden kaikkiin opiskelijaedustajiin sähköpostitse osoitteella sik+haloped@cc.hut.fi (kirjoitettava juuri näin!) tai ottamalla yhteyttä suoraan kyseisiin henkilöihin. Lista kulloisistakin opiskelijaedustajista löytyy killan opintotoimikunnan ilmoitustaululta ja WWW-sivuilta. 2.4 Kanslia ja opintoneuvola Opiskelijoiden kannalta tärkeitä paikkoja ovat osaston kanslia ja opintoneuvola. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä myös saa informaatiota opintoja koskeviin kysymyksiin. Kanslia sijaitsee 4. kerroksessa huoneessa E411. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opinto-oppaan mukaan opiskelet ja kuulutko johonkin erillisohjelmaan. Lisää opintoneuvolasta ja -neuvonnasta yleisesti kerrotaan luvussa 3. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen anomusten vastaanotto opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen erilaisten opiskelijaseurantojen käytännön hoito (esim. tutkinnon ensimmäisen osan seuranta) Kanslian toimihenkilöt ovat: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka 451 2200, E423 projektipäällikkö Pirjo Putila 451 2209, H301C projektisihteeri Mari Knuuttila 451 2146, H301C toimistosihteeri Brita Vuoristo 451 2201, E425 toimistosihteeri Lea Fehrmann 451 2202, E425 osastosihteeri Katrina Nykänen 451 5323, E413 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu 451 2292, E413 (iltapäivisin) osastosihteeri Kiia Haapaniemi 451 2206, E421 erikoissuunnittelja Jussi Liesiö 451 2495, E422 suunnittelija Anita Bisi 451 5381, E424 suunnittelija Kati Åman 451 6105, E417 tutkijatohtori Perttu Puska 451 2158, E415 2.5 Kirjastopalvelut Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 9
Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla http://www.hut.fi/yksikot/s-kirjasto/ Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh. 451 2205 Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh.451 5673 Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG225, puh. 451 5926 Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh. 451 6054 e-mail: sahko.kirjasto@hut.fi Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to 9.00-18.00 pe 9.00-15.30 Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta http://www.hut.fi/yksikot/s-kirjasto/ Muita tärkeitä kirjastoja Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto, Otaniementie 9. Lainaus ja uudistukset puh. 451 4111, päivystävä informaatikko puh. 451 4124. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00 aattopäivinä 8.00-16.00 Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh. 451 3099. Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. Teknillisen fysiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 3A, 2.krs, puh. 451 3186. Kemian tekniikan kirjasto, Kemistintie 1 A, huone D 301b, puh. 451 2515. Tietotekniikan kirjasto, Konemiehentie 2, puh. 451 5710. VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09)4561. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe 9.00-20.00 la 9.00-16.00 Lisäksi muilla osastoilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki 8.00-15.45. Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri-0.511 Tieteellisen tiedon haku (sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa. 10 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
3. YHTEISTYÖLABORATORIOT Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma sijoittuu sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle ja opiskelijat kuuluvat näin ollen sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon. Koulutusohjelman toteuttamisessa ovat mukana useat tahot TKK:sta. Mukana ovat mm. automaatio- ja systeemitekniikan osasto, tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä kemian tekniikan osasto. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laboratoriot, jotka tuottavat pääaineen koulutusohjelmaan. 