1. Kyläsuunnittelun taustaa 1.1. Suunnittelun käynnistyminen ja toteutus 1.1.1. Kyläkyselyn toteuttaminen 1.1.2. Suunnitteluryhmien toiminta

KYLÄSUUNNITELMAN SISÄLLYS 1. Kyläsuunnittelun taustaa 1.1. Suunnittelun käynnistyminen ja toteutus 1.1.1. Kyläkyselyn toteuttaminen 1.1.2. Suunnitteluryhmien toiminta 2. Kylän historia 2.1. Asutuksen leviäminen Myllymaahan 2.2. Väestörakenteesta 2.3 Ammattirakenteesta 2.4.Teollisuus ja tuotanto 2.5 Liikenneyhteyksistä 2.6.Kouluoloista 3 Kylän nykyisyys 3.1.Väestö ja asuminen 3.2. Elinkeinot ja kylärakenne 3.3. Yhdistystoiminta 3.3.1 Myllymaan Erämiehet ry. 3.3.2.Myllymaan Pienviljelijäyhdistys ry. 3.3.3.Tyrvään VPK ry:n Myllymaan osasto 3.3.4.Vaununperän Nuorisoseura ry. 3.3.5. Urheiluseura Lähtö ry. 3.3.6.Muuta 4. Kylän tulevaisuudenkuva 4.1. Kehittämistyön painopisteet 4.1.1 Talous- ja jätevesiasiat 4.1.2.Urheilutalo 4.1.3. Uimarannat ja virkistysalueet 4.1.4.Hiihtoladut ja ulkoilureitit 4.1.5.Vammalan opiston toiminta 4.1.6.Tiestö ja katuvalot 4.1.7.Muita asioita 4.2. Kylätoiminnan organisointi 4.3.Tonttipörssi ja uusien asukkaiden saaminen LIITTEET 1. Kyläkyselyn yhteenveto 2. Kylän kehittämistavoitteita Kansikuva: Kivikoski Kotajärvellä/ SiL Teksti: Kylähistoria: Pauli Niemi, Teksti ja taitto: Suunnitteluryhmien työn pohjalta Sinikka Lakkinen, Keijo ja Suvi - Tuulikki Lakkinen Liiteaineistot: Ilpo Korkalo

Tämä kyläsuunnitelma on laadittu talvikauden 2002 2003 aikana entisten Kotajärven, Myllymaan ja Vaununperän koulupiirien alueelle. Tilastokeskuksen mukaan alue on nimetty Pohjois-Tyrvääksi. Joutsenten Reitti ry:n rahoittaman Vammalan kyläsuunnitteluhankkeen mukana ovat olleet eri tavoin seudun yhdistykset ja henkilöt. Suunnitteluryhmiin ovat osallistuneet Ossi Hyvönen, Pentti Jarkko, Eero Järvenpää, Elina Kimpanpää, Pekka Lahdenperä, Anita Lakkinen, Keijo Lakkinen, Sinikka Lakkinen, Suvi-Tuulikki Lakkinen, Veikko Lakkinen, Hilkka Lehtinen, Aulis Mäkinen, Tarja Mäkinen, Esa Mäkipää, Jarkko Mäkipää, Pauli Niemi, Reijo Pyhältö, Ulla Toivonen, Joel Turppa, Merja Ylitalo ja Timo Ylitalo. Ilman toimintaan osallistuvia ihmisiä ei voi olla toimintaa ja tuloksiakaan. Sen vuoksi suunnitelman rahoittajat ja tekijät toivovat, että toimintaan ja talkoisiin osallistuttaisiin mahdollisimman runsaslukuisesti. Kaikki eivät luonnollisestikaan voi olla kaikessa mukana ja on myös niitä, jotka haluavat nauttia omasta rauhastaan osallistumatta mihinkään toimintaan. Tätäkin ajattelutapaa pitää kunnioittaa. Teitä, jotka tulette tänne uusina asukkaina tai olette muutoin vielä sivussa näistä toiminnoista, me kehotamme lähtemään rohkeasti mukaan. Tyrvääläiseen tapaan emme mekään kovin helposti puutu naapureiden asioihin tai tule Teitä kotoa patistelemaan. Paikalliseksi hyväksymiseen ei kuitenkaan enää nykyisin tarvita vuosien näyttöjä. Itse asiassa monet aktiiviset toimijat ovat muualta muuttaneita. Toivotamme Teidät tervetulleiksi joukkoon! Kuva 12. Waununperän Nuorisoseuran talo /PJ Painotyö: Vammalan Kopiopalvelu 2003

1 1.Kyläsuunnittelun taustaa Tarve kyläsuunnitelmien laatimiseen lähtee toisaalta kylien ja kyläläisten tarpeesta parantaa ja säilyttää kylätason palveluita ja toisaalta osoittaa tarpeet mahdollisten hankkeitten rahoittajille. Tärkeintä olisi saada yhdistykset ja yksittäiset kyläläiset oivaltamaan, että aktiivisesti yhdessä toimien voidaan saavuttaa sellaisia tavoitteita, joita esimerkiksi kunnat eivät pysty toteuttamaan tai joiden toteuttaminen kunnallisena kestäisi kyläläisten kannalta kohtuuttoman pitkään.. Viime vuosina Suomessa on laadittu omaehtoisesti sellaisissa kylissä, joissa kylätoiminta muutoinkin on ollut aktiivista. Kylätoiminta taas on usein lähtenyt liikkeelle jonkin kyläläisille tärkeän palvelun säilyttämisestä. Usein tällainen toiminta on alkanut vaikkapa kyläkoulun tai -kaupan puolustamisesta. Sittemmin kylätason hankkeiden tukemiseksi on luotu erilaisia rahoitusjärjestelmiä. Näin myös hallinto on katsonut kyläsuunnitelmat tarpeelliseksi osoittamaan hankkeiden rahoituskelpoisuutta. 1.1. Suunnittelun käynnistyminen ja toteutus Vuoden 2002 aikana Vammalan kylille päätettiin laatia kyläsuunnitelmia yhteisen hankkeen puitteissa. Suunnitteluhankkeen rahoittaa Joutsenten Reitti ry. Kylien osuudeksi jää noin 10 prosentin omarahoitusosuus, josta siitäkin puolet voi olla talkootyötä tai muita vastikkeettomia suorituksia. Alkuvaiheessa hankkeeseen ilmoittautui kymmenkunta kylää. Suunnitteluhankeen toteuttajaksi tuli Hengitysliitto Heli Ry eli Hoikan Opisto, ja sen palkattuna vetäjänä toimi Ilpo Korkalo. Tämän suunnitelman kohdealue käsittää entisten Kotajärven, Myllymaan ja Vaununperän koulupiirien alueet, joista tekstissä käytetään nimitystä Myllymaan seutu tai seutu. Tilastokeskuksen aluejaotuksessa alue on nimetty Pohjois-Tyrvääksi. Suunnittelun alkuvaiheessa tehtyä kyläkyselylomaketta jaettiin jonkin verran myös alueen ulkopuolelle, missä asuu seudun yhdistysten toiminnassa olevia henkilöitä. Alueella ei ole perustettu erityistä kyläseuraa tai yhdistystä. Myös aikanaan toimineen kylätoimikunnan toiminta on hiipunut. Aloite suunnitteluun osallistumisesta tehtiin Urheiluseura Lähdön vuosikokouksessa maaliskuussa 2002. Sittemmin myös alueen muut toimivat yhdistykset; Vaununperän Nuorisoseura, Myllymaan Erämiehet ja Myllymaan VPK sitoutuivat suunnitteluhankkeeseen. Saman vuoden keväällä Urheilutalolla pidetyn kyläillan yhteydessä nimettiin suunnitelmaa valmistelemaan toimikunta, johon kuuluvat: Keijo Lakkinen, Hilkka Lehtinen, Timo Ylitalo, Eero Järvenpää, Jarkko Mäkipää ja Esa Mäkipää

