Valvonta ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 19.10.2006 1998Y0236 131 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidontuotannon harjoittamisen laajentaminen. Mika ja Markus Uotila Kellosalmentie 291 35300 Orivesi Yli Heikkilä RN:o 1:65 Oriveden kaupungin Koivuniemen kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO ALUEEN MAANKÄYTTÖ Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 3.5.2006. Kysymyksessä oleva maatila sijaitsee maatalousvaltaisella hajaasutusalueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Oriveden kaupungin Koivuniemen kylässä tilalla Yli Heikkilä RN:o 1:65. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 300 metriä. Lähin vesistö on Längelmäveden Rajalahti, jonne matkaa eläinsuojasta on vesiuomia myöden noin 800 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Toimintaa harjoitetaan niin, että laajennuksen jälkeen tilaa on yhteensä enintään 76 lypsylehmälle, 44 hieholle, 26 nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle, kahdelle hevoselle ja kolmelle lampaalle. KÄSITTELYMAKSU 1200 EUROA
Maitoa tuotetaan noin 720 000 kg vuodessa ja lihaa noin 7 000 kg (teuraslehmät) vuodessa. Kysymyksessä on ns. makuuparsipihatto. Lannan poisto perustuu nautaeläinten osalta kokonaisuudessaan lietelantajärjestelmään. Lietelanta varastoidaan rakennettavassa lietekuiluineen 2 785 m 3 :n kattamattomassa ja vanhassa noin 220 m 3 :n katetussa lietesäiliössä. Lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alta päin. Hevosten osalta lannan poisto perustuu kuivikelantamenetelmään ja lampaiden osalta kuivikepohjaan. Lanta varastoidaan olemassa olevassa 147 m 2 :n lantalassa. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on noin 65 hehtaaria, josta omaa on noin 49 hehtaaria, vuokrapeltoa kolme hehtaaria ja sopimuspeltoa 13 hehtaaria. Lanta on ilmoitettu levitettävän pääosin viikoilla 18 21 ja 26 28. Kynnettävien nurmien alle syksyllä levitetään noin 10 %. Levitystekniikasta ei ole tehty päätöstä. Tarkoituksena on kuitenkin käyttää vähintäänkin letkulevityksen tasoista tekniikkaa. Väkilannoitteita käytetään nykyisin noin 30 t/a. Tuorerehua valmistetaan rakennettavaan ja vanhaan torniin yhteensä 1000 t/a, kahteen vanhassa rehuladossa sijaitsevaan laakasiiloon 100 t/a ja pyöröpaaleihin 40 t/a. Rehu valmistetaan esikuivattuna. Puristenesteet kerätään umpikaivoon. Pyöröpaalien purku suoritetaan katetussa tilassa joko rehuladossa tai uuden puolen ruokintapöydän jatkeella. Eläinten ruokinta suoritetaan perinteisellä erillisruokintamenetelmällä, jossa väkirehu jaetaan kioskeista ja tuorerehu jaetaan ruokintapöydille. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut jätevedet lukuun ottamatta lypsyaseman lattian pesuvesiä käsitellään panospuhdistamossa. Lypsyaseman pesuvedet sekä saappaiden pesupaikat navetan puolella viemäröidään lietekanavaan ja edelleen lietesäiliöön. Lypsykarjaa, hiehoja ja ummessa olevia lehmiä laidunnetaan neljä kuukautta. Laidunala on 18 hehtaaria. Lehmät ovat laitumella myös öisin. Juotto tapahtuu lohkokohtaisista siirrettävistä juottopisteistä. Ruokintaa ei ole järjestetty. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä (1700, 2000 ja 3000 litraa). Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 600 litraa muita öljytuotteita. Lisäksi tilalla säilytetään pesuaineita, hyönteismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita ja rehunsäilöntähappoja. Varastoitavat määrät ovat yleensä alle vuoden kulutusta vastaavia määriä. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 2500 kg /a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Liikennöinti tilalle jakaantuu kahteen kulkusuuntaan. Osa liikenteestä (mm. maidonkuljetus, teuras, vasikka ja väkilannoitekuljetukset sekä 2
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen osa rehukuljetuksista) suuntautuu Kellosalmentielle (yleinen maantie). Rehuliikenne uudelle säilörehutornille, rehuviljan kuljetus navetalle, ostoväkirehun kuljetus ja lannan kuljetus lantalasta pellolle tapahtuu Nikkiläntieltä, joka on toistaiseksi jakamaton yksityistie. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 18.8. 18.9.2006 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Oriveden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Oriveden Sanomissa 17.8.2006 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto 25 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Oriveden kaupungilta ja Oriveden ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Orivedenympäristölautakunta on lausunnossaan 31.8.2006 todennut, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, joten ympäristölupa voidaan myöntää. Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Lupamääräykset Tarvetta hakijan kuulemiseen annetusta lausunnosta ei ollut. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä useissa puhelinkeskusteluissa sekä paikalla 16.10.2006 suoritetussa tarkastuksessa. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Mika ja Markus Uotilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotannon harjoittamiselle Oriveden kaupungin Koivuniemen kylässä tilalla Yli Heikkilä RN:o 1:65. Ympäristölupa myönnetään maidon ja lihantuotannon harjoittamiselle laajuudessa 76 lypsylehmää, 44 hiehoa, 26 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä, kaksi hevosta ja kolme lammasta. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa tulee lupahakemusasiakirjoissa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 3