3.1 Automaatiotekniikan laboratorio AS-84 Henkilökunta Automaatiotekniikan laboratoriossa opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Laboratorion tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Älykkäiden koneiden ja erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan liikkuviin robottimaisiin koneisiin liittyviä liikkeen ohjauksen, aistinnan ja navigoinnin ongelmia sekä pienten robottien muodostamia yhteisöjä. Robottien skaala ulottuu suurista työkoneista aina mikrosysteemien tasolle. Referenssinä ovat usein biologisten eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön. Virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä kehittää uusia menetelmiä ja järjestelmiä robottimaisten koneiden teleohjauksiin sekä etäällä tapahtuvan huollon ja kunnossapidon asiantuntijatukeen. Kotiautomaation projekteissa tutkitaan ikäihmisten kotona selviämistä tukevia tekniikoita. Järjestelmissä hyödynnetään multimediateknologian menetelmiä ja tietoverkkoja. Energiateknologian ryhmä tutkii uusia energiatekniikoita, joista polttokennot ja niiden sovellutukset ovat tällä hetkellä etusijalla. Polttokennoilla ennustetaan olevan lähitulevaisuudessa merkittävä asema pienenergiatuotannossa ja erityisesti liikkuvien sovellutusten teknologiassa. Systeemiteorian ja signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä on erikoistunut kehittämään teoriaa ja algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan dynaamisessa mallinnuksessa, älykkäässä ohjauksessa, anturi- ja aistintietojen käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa. Bioprosessien automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien mallinnusta ja ohjausta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista polttokennoa pienenergiasovellutuksiin. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. 3.2 Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30 Laboratorion opetus- ja tutkimusalat ovat soveltava biokemia ja soveltava mikrobiologia, jotka ovat biotekniikan keskeisimpiä tieteenaloja. Laboratorio toimii sekä Kemian tekniikan koulutusohjelmassa että Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 11
Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa laboratorio vastaa Biotekniikan pääaineesta yhdessä Bioprosessitekniikan laboratorion ja Fysikaalisen kemian laboratorion kanssa. Biotekniikan pääaineessa yhdistetään biotekniikan kokeellista tutkimusosaamista bioinformatiikan teoreettiseen lähestymistapaan. Opintojen runko koostuu modernin biotekniikan osa-alueista, kuten immunologiasta, molekyylibiologiasta, geenitekniikasta, solujen kasvatuksesta ja bioteknologisten lääkeaineiden tuotekehityksestä, jotka bioinformaatiotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien avulla voivat realisoitua tuotteina, menetelminä tai palveluina. Koulutus antaa valmistuville valmiudet toimia tutkimushankkeissa sillanrakentajina teoreettisen ja kokeellisen biologisen tutkimuksen välillä sekä edellytykset toimia uuden biotekniikan yrityksissä, lääke- ja diagnostiikkakehityksessä tai elintarviketeollisuuden ja ympäristöbiotekniikan uusien menetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa. Henkilökunta Henkilökuntaa 20, joista suurin osa väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 2 professoria, 1 opettava tutkija, 1 yliassistentti, 2 assistenttia. Soveltavan biokemian tai soveltavan mikrobiologian valitsee pääaineekseen vuosittain yhteensä noin 40 perusopiskelijaa. Vuoden 2004 alusta lähtien toimimme Life Science Centerin tiloissa Keilaniemessä. Koulutus Soveltavan biokemian ja soveltavan mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan,elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelman biotekniikan pääaineessa koulutus on monitieteistä biofysikaalisen kemian ja bioteknisten tuotantoteknologioiden yhdistämistä. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian ja mikrobiologian laboratorio tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja tuotantohygieniaan sekä tuotekehitykseen. Yhdessä bio- ja elintarviketeollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. 3.3 Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70 Laboratoriossa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Henkilökunta Henkilökuntaa 22, joista 1 professori, 3 opettavaa tutkijaa, yksi assistentti sekä joukko projektitutkijoita ja tutkijatohtoreita. Bioprosessitekniikkaa opiskelee 30 perusopiskelijaa ja 9 jatko-opiskelijaa. Koulutus Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up 12 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