2 1.1.1. Kyläkyselyn toteuttaminen Toiminnan käynnistyessä edellä mainittu suunnitteluryhmä ja hankevetäjä päättivät kyläkyselyn toteuttamisesta ja laativat alueen kaikkiin talouksiin jaetun kyselyaineiston. Kaikkiaan lomakkeita jaettiin n. 250 kpl. Kysymyksenasettelussa pyrittiin huomioimaan vastaajan taustatietojen ja olosuhteiden lisäksi mahdollisimman monet kylätason tarpeet ja palvelut. Lisäksi vastaajan omille mielipiteille jätettiin runsaasti tilaa. Myös osallistumishalukkuutta suunnitteluun, talkootoimintaan ja muihin kylän yhteisiin hankkeisiin tiedusteltiin. Vastaukset palautettiin hankkeen vetäjälle. Palautusmääräksi muodostui n. 20 % jaetusta, mikä jäi jonkin verran odotettua pienemmäksi. Kyselyn tuloksia ja suunnittelun jatkamista selostettiin koolle kutsutun kyläiltapäivän yhteydessä joulukuun 1. päivänä. (LIITE 1) 1.1.2. Suunnitteluryhmien toiminta 2. Kylän historia Saatujen vastausten perusteella kaikki suunnittelusta ja kehittämisestä kiinnostuneet kutsuttiin muodostamaan työryhmiä. Näin saatiin syntymään kaksi erillistä ryhmää, jotka ovat kokoontuneet joko yhdessä tai erikseen yhteensä kymmenen kertaa. Toimintaa on ohjannut hankevetäjä. Lähtökohtana oli alueen ongelmien ja asukkaitten toiveiden kautta etsiä ratkaisumallit puutteiden poistamiseen. Tämän suunnitelman ehdotukset perustuvat pääosin näiden ryhmien toimintaan. Suunnitelmaluonnosta on lisäksi esitelty yleisölle mm. 1.4.2003 pidetyssä kyläkokouksessa. Suunnitteluryhmien työstä on laadittu tiivistetty koonti, joka on erillisenä liitteenä suunnitelman lopussa. (LIITE 2) 2.1. Asutuksen leviäminen Myllymaan seudulle Myllymaan seutu oli asumatonta erämaata 1600-luvulle. Lähin asutus oli Liuhalan kylä Vaunujoen länsipuolella ryhmäkylänä nykyisen Knuutilan talon kohdalla, sekä Nuupalan kylä myöskin ryhmäkylänä lähellä nykyistä rautatien alikulkua rautatieaseman länsipuolella. Seudun maanomistus oli pääasiassa Liuhalan ja Nuupalan kylillä ja myöhemmin kylien taloilla. Jonkin verran omistusoikeutta oli myös Kaukolan, Lousajan ja Vinkkilän kylillä sekä isojaon jälkeen myös, jakokuntarajausten seurauksena, muidenkin lähikylien taloilla kuitenkin vain talonpojilla (ei aatelisilla). Myllymaassa ei taloja ollut, talon osia olivat Saunanoja, Teukku ja Ryyppä. Myllymaan seudun asutuksen voimakkain lisääntyminen näyttäisi tapahtuneen ruotujakolaitoksen perustamisen jälkeiseen aikaan. Ruotujakolaitos perustettiin Ruotsissa v. 1682 ja määrättiin v.1694 toteutettavaksi myös Suomessa. Sotilaan ylläpitämiseksi perustettiin ruotu, jolla oli velvollisuus rakentaa sotilaalle asunto (torppa) ja sotilailla puolestaan oli oikeus ja velvollisuus

