Vaasan kaupunki Rakennus- ja ympäristölautakunta PL 3 (Senaatinkatu 1) 65101 Vaasa Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen lupapäätös (ympäristölupapäätös) Päätös on annettu julkipanon jälkeen 29.9.2017 (kokouspäivä 27.9.2017 75) Puh. 040 764 2412 Asia Vaasan kaupungin vapaa-aikavirasto hakee ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ympäristölupaa Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilituhkien hyödyntämiseen jalkapallokentän pohjarakenteissa. Toiminnalle haetaan aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska rakentamisen viivästyminen haittaisi vuonna 2018 pidettävien jalkapallon 19-vuotiaiden EM-kisojen järjestämistä. Luvan hakija Vaasan kaupunki / vapaa-aikavirasto Vaasanpuistikko 20 65100 Vaasa Toiminta ja sijainti Kivihiilen poltossa syntyvän lento- ja pohjatuhkan hyödyntäminen jalkapallokentän (tekonurmikenttä) rakennekerroksissa luonnon maa-aineksia korvaavana materiaalina Vaasan Ristinummella kiinteistöillä 905-416-1-68 ja 905-27-27-1. Tuhkia käytetään yhteensä enintään 9500 m 3. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Rakentamiselle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13f nojalla (ammattimainen tai laitosmainen jätteen käsittely). Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohtien 12 f ja ympäristönsuojelulain 34 :n mukaan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluun liittyvät luvat ja päätökset Toiminnalla ei ole aikaisempaa lupaa. Kyseessä on uusi toiminta. Alueen kaavoitustilanne ja ympäristö Suurimmaksi osaksi suunnittelualue on asemakaavan ulkopuolella sijaitsevaa lehtipuuvaltaista metsää. Vaasan yleiskaavassa 2030 alueen eteläosaan on merkitty pientalovaltainen asuinalue (AP) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) sekä yleisen tien alue (LT). Pieni osa alueesta on asemakaavan 544 osoittamalla opetustoiminnan korttelialueella (YO) ja asemakaavan 465 osoittamalla pysäköintialueella (LP). Jalkapallokentän rakentamiselle on Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 27.6.2017 myöntänyt suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen asemakaavasta. 1
Alue rajoittuu katualueisiin (Lehtikuusentie ja Vanhan Vaasan katu), kevyen liikenteen väylään sekä Variskan koulun piha-alueeseen. Lähin asuinrakennus on Lehtikuusentien varressa noin 30 metrin etäisyydellä tuhkarakenteesta. Variskan koulun rakennukseen on etäisyyttä 100 metriä. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella. Sepänkylän-Kappeljnmäen pohjavesialueeseen on etäisyyttä 700 metriä ja lähimpään vesistöön (Pilvilampi) 1600 metriä. Pintavesien valumasuunta on alueelta itään ja edelleen lentokentän länsipuoleista ojitusta pitkin Tuovilanjokeen. HANKKEEN KUVAUS Rakenteen kuvaus Varsinaisen pelikentän, jonka alueella tuhkaa käytetään, koko on 6400 m 2 (100 x 64 metriä). Pelikentän ulkopuolelle rakennetaan aita. Tasatun pohjamaan päälle levitetään suodatinkangas, jonka päälle tulee 150 mm paksuinen salaojituskerros. Kerrokseen tulee salaojat 10 metrin välein. Salaojakerroksen päälle tulee 700 mm kivihiilituhkaa. Tuhka tiivistetään kerroksittain. Sekä tuhkakerroksen ala- että yläpuolelle asennetaan suodatinkankaat. Tuhkakerroksen päälle rakennetaan ylempi 150 mm:n paksuinen salaojituskerros, jonka päälle rakennetaan kalliomurskeista jakava ja kantava kerros. Kiviainesten päälle asennetaan kumirouhetekonurmi. Rakenteen paksuus pohjamaasta tekonurmen pintaan on noin 1,5 metriä. Salaojat kallistetaan kentän keskeltä laidoille päin 0,75 %. Kuva 1. Pelikentän pohjarakenteen poikkileikkaus. 2
