OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 12.06.2017 220 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoon liittyvästä lakipaketti II:sta D/1119/03.00.00.00/2017 Perusteluosa Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja hallituksen esitysluonnokseen maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta 24.4.2017. Esitysluonnos liittyy eduskunnalle 2.3.2017 annettuun hallituksen esitykseen maakuntauudistuksesta ja sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksesta (HE 15/2017 vp). Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset maakunnille valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä siirrettäviä eräitä tehtäväkokonaisuuksia koskevien erityislakien muuttamiseksi. Esitysluonnokseen sisältyvien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu on tarkoitus siirtyä maakunnille vuoden 2019 alusta. Hallituksen esitysluonnos sisältää myös ehdotukset uudesta Valtion lupa ja valvontavirastosta, jolle kootaan valtiolle kuuluvia lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä maakuntauudistuksen yhteydessä lakkautettavilta aluehallintovirastoilta, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksilta ja Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontavirastolta. Viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2019. Materiaali on lausunnolla 19.6.2017 asti ja lausunnossa tulee vastata lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Lausunnolla oleva materiaali: Lahden kaupungin lausunto o Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta o Laki Valtion lupa ja valvontavirastosa o Maakuntauudistus II yleisperustelut o Maakuntauudistus II lakiehdotukset o Maakuntauudistus II yksityiskohtaiset perustelut o Voimaanpanolaki Lahden kaupungin lausunto maakuntauudistukseen kokonaisuutena on kriittinen. Esitysluonnoksissa on useita ongelmia: Esitys jättää huomiotta suurten kaupunkien aseman kansantalouden kasvun vetureina, strategisina toimijoina ja kehittämistoimien rahoittajina. Esitysluonnos uhkaa johtaa toimivaltaepäselvyyksiin ja päällekkäisyyteen kuntien yleisen toimivallan ja elinvoimatehtävien kanssa. Nämä haasteet korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa. Lakeihin Valtion lupa ja valvontavirastosta ja Ahvenanmaan valtionvirastoista Lahden kaupungilla ei ole huomautettavaa.
Lakiluonnos löytyy valtiovarainministeriön internetsivuilta: http://alueuudistus.fi/hallituksenesitysluonnoshuhtikuu2017 Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus 1. Lausuntokysely: Maakuntauudistuksen täytäntöönpanoon liittyvä lakipaketti II 2. Lahden kaupungin lausunto Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Kaupunginhallitus päättää antaa liitteessä 2. esitetyn lausuntonaan valtiovarainministeriölle. Samalla kaupunginhallitus tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Samalla kaupunginhallitus tarkasti pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Yhteysjohtaja Mari Kuparinen (puh. 044 371 9450) sähköiseen kyselyyn vastaaminen 19.6. mennessä muutoksenhakukielto Otteen oikeaksi todistaa konsernipalvelujen kansliassa kesäkuun 16. päivänä 2017 Terhi Takala päätösvalmistelusuunnittelija Otteen saaja: Valtiovarainministeriö
MUUTOKSENHAKUKIELTO pöytäkirjanotteeseen Oikaisuvaatimus / Kunnallisvalitus Liitetään Lahden kaupunki Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Kaupunginhallitus 12.06.2017 220 Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 136 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Asianosainen: Annettu tiedoksi sähköisesti, pvm: 16.6.2017 Lähetetty tiedoksi kirjeellä, joka on annettu postin kuljettavaksi, pvm: (kuntalaki 139 ) Tiedoksiantaja: Luovutettu asianosaiselle Paikka ja pvm: Muulla tavoin, miten Vastaanottajan allekirjoitus
