Lempäälän kestävä kehitys vuonna 211 - raportti 211
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 211... 3 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 211 YLEISKATSAUS... 3 1. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS... 5 2. EKOLOGINEN KESTÄVYYS... 7 2.1. ENERGIAN KÄYTTÖ... 7 2.2. LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI... 9 2.3. JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ... 11 2.4. VEDEN KÄYTTÖ JA VESIHUOLTO... 13 2.5. PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS... 13 2.6. MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI... 15 2.7. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 16 3. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS... 16 LÄHTEET:... 2 LÄHDELUETTELO 211 MITTARITIEDOILLE:... 21 LIITE 1 LIITE 2 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 2 Puheenjohtajan katsaus - Johtaminen kohti kestävää kehitystä Lempäälässä on tavoiteltu kestävää kehitystä jo pitkään. Työsarkaa riittää, mutta hyvä askel kestävän kehityksen tiellä astuttiin vuonna 21, jolloin Lempäälässä hyväksyttiin kunnan toimintaa ohjaamaan kuntien kestävän kehityksen Aalborgin sitoumusten mukainen toimintamalli. Sitoumuksiin kuuluu 1 erilaista teemaa, joista kunnassa valitaan kulloinkin yksi teema kerrallaan koskemaan kaikkia kunnan toimialoja kahden vuoden ajaksi kerrallaan. Kukin toimiala määrittelee itse keinot, joilla tavoitteeseen pyritään ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Tavoitteet ja mittarit käsitellään taloussuunnittelun yhteydessä. Ensimmäiseksi teemaksi vuosille 211-212 valittiin johtaminen kohti kestävää kehitystä. Tarkoituksena oli tuoda Aalborgin toimintamalli mukaan taloussuunnitteluun erityisten kestävyystavoitteiden avulla. K- kirjaimilla merkittiin kullakin toimialalla ne tavoitteet, jotka edistävät tai tukevat kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen tavoitteiden merkitseminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta ja K-tavoitteita on ollut liikaa, ne ovat olleet liian yleispiirteisiä tai vaikeasti mitattavissa. Talousarvion kestävyystavoitteiden asettamista onkin syytä kehittää. Kestävyystavoitteet tulisi asettaa omana tavoitteenaan ja niissä tulisi näkyä kutakin taloussuunnittelukautta koskeva kunnanvaltuuston valitsema kestävän kehityksen teema. Kestävyystavoitteen tulisi sisältää ensisijaisesti ekologisen kestävyyden ulottuvuus, koska ilman luonnonvaraperustaa taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle ei ole pohjaa. Tavoitteen olisi hyvä olla selkeä, toteutettavissa ja helposti mitattavissa. Kun siirrymme tavoitteista käytäntöön, voimme todeta, että yksi merkittävä kestävän kehityksen johtamisteko on ollut Lempäälän liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen myötä 1 kunnan kiinteistöä on jo energiakatselmoitu. Energiankulutuksen tehostamiseen investoimalla vaikutetaan paitsi luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastopäästöihin myös energiakustannuksiin. Energiatehokkuustyötä ohjaa kunnan energiatehokkuustyöryhmä, johon on nimetty edustajat sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Energiatehokkuuden lisäksi puhutaan yhä enemmän myös materiaalitehokkuuden edistämisestä. Lempäälässä on esimerkiksi yhtenäistetty tulostus- ja kopiointikäytäntöjä siirtymällä yhteiskäyttöisten monitoimilaitteiden käyttöön. Sähköinen asianhallinta sekä erilaiset sähköiset palvelut vähentävät paitsi paperinkulutusta myös kustannuksia. Kierrätyskeskuksen avulla saadaan uudelleen käyttöön tavaraa, joka saattaisi muuten päätyä jätteeksi. Kestävän kehityksen huomioiminen kunnan hankinnoissa on seikka, jossa pitäisi tehdä enemmän työtä. Hyvä käytäntö johtamisessa kohti kestävää kehitystä ovat myös jo vuosien ajan kouluissa ja päiväkodeissa toimineet kestävän kehityksen vastaavat. Vastuuhenkilöt ovat