Pohjois-eteläsuuntaisista salaojista vedet johdetaan tuhkarakenteen pohjois-, etelä- ja itäsivuille asennettaviin 160 mm:n salaojaputkiin. Kokoomasalaojaputkista vedet johdetaan 315 mm:n sadevesiviemäriin, joka yhdistetään Vanhan Vaasan kadun reunassa olemassa olevaan sadevesikaivoon. Sadevesikaivosta johtaa 600 mm:n betoniviemäri 150 metrin etäisyydellä olevaan avo-ojaan, jonka vesi virtaa 5,6 kilometrin päässä Tuovilanjokeen. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Hakemuksen mukaan hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Jätteen käyttö rakenteessa säästää luonnon kiviaineksia. Tuhka sisältää haitallisia aineita, mutta niiden rajallinen liukoisuus ja liuenneiden aineiden voimakas laimeneminen Tuovilanjoessa ei arvion mukaan aiheuta jokiveden laadun heikentymistä. Peitetystä tuhkarakenteesta liukenevien aineiden määristä on kokemusta muista vastaavista rakennuskohteista. Ympäristöhaittoja voi aiheutua tuhkan pölyämisestä kuljetuksen ja tuhkakerrosten tiivistämisen aikana sekä tuhkan sisältämien haitallisten aineiden leviämisestä ympäristöön valumavesien mukana. Pölyämistä estetään kuljettamalla ja käsittelemällä tuhkaa kosteana. Tuhkan tiivistymistä rakenteeseen seurataan vesivolymetrisin mittauksin. Tuoreimpien tuhkasta tehtyjen analyysien (helmikuu 2017) mukaan lentotuhkan fluoridin, sulfaatin, kromin ja molybdeenin liukoisuudet ylittävät peitetylle rakenteelle asetuksessa 403/2009 asetetut raja-arvot. Pohjatuhkan liukoisen kloridin pitoisuus ylittää peitetylle rakenteelle asetetun raja-arvon. Raja-arvoja sovelletaan asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä hyväksyttävään hyötykäyttöön. Rakentamisen aikana syntyy vähäisiä melupäästöjä ja tärinää tarvittavasta raskaasta liikenteestä ja työkoneista. Ympäristökuormituksen tarkkailu Lupahakemus sisältää ehdotuksen tarkkailuohjelmaksi. Rakenteeseen käytettävän tuhkan määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Käytettävää tuhkaa tarkkaillaan laadunvalvontanäyttein, joista analysoidaan asetuksen 403/2009 mukaiset ainepitoisuudet ja liukoisuudet. Alueen kuivatusvesiä tarkkaillaan kerran vuodessa (keväällä tai syksyllä). Vertailupisteenä toimii kentän länsipuolinen avo-oja. Tuhkarakenteen ympäristökuormitusta kuvaava näyte otetaan hulevesiviemäristä, johon johdetaan vesi kentän salaojituksesta. Ensimmäiset näytteet otetaan ennen tuhkarakenteen tekemistä. Vesinäytteistä analysoidaan sameus, lämpötila, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, kokonais- ja nitraattityppi, arseeni, barium, kadmium, kromi, kupari, elohopea, molybdeeni, nikkeli, lyijy, antimoni, seleeni, sinkki, vanadiini, kloridi, fluoridi ja sulfaatti. Ennen rakentamisen alkua otetaan vertailunäytteet avo-ojista. Tarkkailun jatkamistarve arvioidaan kaksi vuotta tuhkarakenteen valmistumisen jälkeen. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 21.8.2017 saapuneella hakemuksella. 3
Hakemuksen vireille tulosta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kirjeitse laitoksen naapurikiinteistöjen haltijoille sekä Vaasan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 22.8. 20.9.2017. Ympäristölupahakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Vaasan kaupungin ympäristöosastolla. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakemuksesta pyydetyt lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomaisella ei ollut asiasta lausuttavaa. Tarkastuskäynnit Hankealueelle ei ole tehty tarkastuskäyntiä. RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutkinut lupahakemuksen ja ympäristöluvan myöntämisedellytykset sekä päättää myöntää Vaasan kaupungin vapaa-aikavirastolle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kivihiilituhkien hyötykäyttöön Vaasan kaupungin Ristinummella kiinteistöillä 905-416-1-68 ja 905-27-27-1 edellyttäen, että seuraavia luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi sekä toiminnan valvonnan kannalta tarpeellisia lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Toiminnalle myönnetään aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon. Lupamääräykset Rakenteen toteuttaminen 1. Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilivoimalan lentotuhkaa (10 01 02) ja pohjatuhkaa (10 01 01) saa käyttää suunnitelman mukaisen jalkapallokentän rakenteisiin yhteensä enintään 9500 kuutiometriä. Tuhkarakenteen pinta-ala saa olla enintään 6400 neliömetriä. (YSL 49, 52, 58, JA 4 ) 2. Tuhkan pölyäminen tulee estää kuljetusten ja rakentamisen aikana. Kuljetusten aikana tuhkakuormat tulee tarvittaessa peittää, minkä lisäksi tuhka tulee pitää mahdollisimman lähellä optimivesipitoisuutta. Tuhkakerros tulee tiivistää enintään 300 mm paksuisina kerroksina. Rakenteeseen sijoitettu tuhka tulee peittää mahdollisimman pian tuhkarakenteen saavutettua lopullisen paksuutensa. Mikäli tuhkaa kulkeutuu työmaalta kadulle, on se siivottava viipymättä. (YSL 14, 15, 49, 52, NaapL 17, JL 12, 13, 72, 73 ) 3. Rakennuspohjan tulee olla kuiva ja tasainen, eikä tuhka saa joutua kosketuksiin pohjaveden kanssa. Mikäli tuhkaa liettyy rakenteen ulkopuolelle, tulee liettynyt tuhka poistaa. Rakenteeseen ei saa jäädä peittämätöntä tuhkaa. (YSL 7, 16, 17, 42, JL 13 ) 4
4. Tuhkarakenteen ylä- ja alapuolelle tulee asentaa vähintään N3-luokan suodatinkangas. Tuhkarakenteen päällä tulee olla vähintään 500 mm vahvuinen kiviaineskerros. (YSL 52, 66, JL 13 ) 5. Rakenteessa käytettävän tuhkan haitta-ainepitoisuudet ja haitta-aineiden liukoisuudet tulee olla selvillä ennen työn aloittamista. Analyysit tulee uusia, mikäli tuhkan laatu muuttuu. (YSL 52, 54, JL 12 ) 6. Tuhkarakenne tulee kunnostaa tai poistaa, jos tuhkan todetaan aiheuttavan vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli salaojituksen alapuolisesta tarkastuskaivosta (näytepiste 2) mitattavan elohopean, kadmiumin tai arseenin määrien todetaan kahdella peräkkäisellä analyysikerralla ylittävän elohopean osalta 2,0 µg/l, kadmiumin osalta 50,0 µg/l tai arseenin osalta 60,0 µg/l, tulee tuhkarakenne päällystää vesitiiviisti tai poistaa. (YSL 6, 7, 8, 14, 49, 52, JL 13 ) Seuranta ja raportointi 7. Työn aloittamisesta ja rakenteen valmistumisesta tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle. (YSL 52, 62, 170 ) 8. Tuhkan kuljetuksista ja käytöstä (käytetyn tuhkan tyypit, määrät ja kuljetusajankohdat) tulee pitää kirjaa, jonka tietojen tulee olla lupaviranomaisen saatavilla. Mikäli käytettävän tuhkan laatu muuttuu työn aikana, on tuhkaa koskevat analyysitiedot toimitettava lupaviranomaiselle ennen uuden tuhkaerän sijoittamista rakenteeseen. (YSL 52, 62, JL 118, 119 ) 9. Toiminnalle on nimettävä vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on tarvittaessa päivitettävä. (YSL 52, 62, JL 141 ) 10. Veden laatua on seurattava tarkistuskaivosta, jonka kautta kentän salaojituksen vedet johdetaan sadevesiviemäriin (näytepiste 2). Vertailunäyte otetaan kentän länsipuolella sijaitsevasta avo-ojasta (näytepiste 1). Näytteet kerätään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Veden laadun seurannan tulokset on toimitettava lupaviranomaiselle niiden valmistuttua. Seurannan jatkamisen tarve arvioidaan uudelleen neljän näytteenottokerran jälkeen. (YSL 52, 62, 65 ) 11. Toiminnassa sattuneista poikkeuksellisista tilanteista, rakenteeseen tehtävistä muutoksista ja rakenteen purkamisesta on viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. (YSL 52, 62, 94, 123, 170 ) Luvan myöntämisen perustelut Yleiset perustelut Vaasan kaupungin vapaa-aikaviraston Vaasan Ristinummella kiinteistöille 905-416-1-68 ja 905-27-27-1 suunniteltu kivihiilituhkarakenne voidaan toteuttaa ilman, että toiminnasta aiheutuu yksin tai yhdessä muiden alueella sijaitsevien toimintojen kanssa ympäristöhaittoja tai naapureille kohtuutonta häiriötä, mikäli alue ja sen toiminta toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti (NaapL 17 ). Rakenne täyttää tällöin myös muut ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa toiminnalle asetetut vaatimukset (YSL 48, 49, 53, JL 8 ja 13 ). Hankkeelle ei ole kaavoituksellista estettä. Hanke ei turmele arvokasta maisema-aluetta tai vaaranna pohjavettä. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävä asiantuntemus tuhkarakenteen tekemistä ja ympäristövaikutusten seurantaa varten. Toiminnan olennaisimmat päästöt liittyvät tuhkan ja sen sisältämien haitta-aineiden hallitsemattomaan leviämiseen ympäristöön pölynä ja veteen liuenneena. Pölypäästöjä hallitaan tuhkan käsittelytekniikalla ja aineiden liukenemista estämällä veden pääsy tuhkarakenteeseen. 5