A. MAAKUNTAUUDISTUKSESSA MAAKUNNILLE SIIRTYVÄT TEHTÄVÄALAT Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät maakuntien tehtävät koostuvat kahdestakymmenestäyhdestä maakuntalain 6 :n mukaisesta tehtäväalasta. Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maankuntalaissa esitetty järjestämisvastuun siirtomahdollisuus annetaan omalla erityislailla ympäristöterveydenhuollon tehtäville. Kuntaliitto on kannanotoissaan pitänyt tärkeänä, että kaupunkiseuduilla on mahdollisuus ottaa niin halutessaan erityisesti terveydensuojelun tehtävät hoitaakseen. Monilla seuduilla toimintaa on kehitetty onnistuneesti siten, että viranomaistoiminnot ympäristöterveys, ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta on keskitetty samaan yksikköön. Tästä yhteistyöstä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Samassa organisaatiossa olevan viranomaisyhteistyön hajottaminen heikentäisi terveysvaikutusten huomioonottamista kuntatasolla ja hajottaisi kuntien nyt toimivaa yhteistyötä myös muilla toimialoilla. Järjestämisvastuun siirtoa koskevassa lakiehdotuksessa on esitetty mahdollisuutta sopia terveydensuojelu, tupakka ja elintarvikelainsäädännössä annettujen tehtävien järjestämisestä kunnassa. Nämä tehtävät on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jota ei voi jakaa. Kunnalla olisi oltava 30 henkilötyövuotta näiden tehtävien hoitamiseen ja myös maakuntaan olisi jäätävä 30 henkilötyövuotta vastaaviin tehtäviin. Lahden kaupunki kannattaa laajaa sopimismahdollisuutta ja pitää määriteltyä tehtäväkokonaisuutta tarkoituksenmukaisena, mutta pitää esitettyä 30 henkilötyövuotta perusteettomana ja aivan liian suurena vaatimuksena. Nykyisessä mallissa 10 htv:n on katsottu olevan riittävä. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueista edellyttää vähintään 10 henkilötyövuoden resursseja, jotta henkilöstöä on riittävästi erikoistumaan kaikille osaalueille. Yhteistoimintalain voimaantulon jälkeen kunnan ympäristöterveydenhuollosta on siirtynyt valtiolle (Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes) sekä kemikaalivalvonta että kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta. Tämä on omalta osaltaan vähentänyt alkuperäistä erikoistumisen tarvetta ja 10 henkilötyövuotta on ollut riittävä turvaamaan osaamisen terveydensuojelu ja tupakkavalvonnassa sekä elintarvikevalvonnassa ja eläinlääkintähuollossa. Lahden kaupunki esittää, että sopimismahdollisuus tulisi olla sellaisilla yksiköillä, joilla on käytettävissä 10 henkilötyövuotta määriteltyyn tehtäväkokonaisuuteen.
Käytännössä on järkevää, että jokaiseen maakuntaan muodostuu ympäristöterveydenhuollon toimialue. On kuitenkin tärkeää, että kaupunkiseuduilla on niin halutessaan mahdollisuus sopia tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Suurilla kaupungeilla on omanlaisensa toimintaympäristö ja tältä osin on perusteltua, että ne voivat hoitaa kaikki ne tehtävät, jotka näkevät toiminnallisesti kunnan kehittämiskokonaisuuden kannalta olennaisiksi. Kaupungeissa ympäristöterveydenhuollon yksikön koon kasvattaminen ei toisi enää etuja, päinvastoin se johtaisi toiminnan eriytymiseen, hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin sekä yhdyskunta ja elinkeinorakenteiden muutoksiin. Samalla se vähentäisi kunnan osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ministeriöiden perusteluissa korostuu alueiden ohjauksen hankaloituminen, jos alueet ovat erilaisia (maakuntia ja kuntia). Sekä kunnilla että maakunnilla on itsehallinto, jolloin organisoitumisen kriteerinä ei voi olla ohjauksen järjestäminen. Kunnalliset ja maakunnalliset ympäristöterveydenhuollon yksiköt tulee ohjauksessa nähdä rinnakkaisina. Näinollen sopimuksessa ei ole tarpeen erillisesti sopia ohjauksesta. Esityksen perusteella maakunnat vastaisivat tehtävän rahoituksesta. Maakunta ja kunta tekisivät sopimuksen tehtävien hoitamisesta. Sopimusmahdollisuus esitetään kertaluonteiseksi ja sopimus olisi tehtävä viimeistään 31.7.2018 mennessä. Lahden kaupunki katsoo, että sopimusmahdollisuus tulee olla myös myöhemminkin. Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Nykyisinkin on suurta vaihtelua ELYkeskusten resursseissa ja toimintatavoissa eri puolella maata. On riski, että erot vain kasvavat maakuntiin siirron yhteydessä. Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Lahden kaupungin kanta aluekehittämisen ja kasvupalvelujen yhdistämistä koskevaan ehdotukseen on kokonaisuutena kriittinen. Nykyisessä laissa alueiden kehittämisestä todetaan, että vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Mahdollinen maakuntahallinto tuo mukaan kolmannen vastuutahon nykyisten kahden lisäksi, mutta ei poista eikä edes merkittävästi vähennä kuntien tai ainakaan suurten kaupunkien vastuuta, eikä myöskään poista valtion vastuuta. Tämän vuoksi nykyisen aluekehityslain sisältöä ei tule yhdistää maakuntahallintoa koskevaan lainsäädäntöön
