Hajuselvitys Naantalissa, Raisiossa ja Turussa 2006-2007

Hajuselvitys Naantalissa, Raisiossa ja Turussa 2006-2007

1(54) Tiivistelmä Tämän työn tarkoitus oli selvittää mahdolliset hajuhaitat Länsi-Turun, Naantalin sekä Raision alueella ja mikäli mahdollista kohdistaa ne tietylle toiminnalle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää yrityksissä edellisen, vuoden 1991, hajuselvityksen jälkeen tehtyjen hajuvähentämistoimenpiteiden vaikutukset hajujen esiintymiseen. Selvitys toteutettiin hajupaneelin avulla. Hajupaneeli koostui vapaaehtoisista asukkaista, joille annettiin tehtäväksi täyttää hajupäiväkirjaa. Havaintoja tehtiin kahdessa haistelujaksossa. Ensimmäinen haistelujakso ajoittui ajalle 1.10.2006 30.11.2006 ja toinen 1.4.2007 31.5.2007. Huomio on kiinnitetty hajujen esiintymisen ajankohtaan, hajutyyppiin, vaikutukseen sekä voimakkuuteen. Selvityksen pääasialliset tarkasteltavat hajulähteet olivat Finnfeeds Finland Oy, Neste Oil Oyj sekä Raisio Oyj. Kaikista hajuseurantajaksoilla saaduista päiväkirjamerkinnöistä laadittiin yhdistämällä hajuhavaintorekisteri. Hajupäiväkirjamerkintöjen lisäksi rekisteriin merkittiin tieto havainnon tekijästä ja vallinneesta säätilasta. Molemmilla haistelujaksoilla saatiin kiitettävä määrä hajuhavaintoja. Ensimmäisellä haistelujaksolla hajuhavaintotunteja oli yhteensä 9301 ja toisella haistelujaksolla 7290. Nämä hajuhavainnot sisältävät myös hajuttomia havaintoja. Hajuttomia hajuhavaintotunteja oli ensimmäisellä haistelujaksolla 8645 ja toisella haistelujaksolla 6861. Hajuja havaittiin sen sijaan ensimmäisellä haistelujaksolla 655 tuntina ja toisella haistelujaksolla 417 tuntina. Näistä viihtyvyyshaittaa aiheutti ensimmäisellä haistelujaksolla 425 havaintoa ja toisella haistelujaksolla 343 havaintotuntia. Kirjatuista havaintotunneista selviä viihtyvyyshaittoja aiheuttavia hajuhavaintoja kirjattiin ensimmäisellä haistelujaksolla noin 7 % ja toisella haistelujaksolla noin 6 %. Suurin osa tehdyistä havainnoista oli siten hajuttomia havaintoja. Selvityksen aikana alueella esiintyi selviä viihtyvyyshaittoja aiheuttavia hajuja molemmilla haistelujaksoilla keskimäärin noin 1 % koko haistelujakson ajasta. Tämä selvitys viittaa siihen, että yhtiöissä tehdyt toimenpiteet kokonaishajujen vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta. Ainakin hajuhavaintojen kesto on merkittävästi lyhentynyt, hajuhavaintojen määrä vähentynyt ja hajuttomien päivien määrä vuositasolla kasvanut edelliseen hajuselvitykseen verrattuna.

2(54) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET...5 3 HAJUJEN HAVAITSEMINEN...6 4 HAJULÄHTEET SEKÄ PROSESSIMUUTOKSET VUOTEEN 1991 VERRATTUNA...7 4.1 HAJULÄHTEET... 7 4.2 PROSESSIKUVAUKSET SEKÄ MUUTOKSET VUOTEEN 1991 VERRATTUNA... 7 4.2.1 Finnfeeds Finland Oy... 7 4.2.2 Neste Oil Oyj... 9 4.2.3 Raisio Oyj... 10 5 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIETOAINEISTOT...12 5.1 HAJUPANEELI... 12 5.2 HAJUPÄIVÄKIRJAT... 17 5.3 SÄÄTIEDOT... 19 5.4 PAIKKATIETOAINEISTOT... 21 5.5 ALUEEN TOPOGRAFINEN LUONNE... 21 6 HAJUHAVAINTOREKISTERI JA TEHDYT HAVAINNOT...23 7 TULOKSET...31 7.1 HAVAINNOT HAJUTTOMASTA TILANTEESTA... 35 7.2 HAVAINNOT YHTIÖITTÄIN... 35 7.2.1 Finnfeeds Finland Oy... 35 7.2.2 Neste Oil Oyj... 37 7.2.3 Raisio Oyj... 38 7.3 YHTIÖIDEN HÄIRIÖPÄIVÄT SEKÄ NÄISTÄ TEHDYT HAVAINNOT... 40 7.3.1 Finnfeeds Finland Oy... 40 7.3.2 Neste Oil Oyj... 40 7.3.3 Raisio Oyj... 40 7.4 SYKSYN HAISTELUJAKSON HAVAINTOPAIKAT VAIKUTUSLUOKITTAIN... 40 7.5 KEVÄÄN HAISTELUJAKSON HAVAINTOPAIKAT VAIKUTUSLUOKITTAIN... 43 7.6 TULOKSIA HAVAINNOLLISTAVA ANIMAATIO... 45 7.7 HAJUHAVAINNOT ALUEITTAIN... 46 7.7.1 Naantali... 46 7.7.2 Raisio... 47 7.7.3 Turun länsiosa... 47 7.8 EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ JA VIRHELÄHTEITÄ... 47 8 JOHTOPÄÄTÖKSET...49 8.1 HAJUJEN MERKITYS ALUEITTAIN JA ARVIO HAJUN LÄHTEESTÄ... 49 8.1.1 Naantali... 49 8.1.2 Raisio... 50 8.1.3 Turun länsiosa... 50 8.2 SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ JA ULKOMAISET OHJEARVOT... 50 8.3 VERTAILU VUONNA 1991 TEHTYYN TUTKIMUKSEEN... 51 8.4 EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI... 52 9 JOHTOPÄÄTÖSTEN JA TULOSTEN KRIITTINEN TARKASTELU...53 10 LÄHDELUETTELO...54

3(54) 1 JOHDANTO Finnfeeds Finland Oy:n, Neste Oil Oyj:n, Raisio Oyj:n, Turun, Raision ja Naantalin kaupungin sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta on ECOBIO Oy laatinut Naantalin, Raision ja läntisen Turun alueella hajuselvityksen joka perustuu paneelityöskentelyyn. Neste Oil Oyj Naantalin jalostamon, Raisio Yhtymän, Suomen Sokeri Oy:n sekä Naantalin ja Turun ympäristönsuojelulautakuntien ja Raision terveyslautakunnan ympäristönsuojelu- ja valvontaosaston toimeksiannosta laadittiin vuonna 1990 selvitys eräistä yhdyskuntailmassa esiintyvistä hajuista Naantalin, Raision ja läntisen Turun alueella. Selvitys perustui alueen 30 asukkaan hajujen laadun, voimakkuuden ja keston havainnointiin 1.12.1989-20.11.1990. Nyt laaditun työn tarkoituksena oli selvittää mahdolliset hajuhaitat tutkimusalueella ja kohdistaa ne tietylle toiminnalle, mikäli mahdollista. Selvitys on laadittu ensisijaisesti teollisuuslaitosten tarpeita varten. Viranomaiset voivat hyödyntää selvitystä kaavoituksen ja sijainninohjauksen työkaluna sekä päätöksenteon pohjana ympäristölupamenettelyssä. Havaintoja tehtiin asukkaiden avulla kahdessa haistelujaksossa. Ensimmäinen haistelujakso ajoittui ajalle 1.10.2006 30.11.2006 ja toinen 1.4.2007 31.5.2007. Haistelujaksojen ajankohdat valittiin niin, että yritysten toiminnat olisivat mahdollisimman normaaliluontoisia. Huomio on kiinnitetty hajujen esiintymisen ajankohtaan, hajutyyppiin, vaikutukseen sekä voimakkuuteen.