Tutkimus: Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. 3.4 Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113 Tutkimusalueen johtaja: Professori Jorma Kivilahti Elektroniikan valmistustekniikan laboratoriossa (www.ept.hut.fi) tutkitaan elektroniikan, fotoniikan ja bioelektroniikan materiaaleja, valmistusta ja luotettavuutta alkaen laitteiden suunnittelusta ja päätyen systeemitason testaukseen. Laboratorion tarjoamat pääaineet ovat Elektroniikan valmistustekniikka ja Bioadaptiivinen tekniikka. Elektroniikan valmistustekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea elektroniikkatuotteiden luotettavuuden hallintaan, mistä on tulossa yhä tärkeämpi tekijä kulutuselektroniikkamarkkinoilla. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, mikä tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston biolääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa, pääpaino on elektroniikan ja materiaalitieteen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen vahvaan poikkitieteellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden valmistuksessa elektroniikka, materiaalitekniikka ja biolääketiede tulevat yhdistymään osaksi laajempaa terveysteknologiaa. Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio on vastuussa Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta osastolla. Laboratorio on myös mukana Suomen Akatemian kansallisessa huippuyksikössä Tissue Engineering and Medical, Dental and Veterinary Biomaterial Research Group, jossa tutkitaan esimerkiksi biomateriaaleja sekä niiden ja kudosten välistä yhteensopivuutta. Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. 3.5 Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 13
Henkilökunta Laboratoriossa on 2 professoria, lehtori, opettava tutkija ja 2 assistenttia. Pääaineena fysikaalista kemiaa opiskelevia perusopiskelijoita on n. 10, jatko-opiskelijoita on 12 ja post doc tutkijoita 3. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta Kemian tekniikan osaston opiskelijoiden lisäksi Puunjalostus-, Materiaali- ja kalliotekniikan- sekä Rakennusosaston ja Bioinformatiikan koulutusohjelman opiskelijoille. Pääaineiksi voi valita joko Kemiallisen termodynamiikan tai Sähkökemian. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. 3.6 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121 Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueena on lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien tutkimus. Laboratorion tutkimusta koordinoi akatemiaprofessori Erkki Ojan johtama Neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neurolaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on ollut Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuodesta 1995. Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä koostuvia massiivisia verkkoja, joiden esikuvana ovat biologiset hermojärjestelmät. Teknisessä mielessä hermoverkot ohjelmoidaan tietokoneelle oppiviksi järjestelmiksi, jotka vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa suorittavat erilaisia älykkyyttä vaativia tehtäviä. Informaatiotekniikan laboratoriossa neurolaskentaa on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin hahmontunnistuksessa, puheentunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, biolääketieteellisessä signaalianalyysissä, kieliteknologiassa, tietoliikenteessä, bioinformatiikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa sekä suurten teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa. Tämän lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu professori Heikki Mannilan johdolla Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon - huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonemenetelmiä suurten ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Laboratorion bioinformatiikan alan tutkimusta tehdään yhteistyössä useiden johtavien lääketieteen ja biologian alan tutkimusryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osasto, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Karolinska Institutet sekä Uppsalan yliopisto. Informaatiotekniikan pää- ja sivuaine liittyy kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan ja on yksi bioinformaatioteknologian biolaskennan suunnan pääaineista. 14 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
