BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Samankaltaiset tiedostot
BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betonimatematiikkaa

Betonimatematiikkaa

Johanna Tikkanen, TkT

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Betonilattiapäivä Messukeskus

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Noora Nieminen BETOCRETE C36:N VAIKUTUS BETONIN LUJUUTEEN

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

NOTKISTAVIEN LISÄAINEIDEN KÄYTTÖ BETONISSA

Ilmavaivaista betonia?

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

KIVIAINES. Kiviaines. Betontekniikka / RA10S. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

SORAMURSKEEN 0/16 KÄYTTÖ VALMISBE- TONITUOTANNOSSA

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Tuomas Kynsilehto KVARTSIMAASÄLPÄJAUHEEN KÄYTTÖ BETONIN OSA-AINEK- SENA

Rakennustekniikan koulutusohjelma / Korjausrakentaminen ja rakennusrestaurointi

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Johanna Tikkanen, TkT

Kun teet betonia tee se oikein

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Lisäaineen kokeellinen käyttäytyminen betonimassassa

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

BETONIN LISÄAINEEN XYPEX ADMIX C-1000 NF KÄYTTÖSELOSTEKOKEET. 0 NÄYTE Tilaajan toimittama 20 kg:n näyte-erä betonin lisäainetta Xypex Admix C-1000 NF.

HB VALMIS. HB-VALMISBETONI HINNASTO 2013 alkaen HB-Valmisbetonin tilaukset puh. (014) VALMISBETONI

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Betonilaborantin ja betonimylläri pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Mitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

MASUUNIKUONAJAUHEEN VAIKUTUS BETONIN LUJUUDENKEHITYKSEEN

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12 ja Vaisalantie 6 ( ), Otaniemi, Espoo.

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12, Otaniemi, Espoo.

Johanna Tikkanen, TkT

Betonin ominaisuudet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa Viitteet Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

Betonin laadunvalvonta

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kari Lahdenperä KOERAKENTEEN MAABETONIRESEPTIEN TESTAAMINEN

Sideaineet eri käyttökohteisiin

1. Betonin rakenne ja ominaisuudet.

Lattiabetonin valinta eri käyttökohteisiin. Vesa Anttila

HUOKOSTETUN BETONIN VALMISTUS

21210 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

BETONITILAUKSET SUORAAN TILAUSKESKUKSESTA BETONIMASSA KULJETUKSET PUMPPAUS

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Alakopsa Heikki HT JA HTS BETONIEN PERUSOMINAISUUDET

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

LAJITELLUN LENTOTUHKAN KÄYTTÖ BETONISSA

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

VALMISBETONIHINNASTO TILAUKSET P F

Betonin ominaisuudet. Lähdeaineistoa: By201 Betonitekniikka Rudus Info 1/2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

Komposiittistabilointi (KOST)

Kalkkikivestä sementiksi

Betonin valamisen vaikeudesta

2232 Rakennuksen täytöt

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Transkriptio:

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki 1 5.11.2017

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Esimerkki 1/ Lähtötiedot 30 = Alin 150*300 lieriölle määritetty ominaislujuus f ck,cyl (MN/m2) 37 = Alin 150 mm:n kuutiolle määrätty ominaislujuus K (MN/m2) Suhteita betoni, jonka Lujuusluokka on C30 / 37 (K37) Painumaluokka 210 mm ( S4 ) Maksimiraekoko / suurin raekoko 32 mm Sementtinä käytetään Rapidsementtiä (CEM II A 42,5 R ), jonka koestus/testauslujuus 28 vuorokauden iässä on 55 Mpa jatkuu

Kiviainesten lähtötiedot RAKEISUUS 0,125 0,25 0,5 1 2 4 8 16 32 65 Kiintotihe ys kg/m3 Absorbtio % Filleri 25,0 45,0 70,0 95,0 100 100 100 100 100 100 2680 0,4 3,5 SSr 0/8 2,0 4,0 10,0 24,0 40,0 60,0 95,0 100 100 100 2670 0,6 2,0 Kosteus % KaS 8/32 0,0 0,0 1,0 1,0 2,0 3,0 10,0 20,0 90,0 100 2670 0,6 1,0

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

C30/37 210 mm 32 mm CEM II A 42;5 R 20 (2%) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

1. Lähtötiedot täydennetään

2. Lähtökiviainesten tiedot ja rakeisuuskäyrät H= rakeisuusluku Lasketaan läpäisy% yhteen Esim. Fillerin H = 25,0+45,0+70,0+95,0 +100+100+100+100+100+100= 835 Jatkuu

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Filleri SSr 0/8 KaS 8/32 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

3. Lasketaan tavoitelujuus ja suhteituslujuus TAVOITELUJUUS = K t SUHTEITUSLUJUUS = K S k t = 1,2 (yleensä) k s = 42,5 / N N = sementin 28 vuorokauden testauslujuus K= nimellislujuus eli kuutiolujuus C 30 / 37