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 3 tärkeässä roolissa hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä erilaisten yhteistapahtumien järjestämisessä. Viimeisten parin vuoden aikana myös kaupunkiseudun yhteistyö kestävän kehityksen edistämisessä on lisääntynyt. Kuntalaisia on aktivoitu kaupunkiseudulla toteutetulla Ilmankos-hankkeella, jonka ilmastoperheet -toimintaan osallistui lempääläläisiäkin perheitä. Myös kunnan kestävän kehityksen työryhmälle olisi hyvä tavoite saada kuntalaisia osallistumaan enemmän kestävän kehityksen työhön. Esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa voisimme tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Lempäälässä 13.8.212 Saana Raatikainen Lempäälän kunnan kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 211 Vuonna 211 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Sari Sassi siht. (3.8. alkaen Levonmaa Tiia), Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Sipilä Markku (3.8. alkaen Löytty Kari), Suokko Virva, Liejumäki Päivi ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Ulkopuolisena koordinaattorina toimi Taini Rajala, Ympäristötoimisto Ekotai. Vuonna 211 työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työryhmän vuoden 211 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin luomiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kansalaisille tiedottaminen ja yhteistyömuotojen kehittäminen oli teemana vuonna 211. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Kestävä kehitys kouluissa - teemapäivän ja Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. Lisäksi EARTH HOUR- tapahtumaa vietettiin Lempäälän lukiossa, sammuttamalla valot tunnin ajaksi. ILMANKOS-ilmastohankkeen toiminta käynnistyi Lempäälässä (hankkeesta tarkemmin kappaleessa 2.1.). Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lokkisaari Ry:lle Ahtialanjärven Natura 2 alueen vapaaehtoisesta hoito- ja kunnostustyöstä. Kunnostustyön ansiosta Ahtialanjärven arvo lintujärvenä on parantunut huomattavasti 2-luvulla. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 211 Yleiskatsaus Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1998 kestävän kehityksen mittarien avulla. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 4 Vuosia 21 ja 211 voi pitää seudullisen kestävän kehityksen edistyksen vuosina, jos kestävän kehityksen menestystä arvioidaan asiaa sivuavien ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden määrällä. Tampereen kaupunkiseudulla on ilmestynyt kyseisinä vuosina useita kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavia ohjelmia tai strategioita, joissa kestävän kehityksen teemat ovat keskeisesti mukana mm. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 23, Ilmastostrategia 23, Tase-kehittämisohjelma, jossa esitetään liikenteen kaupunkiverkoston toteuttamisohjelma vuoteen 23, Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille 211-214 sekä kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALi) 211 212, Lempäälän kunnan kuntastrategia 212 225 sekä Pirkanmaan ympäristöohjelma 211 216. Lisäksi Lempäälän kunnanvaltuusto on 23.6.21 päättänyt, että Lempäälän kunnassa otetaan käyttöön kestävän kehityksen toimintamalli, joka noudattaa Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Lempäälän kunta on myös laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 21 216. Mikäli ohjelmien runsauteen ja laadulliseen sisältöön on luottaminen, kestävä kehitys ja seutukunnan tasapainoinen kasvu luonnonvaroja ja ympäristöä kunnioittaen nähdään tärkeänä päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Ohjelmiin on kerätty vaikuttava valikoima toimenpiteitä, joita alueella tulisi toteuttaa vuoteen 23 mennessä. Nyt olennaista ohjelmien tavoitteiden toteutumisen kannalta onkin se, että ohjelmien toteutukseen varataan riittävästi resursseja ja ohjelmien kantavat ajatukset viedään aktiivisesti päätöksiä valmistelevalle ja toimeenpanevalle portaalle asti. Jos siirrymme tarkastelemaan kestävää kehitystä ohjelmatasolta käytännön tasolle Lempäälässä vuonna 211, huomaamme muutoksia sekä parempaan että huonompaan suuntaan. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson (1999 211) kehityssuunnat on kuvattu aihealueittain tiivistelmänä liitteessä 1. Tiivistelmässä on lisäksi tarkasteltu sitä, eroaako vuoden 211 tilanne pitkän aikavälin kehityssuunnista. On kuitenkin muistettava, että mittareiden valinta ja kehityssuuntien arvottaminen on tulkintaa, jota tulee tarkastella kriittisesti. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että positiivinen kehityssuunta on vallitsevin niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisenkin kestävyyden alueilla. Esimerkiksi sosiaalinen kestävyys on mittareiden mukaan parantunut lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Viime vuosien talouden heikompi suhdanne ei vielä näy pitkän aikavälin kehityssuunnassa, mutta etenkin vuosien 29 21 taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden mittareissa taloussuhdanne näkyy tilan heikkenemisenä. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut kasvussa. Kehityssuuntien lisäksi tässä raportissa tarkastellaan sekä vuoden 211 että pitkän aikavälin kestävän kehityksen eri osa-alueita yksityiskohtaisemmin kuvaajien avulla ja pyritään arvioimaan niiden merkitystä sekä lisäksi tuomaan esille toimenpiteitä, joilla kestävää kehitystä on edistetty kullakin kestävän kehityksen osa-alueella. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 2.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 5 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Lempäälän kunnassa taloudenpidon haasteena viime vuosina ovat olleet nopea väestönkasvu (Kuva 1) ja toisaalta yleinen heikko taloussuhdanne. Vaikka talous on ollut ylijäämäinen, on kunta joutunut ottamaan myös velkaa pakollisten investointien kattamiseksi. Vähemmän kiireellisten investointien hankintaa on lykätty. Kunnan väestöllinen huoltosuhde eli alle työikäisten lasten (-14-vuotiaat) ja eläkeikäisten (yli 65 -vuotiaat) suhde työikäiseen väestöön on kasvanut ja oli vuonna 211 58,1 (21 55,2), mikä tarkoittaa 58 huollettavaa henkilöä 1 työikäistä kohti. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 23 tämä huoltosuhde on Lempäälässä 69,8, mikä aiheuttaa jatkossa paineita kasvattaa kunnan toimintamenoja samalla kun tulopohja kaventuu. Kunnan tulojen kehittymistä on vaikea ennakoida seuraavina vuosina, joten toimintamenojen kasvun hillitseminen on edelleen tärkeää. Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa 6 5 443 515 454 569 482 419 417 4 3 259 358 333 299 336 29 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu hidastui aikaisemmasta ja asukasmäärän nettokasvu oli + 29 henkeä (1,4%). Väestönkasvu on ollut keskimäärin 2,2 % vuodessa. Vuoden 211 väkiluku oli kunnan tilinpäätöksen mukaan 2 879 vuodenvaihteessa (Tilastokeskuksen mukaan 2 888).
prosenttia euroa/asukas Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 6 Kunnan tilinpäätös oli odotettua hieman parempi vuonna 211, vaikkakin talous heikkeni usealla eri tunnusluvulla mitattuna vuodesta 21. Tilikausi oli noin 1,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tätä aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä taseessa on noin 17 miljoonaa euroa. Kunnan velkaantuminen hidastui (Kuva 2). 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kunnan lainojen määrä vuosina 1998-211 1632 165 1468 123 114 153 883 498 351 371 41 416 299 295 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 211 pieneni edellisvuodesta, mutta kunnalla on edelleen velkaa lähes viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. Toimintamenojen kasvu oli kohtalaisen maltillista suhteessa tulopohjan kasvuun. Molempien kasvu oli vuotta 21 reippaampaa. Toimintamenojen kasvua on onnistuttu hillitsemään viimeisenä kolmena vuonna, joskin vuosina 29 ja 21 tulopohjan kasvu oli poikkeuksellisen alhainen (Kuva 3.). 3 25 2 15 1 5 Kunnan toimintamenojen ja tulopohjan kasvu vuosina 1998-211 4,7 1,3 3,5 3,6 4,6 6,8 8,2 13,4 17 7,7 7,4 9,9 7 15,2 1,1 5,7 6,1 11,1 2,3 7,6 9,5 1 11,1 4,1 5,8 3,9 11,5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 tulopohjan kasvu toimintamenojen kasvu 8,5 Kuva 3. Toimintamenojen kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v.1998-211) keskimäärin 7,3 prosenttia vuodessa ja tulopohjan 7,6 prosenttia.