2.2. Väestörakenteesta 2.3. Ammattirakenteesta raivata maata elantonsa tarpeiksi. Ruotujakolaitos koski vain talonpoikaiskyliä ja -alueita. Kaikki em. kylien talot ja ruodut rakensivat sotilastorppansa silloin vielä lähes erämaana olevan Myllymaan seudulle. Ruotuarmeija lakkautettiin Suomen sodan päätyttyä v. 1810, ruotujakolaitos kuitenkin säilyi ja samoihin aikoihin valmiiksi saatu isojaon ensimmäinen vaihe siirsi ruotujen sotilastorpat yksittäisten talojen alustaksi. Näin sotilastorpat alkoivat muuttua maataloustorpiksi. Vuoden 1743 asetus antoi talonpojille mahdollisuuden perustaa myös maataloustorppia, aikaisemmin niitä saivat perustaa vain aateliset. Perimätieto kertoo tarunomaisesti asutuksen nopeasta leviämisestä isonvihan (1713 1721) jälkeen ja että sitä vauhditti silloinen suuri metsäpalo. Taru kertoo palon alkaneen jostakin entisen Tyrvään pohjoisosista ja edenneen ison veden rantaan (Liekovesi). Ajallisesti tämä tapahtui samaan aikaan ruotujakolaitoksen syntymisen kanssa. Merkittävä vaihe asutuksen vakiinnuttamisessa oli torppien itsenäistyminen eli ostaminen perinnöksi. Laki vuokramaiden lunastuksesta eli torpparilaki 15.10.1918 antoi maanvuokraajalle oikeuden lunastaa se itselleen. Huomattava osa Myllymaan torpista oli itsenäistynyt kuitenkin jo v.1896 annetun lohkomisasetuksen perusteella. Myllymaan seudun ensimmäisen uudisasutuksen muodostivat siis pääsääntöisesti sotilaat. Sotilaiksi rekrytoituivat yleisimmin talollisten pojat ja kun seudulla ei alkuperäisiä talollisia ollut, tulivat sotilaat lähikylien taloista. Jonkin verran uudisasutusta tuli myös suoraan torppareiksi sen jälkeen kun talot voivat perustaa torppia esim. omille lapsilleen. Asutuksen levitessä luonnollisesti alueelle muutti myös ammatinharjoittajia (suutarit, räätälit, sepät jne). Elämänkaari aikuisena ( sekä talojen, että torppien lapsilla) alkoi yleensä menemällä rengiksi tai piiaksi johonkin sukulaispaikkaan ja kun löytyi sopiva elämänkumppani rakennettiin torppa erämaahan ja ryhdyttiin asumaan sitä. Myös ammatinharjoittajat vakiinnuttivat olinpaikkansa hankkimalla torpan, jota hoitivat työnsä ohella. Sotilaat jatkoivat omana ammattikuntanaan ruotujakolaitoksen lakkauttamiseen saakka 1860-luvulla. Metsätalouden kehittyminen 1800-luvulla synnytti uusia ammattikuntia, alkutuotannossa metsätyöt ja jalostuksessa sahatyöt. Ammattinimikkeistä ennen kansalaissodan aikaa voisi mainita myös kylän erikoisosaajat, kuten kyläkätilö (Anna Lepistö), suoneniskijä (suutari Peltonen), erikoispuuseppä (Viskuri-Matti), kylälääkitsijä (Toltin Karoliina) ym. jotka luontaisia taitojaan käyttivät kyläläisten hyväksi. Ensimmäinen kauppa tuli v. 1900 vaiheilla (Kankainen, myöhemmin Kotajärvi) 3

4 2.4.Teollisuus ja tuotanto Myllymaan seutu on pääsääntöisesti alkutuotantoaluetta, pääaloina maa- ja metsätalous.1900-luvun vaiheilla oli muutama yksityinen meijeri sekä saman verran teurastajia jotka välittivät tuotteitaan kaupunkeihin. Yksityisten jalkamyllyjen lisäksi vuoden 1890 vaiheilla tuli asiakkaita palveleva mylly, jonka yhteyteen myöhemmin lisättiin vientisahaustakin suorittava saha. Varsinaista teollisuutta ei seudulle ole syntynyt. 2.5. Liikenneyhteyksistä Kuva 1. Horilan koski ja myllyn peruskivet /SiL Kansalaissodan jälkeisinä aikoina Myllymaassa toimi useita maatalouteen liittyviä osuuskuntia, kuten Sammalkuivikeosuuskunta, Sonniosuuskunta, Meijeriosuuskunta, Puintiosuuskunta (-kuntia) ym. joiden toiminta oli taloudellista mutta ne syntyivät aatteelliselta pohjalta. Tähän ryhmään kuuluu myös v. 1917 perustettu Myllymaan Osuuskassa, joka yhdistyi Tyrvään Osuuskassaan v.1936. Kylän sähköistämistä varten perustettiin Sähköyhtymä v. 1942 ja ensimmäiseen osaan sähkö saatiin 17.10.1943. Myöhemmät sähköistykset hoiti Porin Voima (tosin maksusta). Myllymaassa suoritettiin malmin koekairauksia 1970-luvulla mutta kaivostoimintaan ne eivät antaneet aihetta. Myllymaan seudun liikenneyhteydet rakentuvat Vammala Putaja, Vammala Äetsä (Kiikka) sekä Myllymaa Liuhala -teihin. Nämä tiet ovat syntyneet aikojen kuluessa kulku-uriksi vahvistuneisiin maastokohtiin niin, että Vammala Kiikka tie on otettu käyttöön v. 1850 vaiheilla, Vammala - Putaja tie v. 1919 ja Liuhalan tie 1920-luvulla.

5 2.6. Kouluoloista Myllymaan koulupiirin kansakoulu otettiin käyttöön v. 1905. Myllymaan koulupiiri käsitti silloin Kotajärven ja Myllymaan koulupiirit sekä suurimman osan Vaununperän koulupiiriä (ovat jo nykyisin historiaa). Kotajärven koulu otettiin käyttöön v. 1927 ja Vaununperän koulu v. 1933. Kiertokouluja oli toiminut 1880-luvulta alkaen ja näitä vastasi samaan aikaan toiminut Sadon lukukoulu, jossa ilmeisesti opetettiin vain lukemista. Kuva 2. Vaununperän kiertokoulua 1920-luvulla/JT 3. Kylä nykyään 3.1. Väestö ja asuminen Nykymuotoisen kylä kehittämisen kannalta väestöä ja asumista kannattaa tarkastella lähinnä viimeisten vuosien kehityksen kautta. Edellä kerrottu historia on kuitenkin se pohja, jolle nykyinenkin asuminen ja eläminen perustuu. Alueella asui vielä 1960 1970-luvuilla merkittävästi enemmän väkeä ja toimi aikanaan mm. kolme kansakoulua. Vuonna 1970, jolloin muuttoliike Vammalan keskusseudulle ja suurempiinkin taajamiin oli jo alkanut alueella asui tilastokeskuksen tietojen mukaan 790 henkeä. Väestön väheneminen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana oli melkoisen raju, sillä vastaavan tiedon mukaan väkimäärä v. 1990 oli 506 henkeä. Tämän jälkeen väestön väheneminen hidastui selvästi. Vuonna 1995 väkiluvuksi tilastoitiin 502 henkeä ja vuonna 2000 475 henkeä. Viimeisimmät tiedot vuosilta 2001 ja 2002 osoittavat lukuja 473 ja 467 henkeä. Vasta tulevaisuus näyttää, onko tämä väkimäärän aallonpohja vai ei ja mihin suuntaan kehitys tästä eteenpäin kulkee. 3.2. Elinkeinot ja kylärakenne Edellä kerrotun mukaisesti asutus perustuu pitkälti ruotujako- ja torpparilaitoksen historiaan. Varsinaisia kantatilojahan alueella ei ole ollut lainkaan, vaan asunnot olivat pääosin kantatilojen torppia. Taajempaa kylämäistä asutusta on lähinnä Vaununperällä ja paikoin Liuhalassa.