Informaatiotekniikan laboratorion kotisivut http://www.cis.hut.fi antavat lisää tietoa tutkimusprojekteista ja opetuksen sisällöstä. 3.7 Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114 Laskennallisen tekniikan laboratorion keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimiseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimus keskittyy seuraaviin toisiinsa tukeviin aloihin: Laskennallinen materiaalitutkimus, Laskennallinen informaatiotekniikka, Kognitiivinen tiede ja teknologia sekä Laskennallinen systeemibiologia. Henkilökunta Henkilökuntaa on noin 65, joista 2 akatemiaprofessoria, 4 professoria, yli 10 vanhempaa tutkijaa, 35 jatkoopiskelijaa sekä lukuisa joukko diplomityöntekijöitä ja tutkimusapulaisia. Henkilökunnasta viidennes on ulkomaalaisia edustaen 12 kansallisuutta. Kesästä 2002 olemme toimineet Innopoli II:ssa sekä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston Magneettitalon 4 krs:n tiloissa. Koulutus: Laboratorion tarjoamat pääaineet ovat Laskennallinen tekniikka, Kognitiivinen teknologia ja Laskennallinen systeemibiologia. Laskennallinen tekniikka keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan ongelmiin kuten haastavien fysikaalisten, biologisten, teknisten ja taloudellisten ilmiöiden mallinnukseen, visualisointiin, suurten tietomassojen käsittelyyn sekä laskennalliseen älykkyyteen. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietokoneita tutkimuksessa ja laskennallisia menetelmiä ongelmanratkaisussa. Kognitiivisen teknologian pää/sivuaine tarjoaa tietoa ihmisen havaitsemisesta, tarkkaavaisuudesta, muistista ja monista muista kognitiivisista toiminnoista. Tämän osana kieliteknologian opetus antaa valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa, jossa kommunikaatio on keskeisessä asemassa: puheteknologia, adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, erityisesti neuroverkot, sekä kielen havaitseminen ja tuottaminen. Laskennallinen systeemibiologia Laskennallisen systeemibiologian opinnoissa perehdytään biosysteemien molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja data-analyysiin, sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja informaatiokäsittelytekniikoiden toteutukseen. Tutkimus Laboratorio painottaa vahvasti tutkijakoulutusta edustamillaan tieteen ja tekniikan aloilla osallistumalla useisiin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Lisäksi laboratoriomme toimii vuoden 2002 alussa käynnistyneen Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulun koordinaattorina. Laskennallisen tekniikan laboratorio on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuodesta 2000 alkaen. Yksikkömme nimi on Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus. 3.8 Lääketieteellisen tekniikan laboratoria Tfy-99 Laboratorion tutkimus- ja opetusalat ovat lääketieteellinen tekniikka ja elollisen aineen fysiikka. Laboratorio toimii sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa että bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Laboratoriossa harjoitetaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta painopistealueina kardiomagnetismi ja solutason biofysiikka. Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 15
Henkilökunta Laboratoriossa työskentelee 3 professoria, 1 laboratorioinsinööri, 2 assistenttia, 2 sihteeriä, noin 11 perusopiskelijaa ja 15 jatko-opiskelijaa. Koulutus Laboratorio antaa lääketieteellisen tekniikan ja elollisen aineen fysiikan perus- ja jatko-opetusta. Pää-/sivuaineeksi voi valita joko Lääketieteellisen tekniikan tai Elollisen aineen fysiikan. Laboratorion tarjoamat opintojaksot antavat perustiedot biofysiikasta ja fysiologiasta, lääketieteellisestä fysiikasta, biosignaalien mittaustekniikasta, terveydenhuollon instrumentoinnista sekä kuvan- ja signaalinkäsittelystä. Jatko-opetusta annetaan mm. laboratorion johtaman valtakunnallisen Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä -tutkijakoulun puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopistealueita ovat: 1. Elektro- ja magnetografia 2. Solutason biofysiikka 3. Lähi-infrapunatomografia 4. Lääketieteellinen kuvankäsittely 5. Aktuaattorimateriaalitutkimus 3.9 Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66 Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laboratorion avainosaamisalueita löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaali- ja liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka. 3.10 Systeemianalyysin laboratorio Mat-2 Esimies, professori Raimo P. Hämäläinen p. 3054 professori Harri Ehtamo p. 3058 professori Esa Saarinen p. 5856 professori Ahti Salo p. 3055 Toimisto, sihteeri Minna Westerlund p. 3056 Systeemianalyysin laboratorio antaa opetusta sovelletun matematiikan alalta kuten optimoinnin, simuloinnin, systeemiteorian, tilastotieteen