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 7 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. 2.1. Energian käyttö Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä asioita, joka tulee huomioida päätöksenteossa ja yhteiskunnan toiminnassa. Lempäälän kunnassa energian käytön tehostaminen ja energian säästö ovat tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntatyössä. Lempäälän kunta on sitoutunut valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 29, jonka tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 9 % vuoden 25 tasosta vuoteen 216 mennessä. Lempäälässä tämä tarkoittaa 2,3 GWh tehostamista vuosittaisessa energiankäytössä. Lisäksi Lempäälä on hyväksynyt huhtikuussa 21 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 23 kaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää ohjaavana suunnitelmana. Lempäälän kunta on laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 21 216. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua Lempäälän kunnan nettisivuilla. Toimintasuunnitelmassa esitetään erilaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön toteuttamiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan erillisellä raportilla vuosittain. Vuonna 211 energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisia energiakatselmuksia tehtiin seitsemälle kohteelle. Vuoden 211 loppuun mennessä oli katselmoitu jo lähes puolet rakennustilavuudesta. Vuonna 211 katselmuksilla todettujen energiansäästötoimenpiteiden arvioitu kokonaiskustannus olisi noin 294 9 euroa ja saavutettava säästö vuosittain 136 4 euroa. Investointien arvioitu takaisinmaksuaika olisi keskimäärin 2,2 vuotta. Investoinneilla saavutettaisiin 168 megawattitunnin vuosittainen säästö lämmitysenergiassa ja 3 MWh/v säästö sähkönkulutuksessa. Lempäälän kunnan kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus laski vuonna 211 viidenneksellä edellisvuodesta ja oli jopa kolmanneksen pienempää kuin vuonna 25 (Kuva 4.). Lämmitysenergian ominaiskulutus kilowattituntia / rakennuksen tilavuuskuutio (kwh/rm 3 ) oli 49,2. Jotta voitaisiin tarkastella kiinteistöjen ominaiskulutusta, on kiinteistöjen energiankulutus korjattu vuosittaisen säätilan huomioivalla kertoimella. Niin
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 8 sanottu normeerattu ominaiskulutus laski viime vuodesta 2 prosenttia ja on ollut laskussa vuosittain. Energian käytön tehostamisessa on päästy kunnassa vauhtiin. Sähkön osto kunnassa on kasvanut vuosittain. Sähkönkulutus oli kiinteistöjen osalta 7,22 GWh, vesihuoltolaitoksen osalta 1,77 GWh ja katuvalaistuksen osalta 2 GWh eli yhteensä 1,99 GWh/v. Mittari kuvaa kuitenkin sähkön oston kokonaismäärää eikä siinä huomioida tilojen määrän kasvua. Sähkön ominaiskulutus oli vuonna 211 19, kwh/rm 3 ja se on pysynyt suunnilleen ennallaan vuosina 25-211 (ka. 19,3 kwh/rm 3 ). 7 6 5 4 3 2 1 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm 3 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien. Lempäälän Lämpö Oy tuottaa kaukolämpöä Lempäälän kuntalaisille. Kaukolämmön kulutusta on mitattu Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttönä vuosittain. Maakaasun käyttö on kasvanut jatkuvasti vuodesta 26. Vuonna 211 maakaasun käyttö tosin laski hieman (Kuva 5). Lempäälän Lämpö Oy:n tavoitteena on lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta kaukolämpötuotannossa. Vuonna 211 Lempäälän Lämpö Oy:n tytäryhtiöllä Lempäälän Energia Oy:llä oli suunnitteilla kaksi biopolttoaineella toimivaa lämpölaitosta. Sääksjärven lämpölaitos aloittaa toimintansa joulukuussa 212, jonka jälkeen kaukolämmön tuotannosta 25% katetaan uusiutuvalla polttoaineella. Kaukolämmön osuutta lämmitysmuotona pyritään lisäämään toimimalla yhteistyössä kaavoituksen kanssa kaukolämpöverkoston ja uusien asutusalueiden yhteensovittamiseksi.