se tulee pitää erillisenä lakina, joka määrittelee vastuiden jakautumisen valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Nykyinen ehdotus jättää erityisesti huomiotta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen ratkaisevan merkityksen ja roolin maan kilpailukyvyn, kasvun, työllisyyden ja kansainvälistymisen kannalta. Kaupungit myös panostavat vahvasti aluekehitykseen sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi kaupungeilla on hallussaan kasvun ja elinkeinopolitiikan kovat julkiset työkalut, maankäyttö, koko infrastruktuuri ja pitkälti liikenne ja asuminen. Kasvupalvelun alueella kaupungit toimivat myös pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamien ongelmien hoitamiseksi ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kaupunkien merkitystä, toimintaa ja panostuksia aluekehitykseen ei huomioida riittävästi esityksen aluekehittämistä säätelevissä pykälissä. Kun ehdotettua kasvupalvelu ja aluekehitysuudistusta tarkastellaan sen kanssa yhdessä toteutettavan maakuntauudistuksen kanssa, nousee esiin havainto epäselvyydestä ja päällekkäisyydestä elinvoiman ja aluekehittämisen toimivallassa. Uudistuksen todetaan tarkoittavan vain nykyisten ELYkeskusten ja maakunnan liittojen tehtävien siirtämistä teknisesti uusille maakunnille. Kuitenkin uudistuksen perusteluissa kuvattaessa uusien maakuntien tehtäviä elinvoiman, kasvun ja työllisyyden kannalta, luodaan tilanne, jossa uudet maakunnat saavat aluekehittämisroolinsa kautta yhteistyötä johtavan, strategisen roolin toiminnoissa, joissa kaupunkien rahalliset panokset ovat tosiasiassa merkittävämmät kuin nykyiset maakunnan liittojen tai ELYkeskusten panostukset. Lahden kaupunki on esittänyt jo aiemmin lausuntonaan, että maakunnan aluekehittämistehtävä rajataan laissa tarkasti ja suppeasti sekä kuntien yleistä toimivaltaa kunnioittaen. Tämä on välttämätöntä toimivaltaepäselvyyksien ja päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi. Elinvoiman keittämistehtävien strateginen linjaaja, subjekti on oltava sama kuin kehittämistoimien rahoittaja. Vallan ja vastuun on näissäkin tehtävissä oltava samoissa käsissä. Paras lopputulos alueiden ja koko Suomen elinvoiman kannalta saavutettaisiin siten, että yhdistettäisiin kaupunkien ja valtion nykyiset panostukset tuottamaan kasvua alueilla ja kaupunkiseuduilla. Tämä edellyttää kaupunkien roolin tunnustamista ja merkittävää vahvistamista lakiesityksessä. Tarpeen on myös varmistaa valtion ja suurten kaupunkien tai kaupunkiseutujen välinen suora sopimusmenettely, joka on jatkossakin tarpeen valtion ja kaupunkien kehittämispanostusten suuntaamiseksi yhteisesti sovittaviin painopisteisiin. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6)
Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen tehtävien siirtyessä maakuntien liitoilta (kuntien yhteistyöelin) perustettaviin maakuntiin, on otettava huomioon, että monilla maakuntaliitoilla on tiivistä suunnittelu ja selvitysyhteistyötä erityisesti maakunnan keskuskunnan/keskuskuntien kanssa. Tällä suunnittelu ja selvitysyhteistyöllä on pystytty varmistamaan eri kaavatasojen välistä yhteistyötä ja välttämään erityisesti yleispiirteisen maankäytön suunnittelun päällekkäistä selvitystyötä. Tästä syystä on syytä kantaa huolta siitä, ovat tulevien maakuntien resurssit riittävät tulevien tehtävien hyvään hoitamiseen. Maakunnan ja kuntien yhteistyölle on ehdotettu vähintään kerran valtuustokaudessa käytäviä keskusteluja sekä maakuntakaavan laatimisvaiheessa maakunnan ja kuntien yhteistyöryhmää. Yhteistyötarve edellyttää käytännössä lakiehdotuksen minimitason ylittämistä, mm. pysyviä yhteistyöryhmiä, joista PäijätHämeessä on hyviä kokemuksia. Maakuntatason suunnittelu ei kuitenkaan poista tarvetta toiminnallisen kaupunkiseudun suunnittelulle, johon lakiehdotukset eivät esitä mitään uutta. Maakuntakaavoituksen tulee olla selvästi aiempaa yleispiirteisempää ja keskittyä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämiseen ja useamman kunnan aluetta koskevien aluevaraustarpeiden yhteensovittamiseen. Tältä osin lakiehdotus on perusteltu ja pysyminen yleispiirteisellä tasolla korostaa kuntien yleiskaavoituksen merkitystä. Maakuntakaavan toteuttaminen saattaa aiheuttaa kunnalle merkittäviä taloudellisia velvoitteita, minkä takia on hyvä, että velvoite edistää maakuntakaavan toteuttamista ehdotetaan poistettavaksi lain 32 :stä. Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) ELYjen lakkauttaminen (tehtävien karsiminen ja loppujen siirtäminen maakuntaan) muuttaa merkittävästi alueiden käytön suunnittelun yhteistyömenettelyjä. Suurin huolenaihe on riittävien resurssien varmistaminen maakunnissa. Kuntakaavoitus ei saa hidastua tarvittavasta viranomaisyhteistyöstä. (Esim. kaavalausunnot maakunnallisen ja/tai valtakunnallisen liikenneverkon ympäristössä). Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Käytännössä ainakin suurimmissa kaupungeissa suuri osa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa tuotetaan kunnissa joko kaavoituksen yhteydessä tai muutoin tehtävillä selvityksillä. Nykyään käytäntönä on, että kunnat ovat rahoittaneet tutkimukset, mutta ovat myös saaneet muihin hankkeisiin avustusta elykeskuksilta. Miten varmistetaan, että uutena toimijana maakunnat eivät vaikeuta hyvää ja joustavaa yhteistyötä. Kokonaisuutena, vaikka luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen on ollut elykeskuksissa huonosti resurssoitu toimi ja tämän puutteen takia, kunnat ovat joutuneet ottamaan tähän kokonaisuuteen liittyviä
tehtäviä enemmän omalle kontolleen. Toki tehtävät ovat myös laissa kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta osoitettu myös kunnan tehtäviksi. Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Vaarallisten kemikaalien käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät kuuluvat läheisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin. Tällä hetkellä yhteistyö ja valvonnan jakaminen ovat toimineet kitkattomasti alueellisen pelastuslaitoksen kanssa. Uudistuksessa tulee huolehtia, että nykyinen toimiva yhteistyö jatkuu. Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Alueellisen liikuntaneuvoston tulee (lausunnonantajan roolissaan) tarkastella liikunnan (ja liikkumisen) edistämistä vielä huomattavasti aiempaa enemmän kaikkien hallinnonalojen tehtävänä liikuntasektorin vastuiden lisäksi. Tämä koskee mm. juuri ulkoilureittien ja muun matalan kynnyksen ympäristöjen liikunnan lisäämistä osana kuntien hyvinvoinnin edistämistehtävän tukemista. Asukkaiden liikunnallisen ja aktiivisen elämäntavan tukeminen tulee saada kiinteäksi osaksi kaikkea kaupunki, yhdyskunta ja investointisuunnittelua. Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vesienhoitoalueille, jotka ovat usean maakunnan kokoisia. Suunnitelman kokoavan maakunnan valitseminen tai valikoituminen voi olla epäselvää ja tehdä prosessista entistä monimutkaisemman. Toimenpideohjelmat ovat olleet ELYkeskuksen alueelle laadittuja. Tässä muutos saattaa olla Päijät Hämeessä parempaan, kun maantieteellinen kokonaisuus on toiminnallisesti eheämpi.
Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Riittävät resurssit omaavien kuntien tulee pääosin vastata oman alueensa ympäristötiedon tuottamisesta ja ympäristötietoisuuden parantamisesta. Käytännössä resursointi koko maakunnan tasolla uhkaa jäädä vähäiseksi, ellei lakisääteistä määrällistä velvoitetta ole. ELYkeskusten resursseissa on nykyisellään ollut suuria eroja. Samoin kuntien aktiivisuudessa, vaikka siihen on lakivelvoite olemassa. Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Lahden kaupungin näkökulmasta rakennusvalvonnan tehtävien siirto maakunnalle ei ole kannatettava vaihtoehto. Rakennusvalvonnan tehtävien hoitaminen maakunnan tasolla olisi erittäin haasteellista useastakin syystä. Seudulliset yhteistyöt ovat osoittaneet kuinka haasteellista yhteistyö käytännössä on. Kaikissa erilaisissa yhteistyömuodoissa on ollut vaikeutensa. Kuntien rakennusvalvontataksat ovat pienissä kunnissa olleet erittäin alhaisia. Vain suurimmat kunnat ovat pystyneet kattamaan menonsa taksan avulla. Nyt esitetyssä muodossa kunnat rahoittaisivat rakennusvalvonnan käytännössä kahteen kertaan. Taksa on korjattavissa, mutta miten pystytään rakentamaan olemattomat paikkatiedot ja kartat. Kuinka yhdistetään rakennusvalvontojen tietojärjestelmät (ja mahdottoman sekaiset arkistot)? Sähköinen asiointi hakee muotoaan. Suurin heikkous maakuntaan siirtymisessä olisi jokapäiväinen yhteistyö paikallisen maankäytön ja muiden virkamiesten ja tahojen kanssa. Riskinä on, että paikallistuntemus katoaa ja asiakaskontaktit katoavat.
Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Lahden kaupunki suhtautuu kriittisesti maakunnan muihin tehtäviin. Lahti on jo aiemmissa lausunnoissaan esittänyt, että maakunnan tehtävät tulee rajata mahdollisimman tarkasti ja yksiselitteisesti, kuntien yleistä toimivaltaa kunnioittaen. Myös päällekkäisyydet kuntien tehtävien kanssa tulee karsia. Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Kokonaisuutena maakuntauudistus jättää huomiotta suurten kaupunkien aseman kansantalouden kasvun vetureina, strategisina toimijoina ja kehittämistoimien rahoittajina. Esitysluonnos uhkaa monin osin johtaa toimivaltaepäselvyyksiin ja päällekkäisyyteen kuntien yleisen toimivallan kanssa. Erityisesti työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta uudistusehdotukset ovat vakavasti keskeneräisiä, ja ehdotetun mukaisesti toteutettuna merkitsisi sellaisia epävarmuuksia vastuunjaoissa, jotka saattaisivat merkittävästi heikentää toiminnan tuloksellisuutta nykyiseen verrattuna. Tämän vuoksi Lahden kaupunki esittää, että toteutettaisiin maakuntauudistus vuoden 2019 alussa SOTEvetoisena ja jätetään ainakin kasvupalvelut tässä vaiheessa pois maakuntauudistuksesta. Lisäksi Lahden kaupunki pitää tärkeänä, että mikäli kunnallinen toimivaltainen viranomainen hoitaa julkista joukkoliikennettä koko maakunnan alueella, olisi tämän viranomaisen tarkoituksenmukaista hoitaa koko joukkoliikennekokonaisuutta eli myös nykyisen ELYkeskuksen toimivaltaan kuuluvia lupaviranomaistehtäviä.
B. Käsittelee valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia ja sen edellyttämiä uusien virastojen perustamista koskevia lakiehdotuksia (kohta 2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta ja kohta 3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta). B. VALTION LUPA, OHJAUS JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTI Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotukset valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisoimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtion lupa ja valvontavirasto, jolle koottaisiin pääosa lakkautettavaksi ehdotettavien aluehallintovirastojen ja Sosiaali ja terveysalan lupa ja valvontaviraston tehtävistä sekä osa lakkautettavaksi ehdotettavien elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtion lupa ja valvontavirasto olisi toimivallaltaan valtakunnallinen ja tehtäviltään monialainen valtion hallintoviranomainen, joka turvaisi alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoisi yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano, ohjaus ja valvontatehtäviä. Virastotyypiltään Valtion lupa ja valvontavirasto olisi uudenlainen valtioneuvoston alainen ja sitä ohjaavien ministeriöiden yhteinen virasto. Esitykseen sisältyy myös ehdotus laiksi Ahvenanmaan valtionvirastosta. Laki ei muuta Ahvenanmaan valtionviraston asemaa eikä merkittävissä määrin tehtäviäkään. Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 )
Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot
C. Käsittelee hallituksen esityksen sisältämää ehdotusta voimaanpanolaiksi sekä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan uudistuksen edellyttämät tehtäväsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoille. (kohdat 46) C. MAAKUNTAUUDISTUSTA JA VALTION LUPA, OHJAUS JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVA VOIMAANPANOLAKI SEKÄ ERITYISLAKIEN MUUTOKSET Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Lahden kaupungin kanta kuntien ja maakuntien omaisuusjärjestelyihin on, että järjestelyt eivät saa heikentää kaupungin varallisuusasemaa. Myös Kuntaliitto on tiedotteessaan 10.5.2017 ilmaissut huolensa kuntien varallisuusaseman heikentymisen uhkasta. Tiedotteen mukaan kuntasektorilta on siirtymässä maakunnille arvioilta noin 2 miljardin euron edestä varallisuutta korvauksetta sote ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Hallituksen esityksen mukaan maakunnille siirtyviin tehtäviin liittyvä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille, mutta kuntien omistukseen jäävät sosiaali ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat ja kiinteistöt, jotka maakunnilla olisi velvollisuus vuokrata kolmeksi vuodeksi. Lahden kaupunki edellyttää, että siirtymäkauden jälkeen mahdollisesti tyhjilleen tai vajaakäytölle jäävistä kiinteistöistä ei aiheudu Lahden kaupungille taloudellisia vaikeuksia, vaan riskit tulee jakaa tasapuolisesti maakuntien kanssa. Kaupungin sotekiinteistöjen investointihankkeita on osin rakennettu lainarahoituksella, joiden takaisinmaksusta kaupunki joutuu huolehtimaan, elleivät kiinteistöt siirry velkoineen maakunnille. Tämä tulee vaikuttamaan negatiivisesti kaupungin riski ja luottoluokituksiin, luottokelpoisuuteen sekä mahdollisesti lainarahoituksen hintaan tulevaisuudessa.