3.3. Yhdistystoiminta Asuntotontteja on muodostunut soveltuviin paikkoihin, varsinkin pääteiden varsille ja vanhat omakotitalot, autiotalot, ovat hyvin kysyttyjä. Selkeätä kyläkeskusta alueelle ei ole muodostunut, mikä johtunee edellisen lisäksi kauppa- ja muiden palvelujen häviämisestä. Vielä 1950 ja 60 luvulla valtaosa väestöstä sai toimeentulonsa maatilataloudesta ja vielä nykyisinkin maatalous on alueellisesti merkittävä toimeentulon antaja. Päätoimisten viljelijöiden määrä on kuitenkin pudonnut murto-osaan entisestä. Työssä olevasta väestä valtaosa käy palkkatyössä Vammalan keskusseudulla ja kauempanakin. Yritystoiminta on yleensä pienimuotoista ja työllistää lähinnä yrittäjän itsensä ja mahdollisesti muita perheenjäseniä. Kuten edellä jo mainittiinkin, alueelle aikanaan muodostetun kylätoimikunnan toiminta on vähitellen lakannut. Suunnittelun yhteydessä on keskusteltu varsinaisen kyläseuran tarpeellisuudesta. Yleisesti on kuitenkin katsottu, että nykyistenkin yhdistysten toiminta vaatii siinä määrin voimavaroja, ettei uuden yhdistyksen perustaminen pelkästään kylätoimintaa varten ole ainakaan tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Seuraavassa lyhyt kuvaus alueella toimivista seuroista ja yhdistyksistä. Yhdistyksiä ei ole asetettu mihinkään suuruus- tai tärkeysjärjestykseen vaan nimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. 3.3.1. Myllymaan Erämiehet ry. Myllymaahan perustettiin metsästysyhdistys Myllymaan Erämiehet 19.7.1935. Seuran toiminta-ajatuksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua. 6 Kuva 3. Hirvijahdissa 1970-luvulla/ KL

7 Erämiesten toiminnan tukikohtana on Nevan kiinteistö. Alueella on v. 2002 ukkosvahingon vuoksi peruskorjattu metsästysmaja, v. 2002 rakennettu lahtivaja sekä ampumarata-alue. Lisäksi seuralla on vanha Erämaja vuokraalueella Joutsijärvellä. Seuran jäsenmäärä on noin 130. Kuva 4. Myllymaan erämiesten Nevan maja/ SiL Kuva 5. Vanha erämaja, Mörköpirtti, Joutsijärvellä/ KL Tulevaisuudessa Myllymaan Erämiesten riistankäsittelytiloja tullaan kehittämään vaatimusten mukaan. Myös ampumarata-alueen toiminnan turvaaminen parantamalla alueen turvallisuutta ja ympäristönäkökohdat huomioimalla tullaan tekemään tulevaisuudessa. 3.3.2. Myllymaan Pienviljelijäyhdistys ry. Kansalaissodan jälkeen varsin pirteästi toimi 15.9.1923 perustettu pienviljelijäyhdistys. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena mainitaan perustamisasiakirjassa edistää pienviljelijäluokan taloudellista ja henkistä kohottamista. Sopii sekin kyläyhdistyksen toiminta-ajatukseksi. Alkuvuosina järjestettiin varsinkin maatalouden ammatillista kurssitoimintaa runsaasti. Henkistä vireyttä ylläpidettiin ompeluseuratoiminnalla. Viime vuosina toiminta

on ollut melko vähäistä. Yhdistyksellä on kuitenkin edelleen eri-ikäistä kalustoa ja joitakin vuokramailla olevia vanhoja rakennuksia. 3.3.3. Tyrvään VPK ry:n Myllymaan osasto Tyrvään VPK:n osastona toimii sen Myllymaan Ruotu, joka on perustettu v.1895 vaiheilla. VPK:n pöytäkirjoissa ensimmäinen maininta löytyy vuodelta 1900, mitä pidetäänkin varsinaisena perustamisvuotena. VPK:lla on hiljattain laajennettu ja uusittu talli ja tarkoituksenmukainen kokoontumistila Urheilutalon viereisellä tontilla. Autokalustoa ollaan parhaillaan uudistamassa. VPK:lla on miehistöä 27 henkeä, ja lisäksi jäseninä on 6 naista, 10 nuorta ja 84 kannatusjäsentä. Erityistä huomiota ansaitsee VPK:n vesihuoltotoiminta talvikauden 2002 2003 tilanteessa, jolloin valtaosa haja-asutusalueen talouksista kärsi pohjavesien niukkuudesta. 8 Kuva 6. Palotalli /SiL 3.3.4.Waununperän Nuorisoseura ry. Viime vuosina on nuorisoseuratoiminta herännyt Vaununperällä. Seuran omistuksessa on Suomen pienimmäksi mainittu nuorisoseurantalo Petrellintien varressa. Seuran jäsenmäärä on vaihdellut 60 ja 90 jäsenen välillä. Yhdistys perustettiin 25.3.1919. Seura merkittiin yhdistysrekisteriin 20.1. 1921, ja vielä nykyisetkin säännöt ovat vuodelta 1920. Toiminta oli aktiivista vuoteen 1939, jolloin sota keskeytti toiminnan. Toiminta käynnistettiin uudelleen vuonna 1990. Alkuaikoina yhdistys järjesti mm. illanviettoja ja kilpailuja. Nykyisin yhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia, virkistystoimintaa sekä toimittaa vanhoja kylätoiminnan tehtäviä. Talvisen seura ylläpitää entisen Vaununperän koulun alueella luistinrataa.