4(54) Tähän hankkeeseen osallistuneet organisaatiot: Selvityksen tilaajat ja niiden edustajat projektiryhmässä Finnfeeds Finland Oy Neste Oil Oyj Raisio Oyj Naantalin kaupunki Raision kaupunki Turun kaupunki Yhteyshenkilöt: Åsa Korsman, Gunilla Hagman Yhteyshenkilö: Caj Karlsson Yhteyshenkilö: Maritta Punta Yhteyshenkilö: Marjut Taipaleenmäki Yhteyshenkilö: Leena Rosama Yhteyshenkilö: Helena Pakkala Ympäristöviranomainen Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 (Itsenäisyydenaukio 2) 20801 Turku puh. (02) 525 3500 faksi (02) 525 3509 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi www.ymparisto.fi Yhteyshenkilö: Pirjo Gyllenberg, ylitarkastaja Selvityksen tekijä Insinööritoimisto Ecobio Oy 00180 Helsinki puh. 020 756 9450 faksi 020 756 9452 etunimi.sukunimi@ecobio.fi Yhteyshenkilö: Peter Anton puh. 020 756 9450

5(54) 2 SELVITYKSEN TAVOITTEET Tämän työn tavoitteena oli selvittää ulkoilmassa esiintyvien hajujen esiintymistä kohdealueella kahden seurantajakson aikana. Lisäksi tavoitteena oli yrittää selvittää ulkoilmassa esiintyvien hajujen alkuperä sekä yrityksissä vuoden 1991 jälkeen tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset hajujen esiintymiseen. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää kaavoituksessa ja sijainninohjauksessa. Selvitys toimii myös päätöksenteon tukena ympäristölupamenettelyssä.

6(54) 3 HAJUJEN HAVAITSEMINEN Hajut koetaan yksilöllisesti. Hajuun reagointi riippuu hajua aiheuttavien aineiden pitoisuuksista, mutta etenkin yksilön herkkyydestä. Hajuaisti havahduttaa meidät yleensä silloin, kun haju on outo tai erityisen voimakas. Ympäristön hajut voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä, laimeita tai voimakkaita. Hyviksi koetuilla tuoksuilla on positiivisia vaikutuksia niiden tuoman mielihyvän kautta. Tietyt hajut tai tuoksut vähentävät viihtyisyyttä. Ne voivat ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa terveyshaittaa kuten voimakkaasti tuoksuvat mausteet astmaa sairastavalle. Myös tuoreen painomusteen haju ärsyttää monia. Hengityssairaat reagoivat hajuihin yleensä tavallista herkemmin, jolloin ns. normaalikin haju voi laukaista oireet, ja he saattavat joutua lisäämään lääkitystään. Haju on yleensä monen eri kemiallisen yhdisteen yhteisvaikutus. Hajuaistimus syntyy, kun nenän yläosassa sijaitseva hajuaistisolukko reagoi ilmassa oleviin aineisiin, ja lähettää tiedon hajurataa pitkin aivoihin. Makunautinnotkin perustuvat todellisuudessa suurelta osin hajuihin. Hajuaistin herkkyys eri yhdisteille vaihtelee. Yksilöllinenkin herkkyys vaihtelee tilanteen mukaan. Voimakkaat tuoksut turruttavat nenää niin, että nenän herkkyys muille hajuille tai saman hajun pienemmille pitoisuuksille voi tilapäisesti alentua. Haju voi olla viihtyisyyteen vaikuttava stressitekijä, jolloin hajut voivat pitkäaikaisesti jatkuessaan johtaa psykosomaattiseen oireiluun. Ihmisten on todettu oireilevan enemmän siellä, missä altistutaan voimakkaasti tai kohtalaisesti hajurikkiyhdisteille. Pitkäaikaisen altistuksen on todettu lisäävän erityisesti päänsärkyä, silmä- ja nenäoireita, yskää ja hengenahdistusta. Hajuja ei voida poistaa ympäristöstä kokonaan. Tavoitteena hajuhaittojen vähentämisessä tulee olla sellainen ilmanlaatu, joka tyydyttää suurinta osaa kansalaisista suurimman osan ajasta. Asuinalueella esiintyvän hajun aiheuttamaa haittaa voidaan pitää merkittävänä, mikäli 25 50 % asukkaista kokee hajun selvästi häiritsevänä. Hajun esiintymistä selvitetään yleensä aistinvaraisesti, koska ulkoilmassa esiintyvien hajuyhdisteiden pitoisuudet ovat useimmiten niin pieniä, ettei yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksia voida luotettavasti mitata. /1/

7(54) 4 HAJULÄHTEET SEKÄ PROSESSIMUUTOKSET VUOTEEN 1991 VERRATTUNA 4.1 Hajulähteet Tässä työssä tarkastellaan lähinnä Finnfeeds Finland Oy:n, Neste Oil Oyj:n sekä Raisio Oyj:n aiheuttamat hajuhaitat. Kuvasta 1 selviävät näiden sijainnit. Muita hajulähteitä alueella ovat mm.: Raision kaupungin jätevesipumppaamo Raision kaupungin keskuspuhdistamo Mauste Sallinen, Naantalin maustesekoittamo Multilift Pansion öljysatama Naantalin satama Topinojan kaatopaikka Turun jätteenpolttolaitos Isosuon jäteasema 4.2 Prosessikuvaukset sekä muutokset vuoteen 1991 verrattuna 4.2.1 Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehtaan historia yltää vuoteen 1951, Oy Juurikassokeri Betsocker Ab:n perustamiseen. Sokerituotanto aloitettiin kahta vuotta myöhemmin. Uutta teknologiaa käyttävä erotusprosessi käynnistyi 1978 ja vuodesta 1979 lähtien tehtaalla on valmistettu betaiinia, jonka tuotantoon on täysin keskitytty sokerituotannon loputtua vuonna 1990. Tehtaan mahdolliset hajulähteet ovat tuotantoprosessissa sokerijuurikkaasta lähtöisin oleva raaka-aine ja sen jatkojalosteet. Raaka-aine on betaiinituotannon aikana hieman vaihdellut ja eri raaka-aineet synnyttävät erilaisia hajuja prosessista. Toinen hajulähde on jätevesilaitos, joka on vuoden 1990 paneeliselvityksen jälkeen vuonna 1994 muutettu Biolaktyyppiseksi puhdistamoksi. Prosessin kuvaus Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehtaan päätuote on kiteinen betaiini sekä muut sokerijuurikkaasta lähtöisin olevista raaka-aineista valmistetut tuotteet. Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas on maailman johtava ja monipuolisin luonnollisen betaiinin valmistaja. Betaiini käytetään pääosin rehuparanteeksi,

8(54) mutta myös mm. kosmetiikka-, lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka- ja apuaineeksi. Tehtaan raaka-aine betaiinimelassi tulee pääosin laivoilla tai konteissa ulkomailta. Tuotanto jakautuu erotukseen, kiteytykseen ja pakkaukseen. Erotuksessa tapahtuu esikäsittely (laimennus, kemikaaliannostelu ja suodatus), nestekromatograafinen erotus sekä haihdutus. Kiteytysprosessissa syntyy kiteitä haihduttamalla, ne lingotaan, kuivataan ja tuote pakataan. Tehtaan hajunpoisto Tehtaalla on vuosina 1999 2001 rakennettu vaiheittain prosessista lähtevien hajujen käsittelylaitteisto, jonka toimintaa on sen valmistumisen jälkeen jatkuvasti kehitetty. Koontaputkiston avulla suurimman hajukuorman sisältävät kaasut kootaan käsiteltäviksi. Tehtaan hajukaasut ovat vesiliukoisia ja biologisesti hyvin hajoavia. Kaasujen puhdistus tapahtuu biologisesti Paroc -suodattimessa. Puhdistusprosessi on kolmevaiheinen, jossa osa hajuista poistetaan vesipesussa ja osa hajoaa mikrobiologisesti. Hajunpoistolaitteiston tehokkuus on normaalisti 90 %. Hajupesurin toiminta ja kapasiteetin hallintaa on vuosien saatossa optimoitu ja prosessi on nykyään paremmin hallinnassa, eikä pesurin kapasiteettia käytetä turhaan vähän hajuja sisältävien kaasujen käsittelyyn. Jätevesilaitos ja sokeriaikaiset ns. multa-altaat Tehtaan jätevedet on käsitelty vuodesta 1994 Biolak-tyyppisessä biologisessa puhdistamossa. Tehtaan jätevedet sisältävät pääasiassa biologisesti hajoavaa betaiinia sekä puhdistusprosessissa raaka-aineista poistettavia epäpuhtauksia. Lisäksi jätevesilaitokselle johdetaan laitteistojen puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja kuten lipeää, happoa, natriumglukonaattia ja muita pesukemikaaleja. Päivittäiset jätevesimäärät ovat keskimäärin 400-500 m 3. Tehtaalla on pieni välisäiliö, jolla saadaan tasoitettua pahimpia päästöjä. Jätevedet eivät sisällä fosforia, joten sitä on lisättävä ravinnoksi jätevesien puhdistuksen hoitaville bakteereille. Jätevesien puhdistus hoituu 2500 m 3 ilmastusaltaassa mikrobien avulla ja luomalla jätevesialtaaseen vuorotellen hapellisia ja hapettomia jaksoja. Hapen annostelu hoidetaan kolmen kompressorin avulla redox-ohjauksella. Tämän jälkeen lietepitoinen vesi ohjataan 400 m 3 selkeyttäjään, jossa liete painuu pohjaan. Kirkas, puhdistettu vesi valuu ylijuoksuna mereen. Osa lietteestä palautetaan takaisin ilmastusaltaaseen, osa lingotaan ja läjitetään/kompostoidaan tehdasalueella sokeritehtaan aikaisessa ns. multaaltaassa. Kesäkuusta 2007 kompostointi on ulkoistettu ja tapahtuu muualla.