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 9 12 1 8 Maakaasun käyttö MWh/v 6 4 Maakaasun käyttö MWh/v 2 26 27 28 29 21 211 Kuva 5. Maakaasun käyttö on ollut kasvussa Lempäälän kunnassa tarkastelujaksolla vuosina 26-27. Lempäälän kunnassa EAKR-rahoitteinen ILMANKOS-hanke käynnistyi syksyllä 211. Hankkeen tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillinnän ja yhteisöllisyyden edistäminen. Lempäälän kunnassa 3 vapaaehtoista ilmastoperhettä saivat yhteisten tapahtumien ja kurssien kautta apua arjen ilmastomyönteisiin valintoihinsa ja saivat tietoonsa oman hiilijalanjälkensä. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. Hanke päättyy vuoden 212 lopussa. 2.2. Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri Liikenteen mittareilla arvioituna ihmisten liikkuminen on lisääntynyt Lempäälässä. Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat lisääntyneet vuosittain (Kuva 6). Lempäälässä oli henkilöautoja asukasta kohti hieman enemmän kuin Pirkanmaalla vuonna 211 (Lempäälä,55 ja Pirkanmaa,54 henkilöautoa asukasta kohti). Myös julkisia kulkuneuvoja on käytetty kasvavassa määrin (Kuva 7). Seutulippujen lataaminen on lisääntynyt tasaisesti ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien junamatkustajien määrä on ollut kasvusuunnassa. Julkisista kulkuneuvoista linja-autoa käytetään edelleen junaa enemmän. Vuonna 211 linja-automatkoja tehtiin yhteensä 334 17 ja junamatkoja 73 8. Junaliikenteen suosio on kuitenkin kasvanut nopeasti. Vuonna 211 junamatkustajien määrä kasvoi jopa 7%:lla (+49 asiakasta). Henkilöautojen kokonaismäärä kasvoi 4% (+465 autoa) ja seutulippujen latausmäärät kasvoivat 3% (+227 seutulippua). Raideliikenteen kehittäminen onkin Tampereen seudun liikennepoliittisen ohjelman yksi painopistealue. Raideliikenteen kehittäminen mainitaan kaikissa keskeisissä alueen kehittämissuunnitelmissa ja ohjelmissa. Lempäälän erinomainen sijainti valtakunnalli-
1999 21 23 25 27 29 211 1999 21 23 25 27 29 211 1999 21 23 25 27 29 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 seen rataverkostoon nähden tekee raideliikenteen kehittämisestä keskeisen tekijän suunniteltaessa alueen maankäyttöä ja liikennöintiä. Kevyen liikenteen käyttäjille on pyritty luomaan Lempäälän kunnassa hyvät mahdollisuudet ja väylien määrä kilometreinä onkin lisääntynyt vuosittain (Kuva 8). Tämä kehitys selittyy osittain uusien asemakaavoitettujen alueiden rakentamisella, mutta kevyen liikenteen väyliä on rakennettu myös täydennysrakentamisena.,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas 1 8 6 4 2 Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km Kuva 6. Henkilöautojen määrä asukasta kohden on melko tasaisesti lisääntynyt samoin kevyen liikenteen väylien määrä kilometreinä. 8 6 4 2 Seutuliput yhteensä kpl 8 Lempäälästä lähtevät ja saapuvat junamatkustajat 6 4 2 26 27 28 29 21 211 Kuva 7. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen. Liikenteeseen liittyvien haittojen kuten melun torjunta on yksi kestävän kehityksen kokonaisuuksista. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun on tullut useita yhteydenottoja liikenteen meluun liittyen. Meluntorjuntasuunnitelman tekeminen Lempäälän kunnassa on ajankohtainen ja tärkeä hanke muutaman vuoden sisällä. Käytännön tasolla
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 11 meluasiat on pyritty ottamaan entistä tarkemmin huomioon ennaltaehkäisevästi mm. uusia asuinalueita kaavoitettaessa, poikkeamis- ja suunnittelutarvehakemuksissa ja rakennuslupapäätöksissä sekä ympäristö- ja maa-aineslupapäätöksissä. Viime vuosina meluesteiden määrä ei ole lisääntynyt VT3 moottoritiellä. Viimeisin Pirkanmaan ELY:n (tiepiirin) tekemän suunnitelman mukainen meluesteosuus valtatielle 3 on tehty valmiiksi 28. Sääksjärven eritasoliittymästä pohjoiseen Tampereen Multisillan kohdalle asti on tehty meluesteitä koskeva maantielain mukainen yleissuunnitelma, jonka Liikennevirasto on hyväksynyt 3.2.21. Hankkeen toteuttamisen ajankohtaa ei ole vielä tiedossa, mutta todennäköisesti hanke ei toteudu lähivuosina. Hankkeen kustannusarvio on noin 7 milj. euroa. Lempäälän kunnan muiden meluesteiden määrä ei lisääntynyt vuonna 211, joskin tietoja on kerätty vasta vuodesta 21. Muiden meluesteiden pituus Lempäälässä on 49 metriä. 2.