Ympäristönsuojelulain mukaan toiminta voidaan perustellusta syystä aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Arvion mukaan tuhkan hyödyntämisestä ei aiheudu haittoja, mikäli rakentaminen ja jälkitarkkailu järjestetään lupamääräysten mukaisesti. Aloitusluvan myöntäminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tuhkarakenne voidaan tarvittaessa poistaa. Toiminnanharjoittajan ollessa kunta vakuutta ei vaadita luvan valitustuomioistuimessa muuttumisen tai kumoutumisen varalta. Toiminnanharjoittajalta ei vaadita jätehuollon varmistamiseksi tarkoitettua taloudellista vakuutta, koska kyse ei ole kaatopaikkatoiminnasta, käsiteltävien jätteiden määrä on pieni ja jäte on hyödyntämiskelpoista. Lupamääräysten perustelut Jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen. Toiminta tulee järjestää lupahakemuksen mukaisesti. (lupamääräys 1) Tuhkaa tulee kuljettaa, käsitellä ja sijoittaa rakenteeseen hallitusti siten, ettei sitä joudu rakenteen ulkopuolelle. Tuhkan liiallinen vesipitoisuus aiheuttaa haitallisten aineiden joutumista tuhkarakenteen ympäristöön. Rakenteen peittäminen estää tuhkan pölyämistä. (lupamääräykset 2 ja 3) Tuhkarakenteen suojaaminen liettymiseltä ja huuhtoutumiselta vähentää olennaisesti haitallisten aineiden kulkeutumista ympäristöön. Suojaaminen on tarpeen erityisesti haittaaineiden kulkeutumisen estämiseksi Tuovilanjokeen. (lupamääräys 4) Jätteen haltijalla on selvilläolovelvollisuus hyödynnettävien materiaalien ominaisuuksista. Haittaaineiden pitoisuudet ja liukoisuudet ovat oleellisia tietoja materiaalin käyttökelpoisuutta arvioitaessa. (lupamääräys 5) Kohteen kunnostamisesta tai käytöstä poistamisesta annettu määräys on tarpeen tuhkarakenteesta aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräyksellä on tarkoitus suojella erityisesti peltoalueiden läpi johtavan ojaston ja Tuovilanjoen sekä Eteläisen Kaupunginselän veden laatua. (lupamääräys 6) Määräykset ilmoituksista ja kirjanpitovelvollisuudesta ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 7 ja 8). Jätteen hyödyntämiskohteella tulee olla vastaava hoitaja, joka huolehtii rakenteen toteuttamisesta sekä vaikutustarkkailun järjestämisestä. (lupamääräys 9) Veden laadun tarkkailutulokset ovat olennaisia arvioitaessa rakenteen ympäristö- ja terveysvaikutuksia. (lupamääräys 10) Tiedottaminen poikkeustilanteista, muutoksista ja lopettamisesta on tarpeen tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (lupamääräys 11) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL) 6-8, 14-17, 27, 34, 42-44, 48-49, 52, 54, 58-59, 62, 65-66, 84-85, 87, 94, 123, 170, 190-191, 199, 201, 205 Ympäristönsuojeluasetus (YSA) 2, 6, 11-15 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) 17 Jätelaki (JL) 8, 11-13, 72-73, 118-119, 122, 141 Jäteasetus (JA) 4, 11 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006 ja muutos 403/2009) 6
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: - Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta. - Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. - Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. - Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: - päätös, johon muutosta haetaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä. Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html Yhteystiedot Vaasan hallinto-oikeus Osoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa Puhelinvaihde: 029 56 42611 Telefax: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Virka-aika klo 8.00-16.15 8