9(54) Toimiessaan normaalisti jätevedenpuhdistamo poistaa käytännössä 100 % orgaanisesta kuormasta (BOD7ATU) sekä noin 95 % typestä (kok.n). Nitrifikaatioaste vaihtelee 95 ja 100 % välillä. Jätevesilaitos ei normaalitilanteessa aiheuta hajuhaittoja, mutta laitoksen toiminnan heiketessä siitä saattaa päästä leviämään jätevedenpuhdistamoille tyypillisiä hajuja. Multa-altaissa stabiloitavana olevaa kuivattua ylijäämälietettä on aika-ajoin käänneltävä stabiloinnin onnistumiseksi. Kääntämisestä syntyy hajuja, jotka voivat levitä ympäristöön. 4.2.2 Neste Oil Oyj Öljynjalostuksessa hajuhaittoja aiheuttavat pääasiassa haisevat rikkiyhdisteet, kuten rikkivety (H 2 S) ja merkaptaanit, sekä tietyt hiilivety-komponentit, kuten aromaattiset hiilivedyt. Hajukaasujen lähteitä öljynjalostamoilla ovat raakaaineiden ja tuotteiden varastointi ja käsittely, bituminpuhallus, tyhjiötislauksen hönkäkaasut, suolanpoistovesi, rikin talteenoton poistokaasut, viemärit, jätevesien käsittely (erityisesti öljynerotusaltaat), öljyisten jätteiden käsittely ja soihdut. Hajujen hallinta: Hajupäästöjä voidaan jalostamolla vähentää pääasiassa minimoimalla haihtuvien hiiliyhdisteiden päästöjä ottamalla haisevia yhdisteitä sisältävät kaasut talteen ja käsittelemällä ne joko pesemällä tai polttamalla. Naantalin jalostamolla käytetään kaikkia edellä mainittuja keinoja. Haihtuvien ja haisevien kaasujen talteenotto jalostamolla kattaa muun muassa suuren osan prosessien hönkäkaasuista sekä auto- ja junalähettämön lastauskaasuista, mutta ei sataman lastaustoimintoja tai jätevesilaitosta. Raakaöljyn kalliosäiliön täyttämisen yhteydessä purkautuva haihtuva hiilivetykaasu hävitetään polttamalla maasoihdussa (otettu käyttöön 1.1.2007). Polttamista käytetään lisäksi prosesseissa syntyvien haisevien ja hiilivetypitoisten kaasujen käsittelemiseksi. Bitumin puhallusyksikön poistokaasut ja tyhjötislausyksiköiden hönkäkaasut poltetaan yksiköiden uuneissa. Aiemmin hajuhaittoja aiheuttaneet öljyisten jätteiden peltokäsittely sekä bitumin panospuhallus on lopetettu. Hiilivetypäästöjä on vähennetty kunnossapitotoimilla mm. laippojen kiristysohjelmilla ja säiliöiden varustelemisella kaksoiskatoilla.

10(54) 4.2.3 Raisio Oyj Kasviöljyjen tuotanto Hajupäästöt olivat vanhoilla rypsinsiemenlajikkeilla suuret. Siemenlajikkeen vaihtumisen ja tehokkaamman absorbointitekniikan avulla hajureduktio on laskennallisesti n. 87 % vuoden 1991 hajupaneelitutkimukseen verrattuna. Absorberijärjestelmän uusimisen jälkeen myös prosessihäiriöiden aikana hajupäästöt pysyvät paremmin hallinnassa. Siemenlajikkeen uusimisen jälkeen 1992-1994 kasviöljyjen tuotannon hajuhaitoista ei ole tullut valituksia. Soijan osalta hajupäästöt ovat olleet lieviä, joskin uusi absorberi on parantanut tilannetta tältäkin osin. Kalarehun valmistus Kalarehujen valmistuksesta leviää satunnaisesti kalajauhon hajua. Tilanne on pysynyt viime vuosina ennallaan. Jäteveden esikäsittely Konsernin jäteveden esikäsittelyprosessi on muutettu 2004 siten, että anaerobinen käsittely ja siihen liittyvä kaasun ja lietteen käsittely ja höyryn kehitys lopetettiin. Hajuhaitat ovat muutoksen myötä merkittävästi vähentyneet. Tasaus- ja ilmastussäiliössä muodostuvat kaasut johdetaan nykyisin kaasunpesurille. Kesällä 2006 jäteveden esikäsittelyä on väliaikaisesti tehostettu ja lietteen kuivaus otettu käyttöön. Lietteen käsittelystä syntyvää hajua ei pidetä merkittävänä. Maltaan valmistus Maltaan kuivatus levittää ympäristöön lievänä pidettävää maltaan tuoksua, joka saattaa erottua myös alueen ulkopuolella. Kapasiteetti on edellisestä hajuselvityksestä laajentunut kolminkertaiseksi, joka on saattanut vähän lisätä hajujen esiintymistä ympäristöön. Stanoliesterin valmistus Toiminta on alkanut edellisen kartoituksen jälkeen. Ainesosan valmistus levittää ajoittain lähiympäristöön lievää propanolin hajua. Haju rajoittuu tehdasalueelle. Tärkkelyksen valmistus Toiminta on loppunut edellisen selvityksen jälkeen.

11(54) Muut Raisio Oyj:n tehdasalueella vaikuttavat toiminnot: Ciba Specialty Chemicals Oy (aiemmassa selvityksessä kemian tehdas) Aiemman hajuselvityksen mukaan rasvakemian tehtaan merkittävin hajuhaitta aiheutuu teknisen rypsiöljyn ilmapolymeroinnista. Tästä prosessista aiheutunut haju on poistunut, koska bioöljyjen valmistus on loppunut syyskuun 2006 alusta. Merkittävimmäksi hajuhaitaksi on jäänyt teknisten teollisuusöljyjen valmistus. Prosessissa käsitellään pellavaöljyä korkeassa lämpötilassa. Hajuhaitta ei ole merkittävä, koska lämmityksessä ja puhalluksessa syntyneet kaasut pestään kaasujenpesujärjestelmässä. Tuotantotoiminta päättyy vuoden 2007 loppuun mennessä. Kaupungin jäteveden pumppaamo Tehdasalueella sijaitsee kaupungin jäteveden pumppaamo aivan jäteveden esikäsittelylaitoksen vieressä. Kaupunki on toteuttanut kevään 2007 aikana pumppaamon saneerauksen, jonka yhteydessä myös hajuhaittoja on pyritty ehkäisemään.