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö Jätelain suurisuuntainen uudistustyö on ollut käynnissä pitkään ja uusi jätelaki (646/211) astui voimaan 1.5.212. Samaan aikaan astui voimaan uusia jätelakiin liittyviä asetuksia. Uuden jätelain tavoitteena on vähentää jätteen määrää etusijajärjestyksen perusteella: 1. Jätteen synnyn ehkäisy, 2. Uudelleenkäytön valmistelu, 3. Kierrätys (yhdyskuntajätteestä 5% tulee kierrättää vuoteen 216 mennessä), 4. Hyödyntäminen energiana tai muuten, 5. Loppukäsittely eli kaatopaikkasijoitus. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä tulee vähenemään melkoisesti. Kuluttajalle jätelaki näyttäytyy lähinnä entistä tarkempana jätteen lajitteluna kotioloissa, mutta yrityksille ja jätteen tuottajille tulee lisää vastuuta ja velvollisuuksia ja viranomaisilla jätelaki lisää valvonnan tarvetta. Toisaalta uusi jätelaki lisää ympäristöliiketoiminnan kasvua jätteen kierrätyksen saralla. Lempäälässä järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä kerättävä jätteen määrä on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 26 saakka nopeasti, jonka jälkeen jätteen määrän kasvu on pysähtynyt noin 4 tonniin vuodessa (v. 1998, 2518 tn/v). Vuonna 211 jätteen kokonaismäärä oli edellisvuotta hieman pienempi. Asukasta kohti laskettuna jätteen määrä on ollut laskusuunnassa vuodesta 25 lähtien (Kuva 8.). Lempäälässä asukasta kohti (järjestetty jätteenkuljetus) syntyy vähemmän jätettä kuin Pirkanmaan jätehuollon toimialueella keskimäärin. Vuonna 211 Pirkanmaan jätehuolto toimitti jätettä Lempäälästä kaatopaikalle 194 kg/asukas, kun keskimäärin sama arvo oli Pirkanmaalla 232 kg jätettä/asukas.
1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 12 25 2 15 Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas 218 22 226 214 222 222 217 219 27 28 23 198 194 16 1 5 Kuva 8. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetun jätteen määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ja myös vuonna 211 (Kuva 9.). Suurin osa hyötyjäteasemalle tuodusta jätteestä on hyödynnettäväksi kelpaamatonta kaatopaikka- ja ongelmajätettä. Myös hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen ja energiajätteen määrä on kasvanut. Jätelainsäädännön edellyttämään 5 %:n kierrätysasteeseen on vielä matkaa, mutta jäteaseman käyttöasteen lisääntyminen on toisaalta positiivinen ilmiö. Kierrätyksen tehostamisessa otettiin Lempäälässä askel eteenpäin, kun Lempäälän-Vesilahden Työttömät ry aloitti 1.1.211 Kierrätyskeskus Varikon toiminnan tielaitoksen vanhalla varikolla, osoitteessa Sotavallantie 17. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet 16 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 9. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuosina 26 211.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 13 2.4. Veden käyttö ja vesihuolto Lempäälässä vedenkäyttö laskettuna per asukas on ollut pitkällä aikavälillä laskusuunnassa ja Pirkanmaan keskiarvoa reilusti vähäisempää (Lempäälä keskimäärin 142,5 l/asukas, Pirkanmaa 234 l/asukas). Vuonna 211 vettä kului 139 l/asukas. Kulutus oli vuotta 21 suurempaa (Kuva 1). Jätevesiputkistoihin joutuvat sade- ja sulamisvedet näkyvät laskuttamattoman jäteveden osuutena puhdistetusta jätevedestä. Vesihuoltoverkostoon Lempäälässä sadevedet joutuvat pääosin huonokuntoisista putkista ja viemärikaivoista. Vesihuollon haasteena onkin ikääntyvien putkistojen korjaaminen tulevina vuosina ja sitä varten Lempäälässä on laadittu vesihuollon saneerausohjelma vuosille 26 212. Saneerausohjelman mukaisessa vuosittaisessa saneerausaikataulussa on pysytty vuosina 29 211. Laskuttamattoman jäteveden osuus onkin ollut laskusuunnassa tarkastelujaksolla 26 211. Vuonna 211 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 47 % eli kaksi prosenttia edellisvuotta suurempi (Kuva 1). Viiden vuoden sisällä saneeraustarvetta on vesihuoltolaitoksen mukaan noin 5 miljoonan euron edestä (vuonna 211 55 ). 19 17 15 13 11 9 7 5 Vedenkäyttö l/asukas 6 4 2 Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä % 26 27 28 29 21 211 Kuva 1. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla 26 211. 2.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus Pintavesi Pysyvät muutokset vesistön laadussa tapahtuvat hitaasti ja vuosittainen veden laadun vaihtelu voi olla suurta esimerkiksi sääoloista johtuen. Valuma-alueelta vesistöön tulevan kuormituksen väheneminen tai lisääntyminen näkyy kuitenkin yleensä vasta pitkällä aikajänteellä. Lisäksi vesistöt saattavat olla sisäkuormitteisia, jolloin järven poh-