9 Kuva 7. Vaununperän tiehaara eroaa Putajantiesta/JT 3.3.5.Urheiluseura Lähtö ry. Vanhin aatteellinen yhdistys on Myllymaan Alku, joka on perustettu 19.7.1914. Seuran nimi on kuitenkin jouduttu muuttamaan rekisteröinnin yhteydessä nykyiseksi, josta tapahtumasta päätös on tehty seuran (Alun) vuosikokouksessa 30.1.1927, pykälä 8 Seuran nimeksi tuli äänestyksessä Lähtö (ei Myllymaan Lähtö eikä Urheiluseura Lähtö, vaan Lähtö spekulointia). Seuran tarkoituksena on herättää harrastusta terveyden kannalta katsottuna erilaatuisiin kehittäviin ruumiin-harrastuksiin. Viime vuosikymmeninä seuran toiminta on keskittynyt liikuntatoiminnan ylläpitämiseen paikkakunnalla. Lähtö on kylätason urheiluseura, joka ei ole missään vaiheessa liittynyt urheilun keskusliittojen jäseneksi. Ulkopuolisessa kilpailutoiminnassa jäsenet ovat edustaneet muita paikkakunnan seuroja. Erilaisissa kuntoiluluonteisissa tapahtumissa Lähdönkin nimi on ollut esillä. Kuva 8. Kotajärven kenttä ja lava /SiL

Varsinkin viime vuosina toiminnassa on ollut paljon kyläyhdistyksille tyypillisiä piirteitä. Tämä perustuu paljolti seuran omistamiin kiinteistöihin. Kyläläisten keskeisiä kokoontumispaikkoja ovat Myllymaan Urheilutalo ja kesäaikana urheilumaja Lähtölä Iso-Lattion rannassa. Lisäksi seuralla on urheilukenttä ja sen laidalla oleva Kotajärven lava. Seuran jäseninä on 206 aikuista ja 110 lasta. 10 3.3.6.Muuta Kylähengen ylläpitäjänä on toiminut myös Diakoniapiiri, jonka ompeluseuroissa on keskitytty henkisten ja hengellisten asioiden vaalimiseen. Myös Myllymaassa toimi kymmenkunta vuotta v. 1945 perustettu Myllymaan Nuorisoseura. Sen toimita on nyttemmin kokonaan lakannut. Aktiivista toimintaa on ollut myös Kotajärven jo lakkautetulla Pienviljelijäyhdistyksellä. Kaiken kaikkiaan Myllymaan seudulla on eri yhdistysten toimesta ylläpidetty kylätoimintaa, jonka vaalimiseksi ja kehittämiseksi kannattaa uhrata aikaa. Vanhojen toimintakertomuksien perusteella on todettavissa, että yhdistysten toimintoihin ovat osallistuneet lähes kaikki alueen perhekunnat. Toiminnan vilkkaus on ehkä ollut ailahtelevaa, mutta kuitenkin jatkuvaa. Kuva 8. Äitienpäiväkuva Kotajärven koululla 1950-luvulta/ SeL 4. Kylän tulevaisuudenkuva Yleensä kylätoiminnan merkitys jollakin alueella on noussut siinä vaiheessa, kun kyläläiset ovat ryhtyneet puolustamaan jotakin olemassa olevaa palvelua tai torjumaan jotakin uhkatekijäksi koettua. Suunnittelualueen kylillä ei toistaiseksi ole näkyvissä torjuttavia uhkia ja alueelta puuttuvat kaikki merkittävät kylätason palvelut.

Alueen viimeiset koulut lopetettiin v. 1994, ja kiinteistöt myytiin yksityisille. Toisaalta kauppa- ja muita palveluita saadaan kohtuulliselta etäisyydeltä Vammalan keskusseudulta, joten ainakaan aktiiviväestölle palvelujen saanti ei ole vaikeaa Ikäihmisille sekä lapsille ja nuorille tämä voi joskus muodostua ongelmaksi. Puuttuvat palvelut ja väljä kylärakenne asettavat haasteen yhteisille toiminnoille. Omia askareita riittää kotipiirissäkin ja harrastuksiin pääsee myös keskustan suuntaan. Sanotaan, että ennustaminen on vaikeaa ja erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Alueen kylien osalta voidaan kuitenkin olettaa, että lähivuosien kehitykseen ei sisälly kovin äkkinäisiä muutoksia. Väestötilastojen perusteella voidaan olettaa, ettei väen väheneminen enää jatku ja että vähäinen nousukin voisi olla mahdollista. Työtä ja toimeentuloa monien on varmaankin edelleen haettava kylien ulkopuolelta. Toivottavaa olisi, että seudulle muuttaneet ja muuttavat nuoret perheet tuntisivat kuuluvansa kyläyhteisöön ja osallistuisivat innolla yhdistysten toimintoihin. Sama koskee tietysti myös kylissä pitempään asuneita. Toisaalta aina on myös ihmisiä joille rauhallinen ympäristö ilman yhteisiä rientoja on arvo sinänsä. Sekin on aivan hyväksyttävää. Parasta olisi jos osaisimme itse kukin yhdistää nämä arvot itsellemme ja muille sopivassa suhteessa koko kyläkunnan parhaaksi 4.1. Kehittämistyön painopisteet 4.1.1. Urheilutalo Urheilutalon kohdalla tuli suunnitteluryhmissä esiin monia ongelmia. Sen kustannukset ovat korkeat, tilat osaksi epätarkoituksenmukaiset ja se on vajaakäytössä. Talo pitäisi remontoida erilaisia tarpeita vastaavaksi. Remontin yhteydessä talo pitäisi osastoida, jolloin talosta voitaisiin talvipakkasilla lämmittää vain tarvittava osa. Remontin ansiosta talon toimivuus parantuisi ja käyttökin toivottavasti lisääntyisi. Yhteisten kokoontumistilojen kunnostus ja rakentaminen on hyvin tyypillistä hankepohjalla rahoitettavaa toimintaa. 11 Kuva 8. Urheilutalo /SiL