ja stokastiikan alueilta sekä soveltavasta filosofiasta. Laboratorio vastaa teknillisen fysiikan koulutusohjelman systeemi- ja operaatiotutkimuksen pää- ja sivuaineesta. Laboratoriossa tutkitaan teknistaloudellisten systeemien matemaattisia malleja sekä systeemiajattelun ja päätöksenteon tukemisen menetelmiä. Aiheita ovat mm. laajojen järjestelmien optimointimallit, riskianalyysi, investointiteoria, teknologian ennakointi, päätösanalyysi, peliteoria, matemaattisten algoritmien tietokonetoteutukset, päätöksenteon tietokonetuki, teledemokratia, energiatalouden mallit ja luonnonvarojen 16 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
hyödyntäminen. Laboratorio vastaa systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tutkijakoulusta. Alalla on haastavia tutkimustehtäviä niin TKK:lla kuin muissakin tutkimuslaitoksissa. Linkkejä. Systeemianalyysin laboratorio, opetus, ja pääaineeseen liittyvä tutkimus: http://www.sal.tkk.fi/ http://www.sal.tkk.fi/opinnot/ http://www.sal.hut.fi/research/index1.html http://www.sal.hut.fi/research/index2.html Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 17
4. OPINTONEUVONTA JA -OHJAUS Opintoneuvonnalla ja -ohjauksella pyritään selvittämään opiskelussa eteen tulevia käytännön Opintoneuvonnalla ja -ohjauksella pyritään selvittämään opiskelussa eteen tulevia käytännön ongelmia ja auttamaan opiskelijoita opintojen suunnittelussa. Opintoneuvontaa antavat sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla opintoneuvojat, kanslia ja suunnittelija, harjoitteluasioissa opiskelijoita neuvoo harjoitteluneuvoja. Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa pää- ja sivuainekohtaisesta opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). 4.1 Suunnittelija Osaston suunnittelija on tavattavissa virka-aikana. Hän vastaa osaston opintoasiain suunnittelusta, toteuttamisesta ja koordinoinnista. Yhdessä toimikuntien kanssa hän vastaa osaston opinto-oppaiden laadinnasta ja opetuksen seurannasta. Suunnittelijan puoleen voi kääntyä myös erilaisten opiskeluun liittyvien ongelmien ja kysymysten kanssa. Suunnittelija Kati Åman Huone SE 417 puh. 451 6105 kati.aman@hut.fi 4.2 Opintoneuvojat, harjoitteluneuvoja ja palautesihteeri Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta (http://www.hut.fi/~sopinto/). Ruotsiksi kysymyksiin vastaa ainakin ruotsinkielinen opintoneuvoja. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä anomus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, opintojaksojen korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Osastolla toimii vielä harjoitteluneuvoja, joka ilmoittaa virallisten harjoittelunvälitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. Opintoneuvolasta löydät myös palautesihteerin. Hän organisoi opintojaksopalautteen keruun ja analysoinnin sekä osallistuu aktiivisesti opintoja arvioivan työryhmän toimintaan. 18 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina. huone SE115 puh. 451 2210 http://www.hut.fi/ sopinto Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat: sopinto@cc.hut.fi harjoittelusihteeri: sharjo@cc.hut.fi palautesihteeri: spalaute@cc.hut.fi KV-neuvoja: skvopinto@cc.hut.fi 4.3 Laboratoriokohtaiset opintoneuvojat Laboratoriokohtaisilta opintoneuvojilta voi käydä kysymässä pää- tai sivuaineen opintoihin, yksittäisiin opintojaksoihin sekä laboratorion järjestämään opetukseen tai tutkimukseen liittyvistä asioista. Luettelo laboratoriokohtaisista opintoneuvojista ja heidän yhteystiedoistaan löytyy mm. opintoneuvolan ilmoitustaululta (huone SE115) ja WWW-sivuilta ja S-kansliasta. 4.4 Opetushenkilökunta Jokainen opettaja on velvollinen opastamaan opiskelijoita opettamaansa opintojaksoon liittyvissä ongelmissa. Lisäksi jokaisen opintojakson assistentti auttaa opetuksellisten kysymysten selvittämisessä. Opettajat (professorit, lehtorit, luennoijat, assistentit jne.) ilmoittavat vastaanottoajoistaan lukukausien alussa huoneensa ovessa. Yleensä opettajalle kannattaa varata aika tapaamista varten, mutta heiltä voi kysyä neuvoa aina tarpeen vaatiessa. 