KAMARIMUSIIKKIA BALDERIN SALISSA 25.3.2017 klo 15.00 Nuoret lupaukset Heidi-Annina Nikkilä, viulu Sanni Kangas, viulu Niilo Ruotsala, piano Seele-kvartetti Rebecca Roozeman, viulu Amanda Ernesaks, viulu Kristian Sallinen, alttoviulu Tatu Kauppinen, sello VAPAA PÄÄSY
Ohjelma: J. Sibelius: Masurkka op. 81 no 1 C. Saint-Saëns (sov. E. Ysaÿe): Valssi-kapriisi Sanni Kangas, viulu ja Mart Ernesaks, piano *** J.S. Bach: Ranskalainen sarja G-duuri Allemande Courante W.A. Mozart: Sonaatti B, KV 570 Allegro F. Chopin: Etydi op. 10 no 12 'Vallankumousetydi' Niilo Ruotsala, piano *** E. Ysaÿe: Ballade op. 27 no 3 Heidi-Annina Nikkilä, viulu *** B. Bartók: Jousikvartetto no 1 Sz 40 Lento Allegretto Allegro vivace Seele-kvartetti Ohjelmatekstit: konsertin taiteilijat
Seele-kvartetti Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen neljä opiskelijaa perustivat jousikvartetin omasta halustaan ja aloitteestaan. He alkoivat soittaa yhdessä syksyllä 2015. Kvartetin keski-ikä on 15 vuotta. Viiden kuukauden harjoittelun jälkeen he voittivat ensimmäisen kilpailunsa, Erkki Melartin -kamarimusiikkikilpailun II sarjan. Kvartetin soittajat löysivät toisensa yhteisestä kaveripiiristä; jotkut ovat olleet tuttuja keskenään jo vauvamuskarista lähtien. Seele-kvartetti on opiskellut mm. Paavo Pohjolan, Teemu Kupiaisen sekä legendaarisen Borodin-kvartetin viulistin Mikhail Kopelmanin johdolla. Heinäkuussa kvartetti osallistui Savonlinnan Musiikkiakatemian kamarimusiikkikurssille, jossa heitä opettivat professorit Miguel da Silva, Mark Gothóni ja Marko Ylönen. Seuraavaksi tähyillään myös Keski-Eurooppaan, kohti kansainvälisiä kilpailuja ja kursseja.
E. Ysaÿe: Ballade op. 27 no 3 Belgialainen viuluvirtuoosi, säveltäjä ja kapellimestari Eugène Ysaÿe (1858-1931) sävelsi 6 sonaattia sooloviululle op. 27 vuonna 1923. Kolmas sonaatti, Ballade, on omistettu Ysaÿen ystävälle, romanialaiselle viulistisäveltäjä Georges Enesculle (1881-1955), joka Ysaÿen tavoin jäi historiaan merkittävänä ja monipuolisena muusikkona. Heidi-Annina Nikkilä opiskelee viulunsoittoa Tampereen Ammattikorkeakoulussa esittävän säveltaiteen linjalla opettajanaan Laura Vikman. Ammattiopintojen aikana Heidi-Anninan opettajina ovat toimineet myös Juhani Palola (Lahden Konservatorio 2008-2011), Juho Laitinen (2011-2013) ja Nikolai Fadeev (TAMK 2013-2015). *** Béla Bartókin ensimmäinen jousikvartetto valmistui vuonna 1909. Bartók ammensi inspiraatiota teokseensa muun muassa rakkaudestaan viulisti Stefi Geyeriä kohtaan. Geyerille lähettämässään kirjeessä Bartók kuvaili teoksen ensimmäistä osaa hautajaislauluksi, ja sen ensimmäiset sävelet ovat kuultavissa myös Bartókin ensimmäisessä viulukonsertossa joka on osoitettu juuri Geyerille. Kvarteton kolmatta osaa kuvaillaan usein kaikista tyypillisimmäksi Bartókin aikuisiän tuotannoksi. Seele-kvartettilaisten mielestä teos on todella hieno, koska siinä on havaittavissa runsaasti vuoropuhelua soitinten välillä. Myös aivan kappaleen loppu sykähdyttää, sillä se kruunaa ja huipentaa teoksen näyttävästi. Haastetta kappaleesta löytyy yllin kyllin: se on niin tulkinnallisesti kuin teknisestikin vaikea. Oman tulkinnan luominen on osoittautunut yhdeksi tämän teoksen kiperimmistä haasteista. Seeleläiset ovat yhtä mieltä siitä, että tämä teos on vaikein, jota he tähän mennessä ovat soittaneet.