12 4.1.2. Uimarannat ja virkistysalueet Kyläläisten käytössä on nykyisin kaksi uintiin ja virkistyskäyttöön soveltuvaa ranta-aluetta. Miekkajärven ranta. Pääjärventien varressa noin 5 km. Putajantiestä. Alue on kaupungin omistuksessa, ja siitä on kaupungin puolesta v. 1993 tehty päätös luovuttaa se Myllymaan Vaununperän kylätoimikunnan käyttöön toistaiseksi. Lisäksi Tyrvään Metsästysyhdistys on v. 2002 eri sopimuksen perusteella rakentanut rantaan laavun, joka palvelee metsästäjiä hirvijahtien aikana ja on muulloin yleisessä käytössä. Kuva 9. Miekkajärven ranta laitureineen 1980-luvulla/SeL Lähtölä. Iso-Lattio -nimisen järven rannassa, samannimisen metsäautotien varressa on Urheiluseura Lähdön 70-luvun lopulla hankkima ranta-alue. Siellä on saunatilat ja tilavan tuvan käsittävä urheilumaja. Matkaa Putajantieltä sinnekin on n. 5 km. Kesällä sauna lämpiää kaikille kyläläisille torstai-iltaisin. Viikonloppuisin ja osin arkipäivinäkin maja on vuokrattuna yksityiskäyttöön, koska ilman tuloja kiinteistö rasittaisi liikaa seuran toimintaa. Vaunujoki. Kaupungin omistuksessa olevan urheilukentän vieressä oli 1970- luvulla kunnostettu uimapaikka. Joki on nykyisin liettynyt, ja ranta hoitamatta. Viime vuosina uimapaikkaa ei juurikaan ole käytetty. Keskeinen paikka puoltaisi käyttö- ja kunnostusmahdollisuuksien selvittämistä. Myös muilta osin joen vanhojen uimapaikkojen käyttö on loppunut. Vähä-Lattio. Niin sanottu Pikkulattio-järven ranta oli vielä yleinen uimapaikka 1970-luvulla vaununperäläisten keskuudessa. Tämän jälkeen soiden ojitus huononsi rannan käyttökelposuutta. Ranta on nykyään yksityisomistuksessa ja Waununperän Nuorisoseura toivoo tulevaisuudessa voimansa selvittään rannan yhteiskäyttöä.

13 Kuva 10. Keväällä 1984 kevättulvat nostivat Koiranojan/Vaunujoen veden Pääjärventien sillan tasalle /SeL 4.1.2.1. Rantojen tulevaisuus Ranta-alueiden kunnostus ja parantaminen joko yhdessä tai erikseen soveltuisi hyvin kylätason hankkeena toteutettavaksi. Miekkajärvelle on toivottu laituria ja mahdollisesti pientä saunaa. Metsästysseuran aloittama laavun rakentaminen saatettaneen loppuun kesän aikana. Lähtölän ranta vaatisi perusparannusta. Myös majaa ja sen ympäristöä voisi hiukan ehostaa. Vaunujoen rannan käyttömahdollisuudet pitäisi selvittää erikseen kesäaikana. Rannan käyttö voisi lisääntyä vaikkapa koko joen ( Vaunujoki/ Koiranoja) ruoppauksella. 4.1.3. Hiihtoladut ja ulkoilureitit Hiihtäminen, niin kuin moni muukin asia on muuttunut viime aikoina erilaiseksi kuin ennen. On kehitetty luisteluhiihto, ja välineet ovat muuttuneet niin, että niillä hiihdosta nauttii parhaiten koneellisesti kunnostetuilla laduilla. Lähdöllä on latujen tekoa varten hankittu moottorikelkka, mutta metsiin aikaisemmin raivatut latupohjat eivät enää ole käyttökelpoisia. Tietenkin olisi mukavaa, jos kyläämme saataisiin yhtä hyvät ja pitkät hiihtoladut kuin täällä on aiemmin ollut. Se kuitenkin vaatisi suurta työmäärää latu-urien uudelleen raivaamiseksi metsiin. Näin aluksi onkin ajatuksena perustaa latutoimikunta kartoittamaan latujen ja ulkoilureittien tekomahdollisuuksia. Rahoituksen ja talkootyön lisäksi mahdollisen reittialueen maanomistajat ovat tässä asiassa aivan ratkaisevassa asemassa. Latureittiä voisi tietysti käyttää lumettomana aikana muuhun lenkkeilyyn ja ulkoiluun. Myös muiden mahdollisten polkureittien raivaus ja merkitseminen olisi mahdollista toteuttaa hankepohjalta.

14 4.1.4.Vammalan opiston toiminta 4.1.5. Tiestö ja katuvalot Tällä hetkellä Myllymaan seudulla on Vammalan opiston toimintana vain naisten liikuntaa. Kylässä haluttaisiinkin myös muuta opiston toimintaa omalle kylälle. Esillä on ollut esim. kädentaitoihin liittyvä toiminta. Myös kylähistoriaan liittyvät aiheet ehkä kiinnostaisivat. Tuleehan kansakoulun alkamisesta kohta kuluneeksi tasan sata vuotta. Urheilutalolla 1.4.2003 pidetyn kyläkokouksen yhteydessä kerättiinkin tietoja kiinnostuksesta erilaisiin piireihin ja kursseihin.huhtikuun lopussa 2003 Urheilutalolla jo järjestettiinkin Kuivakukkakurssia. Kylien läpi kulkevat pääteinä Putajantie ja Liuhalantie. Ne ovat melko huonokuntoisia, joten tiepiiriin pitäisi ottaa yhteyttä ja esittää toivomus teiden kunnossapidon parantamisesta. Katu- tai tässä tapauksessa paremminkin tievalot ovat ristiriitaa aiheuttava asia. Toiset haluaisivat ne kulkemistaan turvaamaan, toisten mielestä maaseudulla saakin olla pimeää. Suunnitteluryhmissä tultiin siihen tulokseen, että Putajantien ja Liuhalantien risteykseen tarvittaisiin valaistus. Se on vilkasliikenteinen ja melko vaarallinen risteys. Siinä risteää kolmesta suunnasta tuleva pääteiden liikenne ja lisäksi siinä ovat Urheilutalon liittymä ja linja-autopysäkit. 4.1.6. Talous- ja jätevesiasiat 4.1.7. Muita asioita Vesihuollon järjestäminen tullee jatkossa olemaan eräs kynnyskysymys hajaasutusalueiden elävänä ja asuttuna säilymisen kannalta. Kulunut talvikausi on osoittanut, että pohjavesivaratkin ovat rajallisia, ja toisaalta jätevesien käsittelylle tullaan lähivuosina asettamaan kasvavia vaatimuksia. Suunnittelualueella ei ole kunnallista vesijohto- eikä viemäriverkostoa. Lähivuosina sellainen rakennettaneen Vaununperän tiehaaran tasolle saakka. Verkoston jatkaminen tästä kunnallisena joko molempien tai vain vesijohdon osalta saattaa viipyä vielä vuosia. Rakentamisen toteuttaminen asukkaiden toimesta vesiosuuskuntana tai vastaavana hankkeena todennäköisesti nopeuttaisi asiaa huomattavasti. Myös rahalliset kustannussäästöt voisivat talkootyön ja hankepohjaisten avustusten ansiosta olla mahdollisia. Muualla suunnitelma-alueella vesihuolto jouduttaneen vielä pitkään hoitamaan kiinteistökohtaisesti tai korkeintaan muutaman talouden yhteishankkeina. Lainsäädäntö velvoittaa kuitenkin kuntia jatkossa laatimaan myös hajaasutusalueille kattavat vesihuoltosuunnitelmat. Tärkeä vaikuttamisen paikka on viimeistään silloin, kun näitä suunnitelmia valmistellaan. Maailma muuttuu, ja me sen mukana. Tulevaisuus saattaa tuoda, ja varmaan tuokin myös kylille sellaisia tarpeita, joista emme vielä tänään tiedä mitään. Joitakin voimme ehkä arvata tai jopa ennakoida. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristöön liittyvät tarpeet ja vaatimukset. Jätevesien käsittely on yksi tällainen. Erämiesten ampumarata-alue on ehkä toinen.