12(54) 5 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIETOAINEISTOT Tutkimus toteutettiin hajupaneelin avulla. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin paikkatieto-ohjelmaa ja kerättiin säätietoa jokaista tuntia kohden haistelujaksojen ajan. 5.1 Hajupaneeli Hajuselvitys toteutettiin hajupaneelin avulla. Hajupaneeli koostui vapaaehtoisista asukkaista. Kuvassa 1 on esitetty vaikutusalueen rajaus sekä panelistien sijainnit. Naantali Raisio Oyj Raisio Finnfeeds Finland Oy Turku Neste Oil Oyj Kuva 1. Vaikutusalueen rajaus sekä panelistien sijainnit (Syksyn haistelujaksolla oli lisäksi yksi liikkuva panelistijäsen ja kevään haistelujaksolla kaksi liikkuvaa panelistijäsentä. Yhdessä pisteessä, niin syksyn kuin kevään haistelujaksoilla, oli kaksi panelistijäsentä (Raision Oyj:n eteläpuolella oleva piste))

13(54) Panelistien etsintä ja hajupaneelin muodostaminen Hajupaneeliin alkamisesta julkaistiin artikkeli Kaupunki uutiset lehdessä viikolla 32 vuonna 2006. Artikkelissa kerrottiin hajuselvityksen taustasta, miten hajupaneeli kootaan sekä ilmoitettiin yhteystiedot yhteydenottoa varten, mikäli on kiinnostunut osallistumaan paneelityöskentelyyn. Panelisteja etsittiin erikseen mm. lehti-ilmoituksin sekä kunnan ilmoitustauluilla. Lehti-ilmoituksia julkaistiin lehdissä Rannikkoseutu 15.8.2006, Åbo Underrättelser 16.8.2006 sekä Turkulainen 16.8.2006. Ilmoituksiin vastasi 41 asukasta, jotka olivat kiinnostuneet osallistumaan hajupaneeliin. Haistelujakson hajupäiväkirjan palautti 23 panelistia ensimmäisellä haistelujaksolla ja 25 panelistia toisella haistelujaksolla. Myös tutkimuskohteena olevissa yhtiöissä oli henkilöitä tekemässä vertailuhaisteluja. Kuvassa 2 on esitetty tiistaina 15. elokuuta 2006 Rannikkoseudussa julkaistu ilmoitus vapaaehtoisten panelistien etsinnästä.

14(54) Kuva 2. Lehti-ilmoitus Rannikkoseudussa. Hajupaneelin koulutustilaisuudet Hajupaneeliin ilmoittautuneille järjestettiin koulutusohjelma, johon liittyi hajupaneelityöskentelyyn perehdyttämistä sekä tutustumista yritysten toimintaan ja hajulähteisiin. Koulutusohjelman tavoitteena oli hajujen parempi tunnistaminen sekä hajupäiväkirjojen yhtenäisen täyttämistavan opettaminen. Koulutusohjelma sisälsi yhteensä kolme eri koulutuspäivää.

15(54) Panelisteja koulutettiin lähinnä tunnistamaan kolmen tilaajayrityksen aiheuttamat hajut. Ensimmäisenä koulutuspäivänä 20.9.2006 tutustuttiin paikan päällä Naantalissa Finnfeeds Finland Oy:n ja Neste Oil Oyj:n toimintaan. Finnfeeds Finland Oy:llä kuultiin lyhyt esitys yhtiön toiminnasta ja tehtiin tehdaskierros tuotantotiloihin, jätevedenpuhdistamolle sekä kompostialueelle. Finnfeeds Finland Oy luovutti selvityksen käyttöön yhden betaiiniä sisältävän hajunäyteastian. Tämän jälkeen siirryttiin linja-autolla Neste Oil Oyj:n alueelle, missä kuultiin vastaavasti esitys kyseisen yhtiön toiminnasta ja tehtiin kierros tehdasalueella linja-autolla. Neste Oil Oyj:n tuotantolaitoksella oli meneillään huoltoseisokki, joka toistuu noin kuuden vuoden välein. Neste Oil Oyj luovutti selvityksen käyttöön kolme hajunäytettä. Toisena koulutuspäivänä 21.9.2006 tutustuttiin paikan päällä Raisiossa Raisio Oyj:n toimintaan. Aluksi kuultiin lyhyt esitys yhtiön toiminnasta, ja sen jälkeen perustietoa hajuselvityksestä. Varsinaista tehdaskierrosta tuotantotiloihin ei tehty, vaan yhtiön toimintaa esiteltiin laitosaluetta kuvaavan pienoismallin avulla prosesseittain. Kutakin osaprosessia ja vastaavia hajuja esitteli kyseistä prosessia tunteva vastuuhenkilö. Kustakin osaprosessista oli haisteltavana hajunäytteitä. Seuraavassa on lueteltu hajunäytteet: 1) Raakaöljy / Neste Oil Oy 2) Betaiini / Finnfeeds Finland Oy 3) Polttoöljy / Neste Oil Oy 4) Bitumiliuos / Neste Oil Oy 5) Mallas / Raisio Oyj 6) Kalajauho / Raisio Oyj 7) Pumppaamon jätevesi / Raision kaupunki 8) Uute kasviöljytehtaalta / Raisio Oyj 9) Jäteveden esikäsittelyn kaasunpesurin poistoilma / Raisio Oyj Kolmantena koulutuspäivänä, 28.9.2006, keskityttiin hajujen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Panelisteja ohjeistettiin myös yksityiskohtaisesti hajupäiväkirjan täyttämisessä sekä muissa panelisteille liittyvissä asioissa. Kolmas koulutuspäivä järjestettiin Naantalin valtuustosalissa. Hajupaneelin rakenne Hajupanelisteja oli ensimmäisellä seurantajaksolla (1.10.2006 30.11.2006) yhteensä 23 kpl. Huhti-toukokuussa 2007 järjestetyllä toisella seurantajaksolla (1.4.2007 31.5.2007) panelisteja oli yhteensä 25 kpl. Kuvassa 1 on esitetty panelistien sijainnit. Muutaman panelistin kotiosoite oli tutkimusalueen ulkopuolella, mutta he tekivät havaintoja tutkimusalueella.

16(54) Asukkaista kootun hajupaneelin lisäksi yritykset seurasivat hajupäästöjä hajujaksojen aikana. Myös yritykset kirjasivat ylös, mikäli poikkeavia hajuja esiintyi hajujaksojen aikana. Panelistien tehtävät Hajupanelistien päätehtävä oli seurata seurantajakson aikana esiintyviä hajuja ja kirjata mahdolliset hajut hajupäiväkirjaan. Hajupäiväkirjaan merkittiin hajun kesto, laatu, hajun voimakkuus ja vaikutus sekä arvio hajun lähteestä ja sanallinen selitys hajun luonteesta, mikäli se ei suoraan vastannut esimerkkihajuja. Panelistit seurasivat hajuja määrätyllä alueella niin kotiosoitteessa kuin liikkeellä ollessa. Mikäli jokin haistelu suoritettiin kotiosoitteen ulkopuolella, kirjasivat panelistit päiväkirjaan tarkan osoitteen, missä haistelu oli suoritettu. Taulukossa 1 on esitetty panelisteille jaetut ohjeet hajupäiväkirjojen täyttämisessä käytettävistä merkinnöistä. Taulukko 1. Panelisteille jaetut ohjeet hajupäiväkirjojen täyttämisessä käytettävistä merkinnöistä. Hajun tyyppi eli "mille haisee", esimerkkejä hajuista 1 Bensiini 2 Bitumi, asfaltti 3 Kalamainen, kalajauho, kalaöljy 4 Lanta, liete, uloste 5 Liuotinmainen (esim. bensiini, alkoholi tai tärpätti) 6 Mausteinen 7 Merkaptaani (epämiellyttävä, tyypillinen esim. puunjalostuspaikkakunnilla) 8 Nestekaasu 9 Paahdettu leipä 10 Palaneen haju, savun haju 11 Palanut sokeri, karamellimainen, kaurakeksimäinen 12 Rikkidioksidi (pistävä, tukahduttava) 13 Rikkivety, mätä kananmuna 14 Rypsi 15 Ummehtunut, maa, home 16 Viemärimäinen, likakaivo, kuvottava 17 Voi, voipulla, rasvamainen 18 Öljy 19 Muu tunnistettava haju, kuvaa sanallisesti. 20 Muu tunnistamaton haju, kuvaa sanallisesti. tyhjä Ei hajua Hajun lähde 1 Finnfeeds Finland Oy (betaiinin valmistus) 2 Neste Oil Oy (öljynjalostus) 3 Raisio Oyj (kasviöljytehdas, mallastamo, esteröintilaitos, rehutehdas, jäteveden esikäsittely) 4 Raision kaupungin jätevesipumppaamo, Raisionkaari 55 5 Raision kaupungin keskuspuhdistamo 6 Mauste Sallinen, Naantalin maustesekoittamo