4.5 Opintosuunnitelma Jokaisen opiskelijan tulee tehdä itselleen opintojen alussa realistinen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman teko helpottaa tutkinnon rakenteen hahmottamista ja oman opiskelun ajoittamista. Opintojen edetessä opintosuunnitelman jatkuva ylläpitäminen on opiskelijan itsensä kannalta tärkeää, jotta valmistumisvaihe sujuisi mahdollisimman ongelmattomasti. Opintoneuvolasta sekä suunnittelijalta saat tarvittaessa apua suunnitelman tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta opintosuunnitelman laatimiseen saa ensimmäisenä syyslukukautena myös uusille opiskelijoille järjestettävällä opintojaksolla S-114.501 Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun. Opintojakson tavoitteena on myös tutustuttaa uudet opiskelijat korkeakouluopiskeluun ja -miljööseen sekä valottaa sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opetuksen laajaa kenttää. Lisäksi tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat laboratorioihin ja professoreihin sekä antaa yleistiedot suomalaisesta korkeakoulu- ja opiskelijamaailmasta. 4.6 Tutortoiminta Tutortoiminnan tavoite on, että jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat johonkin osaston professoriin tai opettajaan. Tavatessaan opettajatutoriaan he saavat opiskeluun liittyvää ohjausta ja neuvoja opettajan näkökulmasta. Kullekin isohenkilöryhmälle nimetään joku sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston tai yhteistyöosastojen opettajista tutor-ohjaajaksi. Isohenkilöt sopivat ajan, jolloin he vievät fuksiryhmänsä tapaamaan tutoria. Tutor on henkilö, jolta asioita voi käydä kysymässä, kunnes saa oman pääaineen professorin, ja miksei vielä sen Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 19
jälkeenkin! Tarkoitus on, että tutor-ryhmä tapaa ensimmäisenä opiskeluvuonna ainakin muutamia kertoja syksyllä ja keväällä. Tapaamisia kannattaa järjestää myös toisen opiskeluvuoden aikana. Jokaiselle pää- ja sivuaineen valinneelle opiskelijalle nimetään tutor-opettaja, joka on pääaineesta vastaava professori. Professori (ainakin periaatteessa) kutsuu kaikki saman pääaineen valinneet opiskelijat yhteiseen tutortilaisuuteen. Tilaisuudessa käydään läpi pääaineen ja yleensäkin opiskeluun liittyviä asioita. Myöhempinä opiskeluvuosina jokainen opiskelija käy henkilökohtaisesti tapaamassa tutor-opettajaansa tarvittaessa. 4.7 Tutkinnon ensimmäisen osan suorittaminen Tutkinnon ensimmäinen osa antaa opinnoille vankan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan sekä tarvittavat, valitun tekniikan alan, perustiedot ja yleisvalmiudet. Siksi sen suorittaminen ajallaan on tärkeää. Tutkinnon ensimmäisen osan suorittamiselle on annettu tavoiteajaksi kaksi vuotta, ja se on syytä suorittaa viimeistään neljännen lukuvuoden kuluessa. Kun olet suorittanut kaikki tutkinnon ensimmäisen osan opintojaksot, käy kansliassa täyttämässä lomake, jonka jälkeen suoritus merkitään opintorekisteriin. 4.8 Sähköinsinöörikilta ja opintotoimikunta Teknillisen korkeakoulun Sähköinsinöörikilta ry on Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston opiskelijoiden oma, perinteikäs järjestö, joka toimii yhdyssiteenä osaston opiskelijoiden välillä. Killan jäseniä ovat kaikki jäsenmaksun maksaneet, killan toiminnasta kiinnostuneet Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan jäsenet. Killassa toimii aktiivinen opintotoimikunta, jonka pääasiallinen tarkoitus on ajaa opintoasioissa kiltalaisten etuja. Opintotoimikunta keskustelee ahkerasti ajankohtaisista asioista sekä osallistuu opetuksen kehittämiseen, joten jokainen kiltalainen voi tätä kautta päästä vaikuttamaan. Osastoneuvostossa, osaston toimikunnissa ja työryhmissä on killan jäseniä opiskelijaedustajina, joiden toimintaa opintotoimikunta koordinoi. Kilta tarjoaa myös monenlaista muuta, kuten järjestää sitsejä, saunailtoja, ekskursioita alan yrityksiin, unohtamatta laajaa urheilu- ja kulttuuritarjontaa. Kilta säilyttää myös vanhojen tenttien arkistoa, tarjoaa kopiokonepalveluita sekä jakaa jäsenilleen riippukansiot, joihin opiskelijoiden tilaamat luentomonisteet jaetaan. Lisätietoa Sähköinsinöörikillasta löytyy osoitteesta http://www.hut.fi/u/sik/ Yhteyttä hallitukseen ja toimihenkilöihin voi ottaa lähettämällä postia osoitteeseen sik@cc.hut.fi 4.9 Opintososiaaliset asiat Opintososiaalisissa asioissa, esimerkiksi asumiseen, opintotukeen, rahattomuuteen tai terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, voi kääntyä myös Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan puoleen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi ylioppilaskunnan kotisivujen http://www.tky.hut.fi/ kautta. Toinen tärkeä paikka on Teknillisen korkeakoulun opintotukitoimisto päärakennuksen toisessa kerroksessa. 