Kuntaliitto on esittänyt, että maakunnalle tulisi siirtää kaikki kuntien ja kuntayhtymien sosiaali ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä omaisuus, myös kiinteistöt ja, että siirtyvästä omaisuudesta tulisi maksaa kunnille korvaus. Maapohjat jätettäisiin kuitenkin kuntien niin halutessa siirron ulkopuolelle. Lahden kaupunki on tässä Kuntaliiton esityksen kannalla. Lahden kaupunki vetoaa myös siihen, että useimmat aikaisemmat valtion ja kuntien väliset muutokset on toteutettu niin, että omaisuutta luovuttanut taho on saanut siitä korvauksen. Näin on toimittu myös muissa Pohjoismaissa vastaavissa muutoksissa. 14 koskee kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtämistä maakunnalle. Lakiehdotuksen mukaan esimerkiksi vuokrasopimus, jossa vuokralaisena on kunta ja vuokranantajana kunnan tytäryhteisö siirtyy sellaisenaan maakunnan vastuulle. Tämä on kannatettava ehdotus. Tähän liittyy arvonlisäverokysymys, josta päätetään arvonlisäverolain muutoksen yhteydessä. Ehdotuksen mukaan kiinteistön vuokraaminen maakunnalle on mahdollista toteuttaa arvonlisäverollisesti, jolloin oikeus ALVvähennyksiin säilyy eikä kunnalle muodostu ylimääräisiä kustannuksia. Jos kiinteistön loppukäyttäjä on kuitenkin maakunnan yhtiö, joka ei harjoita lainkaan arvonlisäverollista toimintaa, niin verollinen vuokraus ei ole mahdollista ja vuokranantajalle (esim. Lahden Talot Oy:lle) voi muodostua velvollisuus tarkistaa kiinteistöinvestointeihin liittyviä arvonlisäverokirjauksia. Tästä voi aiheutua lisäkustannuksia, jotka kaatuvat maakunnan yhtiön ja viime kädessä sen välivuokraaman palvelutalo yms kiinteistön vuokralaisten maksettavaksi. Muutos vaikeuttaisi kunnan/ kunnan yhtiöiden omistamien kiinteistöjen kilpailuasemaa kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. 17 :n mukaan kunnan ja valtion tulee tehdä maakunnalle selvitys siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnan toimitiloista. 18 :n mukaan maakuntavaltuusto tekee päätöksen siirtymäkauden vuokrasopimuksen solmimisesta, kunnalta siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta sekä sopimusten ja vastuiden siirtymisestä maakunnalle. 19 :n mukaan kunnalla ja valtiolla on oikeus valittaa tästä päätöksestä. Omaisuuden luovutuksen valmisteluprosessissa pitäisi korostaa enemmän neuvotteluja, yhteistä valmistelua ja sopimista maakunnan ja kuntien välillä. Kunnan tulee voida vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta se luovuttaa maakunnalle ja saada siitä asianmukainen korvaus. Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) 30 :ssä on maaseudun kehittämisen tukemista koskeva siirtymäsäännös, jonka mukaan Kanta ja PäijätHämeen maakuntien pitää sopia keskenään yhteistoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toimeenpanossa niin, että vain jompikumpi maakunnista tekee päätöksiä ohjelmakauden loppuun saakka. Tämä on ristiriidassa maakuntien itsehallinnon kanssa. Yhtenä uudistuksen tarkoituksena on ollut vahvistaa eri rahoituslähteiden synergiaa ja integroitua näkökulmaa maakuntatasolla, ja nyt tämä pykälä uhkaa romuttaa saavutettavissa olevat synergiaedut (mm. rakennerahastojen kanssa) maakuntatasolla. (Myös monien muiden tehtävien osalta 18 maakuntaa on epätarkoituksenmukainen aluejako (ml. rakennerahastotehtävät), mutta jos se on kerran päätetty, niin linjan täytyy pitää tässäkin kohdassa!)
Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Kommenteissa pyydämme viittaamaan lukuun, lakiehdotuksen numeroon ja pykälään. Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172)
1.3.1 Kiinteistönmuodostuslaki Lakimuutoksessa ei muuteta toiminnan sisältöä mitenkään, korjaukset ovat teknisluontoisia ja miltei ainoastaan lainsäädännön muutosten edellyttämät viranomaistahot tarkistetaan. 31. Laki eläinsuojelulain muuttamisesta. Eläinsuojelulain muutoksessa maakuntalakipaketin yhteydessä on tarkoitus esittää, että maakunta kokonaisuutena voitaisiin tulevaisuudessa nimetä eläinsuojelusta vastaavaksi viranomaistahoksi. Maakunta nimeäisi itsenäisesti vastuullisen valvontaviranomaisen kenestä hyvänsä maakunnan virkamiehestä, eikä eläinlääkärin asiantuntevuutta olisi enää ehto. Nykyisen, aiempaa paremmin muotonsa löytäneen valvontaeläinlääkärijärjestelmän romuttaminen olisi lyhytnäköistä ja haitallista eläinten hyvinvoinnille ja kansalaisten tasapuoliselle kohtelulle. Suomessa eläinsuojeluvalvonta on kunnissa työskentelevien valvontaeläinlääkärien vastuulla. Valvontaeläinlääkärien virkojen perustamisen myötä vuoden 2009 jälkeen eläinsuojeluvalvonta on tehostunut, laatu parantunut ja pitkittyneitä tapauksia on saatu päätökseen. Viranhaltijat ovat kokeneita työssään ja paikallisesti on luotu hyviä käytäntöjä eläinsuojeluvalvonnan järjestämiseksi. Eläinsuojelun kentällä kokonaisuudessaan toimii myös löytöeläintaloja ja vapaaehtoisia eläinsuojeluneuvojia, joiden kanssa yhteistyö on muotoutunut. Mielipidekyselyissä kansalaisetkin odottavat tehokasta eläinsuojeluvalvontaa. Tämä nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on vaarassa romuttua, mikäli lakiesitys hyväksytään sellaisenaan. Eläimen omistajien oikeusturvalle on tärkeää, että tarvittaessa kokonaisuutta arvioidaan, toimenpiteistä päätetään ja tilanne dokumentoidaan kahden toimivaltaisen eläinlääkärin yhteistyönä. Kuntien praktikkoeläinlääkärit avustavat valvontaeläinlääkäriä eläinsuojeluvalvonnassa. Eläinsuojelutarkastuksessa tulee pystyä luotettavasti arvioimaan eläinten kokemaa kipua ja kärsimystä, niiden kuntoa ja terveydentilaa sekä niiden pitopaikan olosuhteita ja eläinten omistajan edellytyksiä huolehtia eläimistä. Arvioijan on tunnettava kyseisten eläinten fysiologia ja käyttäytymistarpeet. Eläinten omistajaa on kuultava mahdollisiin laiminlyönteihin johtaneista seikoista ja arvioitava, millaisia kieltoja tai määräyksiä omistajalle on annettava, tai onko tarkastuksen johdosta ryhdyttävä välittömästi kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eläinsuojeluviranomainen myös arvioi, onko tarpeen saattaa eläinten omistaja rikosoikeudelliseen vastuuseen eläinten pidossa tapahtuneista laiminlyönneistä. Tätä varten tilanne on kyettävä dokumentoimaan asian kannalta informatiivisella tavalla alusta saakka. Tarkastuksen tehnyt eläinlääkäri toimii usein ainoana syyttäjän nimeämänä todistajana eläinsuojelurikosten oikeuskäsittelyissä. Tarkastuksella on kyettävä riittävän tarkasti havainnoimaan ja dokumentoimaan eläinten kokema kipu ja kärsimys sekä siihen johtaneet olosuhteet. Tämä edellyttää tarpeellisten asiakirjojen ja muistiinpanojen kirjoittamisen lisäksi usein punnittua valokuvaamista ja videokuvan ottamista tarkastuksen yhteydessä.
Eläinsuojeluvalvonnan toimivuus, tasapuolisuus, asiantuntijuus ja omistajan oikeusturva on varmistettava säilyttämällä eläinsuojeluvalvonta virkaeläinlääkärien tehtävänä. Asiantuntijuuden, toimivuuden ja tasapuolisuuden takeeksi ei riitä, että toivotaan maakunnan järjestävän valvonnan eläinsuojelun onnistumisen kannalta parhain päin. 14, 19, 26a, 33d, 39, 41 tulee tarkentaa virkaeläinlääkärin roolia, eikä vaan maakunta (esim. maakuntaeläinlääkäri). Näiden pykälien valvonta vaatii valvojalta syvällistä tuntemusta eläinlajien fysiologiasta ja hoidon tarpeista. 35 ja 36: Tähän asti kunnaneläinlääkäri (valvontaeläinlääkäri) on ollut pääasiassa vastuussa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lopetusasetuksen noudattamista kunnan alueella. Olisi vahingollista jättää sitä kokemusta ja osaamista pois kokonaan eläinsuojelulainsäädännöstä. 38a: tämä lisäys on hyvä. Valvonta tulee olla osana ympäristöterveydenhuoltoa, niin kuin muu eläinlääkintä. 42, 43, 44, 46 tulee tarkentaa virkaeläinlääkärin roolia, eikä vaan maakunta. Hallinnolliset pakkokeinot vaativat käyttäjältään syvällistä asiantuntemusta sekä hallinnon, että eläinsuojelun näkökulmasta. Puutteet tässä voivat vaarantaa yksilön oikeusturvaa. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) 1.7.1 Maankäyttö ja rakennuslaki 7 ok 8 Ennakoivan ja vuorovaikutteisen yhteistyön harjoittamisen velvoite on hyvä se ei voi tarkoittaa vain kerran valtuustokaudessa järjestettäviä "kehittämiskeskusteluja". Tällä hetkellä maakunnan liiton ja kuntien kanssa käydään 6 8 neuvottelua vuodessa.