17(54) 7 Multilift, Nesteentie 36, RAISIO (mm. liuottimien käyttöä) 8 Pansion öljysatama 9 Naantalin satama 10 Topinojan kaatopaikka 11 Turun jätteenpolttolaitos 12 Isosuon jäteasema 13 Muu tunnistettava lähde, kerro sanallisesti. 14 Muu tunnistamaton lähde tyhjä Ei hajua Hajun voimakkuus A Erittäin voimakas B Voimakas C Havaittavissa D Heikko tyhjä Ei hajua Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia (esim. päänsärky, pahoinvointi) B Selvä viihtyvyyshaitta (rajoittaa tekemistä, ei haluttanut mennä ulos, pyykit likaantuivat tms.) C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä tyhjä Ei hajua tai ei erityistä vaikutusta Hajuhavaintojen vaikutus havainnoijaan jaettiin viiteen eri luokkaan A, B, C, D ja E. Luokka A oli vaikutuksista merkittävin ja kuvaa tilannetta, kun hajulla on suoranaisia fyysisiä vaikutuksia havainnoijaan. Luokka B tarkoitti selvää viihtyvyyshaittaa ja luokka C lievää viihtyvyyshaittaa. Luokka D oli hajuhavainnolle neutraali, eli ei erityisiä vaikutuksia. Viimeinen luokka E tarkoitti havainnoitsijan kokevan hajun miellyttäväksi. 5.2 Hajupäiväkirjat Kukin selvitykseen osallistunut panelisti kirjasi havaintojaan omaan henkilökohtaiseen hajupäiväkirjaansa. Panelisteille annettiin mahdollisuus täyttää hajupäiväkirjaa joko sähköisesti excel-taulukkoon tai vaihtoehtoisesti paperille tulostettuun samanlaiseen taulukkoon. Päiväkirjaan kirjattiin tieto siitä, missä ja koska on haisteltu sekä siitä, mille haisee ja miten voimakkaaksi haju on koettu. Tulosten käsittelyn ja tulkinnan helpottamiseksi päiväkirjamerkinnöille kehitettiin yhtenäinen ja mahdollisimman yksinkertainen malli. Hajupäiväkirjojen mukana toimitettiin täyttöohjeet. Päiväkirjan ensimmäiselle sivulle merkittiin panelistin nimi ja vakituisen asuinpaikan katuosoite. Kullekin vuorokaudelle oli hajupäiväkirjassa oma sivunsa. Vuorokauden kaikille tunneille oli oma rivinsä, joten tihein merkintätapa oli tuntikohtainen havainnointi. Havaintojen tekoaika merkittiin rastilla tai muulla merkinnällä sarakkeeseen Havaintojen tekoaika. Mikäli hajuja havaittiin, täytettiin riveille lisäksi hajun tyyppi, hajun arvioitu lähde,

18(54) hajun voimakkuus sekä vaikutus havainnoijaan. Mikäli havainto oli tehty muualla kuin vakituisessa asuinpaikassa, merkittiin havaintopaikan katuosoite omaan merkinnälle varattuun sarakkeeseen. Kuvassa 3 on ote esimerkki-hajupäiväkirjasta. Kuva 3. Esimerkki hajupäiväkirjasta.

19(54) 5.3 Säätiedot Ilmatieteen laitoksella on säänmittausasemat Turun lentoasemalla ja Artukaisissa. Turun lentoaseman mittausasema sijoittuu selvitysalueesta itään. Artukaisten mittausasema sijoittuu selvitysalueen eteläosaan. Turun lentoasemalla sijaitsevan mittausaseman tuntikohtaisia havaintoja on saatavilla internetistä. Sääpalvelun National Oceanic and Atmospheric Administration's (NOAA) National Weather Service julkaisemat tuntikohtaiset säähavainnot Turun lentoasemalta sisältävät seuraavat tiedot: Aika (UTC) Lämpötila ( C) Kastepiste ( C) Ilmanpaine (hpa) Tuulen nopeus (MPH) Tuulen suunta (N, NNE, NE, ENE, E, ESE, jne.) Säätilan sanallinen kuvaus Turun lentoaseman mittausaseman vuorokauden tuntikohtaiset säähavainnot haettiin kerran vuorokaudessa NOAA:n sivuilta osoitteesta: http://weather.noaa.gov/weather/current/eftu.html. Tuulen nopeuden yksiköksi muunnettiin laskemalla m/s ja kirjaimin ilmaistut tuulen suunnat muunnettiin kompassisuunniksi (0-360 ). Aikamerkinnät muunnettiin ArcGIS paikkatieto-ohjelmiston ymmärtämään muotoon vvvvkkpphhmmss, missä vvvv = vuosiluku, kk = kuukausi, pp = päivä, hh = tunti, mm = minuutit ja ss = sekunnit. Havainnot on ilmoitettu tuntikohtaisesti, joten mm ja ss ovat kaikissa tapauksissa saaneet arvon 00. Kuvissa 4 ja 5 esitetään tuulen suuntien jakautuminen haistelujaksoilla.

20(54) NNW 250 N NNE NW 200 150 NE WNW 100 ENE 50 W 0 E WSW ESE SW SE SSW S SSE Kuva 4. Tuulen suuntien jakautuminen ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Diagrammin asteikon yksikkö on havaintotunteja. NNW 250 N NNE NW 200 150 NE WNW 100 ENE 50 W 0 E WSW ESE SW SE SSW S SSE Kuva 5. Tuulen suuntien jakautuminen toisella haistelujaksolla 1.4.2007 31.5.2007. Diagrammin asteikon yksikkö on havaintotunteja.

21(54) 5.4 Paikkatietoaineistot Tulosten tulkinnassa sekä havaintojen visualisoinnissa karttapohjalla käytettiin ArcGIS 9 -ohjelmistoa. ArcGIS 9 ohjelmistoon tuotiin ensin karttapohja, jonka päälle analysoinnit ja visualisoinnit tehtiin. Koordinaattijärjestelmänä käytettiin kartastokoordinaattijärjestelmää, kkj:tä. Hajulähteiden kkj-koordinaatit lisättiin karttapohjaan, joten hajulähteet saatiin pistemäisinä tietoina. Jokaisen panelistin haisteluhavainto lisättiin karttapohjaan koordinaattien ja hajun vaikutuksen perusteella. Myös liikkuvien haistelujen koordinaatit etsittiin osoitetietojen ja karttapaikkapalvelun (www.karttapaikka.fi) avulla ja lisättiin karttapohjaan. Haistelujen ajankohdat vietiin myös ArcGIS ohjelmaan, jotta yksittäisiä hajuhavaintoja voidaan analysoida tietyn ajankohdan perusteella. Karttapohjana käytettiin Turun opaskarttaa. Tunnittaiset säätiedot lisättiin paikkatietoihin hajuhavaintojen rinnalle. Hajupäiväkirjojen sekä säähavaintojen perusteella luotiin tuntipohjainen rekisteri, joka sisälsi hajuhavainnot, hajuhavaintojen koordinaatit, hajuhavaintojen voimakkuus- sekä säätiedot. Rekisterin perusteella tuloksia voidaan analysoida tunneittain koko haistelujakson ajan. Tulosten paremmaksi havainnollistamiseksi tehtiin tuloksista karttapohjan päälle animaatio, joka näyttää 6 tunnin ajanjaksoina havaitut hajuhavainnot ja tuulensuunnan sekä voimakkuuden. 5.5 Alueen topografinen luonne Alueen topografia on yksi hajujen leviämisen osatekijä. Pinnanmuodot vaikuttavat lähellä maanpintaa ilmavirran kulkuun ja pyörteisyyteen ja näin myös hajujen leviämiseen ja sekoittumiseen. Tutkimusalueen maiseman pääpiirteet syntyvät kalliomäkien ja niiden välisten savilaaksojen vuorottelusta. Tutkimusalueella esiintyy pitkiä laaksoja, jotka todennäköisesti muodostavat tuulisolia. Hajut voivat kulkeutua solia pitkin sopivissa sääolosuhteissa ja aiheuttaa paikallisia hajuhaittoja tuulisolissa. Meren läheisyys ja tutkimusalueen edustan merialueen kapeat merenlahdet voivat myös sopivissa sääolosuhteissa vaikuttaa hajujen leviämiseen. Kuvasta 6 selviää tutkimusalueen pääpiirteiset tuulisolat

22(54) Kuva 6. Tutkimusalueen todennäköiset tuulisolat sekä panelistien sijainnit.