4.10 Rekrytointipalvelut Rekrytointipalvelut Innopoli II (Tekniikantie 14) palvelee sinua mielellään kaikissa työnhakuun liittyvissä kysymyksissä. Järjestämme rekrytointitapahtuia, välitämme työpaikkoja ja tarjoamme cv-tietokannan kautta mahdollisuuden uuden työpaikan löytymiseen. Lisätietoja rekrytointipalvelut@hut.fi, 451 4701 tai http://www.hut.fi/yksikot/rekrytointi Harjoittelu on osa jokaisen teekkarin opintoja. Tietoa kotimaisesta ja kansainvälisestä harjoittelusta saat Rekrytointipalveluista sekä oman osastosi harjoitteluneuvojalta (sharjo@cc.hut.fi). Välitämme kotimaisia ja 20 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma
kansainvälisiä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä myönnämme kansainvälisen harjoittelun apurahoja. Lisätietoja: harjoittelu@hut.fi, 451 2067 tai http://www.hut.fi/opinnot/harjoittelu/ Uraneuvonta tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä jatko-opiskelijoille. TKK:n uraneuvonta on toteutettu yhteistyössä työhallinnon kanssa. Lisätietoja: riitta.hoikkala-holm@hut.fi tai http://www.hut.fi/yksikot/rekrytointi/uraneuvonta.html Alumni-toiminta tarkoittaa TKK:lta valmistuneiden henkilöiden (alumnien) ja korkeakoulun välisten suhteiden hoitamista. Alumniyksikkö vastaa mm. mentorointiohjelman koordinoinnista. Muista Alumniyksikön tehtävistä saat lisätietoa: alumnikoordinaattori Mari Talpila 451 4675 tai http://www.hut.fi/yksikot/alumni Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma 21
5. OPISKELU Opiskeluun liittyviä käytännön kysymyksiä on käsitelty myös Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmassa, joten siihen kannattaa tutustua. 5.1 Tutkinto- ja luentokaudet Lukuvuoden 2003-2004 tutkinto- ja luentokaudet ovat seuraavat: 1. tutkintokausi 28.8.- 8.9.2003 (4.9. TKK:n avajaiset) 1. luentokausi 9.9. - 5.12.2003 2. tutkintokausi 8.12.-20.12.2003 3. tutkintokausi 7.1.-13.1.2004 2. luentokausi 14.1. 30.4.2004 4. tutkintokausi 3.5.-15.5.2004 Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 23.10.2003 Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 8.3.2004 Pääsiäisloma 8.-14.4.2004 Syyslukukauden lauantaitentit 2003: 30.8., 20.9., 18.10., 25.10., 8.11., 29.11., 13.12., 20.12 Kevätlukukauden lauantaitentit 2004: 10.1., 14.2., 6.3., 20.3., 3.4., 24.4., 8.5., 15.5 Huomaa, että tenttejä on vain satunnaisesti lauantaisin, joten kaikkien yllämainittujen lauantaiden varaaminen on turhaa. Tarkista tenttiesi ajat tenttijärjestyksestä tai WWW-TOPIsta. 5.2 Ilmoittautuminen opintojaksoille Tutkintosäännön mukaan opiskelijan on ilmoittauduttava lukukauden alussa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Ilmoittautuminen on periaatteessa tehtävä joko luennolla tai ilmoitustaululla olevaan listaan kahden (2) viikon kuluessa opintojakson alkamisesta (ensimmäisestä luennosta). Käytännössä suurin osa ilmoittautumisista tehdään sähköisesti WWWTOPIin. Opiskelija voi ilmoittautua merkitsemällä nimensä ensimmäisillä luennoilla kiertävään ilmoittautumislistaan. Opintojakso luennoidaan, jos sille ilmoittautuu vähintään kolme opiskelijaa ja luennoitsija on korkeakoulun vakinainen opettaja, tai vähintään viisi opiskelijaa, kun kyseessä on korkeakoulun ulkopuolinen erikoisopettaja. Jokainen koulutusohjelma tekee ennen lukukauden alkua lukujärjestyksen, josta ilmenee, mitä opintojaksoja lukukauden aikana luennoidaan, missä luennot pidetään ja milloin. Lukujärjestykseen on merkitty myös harjoitusryhmien ajat ja paikat. Kaikkien koulutusohjelmien lukujärjestykset ovat opintoneuvolassa, mutta ne löytyvät myös osastojen www-kotisivuilta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston ensimmäisen vuoden opiskelijoille laaditaan valmiita lukujärjestyspohjia, joihin on sijoitettu 1.vuosikurssin opiskelijoille suositellut syksyn luennot ja laskuharjoitukset. Jokaiselle on ehdotettu valmista lukujärjestystä ja jako lukujärjestysryhmiin on tehty siten, että fuksiryhmät pysyisivät mahdollisimman hyvin koossa. Oman lukujärjestyksesi löydät opintoneuvolan ilmoitustaululta ensimmäisen viikon aikana. Jos lukujärjestyksesi on mahdoton sinulle, mene opintoneuvolaan sopimaan ryhmän vaihdosta. Voit halutessasi täydentää mallilukkaria muillakin opinnoilla, mutta maltti on valttia: etene oman opiskelutahtisi mukaan. 22 Bioinformaatioteknologian koulutusohjelma