ELEKTRONIIKAN PERUSTEET



Samankaltaiset tiedostot
Radioamatöörikurssi 2017

KIMMO SILVONEN ELEKTRONIIKKA JA SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkötekniikka ja elektroniikka

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

Takaisinkytkentä. Avoin piiri vs. suljettu piiri. Tärkeä osa elektroniikkasuunnittelua

Turun Ammattikorkeakoulu, Elektroniikka

Radioamatöörikurssi 2016

Analogiapiirit III. Tentti

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Signaalien datamuunnokset

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Transistoreiden merkinnät

Radioamatöörikurssi 2013

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

AB LUOKAN AUDIOVAHVISTIMEN SUUNNITTELUOHJEITA

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.

Diodit. I = Is * (e U/n*Ut - 1) Ihanteellinen diodi

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X)

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

Sähkötekniikka ja elektroniikka

4. kierros. 1. Lähipäivä

SISÄLLYSLUETTELO. Esipuhe 3. Elektroniikan kytkentöjen mallintaminen ei ole vaikeaa 9 SIMULAATTORIOHJELMAN KÄYTTÖ 10

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Successive approximation AD-muunnin

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

Radioamatöörikurssi 2015

A/D-muuntimia. Flash ADC

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

Sähköpajan elektroniikkaa

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Näytteen liikkeen kontrollointi

Radioamatöörikurssi 2018

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1

Käytännön elektroniikkakomponentit ja niiden valinta Timo Dönsberg 1

Elektroninen ohjainkortti sähkösolenoidilla ohjattuun flektiin Suunnittelu Capriceman & EPK

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät Opinto-opas 2013

EMC Mittajohtimien maadoitus

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Radioamatöörikurssi 2011

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Sähköautoprojekti Pienoissähköauto Elektroniikan kokoonpano Moottoriohjain.

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit

Kotitentti 3. Operaatiovahvistin

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

13. Operaatiovahvistimen rakenne

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2014

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Elektroniikka, kierros 3

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Viscoflektin korvaaminen Sähköflektillä

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

OHJELMOITAVA ELEKTRONIIKKA JA ANALOGIATEKNIIKAN TYÖT

11. kierros. 1. Lähipäivä

3 Jännitelähde 12,0 V / 13,8 V 40 A

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

Kandidaatintyö Vastaanottimen rakentaminen optiseen linkkiin valkoisen LED:in modulaationopeuden testaamiseksi

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

Transkriptio:

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19

Sisällys 1 Johdanto............................................. 1 1.1 Merkinnät....................................... 1 1.2 Signaalit ja aaltomuodot............................ 2 1.2.1 Desibeliasteikko............................... 5 1.3 Perussuureet...................................... 5 1.4 Vastus.......................................... 6 1.5 Jännite- ja virtalähteet.............................. 7 1.5.1 Théveninin ja Nortonin vastinpiirit................ 8 1.6 Virtapiirien laskeminen............................. 11 1.7 Tehonsiirto....................................... 12 1.8 Vaihtosignaalit.................................... 14 1.9 Kondensaattori.................................... 16 1.10 RC piirit, kondensaattorin varaaminen ja purkaminen... 17 1.11 Kela........................................... 19 1.12 Impedanssi ja kompleksiesitys...................... 21 1.13 Derivaattori..................................... 24 1.14 Integraattori..................................... 26 1.15 Suodattimet..................................... 27 1.16 Boden kuvaaja................................... 33 1.17 LC-suodattimet.................................. 34 1.17.1 Suodattimen siirtofunktio*..................... 35 1.18 Reaalikomponentit*............................... 38 1.18.1 Vastukset................................... 38 1.18.2 Kondensaattorit.............................. 43 1.18.3 Kelat....................................... 47 2 Puolijohteet........................................... 49 2.1 Fysikaaliset perusteet*.............................. 49 2.2 Diodi........................................... 50 2.3 Diodin ideaalimalli................................ 55 2.3.1 Käytännön diodi*.............................. 56 2.4 Diodikytkentöjä................................... 58 2.5 Zenerdiodi....................................... 64 2.6 Schottkydiodi..................................... 66 2.7 Tunnelidiodi..................................... 67 2.8 Kapasitanssidiodi.................................. 68 2.9 Tyristori......................................... 68 2.10 Triakki......................................... 69 2.11 Optokomponentit................................. 70