1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa tai tuorerehun puristenestettä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa hakijan ilmoituksen mukaisissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen on rakentamistekniikaltaan vastattava maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavan lietesäiliön salaojitus on perustuttava suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskukselle. Salaoja on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Rakennettava rehutorni on tehtävä vesitiiviiksi ja mahdolliset puristenesteet on johdettava tiiviiseen säiliöön. Vanhojen laakasiilojen ja vanhan rehutornin vesitiiviydestä on huolehdittava. Puristenesteet ja rehujäämiä sisältävä ravinnepitoinen vesi on kerättävä tiiviiseen säiliöön. Nesteet on levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Pyöröpaalien purku on suoritettava tiivispohjaisella katetulla alueella, josta mahdolliset puristenesteet on kerättävä talteen ja levitettävä lannan levitysohjeita noudattaen peltoon. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonevedet, eläinsuojassa muodostuvat muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsiteltäessä jätevedet puhdistamossa on ympäristöön joutuvaa kuormitusta vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Luvan saajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle käsittelyvaatimusten saavuttaminen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia. Kulkuväylälle kerääntyvä lanta on tarvittaessa poistettava, varastoitava ja sijoitettava asianmukaisesti. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 4
6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle eläinmäärälle on noin 66 hehtaaria. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Muovijäte on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan tai asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkeräykseen. 9. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto vähintään kerran vuodessa.. Tarvittaessa on ryhdyttävä haittaeläinten torjuntaan. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen kuntoa vähintään kerran vuodessa tyhjennyksen yhteydessä. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 5
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpitoon on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä, tiedot lannan vastaanottosopimuksiin perustuvista lannan sijoituskohteista todellisine toimitettuine lantamäärineen, tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen on oltava vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastoimistilavuuksien on vastattava 12 kuukauden laskennallista varastoimistilavuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastoimis 6
tilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Puristenesteeseen verrattavissa olevaa nestettä muodostuu myös rehusta ja rehujäämistä sekä sadevedestä kattamattomissa siiloissa. Tämä tarkoittaa, että siiloon muodostuva neste on kerättävä talteen kaikkina muina aikoina paitsi silloin, kun siilo on tyhjä ja puhdistettu. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin ja sade saattaisi liuottaa purkupaikan rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ainetta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikan on oltava tiivispohjainen ja katettu. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Lupamääräyksellä on mahdollistettu eläinsuojassa muodostuvien jätevesien johtaminen lietesäiliöön ja/tai jätevesien käsittely asianmukaisessa puhdistamossa. Lupamääräykseen sisältyvät jätevesien käsittelyvaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen 11.6.2003 (542/2003). Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa luvan saajan velvollisuus tarvittaessa osoittaa edellytettyjen käsittelytehojen saavuttaminen. 5. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen keskimääräinen enimmäistaso on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Lypsylehmän lannan vuotuinen fosforisisältö on noin 18 kg. Hieholla vastaava luku on noin 7 kg. Laitumille johtaviin kulkuväyliin liittyy liettymisriski ja ravinteiden huuhtoutumisriski vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi myös kulkuväylät tulee rakentaa kovapohjaisiksi niin, että tarvittaessa kulkuväylälle kerääntyvä lanta voidaan poistaa ja em. kuormitukselta voidaan välttyä. Myös jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä 7
peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Ilmoitusvelvoite lupaviranomaiselle mahdollisista muutoksista ilmoitettuihin lannan levitys alueisiin on tarpeen, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden ja puuttumaan tarvittaessa lannan levitykseen esim. pohjavesialueelle. 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Muovijäte on mainittu erikseen siltä varalta, että esim. pyöröpaalauksen osuus rehun säilytyksessä muodostuisi merkittäväksi. Muovin poltto hallitsemattomissa ja liian alhaisissa lämpötiloissa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Muoveista saattaa aiheutua myös roskaantumista. Tämän vuoksi muovit on kuljetettava asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan. Poltto tilalla ei ole mahdollista. 9. Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tu 8
LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO lee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä ja muita lannan varastoimistiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2016 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa tällä lupapäätöksellä myönnetyssä laajuudessa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. 9
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) Valtioneuvoston astus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 17.12.2003 asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Oriveden kaupunginhallitus Oriveden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Oriveden kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 20.11.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: 020 490 104 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 11