Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Samankaltaiset tiedostot
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon

Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa. Harri Kaartinen , FOREST BIG DATA -hankkeen tulosseminaari

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Puulajitulkinta laserdatasta

Laserkeilaus osana puuhuoltoa

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

Tree map system in harvester

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Kohti puuhuollon digitalisaatiota

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Forest Big Data perusteita seuraavan sukupolven metsävaratietojärjestelmälle

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA.

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Biomassatulkinta LiDARilta

Älyä metsäkoneeseen 3D-laserkeilauksella Heikki Hyyti, Konenäköpäivät, #Reset17

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät

Earth Observation activities in University of Eastern Finland

Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

ARVO ohjelmisto. Tausta

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, , Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen

Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa

Kymmenen vuotta puulajin perässä Mihin päästiin? Ilkka Korpela, HY/Metsätieteiden laitos

Autonomisuus metsässä. Heikki Hyyti Studia Militaria

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa

DroneKnowledge Towards knowledge based export of small UAS remote sensing technology Kohti tietämysperusteisen UAS kaukokartoitusteknologian vientiä

Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä

Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti.

LASERKEILAUS METSÄOMAISUUDEN TALOUDELLISEN ARVONMÄÄRITTÄMISEN APUVÄLINEENÄ. Markus Holopainen 1, Kauko Viitanen 2

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puusto tunnusten koealatason estimoinnissa

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

menetelmiä metsävaratietojen

MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA

Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen

MAASTOSSA MITATTAVAN MINIMILÄPIMITAN VAIKUTUS PUUSTOTULKINTAAN JA KUOLLEEN PYSTYPUUSTON ENNUSTAMINEN LASERKEILAUSPOHJAISESSA METSÄNINVENTOINNISSA

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Hakkuukoneen paikannetulla hakkuulaitteella kerätyn puutiedon hyödyntäminen lentolaserkeilaukseen perustuvan puustotulkinnan aputietona

Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy

Metsätieteiden kenttäkurssi (FOR110) Hyytiälä 2016 Hyde-info

Metsätieteen aikakauskirja

Puutavaran mittauksen visio 2020

LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Osaamispohjainen kasvu 3D-digitalisaation, robotiikan, paikkatiedon ja kuvankäsittelyn sekä -laskennan yhdistetyssä teknologiamurroksessa

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA 1 (6) Rahoituksen hakija. Hankkeen perustiedot. Hankkeen yhteistyökumppanit INNOVAATIORAHASTO HAKEMUS 2017

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Gradu UASI-hankkeesta

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Tietojenkäsittelytieteen tutkimusmetodit J. Parkkinen, M. Hauta-Kasari & V. Heikkinen

Nikkarilan Laserkeilausprojekti

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Hakkuukone metsätiedon lähteenä

LASERKEILAUSPOHJAISESTA PUUSTOTULKINNASTA JOHDETTUJEN PUUSTOTUNNUSTEN JA HAKKUUESITYSTEN LUOTETTAVUUS KITTILÄN LASERKEILAUSALUEEN YKSITYISMETSISSÄ

LASERKEILAUS- JA KUVA-AINEISTOJEN AUTOMAATTINEN TULKINTA KARTTOJEN AJANTASAISTUKSESSA

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

Digitalisaatio mullistaa metsäalaa

Tulevaisuuden ratkaisu datan yhdistämiseen ja jakeluun. Forest Big Data Tulosseminaari, Miika Rajala, Risto Ritala TTY

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Kuvioraja-aineiston virheiden korjaaminen numeeristen ortoilmakuvien ja automaattisen segmentoinnin avulla

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Avoin datapolitiikka ja avoimen lähdekoodin toimintamalli- Metsäva

Puuhuollon digitalisaatio ja metsäkonetiedon mahdollisuudet

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Transkriptio:

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari 8.3.2016 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Markus Holopainen, Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa? Harri Kaartinen, Maastolaserkeilauksen mahdollisuudet metsävaratiedon hankinnassa ja puunkorjuussa Ville Kankare, Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistosta

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa: hieman historiaa 1977 Solodukhin ym. julkaisevat 1. artikkelin profiloivaan laseriin perustuvasta puiden mittaamisesta 1980-luku, Nelson ym. tutkivat profiloivan laserin mahdollisuuksia laajojen alueiden metsien inventoinnissa. 1997 E. Naesset julkaisee 1. artikkelin laserkeilaukseen (ALS) perustuvasta puustotunnusten estimoinnissa 1999 Hyyppä & Inkinen, 1. artikkeli ALS-yksinpuintulkintamenetelmästä 1999-2002 Aluepohjaisen ALS-inventointimenetelmän kehittäminen, mm. Naesset (2002) 2002- Useita aluepohjaiseen inventointiin liittyviä tutkimushankkeita (mm. Hyyppä & Maltamo) Digitaaliseen fotogrammetriaan (ilmakuvamittaukseen) perustuva yksinpuintulkintamenetelmä (Korpela 2004) 2006-2015 Aluepohjainen laserkeilausinventointi operatiiviseen käyttöön metsäsuunnittelussa Suomessa 2006-2008 Puulajiositteiden / puutavaralajien ennustaminen ALS-aineistoista, tutkimuksia 2008 SA-tutkimushankkeita, joissa tavoitteena lasermittausten entistä parempi hyödyntäminen (täsmämetsätalous). 2008 Maastolaserkeilausmenetelmien kehittäminen SA:n Laserkeilauksen huippuyksikkö (2014-2019), Forest Big Data hanke (2014-2016)

Laserkeilauksen avulla tarkempaa metsävaratietoa kuviotasolta puu(oksa)tasolle

Yksinpuintulkinnan pullonkauloja Puiden paikannustarkkuus maastossa mitatun ja lentolaserkeilauksella tulkitun puun yhdistäminen Puulajitulkinta Erilaiset tulkinta-algoritmit tuottavat erilaisia tuloksia Korkeapulssisen laseraineiston hinta Yksinpuintulkinnan toimivuus vaikeammissa puusto-olosuhteissa kyseenalainen (tiheät metsiköt, useampijaksoiset, sekapuustot, nuoret kehitysluokat)

DIGILE/D2I/Forest Big Data, Task2.1/ UH & FGI Keskeisiä tavoitteita: Runkulukusarjan mittaamisen / ennustamisen tarkentaminen Puuston laatutunnusten mittaaminen Yksinpuintulkintamenetelmien kehittäminen Keskeisiä tuloksia: Seuraavan sukupolven metsävaratieto visiopaperi. Holopainen, M., Vastaranta, M. & Hyyppä, J. 2014. Outlook for the next generation s precision forestry in Finland. Forests 2014, 5(7), 1682-1694 Monilähteinen yksinpuintulkinta testi esimerkkileimikolla Vastaranta, M., Saarinen, N., Kankare, V., Holopainen, M., Kaartinen, H., Hyyppä, J. & Hyyppä, H. 2014. Multisource single-tree inventory in the prediction of tree quality variables and logging recoveries. Remote Sensing, 2014, 6, 3475-3491. Automaattisten menetelmien kehittäminen puutunnusten (läpimitat, runkokäyrä, oksat) TLSmittaukseen: Liang, X., Kankare, V., Yu, X., Hyyppä, J. & Holopainen, M. 2014. Automatic stem curve measurement using terrestrial laser scanning. IEEE Transactions on Geoscience and Remote Sensing (TGRS), 52(3):1739-1748. ALS & TLS (MLS) yhdistelmä runkolukusarjan, puutavaralajien ja puiden ulkoisten laatutunnusten mittaamisessa; Kankare, V., Vauhkonen, J., Tanhuanpää, T., Holopainen, M., Vastaranta, M., Joensuu, M., Krooks, A., Hyyppä, J., Hyyppä, H., Alho, P. & Viitala, R. 2014. Accuracy in estimation of timber assortments and stem distribution A comparison of airborne and terrestrial laser scanning techniques. ISPRS Journal of Photogrammetry and Remote Sensing, 97:89-97, Kankare, V., Joensuu, M., Vauhkonen, J., Holopainen, M., Tanhuanpää, T., Vastaranta, M., Hyyppä, J., Hyyppä, H., Alho, P., Rikala, J., Sipi, M. Estimation of timber quality of Scots pine with terrestrial laser scanning. Forests 2014, 5: 1879 1895. Satelliittipaikannuksen tarkkuus metsäolosuhteissa: Kaartinen, H., Hyyppä, J., Vastaranta, M., Kukko, A., Jaakkola, A., Yu, Xiowei, Pyörälä, J. Liang, X., Liu, J., wang, Y., Kaijaluoto, R., Melkas, T., Holopainen, M. & Hyyppä, H. 2015. Accuracy of kinematic positioning using global satellite navigation systems under forest canopies. Forests 2015, 6, 3218-3236; doi:10.3390/f6093218.