Myös tietoliikenteeseen liittyy sellaisia tarpeita, josta emme välttämättä vielä tiedä, mutta joita tulevaisuudessa pidetään välttämättöminä. Suunnitteluryhmissä on käsitelty monia muitakin kylän elämään ja asumiseen liittyviä asioita. Palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinoihin liittyvät asiat ovat kuitenkin sellaisia, että niihin vaikuttaminen kylätoiminnan keinoin on melko rajallista. Kuitenkin myönteinen ilmapiiri ja kylän hyvä yhteishenki vaikuttaa positiivisesti myös näihin asioihin. Myös tiestön ja muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen ja hoidon kannalta kyläläisten yhteinen tahto ja vaikutuskanavat päättäjiin auttavat varmaankin myös näihin asioihin. 4.2. Kylätoiminnan organisointi Vanhat yhdistykset vai uusi kyläseura? Suunnitteluryhmissä on oltu yleisesti sitä mieltä, että nykyistenkin yhdistysten toiminta vaatii niin paljon voimavaroja, ettei varsinaisen kyläyhdistyksen perustaminen ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Toisaalta kylän yhteisten tavoitteiden toteuttaminen hankepohjalta vaatii aina oikeustoimikelpoista yhdistystä. Näin nykyisten yhdistysten pitäisi ehkä joissakin asioissa painottaa enemmän kyläseuramaista toimintaa. Toisaalta asukkaiden pitäisi muuttaa suhtautumistaan niin, että esimerkiksi kylää hyödyttäviin talkoisiin osallistuisivat muutkin, kuin seuran aktiivijäsenet. 4.3.Tonttipörssi ja uusien asukkaiden saaminen Kyläkyselyn yhteydessä tiedusteltiin erikseen kiinteistöjen omistajilta halukkuutta käyttämättömien rakennusten vuokraukseen tai myyntiin sekä tonttimaiden myyntiin. Myönteisiä vastauksia saatiin vain muutamia, joten kylän oman erillisen tonttipörssin muodostamiseen ei liene mahdollisuuksia. Tietojen kerääminen ja luovuttaminen esim. kaupungin ylläpitämiin tiedostoihin sen sijaan olisi varmaakin mahdollista. Asiasta pitää kuitenkin erikseen sopia asianomaisten maanomistajien kanssa. 15 Kuva 11. Vaununperän koulu/pj

16 LIITE 1. Myllymaan kyläkyselyn vastaukset Mitkä ovat niitä asioita (arvoja), jotka tekevät asuinympäristöstäsi ja kylästäsi viihtyisän ja hyvän paikan asua? - rauhallisuus - luonnonläheisyys - lapsilla mahdollisuus kyläkouluun - maisemat - hyvät naapurit - siisteys - maaseudun rauha, keskustan palvelut lähellä - turvallinen - viihtyisä - ei valtateitä - väljyys - ystävällisyys toisia kohtaan - syntymäkylä - tutut ihmiset ja paikat - kylällä ammattimiehiä avuksi - oma rauha - hyvät tiet - harrastukset Pitäisikö kylään saada uusia asukkaita? Kyllä 35 Ei 1 Ehkä 3 Millaisia käyttämättömiä voimavaroja kylästäsi voisi löytyä kylän elinvoimaisuuden lisäämiseksi? - kylätori, jossa paikallisia tuotteita myytävänä - suoramyynti - maatilamatkailun kehittäminen - luontoa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön - soita suopalloiluun - muusikoita, runoilijoita, näyttelijöitä - erämaa-aluetta luontomatkailuun - talkoohenkeä - yhdessä tekemistä enemmän - ikäihmisten taitoja voitaisiin siirtää nuoremmille - joen virkistyskäyttö - kyläseudulla on käsityöosaamista, esim. luonnonmateriaalien käytöstä - harrastuspalvelut, esim. hevoset, koirat - elämysmatkailu majoitustoiminta Tarvitaanko seudulla varsinainen kyläyhdistys tai kyläseura ja jos, mikä olisi sen tarkoitus ja tehtävät? Kyllä 20 Ei 8 Yhdistyksen tehtäviä: - lähentää kylän asukkaita - järjestää tapahtumia - järjestää toimintamahdollisuuksia nuorille - ehdotusten vastaanotto - järjestää yhteisiä kokoontumisia vapaa-ajan merkeissä ja keskustelua seudun kehittämisestä - yhteistoiminnan lisääminen ja yhteisten toimintojen organisointi - yhdistämään kyläläisiä - toiminta kylän yhteiseksi hyväksi - enemmän yhteistä harrastamista - edistää Vammalan eri alueiden tasapuolista kehittämistä (palvelut ym.) - ajaa kylän asiaa kaupungin suuntaan - tehdä aloitteita, kunnallistekniikka, liikenne, koulu, ym. - urheiluseura ei aja kylän asiaa - pitäisi olla seura, joka järjestäisi säännöllisesti toimintaa - kyläyhdistys pystyisi paremmin kehittämään ja tukemaan kylää ja asukkaiden viihtyisyyttä - organisoida eri ikäisiä, eri seuroihin kuuluvia ihmisiä - hyvä joukko järjestämään esim. kyläjuhlia Mitä toimintoja tai palveluja pitäisi asuinalueellasi järjestää tai parantaa?