Tavoitelujuuskerroin

N eli sementin testauslujuus/koestuslujuus Sementin kyky tuottaa lujuutta betoniin

TAVOITELUJUUS K t = k t * K K t = 1,20*37 MN / m 2 = 44.4 MN / m 2 SUHTEITUSLUJUUS K s = k s * K t k s = 42,5 / N K s = 42,5 / 55 * 44,4 MN / m 2 = 0,77 * 44.4 MN / m 2 = 34,3 MN / m 2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

4. Täydennetään koostumuslomaketta

5. Kiviainesten yhdistäminen/ Rakeisuuden ohjearvojen määrittely a) Yhdistetyn kiviaineksen ohjearvot: # 0,125 mm seulan läpäisyarvo # 4 mm seulan läpäisyarvo Kiviainekset Humus Liete Rakeisuus H Tunnus 0,125 0,25 0,5 1 2 4 8 16 32 64 a Filleri 25,0 45,0 70,0 95,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 835 b SSr 0/8 2,0 4,0 10,0 24,0 40,0 60,0 95,0 100,0 100,0 100,0 535 c KaS 8/32 0,0 0,0 1,0 1,0 2.0 3,0 10,0 20,0 90,0 100,0 227 d e Kiviainesten a % yhdistäminen b % c % d % e % Yhdistetty kiviaines tavoite tavoite

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Lähtötiedoista 32 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

6. Osakiviainesosuuksien määrittäminen 4,7 37,6

Yhdistetyn kiviaineksen läpäisyarvon laskeminen kullekin seulakoolle

ESIMERKKI MITEN LASKETAAN Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Yhtälöryhmä 100% 100 100 100 100 100 100 3 2 3 3 2 2 1 1 4 3 3 2 2 1 1 0,125 1 = + + + + = + + = S S S L S L S L S L L S L S L S L

Kokeilemalla Matriisi Exell

Moodlessa exell pohja Tavoite läpäisyarvot 4,4 37,2 Seosprosentit Läpäisyarvot Kierros Sa Sb Sc 0,125 4 0,125 4 Seos-%yht. erotus 1 20 50 30 6,00 50,90 1,60 13,70 100 0 2 15 65 20 5,05 54,60 0,65 17,40 100 0 3 15 40 45 4,55 40,35 0,15 3,15 100 0 4 12 39 49 3,78 36,87-0,62-0,33 100 0 5 0,00 0,00-4,40-37,20 0 100 6 0,00 0,00-4,40-37,20 0 100 7 0,00 0,00-4,40-37,20 0 100 8 0,00 0,00-4,40-37,20 0 100 9 0,00 0,00-4,40-37,20 0 100 Läpäisyarvot 0,125 4 Sa 25 100 Sb 2 60 Sc 0 3

Kiviainesten yhdistäminen Karkeaa kiviainesta yli 35 % # 12 mm # 16 mm # 32 mm # 4 mm läpäisyarvo noin 50 %

Osakiviaines osuuksien määrittäminen yhtälöryhmällä L y0,125 = > 4,7 % = S a / 100 * 25 + S b / 100 * 2 + S c / 100 * 0 L y4 = >37,6 % = S a /100 * 100+ S b /100 * 60+ S c / 100 * 3 S a + S b + S c = 100 % Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

7. Lasketaan yhdistetyn kiviaineksen läpäisyarvot ja piirretään rakeisuuskäyrä Esim. 22/100*25 =5,5 33/100*2=0,7 Yhdistetty kiviaineksen läpäisy% tietyllä seulalla saadaan laskemalla saadaan laskemalla yhteen osa kiviaines läpäisy% yhteen H on kiviaineksen läpäisyarvojen summa

8. Täytetään koostumuslomake H ja suurin raekoko (tarkistus)

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

9.Nomogrammi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

10. Nomogrammin osa-aineiden määrät kg/m3 (dm3/m3) koostumuslomakkeelle 0,22*662=145 145 * 2,68=390,7 3,5-0,4 = 3,1 3,1*390, 7 =12,1 390,7+12,1= 402,80

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Esimerkki notkistimen ja huokostimen lisäys suhteituksessa: Notkistinta 1 %, jolloin vedenmäärästä voidaan vähentää 10 % Huokostinta 0,05 %, jolloin betonin ilmamäärä on 5 % ja notkistin lisäys Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Notkistinta 1 %, jolloin vedenmäärästä voidaan vähentää 10 % Alkuperäinen vesimäärä 211 l/m3-10 % = - 21,1 l/m3 > uusi piste nomogrammille on (211 21,1 ) +20 (ilma) = 209,90 Notkistimen annostus 1% sementin määrästä eli 0,01 *300 kg/m3 = 3,0 kg/m3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Huokostinta 0,05 %, jolloin betonin ilmamäärä on 5 % ja Notkistinta 1 %, jolloin vedenmäärästä voidaan vähentää 10 % Alkuperäinen vesi + ilma 248 dm3/m3 Vettä: 248-50 =198 l/m3 Veden vähennys 10%= 19,8 l/m3 Uusi vesimäärä 198-19,8 l/m3 = 178,20 l/m3 Uusi kohta nomogrammissa 178,20 + 50 = 228,20 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Tavoitenotkeutta ei saavuteta Selvitettävä notkeuspoikkeaman syy A. Virheet lähtöarvoissa ( rakeisuus, sepeli%, ka tiheys, ka kosteus, nomogrammin käyttö,lisäaineen määrä) B. Annostusvirhe C. Piilotekijät eli muut tekijät, joita ei suhteituksessa oteta huomioon Epätasainen rakeisuus eli mutkat rakeisuuskäyrässä Ohjearvoja ei ole saavutettu Raemuoto ja rakenteiden pinnan laatu Filleriosan rakeisuus ja raemuoto Sementtilaji Lisäaine ei toimi odotetulla tavalla JOS C NIIN NOTKEUDEN KORJAUS

Korjaa suhteitus, kun betonin painumaksi mitattiin 150 mm TAVOITENOTKEUTTA EI SAAVUTETA Selvitettävä notkeuspoikkeaman syy A. Virheet lähtöarvoissa ( rakeisuus, sepeli%, ka tiheys, ka kosteus, nomogrammin käyttö,lisäaineen määrä) B. Annostusvirhe C. Piilotekijät eli muut tekijät, joita ei suhteituksessa oteta huomioon Epätasainen rakeisuus eli mutkat rakeisuuskäyrässä Ohjearvoja ei ole saavutettu Raemuoto ja rakenteiden pinnan laatu Filleriosan rakeisuus ja raemuoto Sementtilaji Lisäaine ei toimi odotetulla tavalla JOS C NIIN NOTKEUDEN KORJAUS Uusi notkeusluokitus: BY 50, Betoninormit 2004 Notkeus Notkeusl Painuma uokka Nesteyte tty S4 160-210 mm Vetelä S3 100-150 mm Notkea S2 50 - Jäykkä S1 10 -

Jos betonimassan notkeus poikkeaa halutusta, notkeutta korjataan sementtiliiman määrää muuttamalla Vesi-sementtisuhde on pysyttävä samana Jos muutetaan muuttuu betonin lujuus ja myös muita ominaisuuksia

Saavutet tiin Tavoite

Kiviaines: 1760 kg /mg tai 660 dm3/m3 Vesi ja ilma 230 dm3/m3 Sementti:360 kg /m3 tai 114 d3/m3

Korjattu

Yhteenveto korjauksesta Notkeus tavoite 210 mm saavutettu 150 mm Eli liian jäykkää Vesimäärä on lisättävä koska W = v/s = vesimäärä paino-osina / sementtimäärä paino-osina on pysyttävä samana ( kirja sivu 53-54) Vesimäärä kasvoi 203 > 210 eli 7 litraa /m3 Sementtimäärä kasvoi 346 kg /m3 > 360 kg/mg Alkuperäinen W = 0,59 korjattu W=0,583 Kiviainesmäärä pieneni 1783 > 1760 kg /m3

Puristuslujuus poikkeaa tavoitelujuudesta

Korjaa suhteitus, kun betonin puristuslujuudeksi mitattiin 53 Mpa 28 vrk PURISTUSLUJUUS POIKKEAA TAVOITELUJUUDESTA: Jos betonin puristuslujuus poikkeaa halutusta, on suhteitus suoritettava uudelleen. Saavutettua lujuutta verrataan tavoitelujuuteen ja suhteutuslujuutta muutetaan saman verran kun saavutettu lujuus poikkesi tavoitelujuudesta:, K s = K s + (K t - saavutettu lujuus) > 37,1MPa + ( 48 Mpa-53 Mpa) = 37,1 Mpa 5 MPa = 32,1 MPa, K s K s K t korjattu suhteituslujuus alkuperäinen suhteituslujuus tavoitelujuus

5,3 38,1

MATRIISI KUVA KIRJ. SIVU 133

Rakeisuuskäyrä ALKUPERÄINEN KORJATTU

Korjattu työseos

Liian lujaa sementtiä... vähennettävä! Tavoite Läpäisyarvo 0,125 Alkuperäinen 3,7 5,3 Korjattu Tavoite läpäisyarvo 4 36,8 38,1 Seos% filleri 12 19 Seos % hiekka 39 29 Seos % sepeli 49 52 Rakeisuus H 420 432 Sementtiä 346 308 noin 11 % väh. Sem. Kiviainesta 1783 1814 Vesi 203 204 Tavoitelujuus (K40) 48 > 53 noin 10 % lujempaa W 0,64 0,73