23(54) 6 HAJUHAVAINTOREKISTERI JA TEHDYT HAVAINNOT Kaikista hajuseurantajaksoilla saaduista päiväkirjamerkinnöistä tehtiin yhdistämällä kronologinen hajuhavaintorekisteri. Hajupäiväkirjamerkintöjen lisäksi rekisteriin tuli merkinnät havainnon tekijästä ja vallinneesta säätilasta. Havaintorekisteri sisältää seuraavanlaisia merkintöjä: Syksy Kevät Päiväkirjoja yhteensä: 23 25 Päiväkirjarivejä yhteensä: 39 528 36 601 Havainnointia sisältäviä rivejä yhteensä: 9301 7290 Liikkuvia havaintoja yhteensä: 753 663 Havaintoja hajuttomasta tilanteesta yhteensä: 8645 6861 Hajuhavaintoja sisältäviä rivejä yhteensä: 655 417 Hajuhavaintoja voimakkuus A (erittäin voimakas): 67 23 Hajuhavaintoja voimakkuus B (voimakas): 220 136 Hajuhavaintoja voimakkuus C (havaittavissa): 293 1158 Hajuhavaintoja voimakkuus D (heikko): 76 61 Vaikutus A, Fyysisiä vaikutuksia: 47 23 Vaikutus B, Selvä viihtyvyyshaitta: 170 149 Vaikutus C, Lievä viihtyvyyshaitta: 214 168 Vaikutus D, Ei erityistä vaikutusta: 187 73 Vaikutus E, Miellyttävä: 37 4 Yksi panelisteista, joka osallistui molempiin haistelujaksoihin, jätti kevään osalta puutteelliset päiväkirjamerkinnät, joten hänen osaltaan ei saatu muiden panelistien kanssa vertailukelpoisia tuloksia. Hänen tekemänsä hajuhavainnot voidaan kuitenkin ottaa huomioon yleisellä tasolla. Hajuhavaintorekisteriin kirjattuja päivittäisiä havaintoja oli molemmilla haistelujaksoilla määrällisesti tarpeeksi, jotta tuloksia voidaan pitää riittävinä. Oleellista oli myös hajuttoman tilanteen merkitseminen rekisteriin. Nämä päivittäiset hajuhavainnot eivät siis ainoastaan ole haisevia hajuhavaintoja vaan ne sisältävät myös hajuttoman tilanteen hajuhavaintoja. Ensimmäisellä haistelujaksolla päivittäisiä havaintoja oli noin 120 180, kun taas toisella haistelujaksolla havaintoja oli hieman vähemmän, noin 90 140 päivittäin. Kuvista 7 ja 8 selviää molempien haistelujaksojen päivittäiset hajuhavainnot.

24(54) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1.10 3.10 5.10 7.10 9.10 11.10 13.10 15.10 17.10 19.10 21.10 23.10 25.10 27.10 29.10 31.10 2.11 4.11 6.11 8.11 10.11 12.11 14.11 16.11 18.11 20.11 22.11 24.11 26.11 28.11 30.11 Kuva 7. Päivittäisten havaintojen määrä ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Vaakaakselilla on aika siten, että kullekin päivälle on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja eli sellaisten tuntien lukumäärä, jotka on hajupäiväkirjoissa merkitty havainnointiajaksi. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1.4 3.4 5.4 7.4 9.4 11.4 13.4 15.4 17.4 19.4 21.4 23.4 25.4 27.4 29.4 1.5 3.5 5.5 7.5 9.5 11.5 13.5 15.5 17.5 19.5 21.5 23.5 25.5 27.5 29.5 31.5 Kuva 8. Päivittäisten havaintojen määrä toisella haistelujaksolla 1.4.2007 31.5.2007. Vaaka-akselilla on aika siten, että kullekin päivälle on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja eli sellaisten tuntien lukumäärä, jotka on hajupäiväkirjoissa merkitty havainnointiajaksi. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty päivittäisten hajuhavaintojen määrä sekä näiden hajuhavaintojen vaikutus havainnoijaan. Hajuttomat haistelut eivät näy kuvassa. Ensimmäisellä haistelujaksolla on suhteellisesti katsottuna enemmän lievää tai selvää viihtyvyyshaittaa aiheuttavia hajuja kuin toisella haistelujaksolla.

25(54) 35 30 25 20 Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä D C B A 15 10 5 0 1.10 3.10 5.10 7.10 9.10 11.10 13.10 15.10 17.10 19.10 21.10 23.10 25.10 27.10 29.10 31.10 2.11 4.11 6.11 8.11 10.11 12.11 14.11 16.11 18.11 20.11 22.11 24.11 26.11 28.11 30.11 Kuva 9. Päivittäisten hajuhavaintojen määrä ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Vaaka-akselilla on aika siten, että kullekin päivälle on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Miellyttäviksi koetut hajuhavainnot eivät näy kuvassa. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta. 35 30 25 20 Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä D C B A 15 10 5 0 1.4 3.4 5.4 7.4 9.4 11.4 13.4 15.4 17.4 19.4 21.4 23.4 25.4 27.4 29.4 1.5 3.5 5.5 7.5 9.5 11.5 13.5 15.5 17.5 19.5 21.5 23.5 25.5 27.5 29.5 31.5 Kuva 10. Päivittäisten hajuhavaintojen määrä toisella haistelujaksolla 1.4.2007 31.5.2007. Vaakaakselilla on aika siten, että kullekin päivälle on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Miellyttäviksi koetut hajuhavainnot eivät näy kuvassa. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty panelisteittain tehdyt hajuhavainnot. Panelistien tekemät hajuhavaintomäärät ja vaikutukset eroavat merkittävästi toisistaan. Tämä voi johtua osin panelistin sijainnista, aktiivisuudesta sekä siitä, miten eri panelistit kokevat hajuja. Panelistien numerointi on yhteneväinen

26(54) molemmissa kuvissa. Tyhjät panelistien paikat kuvassa 11 tarkoittavat panelistijäseniä, jotka osallistuivat vain kevään haistelujaksoon. Panelisti 26 taas osallistui ainoastaan syksyn haistelujaksoon. Panelisti 25 osallistui molempiin haistelujaksoihin, mutta päiväkirjamerkinnät ovat kevään osalta puutteellisia, joten hänen osaltaan ei saada vertailukelpoisia tuloksia. Kuvissa 13 ja 14 on esitetty havaintojen ajallinen jakautuminen vuorokauteen. Kuvista huomataan että hajuhavaintoja tehtiin eniten iltapäivällä panelistien ollessa hereillä ja liikkeellä. Molemmista haistelujaksoista saatiin samantyyppiset tulokset hajuhavaintojen havaintoajoista.

27(54) 120 100 80 Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä 60 40 20 0 Panelisti 1 Panelisti 2 Panelisti 3 Panelisti 5 Panelisti 6 Panelisti 7 Panelisti 8 Panelisti 9 Panelisti 10 Panelisti 12 Panelisti 13 Panelisti 14 Panelisti 15 Panelisti 16 Panelisti 17 Panelisti 18 Panelisti 20 Panelisti 21 Panelisti 22 Panelisti 23 Panelisti 24 Panelisti 25 Panelisti 26 Kuva 11. Panelistien tekemät hajuhavaintomerkinnät ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Kullekin panelistille on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta. Panelistien numerointi on yhteneväinen kuvassa 12 esitettyihin kevään hajuhavaintomerkintöihin. Tyhjät panelistien paikat tarkoittavat panelistijäseniä, jotka osallistuivat vain kevään haistelujaksoon. Panelisti 26 taas osallistui ainoastaan syksyn haistelujaksoon. 120 100 80 Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä 60 40 20 0 Panelisti 1 Panelisti 2 Panelisit 3 Panelisti 4 Panelisti 5 Panelisti 6 Panelisti 7 Panelisti 8 Panelisti 9 Panelisti 10 Panelisti 11 Panelisti 12 Panelisti 13 Panelisti 14 Panelisti 15 Panelisti 16 Panelisti 17 Panelisti 18 Panelisti 19 Panelisti 20 Panelisti 21 Panelisti 22 Panelisti 23 Panelisti 24 Kuva 12. Panelistien tekemät hajuhavaintomerkinnät toisella haistelujaksolla 1.4.2007 31.5.2007. Kullekin panelistille on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta. Panelistien numerointi on yhteneväinen kuvassa 11 esitettyihin syksyn hajuhavaintomerkintöihin. Panelisti 25 osallistui molempiin haistelujaksoihin, mutta päiväkirjamerkinnät

28(54) ovat kevään osalta puutteellisia, joten hänen osaltaan ei saada vertailukelpoisia tuloksia. Panelisti 26 taas osallistui ainoastaan syksyn haistelujaksoon. 60 50 40 Count of hajutyyppi Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 klo Kuva 13. Hajuhavaintotuntien määrä eri vuorokaudenaikoina ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Vaaka-akselilla on aika siten, että kullekin vuorokauden tunnille on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta. 60 50 40 Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä 30 20 10 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Kuva 14. Hajuhavaintotuntien määrä eri vuorokaudenaikoina toisella haistelujaksolla 1.4 31.5.2007. Vaaka-akselilla on aika siten, että kullekin vuorokauden tunnille on oma pylväs. Pystyakselin yksikkö on havaintotunteja. Pylväiden värit viittaavat havainnoijan kokeman vaikutuksen voimakkuuteen. Kuvassa ei näy hajuhavaintoja hajuttomasta tilanteesta.

29(54) Kuvissa 15 ja 16 esitetään molempien haistelujaksojen vallitseva tuulensuunta hajuhavaintojen tekohetkellä. Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä Kuva 15. Tuulensuunnat ja havaitut hajuvaikutukset ensimmäisellä haistelujaksolla 1.10.2006 30.11.2006. Kuvassa näytetään vallitsevat tuulensuunnat havaintohetkellä. Ensimmäisessä diagrammissa on esitetty havainnot, jotka aiheuttavat fyysisiä vaikutuksia tai selvää viihtyvyyshaittaa. Diagrammin asteikon yksikkö on havaintotunteja. Hajun vaikutus havainnoijaan A Fyysisiä vaikutuksia B Selvä viihtyvyyshaitta C Lievä viihtyvyyshaitta D Ei erityistä vaikutusta E Miellyttävä Kuva 16. Tuulensuunnat ja havaitut hajuvaikutukset toisella haistelujaksolla 1.4 31.5.2007. Ensimmäisessä diagrammissa on esitetty havainnot, jotka aiheuttavat fyysisiä vaikutuksia tai selvää viihtyvyyshaittaa. Diagrammin asteikon yksikkö on havaintotunteja.

30(54) Kuvissa 15 ja 16 on ensimmäisessä diagrammissa esitetty havainnot, jotka aiheuttavat fyysisiä vaikutuksia tai selvää viihtyvyyshaittaa. Toisessa diagrammissa on havainnot, jotka aiheuttavat lievää viihtyvyyshaittaa. Kolmannessa diagrammissa on havainnot, joilla ei ole ollut erityistä vaikutusta. Kuvista nähdään, että vaikutukseltaan selvää viihtyvyyshaittaa aiheuttavia hajuhavaintoja on tehty runsaasti niin syksyn kuin keväänkin haistelujaksojen aikana. Kuitenkin eri tuulensuuntien vallitessa. Panelistien sijainnit ovat kattaneet melko hyvin tutkimusalueen niin, että haistelujaksojen onnistuminen ei ole ollut tuulensuunnista riippuvainen. Hajuhavaintoja tehtiin eniten alhaisilla tuulennopeuksilla. Tämä selittyy sillä, että suurilla tuulennopeuksilla hajukaasut sekoittuvat suurempaan ilmamäärään virtauksen turbulenttisuuden ollessa voimakkaimmillaan. Ensimmäisellä haistelujaksolla vallitseva tuulensuunta oli idästä. Kuvasta 15 huomataankin että havaintoja on tehty paljon idänpuoleisen tuulen vallitessa. Toisella haistelujaksolla vallitseva tuulensuunta oli lounaasta.

31(54) 7 TULOKSET Tässä tutkimuksessa esitetään hajupaneelin avulla saadut subjektiiviset hajuhavainnot ja havaintopaikat tarkastelualueelta. Kaikista hajuseurantajaksoilla saaduista päiväkirjamerkinnöistä tehtiin yhdistämällä hajuhavaintorekisteri. Hajupäiväkirjamerkintöjen lisäksi rekisteri sisältää merkinnät havainnon tekijästä ja vallinneesta säätilasta. Säätilatiedot lisättiin rekisteriin havaintojen tulkitsemiseksi ja varmentamiseksi sekä epäkohtien etsimiseksi. Molemmilla haistelujaksoilla oli kiitettävä määrä havainnointeja. Ensimmäisellä haistelujaksolla hajuhavaintotunteja oli yhteensä 9301 ja toisella haistelujaksolla 7290. Nämä hajuhavainnot sisältävät myös hajuttomia havaintoja. Hajuttomia hajuhavaintoja oli ensimmäisellä haistelujaksolla 8645 ja toisella haistelujaksolla 6861. Hajuja havaittiin ensimmäisellä haistelujaksolla 655 tuntina ja toisella haistelujaksolla 417 tuntina. Näistä viihtyvyyshaittaa aiheuttivat ensimmäisellä haistelujaksolla 425 havaintoa ja toisella haistelujaksolla 343 havaintotuntia. Kirjatuista havaintotunneista selviä viihtyvyyshaittoja aiheuttavia hajuhavaintoja kirjattiin ensimmäisellä haistelujaksolla noin 7 % ja toisella haistelujaksolla noin 6 %. Selvityksen perusteella alueella esiintyi selviä viihtyvyyshaittoja aiheuttavia hajuja molemmilla haistelujaksoilla keskimäärin noin 1 % koko haistelujakson ajasta. Suurin osa tehdyistä havainnoista on siten hajuttomia havaintoja. Tämä osaltaan kertoo, että hajuhaittoja tutkimusalueella on vain ajoittain. Panelistien tekemät hajuhavaintojen määrät jakautuivat melko tasaisesti panelistien kesken kevään haistelujaksolla. Syksyn haistelujaksolla oli enemmän poikkeavuuksia panelistien kesken. Hajuhavaintoja tehdessä panelistit arvioivat, mistä haju on peräisin. Kuvissa 17 ja 18 on esitetty panelistien arvioimat hajuhaittojen aiheuttajat. Pystytasossa on havaintojen määrä ja vaakatasossa arvioitu hajun aiheuttaja.

32(54) 180 160 140 120 100 80 Hajun vaikutus havainnoijaan E A B C D Fyysisiä vaikutuksia Selvä viihtyvyyshaitta Lievä viihtyvyyshaitta Ei erityistä vaikutusta D C B A E Miellyttävä 60 40 20 0 Finnfeeds Finland Neste Oil Raisio yhtymä Raision kaupungin jätevesipumppaamo Raision kaupungin keskuspuhdistamo Mauste Sallinen Multilift Pansion öljysatama Naantalin satama Topinojan kaatopaikka Turun jätteenpolttolaitos Isosuon jäteasema Kuva 17. Syksyn haistelujakson panelistien arvioimat hajuhaittojen aiheuttajat. 220 200 180 160 140 120 100 Hajun vaikutus havainnoijaan E A Fyysisiä vaikutuksia D B Selvä viihtyvyyshaitta C D C Lievä viihtyvyyshaitta Ei erityistä vaikutusta B E Miellyttävä A 80 60 40 20 0 Finnfeeds Finland Neste Oil Raisio yhtymä Raision kaupungin keskuspuhdistamo Raision kaupungin jätevesipumppaamo Mauste Sallinen Multilift Pansion öljysatama Naantalin satama Topinojan kaatopaikka Turun jätteenpolttolaitos Isosuon jäteasema Kuva 18. Kevään haistelujakson panelistien arvioimat hajuhaittojen aiheuttajat.