17 1. Asuminen ja elinkeinot - tonttipörssi 7 - käyttämättömien rakennusten välitys 9 - ympäristön ja maiseman hoito 16 - muuta, mitä: - lisää lapsiperheitä, jotta jäljellä olevat palvelut säilyisivät - tienvarsimaisemat kuntoon - vanhojen rakennusten kunnostaminen 2. Yhdyskuntatekniset toimet, esim. tiet, vesijohdot tai jätevesiasiat - maantiet 15 - yksityistiet 8 - tievalaistus 27 - talousvesi 16 - jätevesi 10 - jätehuolto 4 - muuta, mitä: - nopeusrajoituksen alentaminen Putajantiellä 60 km/t - valaistus Liuhalan- ja Putajantielle - lisää jätepisteitä - päätiet tarvitsevat kunnostusta - yhteishankkeita jätevesien käsittelyyn - talvella auraus ja hiekoitus pitäisi toimia paremmin - pyörätie keskustaan 3. Palvelut - kotipalvelut 10 - lastenhoito 7 - kauppapalvelut 13 - posti 6 - pankki 2 - kirjasto 5 - joukkoliikenne 13 - kylän ilmoitustaulu 21 - muuta, mitä: - perhepäivähoitaja kylälle - kyläavustaja - iltapäiväkerhoja koululaisille - koululaisille, opiskelijoille ja vanhuksille riittävästi bussivuoroja - kyläkoulun jatkuvuus turvattava (myös kylillä asuvat maksavat veroja) - ilmoitustaulu hyödyttäisi myös vapaa-ajan asukkaita 4. Liikunta- ja virkistystoiminta - opiston toiminta 14 - nuorisotilat 6 - kerhot, nuorisotoiminta 9 - urheilutalon käyttö 17 - Lähtölän käyttö 13 - urheilukentät 11 - Miekkajärven ranta 10 - Vaunujoen uimaranta 19 - kesätapahtumat yms. 19 - hiihtoladut 19 - muut ulkoilureitit 17 - moottorikelkkareitit 4 - muuta, mitä: - urheilutalolta pururata, johon talvella latu - urheilukenttien parantamiseen varoja - Miekkajärven uimarannan parantaminen - kylän yhteinen sauna Miekkajärvelle - ulkoilureittejä parannettava - Lähtölän käyttö talvisin - Lattiojärven kunnon kartoitus (levää) - urheilutalon käyttöä pyrittävä lisäämään - urheilutalon kunnostus (ulkovuori, vesikatto, ikkunat) - opiston toiminta monipuolisemmaksi (esim. joogaa, käsitöitä, askartelua) - ulkoilureitti olisi tarpeen - nuorisotoimintaa kehitettävä - liikuntaan kannustavaa toimintaa lisättävä - ilmoitustaululle kartta, jossa tietoja onkipaikoista, mielenkiintoisista maisemakohteista yms. - hiihtolatujen ja ulkoilureittien yhdistäminen Lousajan alueen kanssa - lapsiperheille urheilutalon käyttö muuhunkin kuin urheilutoimintaan - urheilutalo myös opiston piirien toimintaan - urheilutalolla tai paloasemalla voisi järjestää avoimien ovien päiviä vaikkapa kerran viikossa, tarjolla kahvia ja virvokkeita

18 - Myllymaassa kirpputoritapahtuma Putajan museon toimintapäivien aikaan - kenttä/peltoa nuorille mopoilijoille - luistelukenttä - moottorikelkkareittejä Mitä mieltä olet kylän ilmapiiristä? - se on kunnossa - hyvä (14) - hiljainen - tällä hetkellä tuohtunut - sisäpiirimäistä tuntua - huono - on parantamisen varaa - passiivinen - sulkeutunut - kohtalaisen hyvä (4) - ahdistunut, suppea - sisäänpäinkääntynyt - mukava - rauhallinen - kitkaa Myllymaan ja Vaununperän välillä - hyvät, pahat ja rumat - normaali peruskateellinen Millä tavalla sitä voitaisiin parantaa? - parantamalla palveluja - toimimalla yhdessä, ei kuppikunnissa - kylätapahtumat, talkoot - lisää aktiiveja toimintaan - yhteisiä hankkeita - yhteisiä keskustelutilaisuuksia - kylien yhteiset toiminnat - nuoret perheet mukaan toimintaan - Lähtö voisi järjestää uinti- ja urheiluiltatempauksia - toimimalla niin, että kylätoimintaan olisivat kaikki kyläläiset vilpittömästi tervetulleita Millä tavalla kylän yhdistysten toimintaa voitaisiin kehittää? - yhdistysten johto ja toimihenkilöt määräaikaisiksi - pitäisi jakaa paremmin tietoa yhdistyksistä ja niiden toiminnasta, esittely- ja toimintapäiviä - toimimalla niissä aktiivisesti - eri yhdistysten yhteiset tapahtumat - vaihtuvuus toimijoissa tuo uusia ajatuksia - uusien asukkaiden voimat käyttöön - yhteisiksi koetut asiat, joiden puolesta voidaan toimia - innostamalla nuoria mukaan Mitä hankkeita voitaisiin toteuttaa? - teiden valaistus (7) - palvelut - liikunta/virkistys - vesihuolto (6) - kylien ilmoitustaulut (2) - urheilukenttien kunnostus - Miekkajärvi (kunnostus, sauna) - opiston toiminta - hiihtoladut (2) - Lähtölä - urheilutalo/-kenttä - viemäröinti - kestipalvelut - yleisötilaisuus - teiden kunnostus - pyörätie - joukkoliikennepalvelut - leikkikenttä - kyläavustaja - tienvarsien siivous - yhteinen sauna ja uintipaikka - vanhojen Myllymaalaisten kesätapahtuma - koulu säilytettävä Mitä muuta haluat sanoa? - toimivat yhdistykset ja yhteisöt; yhteistyö on kaiken a ja o - maalla on mukavaa - kiinteistövero alemmaksi, koska kaupunki ei ole rakentanut kunnallistekniikkaa - aamulehtien jako aikaisemmaksi - pyörätie keskustaan - uudet asukkaat pitäisi huomioida ja toivottaa tervetulleeksi kylälle, samoin vauvat - avoimuutta kaikille kyläläisille lisää - kaupungin päättäjät maaseutukierrokselle - lapsia ja nuoria ei saa unohtaa, harrastukset ja turvallisuus - suomalainen maaseutu on varmasti yksi maailman parhaista paikoista lasten kasvaa