ii Sisällys 2.11.1 Fotodiodi....................................70 2.11.2 pin -diodi....................................72 2.11.3 Fototransistori................................73 2.11.4 Valodiodi...................................73 2.11.5 Puolijohdelaser...............................76 2.11.6 Optoerottimet ja -haarukat......................77 2.12 Käytännön teholähde..............................78 2.12.1 Sähköturvallisuus.............................78 2.12.2 Suodatetun tasajännitteen vaihtelu - rippeli.........78 2.12.3 Reguloitu teholähde...........................81 2.12.4 Jäähdytyselementit............................83 2.12.5 Hakkuriteholähde.............................84 3 Bipolaaritransistorit....................................85 3.1 Toimintaperiaate...................................85 3.1.1 Vahvistus....................................86 3.2 Transistorin perusmalli..............................87 3.2.1 Transistorin liitokset............................88 3.3 Transistorin toiminta-alueet..........................90 3.3.1 Transistori kytkimenä...........................91 3.3.2 Transistori vahvistimena.........................92 3.4 Peruskytkennät....................................93 3.4.1 Yhteisemitterikytkentä..........................93 3.4.2 Yhteiskollektorikytkentä - emitteriseuraaja..........94 3.4.3 Yhteiskantakytkentä............................94 3.5 Transistorivahvistimen biasointi.......................95 3.5.1 DC-kuormitussuora.............................96 3.5.2 AC-kuormitussuora.............................99 3.6 Nelinapapiiri......................................100 3.6.1 h- parametrit..................................100 3.6.2 Y-, z- ja s-parametrit*...........................103 3.6.3 h-parametrit ominaiskäyrästöllä...................104 3.6.4 Parametrien riippuvuus lämpötilasta ja virroista*.....106 3.6.5 Ebers-Moll malli...............................106 3.6.6 Hybridi-π malli................................107 3.7 Yhteisemitterivahvistin..............................108 3.7.1 Kynnysjännitteen lämpötilariippuvuus..............108 3.7.2 Virranvahvistuskertoimen muutos.................108 3.7.3 Biasointi.....................................109 3.7.4 Vahvistus....................................112

Sisällys iii 3.7.5 Sisäänmeno- ja ulostuloimpedanssit................116 3.7.6 Alarajataajuus.................................117 3.8 Emitteriseuraaja...................................119 3.8.1 Vahvistus.....................................120 3.8.2 Sisäänmeno- ja ulostuloimpedanssi................120 3.8.3 Alarajataajuus.................................121 3.9 Transistorin reaalimalli*.............................121 3.10 Moniasteiset vahvistimet*..........................123 3.10.1 Kapasitiivinen kytkentä.........................124 3.10.2 Suora kytkentä................................125 3.10.3 Induktiivinen kytkentä.........................126 3.11 Erotusvahvistin...................................129 3.12 Takaisinkytkentä..................................132 3.12.1 Takaisinkytketyn vahvistimen perusrakenne........133 3.13 Virtapeilit.......................................134 3.14 Tehoasteet.......................................138 3.14.1 Luokitus....................................138 3.14.2 Darlington...................................142 4 Kanavatransistorit......................................145 4.1 Toimintaperiaate...................................145 4.1.1 JFET........................................145 4.1.2 IGFET.......................................150 4.2 Kanavatransistorin perusmalli........................155 4.2.1 JFET........................................155 4.2.2 MOSFET.....................................156 4.2.3 Kanavanpituuden modulaatio*....................158 4.3 Kanavatransistorit kytkimenä.........................159 4.4 Kanavatransistorit vahvistimena.......................160 4.5 Kanavatransistorin biasointi..........................160 4.6 Yhteislähdevahvistin ja lähdeseuraaja..................162 4.6.1 Alarajataajuus.................................165 4.6.2 Kanavatransistorin reaalimalli*...................166 4.7 MOSFET -kytkentöjä...............................167 4.7.1 Erotusvahvistin................................168 4.7.2 Virtapeilit....................................168 4.7.3 Analogiakytkimet..............................169 4.7.4 CMOS -kytkentä...............................170 4.8 MOSFET:ien erikoisominaisuudet.....................171 4.9 Kanava- ja bipolaaritransistorien vertailua...............173

iv Sisällys 5 Operaatiovahvistimet...................................175 5.1 Ideaalimalli.......................................175 5.2 Operaatiovahvistinkytkennät.........................176 5.2.1 Kääntävä vahvistin.............................176 5.2.2 Ei-kääntävä vahvistin...........................178 5.2.3 Jänniteseuraaja................................178 5.2.4 Summaaja....................................179 5.2.5 Erotusvahvistin................................180 5.3 Käytännön operaatiovahvistin........................181 5.3.1 Kaistanleveys.................................183 5.3.2 Ulostulon vaihesiirto............................183 5.3.3 Käyttöjännitteet................................184 5.3.4 Operaatiovahvistimen rakenne*...................185 5.3.5 Kompensointi*................................186 5.3.6 Kohina*......................................188 5.4 Tavanomaisia operaatiovahvistinkytkentöjä.............190 5.4.1 Yksipuolinen käyttöjännite.......................190 5.4.2 Instrumentointivahvistin.........................191 5.4.3 Aktiivinen tasasuuntaaja.........................194 5.4.4 Huippuarvonilmaisin...........................196 5.4.5 Logaritminen vahvistin*.........................197 5.4.6 Ulostulon virrankesto...........................199 5.5 Komparaattorit....................................200 5.6 Aktiivisuotimet....................................202 6 Vahvistinpiirien sovelluksia*.............................213 6.1 Oskillaattorit......................................213 6.1.1 Oskillaatioehto................................213 6.1.2 Vaihesiirto-oskillaattori.........................214 6.1.3 Wienin siltaoskillaattori.........................215 6.1.4 LC-oskillaattorit...............................216 6.1.5 Kideoskillaattorit..............................217 6.1.6 Relaksaatio-oskillaattorit........................219 6.2 Viritetty vahvistin..................................221 6.3 Tehovahvistimet...................................222 6.4 Radiolähettimet ja -vastaanottimet.....................224 6.4.1 Tiedonsiirto radioaalloilla........................224 6.4.2 Esimerkkejä lähetin- ja vastaanotinkytkennöistä......225 6.5 Jänniteregulaattori.................................227 6.6 Fotodiodivahvistin.................................228

Sisällys v 7 Digitaalielektroniikka...................................231 7.1 Lukujärjestelmät...................................231 7.1.1 Binaari- ja heksadesimaaliluvut...................231 7.1.2 BCD........................................234 7.1.3 Gray.........................................234 7.1.4 Negatiiviset luvut..............................235 7.1.5 Liukuluvut....................................235 7.2 Loogiset yhtälöt...................................236 7.2.1 Boolen algebra................................236 7.3 Perusportit........................................238 7.4 Piiriperheet.......................................239 7.4.1 TTL.........................................241 7.4.2 CMOS.......................................242 7.4.3 ECL.........................................242 7.5 Digitaalipiirien käytöstä.............................243 7.5.1 Sisäänmeno...................................243 7.5.2 Ulostulo......................................244 7.5.3 Tehonkulutus..................................245 7.5.4 Nopeus......................................246 7.5.5 Piirivalikoima.................................246 7.6 Loogisten yhtälöiden yksinkertaistaminen...............249 7.6.1 Karnaugh'n kartta..............................250 7.7 Dekooderit, enkooderit ja (de)multiplekserit.............252 7.8 Kiikut, laskurit ja siirtorekisterit.......................255 7.9 Muut loogiset piirit.................................262 7.10 Ohjelmoitava logiikka..............................263 8 Digitaali - ja analogiaelektroniikan rajapinta................265 8.1 Datamuuntimet....................................265 8.1.1 Määritelmiä...................................267 8.1.2 DA-muuntimet*...............................269 8.1.3 AD-muuntimet*...............................270 8.2 PLL - vaihelukkopiirit..............................276 8.3 Ajastimet.........................................278 8.4 SC -suodattimet*...................................281 9 Prosessorit ja oheislaitteet*...............................285 9.1 Näytöt ja näppäimistöt..............................285 9.1.1 7-segmenttinäyttö..............................285 9.1.2 LC-näytöt....................................286 9.1.3 Näppäimistö..................................288

vi Sisällys 9.2 Muisti...........................................289 9.3 Mikrokontrollerit..................................290 9.3.1 PIC.........................................290 9.3.2 AVR........................................297 9.3.3 Motorola 68HC11..............................299 9.4 DSP - digitaalinen signaaliprosessori...................300 9.5 PC..............................................301 9.5.1 Sarjaportti....................................304 10 Laitteiden valmistaminen*.............................309 10.1 Tavoitteiden määrittely.............................310 10.2 Tuotantomäärän arviointi...........................310 10.2.1 Kotelomateriaalin valinta.......................311 10.2.2 IP- JA IK-kotelointiluokitus.....................312 10.2.3 Kotelovalinta ja sähköturvallisuus................313 10.3 Käyttöliittymän suunnittelu.........................314 10.4 Piirilevyn rajaus..................................315 10.5 Laitteen kytkennän suunnittelu.......................315 10.6 Piirilevyn toteutus.................................316 10.6.1 Häiriöiden kytkeytyminen......................317 10.7 Piirilevyn valmistus...............................321 10.8 Piirilevyn kokoaminen.............................323 10.8.1 Tavanomaisia virheitä..........................323 10.9 Laitekotelon rei itys...............................324 10.10 Laitteen kokoaminen.............................325 10.11 Laitteen koestus.................................325 Liitteet A Suureet ja merkinnät B Piirikaaviot C Fouriersarjat D h-parametrit E Mittauslaitteiden käytöstä F Elektroniset mittaukset