Käytännössä pysyvät, nimetyt työryhmät ovat olleet paras tae vuorovaikutteiseen yhteistyöhön. 15 ok 18 :n poistaminen siten, että Elyjen tehtävät "konsultoivan roolin mukaisina" siirretään maakuntiin aiheuttavat resurssivajetta. 19 Pykälän perusteluissa kuvattu maakunnan tehtävä tarjota alueen kunnille asiantuntijaapua ja ajankohtaiskoulutusta kuntakaavoituksen edistämiseksi on epärealistinen ajatus. Parhaiten maakunta edistää kuntien alueidenkäytön suunnittelua vuorovaikutteisessa yhteistyössä kuntien kaavoittajien kanssa ja ottamalla huomioon kuntien yleispiirteisen maankäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan tavoitteet huomioon maakuntakaavoituksessa ja maakuntastrategiassa. 21 Rakennuslupatuloilla on tarkoitus kattaa rakennuslupien myöntämisestä aiheutuvat kulut. Perusteluosassa on kirjattu, että kuntien olisi korvattavat maakunnalle rakennusvalvonnasta aiheutuvat kulut, jos kunnat siirtävät ko. velvoitteet maakuntaan. Mikäli rakennusvalvonta siirrettäisiin maakuntaan, olisi sen myös maakunnassa toimittava lupatuloilla. Lahden kaupungin ei ole tarkoitus siirtää rakennusvalvontaa maakuntaan. 23 ok 25 Maakuntastrategia ja maakuntakaava ovat hyviä ilmaisuja. Useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön kannalta merkittäviä kokonaisuuksia, joissa maakunnalla ja kunnilla tulee olla tiivistä yhteistä vuorovaikutteista suunnittelua, ovat mm. jätehuoltoon, maaainesten ottoon, liikenneverkkoon yms. liittyvät kysymykset. 27 Ok 28 Maakuntakaavan yhteydessä edellytetään selvitettävän alueiden käytön taloudellisuutta, sitä ettei kaavasta aiheudu kohtuutonta haittaa. Edelleen edellytetään selvitettävän kuka toteuttaa kaavan tai sen edellyttämät toimenpiteet mitä sitten? Tässä muodossa kirjoitettuna em. selvitykset palvelevat vain maakuntakaavoittajaa sen arvioimisessa, onko kaava realistinen vai ei. Mikä ei kyllä ole lainkaan huono asia. Mutta mitä on ajateltava tilanteesta, jossa kaavan toteuttajatahoksi nimetty osapuoli ei ole valmis esitettyä toimenpidettä toteuttamaan? 32 Vert. edellinen kommentti. Pykälässä on perustellusti rajattu valtion ja kunnan velvoite pyrkiä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja korvattu se sanonnalla "otettava maakuntakaava huomioon ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista". 33 ok 47 ok 65 ok
66 Maakuntauudistus ja Elyjen lakkauttaminen lisää kuntakaavoituksessa kuultavien viranomaisten määrää. Yhtenä lainsäädännön normiohjauksen purkamisen tavoitteena on ollut, että viranomaisohjauksen määrä vähenisi, minkä täytyisi näkyä myös siinä, että kuultavien tahojen määrä vähenisi. Elyt toimivat kuntakaavoitukseen nähden valtion eri hallinnonalojen kokoavana lausunnonantajana "valtion äänenä" kuntakaavoitukselle. Nyt on tarpeen pitää kiinni siitä, että asetuksilla tai käytännön toimenpiteillä voidaan vähentää valtion ja maakunnan viranomaislausuntojen määrää eikä lisätä, niin kuin perusteluosan ja pykälän määrittelystä helposti voi ajatella. Valtakunnallisesti merkittäväksi asiaksi voidaan aina helposti todeta jokainen rautatiealueen tai valtatien varren asemakaava, vaikka ne olisivat maakuntakaavan ja kunnan yleiskaavan mukaisia. 67 72 ok 127 205 ok Ei kommentoitavaa luvun 1.7. osalta, joka koskee asumisen lainsäädäntöä. Muutosesitykset perusteltuja kunnan ja maakunnan työnjakoon perustuen. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? EI Mikäli tiedätte kommenttinne koskevan tiettyä hallinnonalaa, pyydämme jättämään kommenttinne ko. hallinnonalan alle. Muussa tapauksessa voitte jättää uudistuksen täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin liittyvän yleisen kommenttinne hallinnonalariippumattomana palautteena. Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala
Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin