SOTE viidelle alueelle

SOTE viidelle alueelle Vaikutusten ennakkoarviointi THL:n arviointiryhmä 16.9.2014 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 1

Esityksen sisältö 1. STM:n toimeksianto 2. Arvioinnin keskeiset johtopäätökset 3. Tausta ja nykytila 4. Arvioinnin tulos yksityiskohtaisesti 5. Arvioinnin toteutus 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 2

STM on pyytänyt THL:ltä arvioita ehdotetun sote-uudistuksen vaikutuksista seuraaviin asioihin 1. palveluverkko ja palvelujen tuotanto sekä palvelujen integraation toteutuminen mallissa; 2. ehdotuksen mukaisen hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus; 3. edellytykset turvata riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, ml. lähipalvelut; 4. vaikutukset valtion ja kuntien talouteen; 5. asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito ja tietojen käsittely; 6. palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 3

1. Palveluverkko, palvelujen tuotanto ja palvelujen integraation toteutuminen Uudistus luo edellytyksiä suunnata voimavaroja uudelleen erityistason palveluista perustason palveluihin sekä sovittaa yhteen palveluja. sosiaali- ja terveydenhuollon laitoskapasiteetin hallitulle vähentämiselle ja tarvittaessa keskittämiselle. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 4

2. Hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus Muodostuva hallinto- ja tuotantorakenne on nykyistä selkeämpi, mutta vaatii jatkotyöstämistä. Järjestelmän hallintaan ja ohjattavuuteen tulee olennaisesti vaikuttamaan erityisesti tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrä. Palvelujärjestelmän vinoumia on mahdollista korjata, mikäli tuotantovastuullisia toimijoita syntyy korkeintaan 4 5 kullekin sote-alueelle. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 5

3. Riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Järjestämisvastuun keskittäminen sote-alueille edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Uudistus luo edellytyksiä parantaa peruspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä mahdollistaa nykyaikaisten tuotantotapojen käytön nykyistä paremmin erityisesti lähipalveluissa. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 6

4. Valtion ja kuntien talous Taloudellisten vaikutusten suuruusluokan arviointiin on esitettävä runsaasti varaumia. Suomesta tehtyjen harvojen arviointien perusteella sote-integraatio hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia maltillisesti, arviolta 0 1 tai 0 2,4 prosentti-yksikköä. Uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edellyttää päätöksentekijöiltä ja johtajilta kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiorakenteen tarjoamat mahdollisuudet. Kustannuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta sekä se, miten taloudellisilla kannusteilla hillitään kustannuskehitystä. Sote-alueille ehdotettu rahoitusjärjestely parantaa kuntien menojen ennakoitavuutta. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 7

5. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito ja tietojen käsittely Esitys mahdollistaa sen, että sote-alueille muodostuu yhteen toimiva tietohallinto, mikäli alueet niin päättävät. Uudistuksesta seuraa merkittäviä muutoksia tietohallintoon. Aikaa muutosten toteuttamiseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin varautumiseen on vähän. Uudistus sisältää tietohallinnon ja -järjestelmien osalta huomattavia mahdollisuuksia mutta myös suuria riskejä, joita huolellinen ennakkosuunnittelu voi lieventää. Tiedonhallintaa joudutaan uudistamaan merkittävästi eikä uudistuksen alkuvuosina saada kaikkea arvioinnissa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Tietosisältöjen vertailukelpoisuus jää toimeenpanossa huolehdittavaksi ja sisältää riskin yhdenmukaisen kansallisen tiedon menettämisestä. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuun siirtyminen sote-alueille on selkeä parannus nykyiseen, mutta jättää vielä yksityiskohtia toimeenpanossa ratkottavaksi. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 8

6. Palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus Uudistus vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ohjausta. STM:ään perustettava kansallinen ohjausyksikkö tarvitsee selvän toimeenpanotehtävän ja toimintamallin, ja toimiva työnjako muiden kansallisten toimijoiden kanssa tulee varmistaa. STM:n ja sote-alueen välinen neuvottelumenettely edellyttää tarkentamista kuten myös ministeriön alaisen hallinnon rooli esimerkiksi tietotuotannossa. Sote-alueen ja tuotantoalueiden välinen tulosohjausprosessi ja järjestämispäätös vaativat täsmentämistä. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 9

Muuta Syntyvä järjestämisrakenne luo edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiselle ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantamiselle ajan mittaan. Esitys käynnistää jo pitkään odotetun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessin joka on kunnianhimoinen laajuudessaan ja seuraa kansainvälisiä uudistussuuntia. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 10

Tausta ja nykytila 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 11

Taustaa Lailla uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa. Lakiluonnos seuraa useita kansainvälisiä trendejä ollen kunnianhimoinen laajuudessaan. Kansainvälisessä vertailussa esitys kattaa vielä suhteellisen heikosti asiakaslähtöisyyteen ja valinnanvapauteen liittyvät kysymykset. Arvioitu lakiluonnos pyrkii osaltaan vastaamaan talouden haasteisiin kokoamalla Suomen pirstaleiset järjestämis- ja tuotantorakenteet suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä integroimalla sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisemmin OECD on arvioinneissaan kehottanut Suomea varautumaan muun muassa ikääntymisen mukanaan tuomiin kansantalouden menoihin, eriarvoistumisen lisääntymiseen palvelujen saannissa sekä keskittämään erikoissairaanhoidon päivystyksiä. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 12

Havaintoja nykytilanteesta* Demografiset trendit ovat varsin selkeitä: huoltosuhde heikkenee, ikärakenne vanhenee, koulutustaso paranee ja muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvien osuus kasvaa. Etelä-Suomi on muita edullisemmassa asemassa. Itä-Suomi on monien elinoloja kuvaavien osoittimien valossa muita alueita epäedullisemmassa asemassa. Palvelujen tarve ja voimavarat ovat epätasapainossa. Sote-alueiden toiminta kattaa kolme neljäsosaa väestön sote-menoista. * Tässä arvioinnissa tulevien sote-alueiden on oletettu noudattavan yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueita (erva): Etelä-Suomen sote-alue (=HYKS-erva), Itä-Suomen (KYS), Pohjois-Suomen (OYS), Väli-Suomen (TAYS), Länsi-Suomen (TYKS) 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 13

Sosioekonomiset erot 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 14

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitus sote-alueittain karkeasti arvioituna vuoden 2012 tiedoilla, euroa per asukas 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 15

Tarvevakioidut menot 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 16

Huoltosuhde alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa 15 64-vuotiasta kohti Huoltosuhde, demografinen 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 17

1. Palveluverkko ja palvelutuotanto ml. lähipalvelut sekä integraation toteutuminen 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 18

Havaintoja palveluverkosta 1/2 Sairaanhoidon palveluja tuottaa Suomessa yli sata erikoislääkärijohtoista sairaalaa. Muilla kuin Etelä-Suomen alueella erikoislääkärijohtoisia sairaaloita on 13 19 sote-aluetta kohti. Yleislääkärijohtoisia terveyskeskussairaaloita tai -vuodeosastoja on noin 240. Eniten niitä on Itä-Suomen sote-alueella, jossa asukkaita yhtä terveyskeskussairaalaa kohden on runsaat 13 000 (tk-sairaaloita yli 60). Rannikkoseuduilla sijaitsevat Etelä- ja Länsi-Suomen sote-alueet muodostuvat nauhamaisena sijaitsevista sairaanhoitopiireistä. Luontevat kulkuyhteydet etäisimmästä kunnasta yliopistolliseen sairaalaan puuttuvat erityisesti Länsi-Suomen sote-alueella. Tampereen ja Helsingin välisen moottoritien varteen on syntynyt yöpäivystyspisteiden ketju. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 19

Havaintoja palveluverkosta 2/2 Sosiaalipalveluja tuottavat Suomessa kaikki kunnat joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa. Palveluverkko on hajanainen ja palvelujen saatavuus vaihtelee kuntien suurista kokoeroista johtuen. Pienten kuntien sosiaalitoimen ongelmana on osaamisen ja sosiaalityöntekijöiden puute, varsinkin sellaisilla sosiaalitoimen alueilla, joilla tarvitaan erityisosaamista. Sosiaalipäivystyksen järjestelyistä on melko ongelmallista saada täysin kattavaa ja luotettavaa tietoa, koska sosiaalipäivystyspalvelut on tuotettu hyvin moninaisesti eivätkä ne yleensä noudata terveydenhuollon palvelujen järjestämistapoja tai rajoja. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 20

Palveluverkko Pohjois-Suomi 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 21

Palveluverkko Etelä-, Itä-, Välija Länsi-Suomi 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 22

Uudistuksen keskeiset vaikutukset palveluverkkoon ja integraatioon 1/2 Sote-alueista päätettäessä tulisi pohtia, onko nykyinen ervaaluejako paras mahdollinen pohja muodostuville sote-alueille. Uudistuksen yhteydessä sairaaloiden voimavaroja voidaan suunnata tarpeen mukaisesti avopalvelujen tehostamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on toistaiseksi toteutunut huonoiten pienen väestöpohjan kunnissa, joille siitä voisi olla eniten hyötyä. Uudistus tarjoaa mahdollisuuden sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset palvelut ja varmistaa lähipalvelujen saatavuuden. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 23

Uudistuksen keskeiset vaikutukset palveluverkkoon ja integraatioon 2/2 Lähipalvelujen toteuttamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien muiden palvelujen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sote-alue, palvelujen tuottajat ja kunnat. Ammattilaisten joustavia työaikajärjestelyjä tulee lisätä erityisesti lääkäreiden osalta. Asukkaiden ottaminen mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin antaa uuden mahdollisuuden muuttaa palvelujen toteutuksen painotusta tuottajanäkökulmasta asiakasnäkökulmaksi. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 24

2. Hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 25

Uudistuksen keskeiset vaikutukset hallinto- ja tuotantorakenteeseen 1/2 Uudistuksen myötä voi muodostua kolmenlaisia kuntayhtymiä: sote-kuntayhtymiä tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä omaisuuskuntayhtymiä Syntyvien hallinnollisten organisaatioiden täsmällistä määrää on vaikea arvioida ennalta. Toimijoiden määrän väheneminen luo nykyiseen verrattuna paremmat mahdollisuudet järjestelmän hallintaan ja ohjaamiseen. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 26

Uudistuksen keskeiset vaikutukset hallinto- ja tuotantorakenteeseen 2/2 Lain toimeenpano edellyttää lukuisia hallinnollisia toimia ja uudelleenjärjestelyjä. Järjestämislakiluonnoksen voidaan katsoa parantavan valtionhallinnon ohjausmahdollisuuksia luomalla ohjaukseen uusia institutionaalisia rakenteita ja välineitä. Järjestämislakiluonnos luo edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja erityisesti sen hallinnon paremmalle kustannustehokkuudelle. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 27

3. Edellytykset turvata riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 28

Uudistuksen keskeiset vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen 1/2 Järjestämisen kokonaisintegraatio ja järjestämisvastuun keskittäminen suurille sote-alueille edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Järjestämispäätös tarjoaa uusia mahdollisuuksia ohjata saatavuutta ja laatua, mutta sen sisällön määrittely vaatii aikaa ja poikkeuksellisen vahvaa osaamista. Laaja kunnallinen tuottamisvastuu voi parantaa asiakkaan tarvitseman palvelun kokonaisuutta ja sen laatua. Näyttöön ja hyviin käytäntöihin perustuva sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee riittävät kehittämisresurssit. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 29

Uudistuksen keskeiset vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen 2/2 Järjestämispäätöksellä on mahdollista siirtää voimavaroja erityispalveluista peruspalveluihin. Kansallisten toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveysministeriön, ministeriön alaisten laitosten ja Kuntaliiton saumaton yhteistyö uudistuksen toimeenpanossa ja sote-alueiden sekä tuotantoalueiden toiminnan arvioinnissa nousee yhdeksi uudistuksen onnistumisen avainkysymykseksi. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 30

4. Vaikutukset valtion ja kuntien talouteen 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 31

Uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion ja kuntien talouteen 1/2 Sote-palvelujen integraation taloudellisista hyödyistä ei ole vielä selvää kansainvälistä näyttöä. Sote-uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edellyttää päätöksentekijöiltä kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiorakenteen tarjoamat mahdollisuudet. Kustannuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta sekä se, miten taloudellisilla kannusteilla hillitään kustannuskehitystä. Sote-alueille ehdotettu rahoitusjärjestely parantaa kuntien menojen ennakoitavuutta. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 32

Uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion ja kuntien talouteen 2/2 Taloudellisten vaikutusten suuruusluokan arviointiin on esitettävä runsaasti varaumia. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu voi hidastua 0-1 tai 0-2,4 prosentti-yksikköä vuodessa. Sote-uudistus saattaa hidastaa kuntien menojen kasvua 0-100-240 miljoonaa euroa vuodessa ja valtion menojen kasvua 0-90-210 miljoonaa euroa vuodessa. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 33

5. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito ja tietojen käsittely 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 34

Uudistuksen keskeiset vaikutukset asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn 1/2 Uudessa palvelujärjestelmässä tietojen käsittelyllä ja tietojärjestelmillä on hyvin suuri merkitys. Esitys sisältää huomattavia mahdollisuuksia mutta myös suuria riskejä, joita huolellinen ennakkosuunnittelu voi lieventää. Tiedonhallintaa joudutaan uudistamaan merkittävästi eikä alkuvuosina saada kaikkea tarpeellista tietoa. Sote-alueesta tulee keskeinen tiedonhaltija. Lain toimeenpano vaikuttaa, siihen, miten muut toimijat saavat tarvitsemansa tiedot ja voi vaihdella eri alueilla. Tietosisältöjen vertailukelpoisuus jää toimeenpanossa huolehdittavaksi ja sisältää riskin yhdenmukaisen tiedon menettämisestä. Palvelujen tuottajien oikeus käyttää toiminnassa syntynyttä tietoa oman toimintansa ohjaukseen jää epäselväksi. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 35

Uudistuksen keskeiset vaikutukset asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn 2/2 Lakiuudistuksen toimeenpanossa on vähän aikaa valmistautumiseen. Omaisuusjärjestelyjä koskevat pykälät liittyvät myös tiedonhallinnan järjestelmiin ja tilanteesta tulee monimutkainen. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuun siirtyminen sote-alueille on nykytilaa selkeämpi ratkaisu, mutta jättää vielä yksityiskohtia toimeenpanossa ratkottavaksi. Sote-alueen vahva rooli asiakas- ja potilastiedon käsittelyssä luo edellytyksiä hyvän kokonaisuuden syntymiselle, mutta se tapahtuu vain jos kunnat järjestämissopimuksessa niin tahtovat. Myös hajanaiset järjestelyt jäävät mahdollisiksi. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 36

6. Palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 37

Palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus Neuvotteluasiakirja, arviointi (1v) VN STM Ohjausyksikko Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta Selonteko (4v) Valtakunnallinen kehittämisohjelma (4v) Eduskunta THL Kansallinen asiantuntijaviranomainen STM hyväksyy (4v) Sote-alue Omavalvontaohjelma Järjestämispäätös (4v) Tulossopimus (1v) Omavalvontaohjelma Hyvinvointikertomus (4v) Palveluntuottajaky Hyvinvointikertomus (4v) Palveluntuottajakunta Omavalvontaohjelma Kunta Kunta Kunta Hyvinvointi-kertomus (4v) Valtuusto Valtuusto Valtuusto Asiantuntija-apu ja yhteistyö mm. terveyden edistämisessä, varhaiskasvatuksessa ja opiskeluhuollossa 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä/merja Kovasin 38

Uudistuksen keskeiset vaikutukset ohjattavuuteen Järjestämis- ja tuottamisvastuuseen liittyvät epäselvyydet luovat epäselvyyttä ohjaukseen. Järjestämispäätösten sisältöön voi syntyä kohtuutonta alueellista vaihtelua. Järjestämispäätöstä täytyy muokata kulloistenkin edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Tiedolla ohjauksen toimijoiden rooli ja keskeinen työnjako on vielä epäselvä ja sitä tulee tarkentaa. Yhtenäiset seurantajärjestelmät ovat välttämätön osa uutta ohjausta. STM:n kansallinen ohjausyksikkö tarvitsee selkeän toimintamallin ja tehtävät. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 39

Näin vaikutusten ennakkoarvio tehtiin 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 40

Arviointikehikko Lain tavoitteet 1. Edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä; 2. Edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua 3. Varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4. Luoda edellytykset palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa; 5. Varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne; sekä 6. Toteuttaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatio sekä vahvistaa peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti Uudistuksen selkeys ja toimeenpantavuus a. Alueellisesti ja valtakunnallisesti selkeä ja eheä järjestämisrakenne b. Alueellisesti ja valtakunnallisesti ohjattavissa oleva palvelujärjestelmä c. Soten kannalta riittävän suuri uudistus Lain vaikutukset Palvelujen saatavuus Alueellinen ja sosioekonominen saatavuus Rakennemuutostietokanta Asiantuntija-arvio Sote-integraatio järjestäjien ja tuottajien määrä ja koko, sote-eheys Rakennemuutostietokanta Asiantuntija-arvio Taloudellisuus Järjestämis-, tuotanto-, ja hallintorakenne Tutkimus kustannuskehityksestä koeaineisto: Eksote, Kainuu Rakennemuutostietokanta Asiantuntija-arvio Palvelujen kansallinen ohjattavuus Ohjausjärjestelmän rakenteet, keinot ja IT-ratkaisut Asiantuntija-arvio Arvioinnin aikataulu Vaikutusten ennakkoarvio 13.8. 15.9.2014 Arvioinnin kohdeaineisto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräistä siihen liittyviksi laeiksi Luonnos 18.8.2014 Arviointimenetelmät Tutkimus Asiantuntija-arvio Haastattelut 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 41

Ennakkoarvioinnissa on hyödynnetty tietoa ja kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista uudistuksista ja kokeiluista alueellisten uudistusten ja kokeilujen pohjalta tehtyjä laskelmia uudistusten kustannusvaikutuksista mallinnuksia lain pohjalta syntyvistä järjestäjätahoista ja ehdotuksen mukaisen hallintorakenteen toimivuudesta ja kustannuksista mallinnuksia lain vaikutuksista asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitoon ja tietojen käsittelyyn THL:ssä syntynyttä kokonaisnäkemystä koko maan alueellisista järjestelyistä mm. toistuvien aluekierrosten anteja hyödyntäen sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien avainhenkilöiden haastatteluja uudistuksen odotettavissa olevista vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista kansainvälistä tutkimus- ja seurantatietoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalleista ja uudistuksista. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 42

Haastatellut asiatuntijat Honga Göran, sairaanhoitopiirin johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri; Ikonen Anna-Kaisa, pormestari, Tampereen kaupunki; Jolkkonen Juha, osastopäällikkö, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut, Helsingin kaupunki; Kekkonen Raimo, sairaanhoitoalueen johtaja, Lohjan sairaanhoitoalue; Kinnunen Juha, sairaanhoitopiirin johtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri; Kirmanen Tiina, toimialajohtaja, hyvinvointipalvelut, Imatran kaupunki; Kuosmanen Pekka, tuotantojohtaja, Joensuun kaupunki; Kärnä Mikko, kunnanjohtaja, Enontekiön kunta; Lehtonen Olli-Pekka, sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; Leskinen Hannu, sairaanhoitopiirin johtaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri; Nieminen Markku S., toimialajohtaja, sydän- ja keuhkokeskus, HUS; Nummi Jouni, kuntayhtymän johtaja, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä; Pääkkönen Tuomo, lääkintöneuvos; Kainuu Sutinen Pia, osastopäällikkö, perhe- ja sosiaalipalvelut, Helsingin kaupunki; Ylitalo-Katajisto Kirsti, hyvinvointijohtaja, Oulun kaupunki 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 43

Haastateltujen keskeiset viestit 1/2 Lakiehdotus mahdollistaa oikeansuuntaisen rakenteellisen muutoksen. Se edellyttää lain täsmentämistä, jotta sen tulkinnanvaraisuus vähenisi ja syntyisi yhtenäinen rakenne integraatiovelvollisuuden korostamista sekä järjestämisessä että tuotannossa ymmärtämistä, että muutos on prosessi ja tavoitteisiin edetään asteittain vahvaa, osaavaa johtamista sote-alueella ja toimivia seurantajärjestelmiä vahvoja tuotantoalueita, joilla on intressi ja velvollisuus tehdä päätöksiä alueen talouden ja väestön tarpeiden (mm. palvelujen tasavertaisen saatavuuden) näkökulmasta uudenlaista johtamista ja ammattilaisten sitoutumista uudistamiseen tuotantoalueilla että nykyiset rakenteet (kiinteistöt mm.) eivät kahlitse uudistumista toimivaa kuntayhteyttä (rahoitus ja horisontaalinen yhteistyö) 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 44

Haastateltujen keskeiset viestit 2/2 Lakiehdotus mahdollistaa palvelujen rationalisoinnin päällekkäisyydet, sekavat organisaatiot ja löysät pois palvelurakenteen muuttamisen tarpeita vastaavaksi (laitoshoito, kotihoito, kuntoutus, erikoissairaanhoidon työnjako ja keskittäminen, päivystys mm.) kustannusten kasvun hillitsemisen. Haastateltujen palvelujärjestelmässä toimivien johtajien mielestä lakiehdotusta pitää viedä eteenpäin, mutta tärkeimmät tulkinnanvaraiset kohdat on täsmennettävä. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 45

Arviointiryhmän jäsenet Arvioinnin on toteuttanut THL:n sisäinen sote-uudistuksen ja rahoitusjärjestelmän asiantuntijaryhmä: Markku Pekurinen Marina Erhola (pj.) Marja Vaarama (vpj.) Unto Häkkinen Päivi Hämäläinen Pia Maria Jonsson Maijaliisa Junnila Ilmo Keskimäki Ismo Linnosmaa Merja Mikkola Anneli Milen Anu Muuri Eeva Nykänen Eeva Reissell Hannu Rintanen Timo Seppälä Lisäksi arviointimateriaalin tuottamiseen ovat osallistuneet useat muut THL:n asiantuntijat. 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 46

Tausta-aineisto, liitteet ja lähteet SOTE viidelle alueelle vaikutusten ennakkoarvio. Päätöksen tueksi 1/2014. THL. Mukana myös taustamateriaalia. Aiemmat ennakkoarviot www.stm.fi 16.9.2014 THL:n arviointiryhmä 47

1(11) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338 hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367 neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569 osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

2(11) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

3(11) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä.

4(11) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa

5(11) 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2 Lakiluonnoksessa esitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoamista yhden johdon alle jopa yli miljoonan asukkaan kokoisille alueille. Paikallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on lähdetty hakemaan vaikuttavuutta integroitumalla kunnan muihin toimintoihin elämänkaarimalli ajattelulla, jossa terveyden edistäminen ja elämän hallinta perustuu poikkihallinnolliseen, tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden arkiympäristössä. Sosiaali- ja terveydenhuolto eivät integroidu pelkästään toisiinsa, vaan myös mm. sivistystoimeen, vapaa-aikatoimeen, tekniseen toimeen sekä koko elinympäristöön. Miten sotealueella varmistetaan integroituminen kuntalaisten arkiympäristöön? Valtakunnan tason kokonaisintegraatio kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle eikä sote-alueille. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen 19. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa 20. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa

6(11) 21. Muita huomioita luvusta 3 Lakiluonnos perustelee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuun kokoamista yhteen lauseella 10 prosenttia väestöstä aiheuttaa 80 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksista. Lakiluonnoksesta ei kuitenkaan selviä, miten järjestämisvastuun siirtäminen ainoastaan viidelle sotealueelle ja tuottamisvastuussa olevien kuntien / kuntayhtymien kasvattaminen sosiaalisesta näkökulmasta katsoen jättisuuriksi ratkaisisi tämän ongelman. Käytännön tason kokemuksena nimenomaan kuntalaisten elämänhallinnan vahvistaminen ja paikallinen integraatio kaikkiin kunnan toimijoihin ja arjen elinympäristöön voisi olla se keino jolla voitaisiin hallita paljon palveluja käyttävien aiheuttamia kustannuksia. Lakiluonnoksessa sotealue päättää alueensa palvelutuotannosta vastuussa olevat tahot sekä kriteerit palvelutuotannolle. Sotealue päättää myös ne periaatteet, joiden puitteissa tuottamisvastuussa oleva voisi hankkia ostopalveluja. Miten varmistetaan paikallisten omassa toiminnassa olevien hyvien käytäntöjen jatkuminen? Miten varmistetaan hyvien käytäntöjen jatkuminen yritysyhteistyössä? Lakiluonnoksessa todetaan tuottamisvastuusta mm. seuraavaa: Tuottamisvastuu velvoittaa kunnan tai kuntayhtymän toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestämispäätöksen mukaisesti siten ja siinä laajuudessa, kuin niistä on tarkemmin sovittu sosiaali- ja terveysalueen kanssa tehdyssä tulossopimuksessa. Tuottamisvastuu ei siten automaattisesti velvoita huolehtimaan kaikista lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Toisaalla lakiluonnoksessa todetaan tuottamisvastuun olevan kattava ja käsittävän kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut mukaan lukien ehkäisevät palvelut, korjaavat ja hoitavat palvelut, kuntouttavat palvelut ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Lakiluonnos on tuottamisvastuun suhteen ristiriitainen. Suomessa ei tällä hetkellä myöskään ole yhtään tuottajaa, jolla jo nyt olisi itsellään lakiluonnoksen edellyttämä henkilöstö, tilat ja resurssit kaikkien palveluketjun portaiden täysimääräiseen tuottamiseen niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin turvata toiminnallisesti järkevän kokoiset tuottamisvastuualueet, joissa peruspalvelut voitaisiin tuottaa lähellä kuntalaisia myös maakuntien reuna-alueilla ja erityispalvelut sekä 24/7 päivystys tuotantovastuualueiden yhteistoimintana. Sastamalan kaupungilla on riittävät henkilöstö, tilat ja resurssit kaikilla palveluketjun portailla olevien palvelujen kustannustehokkaaseen tuottamiseen lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Sastamalan kaupungilla olisi myös valmius toimia tuottamisvastuussa myös alueellisesti itseään laajemmalle väestölle. Lakiluonnoksessa esitetään sotealueelle oikeutta päättää tuottaako se alueelle tukipalveluja. Mikäli tuottaa, palvelujen tuotantovastuussa olevien tulee hankkia ko. tukipalvelut sotealueelta. Tukipalveluista esimerkiksi tietojärjestelmien integraatio olisi perustelua, mutta mitkä olisivat sen taloudelliset vaikutukset? Onko arvioitu muita vaikutuksia esimerkiksi paikallisiin sekä kunnallisiin että yksityisiin tukipalvelujen tuottajiin? Kiinteistöhuolto, puhtauspalvelut ja ruokapalvelut on tarkoituksenmukaista hoitaa paikallisesti. Muutoksessa pitäisi huomioida integraation paikalliset vaikutukset tukipalveluhenkilöstöön. 4 luku Hallinto

22. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa 7(11) 23. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa 24. Muita huomioita luvusta 4. Lakiluonnoksen mukaan sotealueella ylin päättävä toimielin päättää sotealueen järjestämispäätöksestä, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Ylimpään päättävään toimielimeen tulisi jokaisesta jäsenkunnasta vähintään yksi edustaja koko sotealueen poliittinen suhteellisuus huomioiden. Edustetaanko tällöin kuntaa ja sen poliittisia valtasuhteita? Miten varmistetaan kunnan näkemyksen esille tuleminen? 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 25. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa 26. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa 28. Muita huomioita luvusta 5 Lakiluonnoksessa todetaan useissa kohdissa asukkaiden osallistumis- ja

8(11) vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisesta kaikilla tasoilla aina koko sosiaali- ja terveysalueen toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Miten tämä käytännössä mahdollistetaan 1.1 miljoonan asukkaan sotealueella? 6 luku Rahoitus 29. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa 30. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa 31. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa 32. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 33. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa 34. Muita huomioita luvusta 6 Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat toiminnan, sotealue päättää rahoituksen käytöstä ja

9(11) ohjaa osan rahoista palvelujen tuottamisvastuulla oleville. Kuntien käyttötaloudesta merkittävin osa siirtyisi sotealueiden hallittavaksi. Miten varmistetaan kunnallisen itsehallinnon toteutuminen kunnan rahoitusosuuden käytöstä tai sen suuruudesta päätettäessä? Palvelujen tuottamisvastuussa oleville sotealue voi asettaa erilaisia tulostavoitteita rahoitusta vastaan. Miten varmistetaan se, että kuntien rahoitus sotealueiden kautta kanavoituu pääasiassa palvelujen tuottamisvastuussa oleville eikä jää sotealueelle? Lakiluonnos edellyttää tuottamisvastuussa olevalta mahdollisen alijäämän kattamista neljässä vuodessa, mutta kattamistapaa ei säädellä tarkemmin. Miten varmistetaan rahoitusvastuussa olevan kunnan mahdollisuus vaikuttaa tapaan kattaa alijäämä? Miten varmistetaan kunnallisen itsehallinnon toteutuminen alijäämän kattamisessa? Lakiluonnos ei totea tuottamisvastuussa olevan mahdollisesti saavuttamasta ylijäämästä mitään. Miten varmistetaan rahoitusvastuussa olevan kunnan mahdollisuus vaikuttaa tapaan käyttää ylijäämä? Miten toteutuu kunnallinen itsehallinto ylijäämän käytöstä päätettäessä? Lakiluonnoksen tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen. Kuntien ongelma ei yleensä ole ollut peruspalvelujen rahoittaminen, vaan erikoissairaanhoidon kustannukset. Millä mekanismilla varmistetaan, että sotealue ohjaa kunnilta tulevasta rahoituksesta jatkossa nykyistä suuremman osan peruspalveluille? Tai miten varmistetaan se, että tuottamisvastuussa oleva kohdentaa saamansa resurssit siten että peruspalvelut vahvistuvat? 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) kantaa 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua?

o HYKS-erva o KYS-erva o OYS-erva o TAYS-erva o TYKS-erva 10(11) 39. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa 40. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa 41. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa 42. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa 43. Muita huomioita voimaanpanolaista Lakiluonnoksen mukaan nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät muodostettavien tuottamisvastuussa olevien kuntien tai kuntayhtymien palvelukseen. Lakiluonnoksesta ei selviä, mitä nykyisissä kunnissa ja kuntayhtymissä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja toimialalta eläköityneiden eläkevastuille tapahtuu. Eläkevastuut sisältyvät tällä hetkellä Sastamalan sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioon. Lakiluonnoksesta ei selviä jäisivätkö ko. vastuut jatkossa Sastamalan kaupungin omassa talousarviossa katettaviksi samaan aikaan kun nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvion suuruinen tai suurempikin budjettisumma siirtyisi sotealueen hallinnoitavaksi. Tuotantorakenteiden muuttaminen lakiluonnoksen edellyttämässä aikataulussa on epärealistinen. Myös järjestämisvastuun kokoaminen yksiin käsiin on suunnitellussa aikataulussa täysin mahdotonta. Aikataulua tulee pidentää. Liian nopea aikataulu johtaa hallitsemattomiin fuusiokustannuksiin.

11(11) Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Kansallisesti kokemusta nyt esitettävästä sosiaali- ja terveyspalvelujen reformista ei ole edes pilotoinnin muodossa, jolloin muutoksen suuruus ja sille varattu niukka aikataulu voivat aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia ja ennakoimattomia kustannuksia hankkeen edetessä. Lakiluonnos ei myöskään puutu sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitukseen joka osaltaan vääristää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kokonaiskuvan hahmottamista. Lakiluonnoksessa esitetyn rahoitusmallin sekä toimintamallin kustannusvaikutukset niin kuntiin kuin julkiseen talouteenkin ovat täysin arvioimatta. Aikataulutus tulisikin tarkistaa realistisemmaksi sekä kustannusten kokonaisarviointi tulisi tehdä ennen lain voimaan tuloa. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. 1. Sote-järjestämislain tulee mahdollistaa usean tuottamisvastuualueen muodostaminen Pirkanmaalle. Erikoissairaanhoito tulee voida toteuttaa siten, että erilaiset yhteistoiminnan muodot tuottamisvastuussa olevien tahojen välillä ovat mahdollisia. Palveluiden järjestäjän eli sote-alueen tulee vastata sote-palveluiden kokonaisintegraatiosta. 2. Lakiluonnoksen talousvaikutukset ovat täysin arvioimatta kokonaisuuden ja yksittäisten kuntien osalta. Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan kapitaatioperiaatteella. Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen. Mallia tulee selkeyttää siten, että malli sisältää selkeät keinot ja kannusteet kustannusten hallintaan ja kehittämiseen sekä tuotannossa että järjestämisessä. 3. Jos tuotantoalueet muodostuvat nykyistä huomattavasti suuremmiksi, integraatio kunnan muihin toimintoihin heikkenee, mikä vaikeuttaa asukkaiden kokonaishyvinvoinnin edistämistä. Järjestelmä saattaa johtaa jopa haitalliseen osaoptimointiin eri toimijoiden välillä. Lakiluonnoksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu on jatkossakin kunnalla, hyvinvointikertomus on laadittava valtuustokausittain. Millä tavalla varmistetaan yhteistyörakenteet ja vaikuttaminen paikallistasolla jos kunnalla on sotealueen tai palvelutuotannosta vastaavan kunnan / kuntayhtymän päättävissä elimissä vain marginaalinen edustus?

1(10) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Suurimpaan osaan kysymyksistä on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella ja perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Kyselyä ei ole kuitenkaan mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Valmis-painikkeen painamisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Vastaajille on toimitettu myös kyselyn tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338 hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367 neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569 osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395 sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@stm.fi

2(10) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja* o kunta o kuntayhtymä o valtion viranomainen o järjestö o ei mikään edellä mainituista

3(10) KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä.

4(10) 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa 12. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa 13. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa

5(10) 16. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2