33(54) Kevään haistelujaksolla Raisio Oyj näyttää aiheuttavan muita toimijoita enemmän hajuja. Näistä hajuhavainnoista kuitenkin yli puolet oli joko vain lievää viihtyvyyshaittaa aiheuttavia tai ei erityistä vaikutusta aiheuttavia. Raisio Oyj:n tuotantolaitos oli myös ainoa, joka aiheutti miellyttävää hajua. Molemmilla haistelujaksoilla panelistit arvioivat fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia hajuja tulevan eniten Neste Oil Oyj:lta. Fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia haisteluja oli kuitenkin vain pieni osa kokonaisuudesta, noin 7 % syksyllä ja noin 5 % keväällä tehdyistä haisevista hajuhavainnoista. Neste Oil Oyj:n toiminnan luonteen takia vaikuttaa siltä, että toiminnasta tulee joko erittäin voimakkaita vaikutuksia aiheuttavia hajupäästöjä tai sitten ei lainkaan hajupäästöjä. Taulukossa 2 on esitetty ensimmäisen ja toisen haistelujakson havaitut hajuhaitat luokiteltuna niiden vaikutusten perusteella. Hajun vaikutusta kuvaavat luokat ovat: A= fyysisiä vaikutuksia B= selvä viihtyvyyshaitta C= lievä viihtyvyyshaitta D= ei erityistä vaikutusta E= miellyttävä Taulukko 2. Havaitut hajuhaitat vaikutuksien perusteella. Vaikutus A B C D E Yhteensä syksyn haistelujakso Yhteensä kevään haistelujakso 47 170 214 187 37 655 23 149 168 73 4 417 Syksyn haistelujaksolla fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia hajuhavaintoja (luokka A) oli 47 tuntihavaintoa, joista 31 (0,33 % kokonaishavaintotunneista) arvioitiin olevan joistakin kolmesta tutkimuksen kohteena olevista yhtiöistä. Hajuhavaintojen kestot olivat keskimäärin parin tunnin mittaisia. Pisimmät luokkaan A kuuluvat hajuhavainnot syksyllä olivat kestoltaan 6 tuntia, 5.11.2006 (hajun lähteeksi arvioitu Finnfeeds Finland Oy) sekä 24.11.2006 (Fortum Power and Heat Oy). Fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia hajuhavaintoja syksyn haistelujaksolla teki 6 panelistia. Kevään haistelujaksolla fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia haisteluhavaintoja (luokka A) oli 23 tuntihavaintoja, joista 19 (0,26 % kokonaishavaintotunneista) arvioitiin olevan joistakin kolmesta tutkimuksen kohteena olevista yhtiöistä. Hajuhavaintojen kestot olivat keskimäärin parin tunnin mittaisia. Pisin luokkaan A kuuluva hajuhavainto keväällä oli kestoltaan 4 tuntia, 7.5.2007 (hajun lähteeksi arvioitu Neste Oil Oyj).

34(54) Fyysisiä vaikutuksia aiheuttavia hajuhavaintoja teki kevään haistelujaksolla 2 panelistia. Syksyllä 170 havaintotuntia oli arvioitu olevan selvää viihtyvyyshaittaa aiheuttavia ja 214 havaintoa oli kirjattu lievää viihtyvyyshaittaa aiheuttaviksi. Keväällä 149 havaintotuntia oli arvioitu olevan selvää viihtyvyyshaittaa aiheuttavia ja 168 havaintoa oli kirjattu lievää viihtyvyyshaittaa aiheuttaviksi. Yksittäisiä miellyttäviä hajuhavaintoja tehtiin molemmilla haistelujaksoilla, lähteeksi arvioitu Raisio Oyj sekä muut hajulähteet (sauna, sade, muu tunnistamaton jne.). Tarkasteltaessa tuulitietoja sekä hajuhavaintoja ei kummallakaan haistelujaksolla esiintynyt merkittävästi epäjohdonmukaisia hajuhavaintoja. Taulukoissa 3 ja 4 esitetään hajurekisterin sisältämät panelistien tekemät arvioinnit hajun lähteestä sekä vaikutuksesta haistelujaksoilla. Taulukko 3. Hajurekisterin sisältämät panelistien tekemät arvioinnit hajun lähteestä sekä vaikutuksesta syksyn haistelujaksolla. Hajun lähde Hajun vaikutus A B C D E 1 Finnfeeds Finland Oy 7 72 50 17 2 Neste Oil 18 17 53 24 3 Raisio Oyj 5 30 59 69 11 4 Raision kaupungin 1 7 5 2 jätevesipumppaamo 5 Raision kaupungin 2 10 13 6 keskuspuhdistamo 6 Mauste Sallinen 1 7 Multilift 1 5 8 Pansion öljysatama 1 10 Topinojan kaatopaikka 2 13 Muu tunnistettava lähde 10 16 9 50 26 (kts alla) 14 Muu tunnistamaton lähde 3 12 22 19 SUMMA 47 170 214 187 37 Muuhun tunnistettavaan lähteeseen oli merkitty hajun lähteeksi mm. sauna, liikenne, kadun kaivutyö, viemärit, takka, puutarha, Fortum Power and Heat Oyj.

35(54) Taulukko 4. Hajurekisterin sisältämät panelistien tekemät arvioinnit hajun lähteestä sekä vaikutuksesta kevään haistelujaksolla. Hajun lähde Hajun vaikutus A B C D E 1 Finnfeeds Finland Oy 1 14 17 4 2 Neste Oil 12 33 20 16 3 Raisio Oyj 6 60 87 38 4 Raision kaupungin 9 2 1 jätevesipumppaamo 5 Raision kaupungin 1 2 keskuspuhdistamo 6 Mauste Sallinen 2 7 Multilift 1 9 Naantalin satama 1 10 Topinojan kaatopaikka 1 12 Isosuon jäteasema 16 7 1 13 Muu tunnistettava lähde 8 4 1 (kts alla) 14 Muu tunnistamaton lähde 3 6 29 10 4 SUMMA 23 149 168 73 4 Muuhun tunnistettavaan lähteeseen oli merkitty hajun lähteeksi mm. roskien poltto, sulava maa, tietyömaa, entinen yleinen WC. 7.1 Havainnot hajuttomasta tilanteesta Panelistien aktiivisuus ja hajupäiväkirjaan merkitseminen hajuttoman tilanteen osalta oli vaihtelevaa. Tästä johtuen ei alueen hajuttomasta tilanteesta voida tarkempaa analyysiä tehdä. Hajuttomasta tilanteesta merkityt havainnot ovat myös pääasiassa tehty vain kotiosoitteessa. Näin ollen hajuttomien alueiden esittäminen tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei ole mahdollista. 7.2 Havainnot yhtiöittäin Kuvissa 19 24 on esitetty panelistien tekemät hajuhavainnot yhtiöittäin. Kuvissa on huomioitu vain viihtyvyyshaittaa aiheuttavia havaintoja. 7.2.1 Finnfeeds Finland Oy Syksyn haistelujaksolla hajuhavaintoja oli Finnfeeds Finland Oy:ltä 146 havaintotuntia. Havainnot painottuvat syksyn ja kevään haistelujaksolla Finnfeeds Finland Oy:n läheisyyteen. Syksyllä tehtiin määrällisesti enemmän hajuhavaintoja kuin keväällä. Keväällä havaintotunteja kirjattiin 36. Finnfeeds Finland Oy:n toiminnasta tehdyt hajuhavainnot on esitetty kuvissa 19 ja 20.