Sibelius: Masurkka Sibeliuksen Masurkka valmistui syksyllä vuonna 1915. Samaan aikaan Sibelius sävelsi 5. sinfoniaa. Masurkan kanssa samaan opukseen (op.81) kuuluvat myös kappalet: Rondino, Valse, Aubade ja Menuetto. Masurkassa on rohkeasti piirretty melodia ja se sisältää laajoja intervallihyppyjä, huiluääniä ja pizzicatoja. Se on hyvä salonki- tai showkappale. Saint-Saëns - Ysaÿe: Valssi-kapriisi Saint-Saëns (1835-1921) oli ranskalainen romantiikan ajan säveltäjä. Ysaÿe (1858-1931) oli belgialainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari, jonka sävellykset olivat yleensä taiturillisia. Saint-Saëns on säveltänyt alunperin pianolle kolmijakoisen etydin. Ysaÿe on sovittanut siitä tämän valssi-kapriisin viululle ja orkesterille. Johdannon jälkeen tulee rauhallinen valssi. Loppua kohden kappale nopeutuu ja hurjistuu. Lopulta kappale on kuin pyörremysky. Kappaleen välissä on välillä pieniä kadensseja. Sanni Kangas (s.2004) aloitti viulunsoiton viisivuotiaana Suzukikoulussa Tampereella, ja siirtyi seuraavana vuonna Tampereen Konservatorioon Silva Koskelan oppilaaksi. Viuluakatemiassa hänen opettajinaan ovat olleet Janne Malmivaara, Elina Vähälä ja Ilja Grubert. Sanni on saanut oppia myös useilta mestarikursseilta, joissa opettajina ovat olleet mm. UHK:n jäsenet, Kaija Saarikettu ja Jan Repko. Kälviän musiikkileiri on hänelle jokakesäinen kohokohta. Kilpailuissa Sanni on käynyt niin kotimaassa kuin myös ulkomailla, saavutuksina Kaunas Sonorum Liettua 2013 -kilpailun diplomi, Concour International Grumiaux Belgia 2015 -kilpailun diplomi erityismaininnalla ja Juhani Heinosen viulukilpailun finaalipaikka Jyväskylassä 2016. Sanni valittiin esiintymään myös Tampere Filharmonian Nuorten solistien konserttiin keväällä 2016. Soittimena Sannilla on tällä hetkellä Klaus Ludvig Klemetin v. 2012 rakentama ¾-viulu.
Mart Ernesaks on opiskellut Eestin Musiikkiakatemiassa pianonsoittoa professori Bruno Lukk in johdolla. Pianonsoiton opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa, jossa hän syksyllä 1993 suoritti Hui- Ying Liu-Tawaststjernan johdolla Musiikin maisterin ja vuonna 2014 Musiikin tohtorin tutkinnon. Lisäksi Mart Ernesaks on osallistunut mm. Klaus Schilden, Dmitri Baškirovin, Hans Leygrafin, Pascal Devoyonin sekä Ralf Gothónin mestarikursseille. Hän on esiintynyt sekä solistina että kamarimuusikkona useissa Euroopan maissa. Mart Ernesaks on tehnyt lukusia nauhoituksia Viron radiolle ja levy-yhtiö Melodijalle. Vuodesta 1994 hän on toiminut lehtorina Helsingin Konservatoriossa sekä tuntiopettajana Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa ja Taideyliopistossa. J.S. Bach: Ranskalainen sarja G-duuri Allemande - Courante W.A.Mozart: Sonaatti B-duuri, KV 570 Allegro F. Chopin: Etydi op. 10 no 12 'Vallankumousetydi' J.S.Bachin 332-vuotissyntymäpäivän kunniaksi pianisti Niilo Ruotsala soittaa aluksi Ranskalaisesta sarjasta G-duuri osat Allemande ja Courante. Johann Sebastian Bach sävelsi tunnetut sarjansa vuosien 1722-1725 aikana. Niilon omat kommentit: Bachin musiikki on barokkia. Allemande on hitaampi ja haastavampi musiikillisesti ja tulkinnallisesti. Courante on nopeampi ja vähän räväkämpi. Seuraavaksi Niilo soittaa Mozartin B-duurisonaatin ensimmäisen osan Allegro. Mozart sävelsi sonaatin vuonna 1789. Sonaatti on tunnelmaltaan elämänmyönteinen ja leikkisä.
Niilon ajatukset teoksesta: Sonaatti on perus-mozartia. Sitä on kiva soittaa ja se on hyvin kirjoitettu. Soitan sitä joskus eri sävellajeissa huvikseni. Konsertin viimeisenä teoksena kuullaan yksi tunnetuimmista Chopinin teoksista, Vallankumousetydi op.10 no.12. Saadessaan tietää ns. marraskuun kansannousun kukistumisesta syyskuussa 1831 Chopin oleskeli Stuttgartissa. Vallankumousetydin on arveltu syntyneen tuona Chopinin Stuttgartissa viettämänä aikana. Niilon ajatukset etydistä: Etydi on lempparini näistä kaikista teoksista. Pidän siitä koska tykkään eniten juuri romanttisesta musiikista. Etydi on haastava, mutta selviydyn mielestäni siitä hienosti." Niilo Ruotsala (s.2002) opiskelee pianonsoittoa Itä-Helsingin musiikkiopistossa Eero Mannisen oppilaana. Nuoresta iästään huolimatta Niilo on palkittu useassa piano- ja kamarimusiikkikilpailuissa, mm. Madetoja-kilpailussa, Tapiolapianokilpailussa sekä Melartin-kamarimusiikkikilpailussa. Niilo on esiintynyt pianosolistina mm. Helsingin kaupunginorkesterin juniorikonsertissa ala-asteen 5. luokalla, pianosolistina Itä-Helsingin lapsijousten kanssa sekä osallistunut lapsijousten Saksan-kiertueelle cembalistina. Niilo myös säveltää sekä sovittaa musiikkia. Niilo on sovittanut mm. Helsingin kaupunginorkesterille K. Kondon Super Mario-pelikappaleen, jonka orkesteri esitti Musiikkitalossa konsertissaan. Niilo soittaa myös kevyttä musiikkia mm. Krunikka Star -big bandissä. Musiikin harrastamisen lisäksi Niilo lukee paljon sekä harrastaa Rubikin kuution ratkaisemista mahdollisimman lyhyessä ajassa.