Tulevaisuuden metsävaratieto Ajantasainen hilatason inventointi + runkolukusarjan ja laatutunnusten tarkentaminen puukohtaisella tiedolla

Vision: tree attribute update using Multisource single tree inventory (MS-STI) 2Dscanning Harvester MLS Tree map, species TLS First thinning MLS SAR TLS Calipers etc. Reference data Harvester Tree Attribute Update Remote Sensing Aerial images ALS Prior second thinning or clear-cut Stem distribution Tree quality 7 9.3.2016

Evo testikenttä seuraavan sukupolven metsävaratiedon keräämiseen Alueen koko 4 km x 6 km, 91 metsikkökoelaa (32 x 32 m) Perinteiset maastomittaukset, puiden tarkka paikannus Maastolaserkeilausmittaukset: TLS-, MLS-, PLS (personal laser scanning) Kaukokartoitusaineistoja Satelliittiaineistot: Korkean resolution optisen ja mikroaaltoalueen aineistot: World View2,Terra-SAR-X stereo (TSX stereo), Tandem X (TDX INSAR) Lentokonemittaukset (MML): Ilmakuvia ja laseraineistoja eri korkeuksilta kuvattuna

ALS- vs ilmakuvapintamalli

DSI

Airborne laser scanning (ALS) vs Digital stereo imagery (DSI) Accuracies in Random Forest predictions using DSI and ALS metrics. Differences in DSI and ALS derived CHMs in mature Scots pine stand. Canopy gaps are missing from the DSI. Department of Forest Sciences/ Mikko Vastaranta

Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa? Yhteenveto Aluepohjainen inventointi / nykyiseen metsävaratietoon perustuvat lisäarvosovellukset Vaatimustaso: rasteritason metsävaratiedon tulee olla riittävän tarkkaa & ajantasaista Nykyinen tai nykyisenkaltainen metsävaratieto riittää moniin lisäarvosovelluksiin: sähköinen puukauppa (ostotarjousten teko & hyväksyminen), puuston laatuluokitus, Boniteetti & metsän arvo, Korjuukelpoisuus Yksinpuintulkinta: Metsävaratieto leimikkosuunnittelussa ja puunkorjuun ohjauksessa / logistiikassa vaatimustaso: runkolukusarjan & puuston laatutunnusten ennustamisen tarkkuus sillä tasolla, että hakkuut voi suunnitella ilman metsässä käyntiä & metsävaratietoa voi suoraan hyödyntää koko puunkorjuun logistiikkaketjussa Tavoitetila tulevaisuuden metsävaratiedolle Haasteita / keskeisiä kysymyksiä (aluepohjainen inventointi / yksinpuintulkinta) Kuinka usein uusi ALS-aineisto hankitaan? ALS-aineistojen pulssitiheys? Muiden 3D RS-menetelmien hyödyntäminen? Ilmakuvat / korkean resoluution satelliittikuvat? Monikanavainen keilaus? Maastomittausten määrä? Taimikkoinventointien tarkentaminen? Missä yksinpuintulkinta toimii ja missä ei? Optimaalinen ALS-TLS-/MLS-yhdistelmä? Monilähteinen yksinpuintulkinta? Hakkuukonetiedon hyödyntäminen? Mittaus vs mallinnus?

Kohti operatiivista yksinpuintulkintaa

Kiitos ja kumarrus FBD! Munchenin kaukokartoituskonferenssissa Forest Big Data hankkeen ilosanomaa levittämässä, kevät 2015. vasemmalta Jari Vauhkonen, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Ville Kankare, Ville Luoma & Topi Tanhuanpää EffFibre 14