22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1999 21 23 25 27 29 211 1999 21 23 25 27 29 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 14 jaan hautautuneet ravinteet kuormittavat järveä tietyissä tilanteissa (esim. heikko happitilanne) vielä senkin jälkeen, kun ulkoinen kuormitus on jo loppunut. Ympäristön tilan yleismittarina veden laatu on kuitenkin käyttökelpoinen ja helposti mitattavissa. Sekä Kirkkojärven että Koipijärven talviaikaiset ja Koipijärvellä myös kesäaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat olleet laskusuunnassa (Kuvat 12 ja 13). Talviaikainen korkea ravinnepitoisuus kertoo järven sisäisestä kuormituksesta ja tilanne kohentuu esimerkiksi järven happitalouden parantuessa. Kesäaikainen korkea ravinnepitoisuus vaihtelee esimerkiksi sateiden ja kuormituksen mukaan. Kirkkojärvi on ravinnepitoisuuden perusteella rehevä ja Koipijärvi lievästi rehevä järvi. Talviaikaiset ravinnepitoisuudet Koipijärvellä ovat jopa karulle vedelle ominaisia. µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 5 4 1 3 2 5 1 Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 12. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l 5 4 3 2 1 Koipijärven kokonaisfosfori µg/l µg/l 8 6 4 2 Koipijärven kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 211 Kopijärven ravinnepitoisuudet nousivat hiukan edellisvuodesta.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 15 Pohjavesi Vaihmalan pohjavedenottamon raakaveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti terveystarkastajan ottamilla näytteillä. Vaihmalan pohjavedenottamon raakavesi täytti vuonna 211 nitraattin ja kloridin osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Mittariraportoinnissa seurataan nitraattipitoisuutta, joka ilmentää mahdollista jätevesija lannoitevaikutusta raakavedessä. Korkea nitraattipitoisuus on haitallista terveydelle. Nitraatin raja-arvo on 5 mg/l. Hyvässä vedessä nitraatti on alle 5 mg/l (nitraattityppenä alle 1,1 mg/l). Jos nitraattipitoisuus on yli 25 mg/l, on vedessä nitraattivaikutusta. Vuonna 211 Vaihmalan nitraattipitoisuus oli 4,6 mg/l. Kloridia on mm. maantiesuolassa ja se aiheuttaa vesijohtomateriaalien syöpymistä. Suomessa vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Hyvässä vedessä kloridipitoisuus on alle 1 mg/l. Vuonna 211 kloridipitoisuudet olivat 24 mg/l (kevät ja syksy). Vaihmalan pohjavedenottamon kevätaikainen kloridipitoisuus oli edellisvuotta suurempi, mutta yleisesti ottaen kummankin suureen osalta pitoisuudet ovat olleet laskusunnassa. Lempäälän kunnassa valmisteltiin vuonna 211 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystä (edellinen oli vuodelta 1996). Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman 13.6.212. 2.6. Maatalouden ympäristötuki Maatalous aiheuttaa vesistöjä rehevöittävää fosfori- ja typpikuormitusta. Vesien fosforin kokonaispäästöistä maatalouden osuus oli Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuonna 21 noin 63,8 prosenttia ja typpipäästöistä 56,8 %. Vesiensuojelun välineenä maataloudessa toimivat ympäristötuet. Viljelijät voivat sitoutua perustoimenpiteisiin ja halutessaan myös vaihtoehtoisiin lisätoimenpiteisiin. Lisäksi viljelijät voivat hakea erityistukia, joilla kannustetaan tekemään ympäristötuen perusvaatimuksien lisäksi myös ylimääräisiä vesiensuojelu- tai luonnon monimuotoisuuden edistämistoimenpiteitä. Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuosina 21 ja 211 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien, joskin vuonna 211 ympäristötuen piirissä olevien viljelijöiden osuus kasvoi hieman (vuonna 21 89 %, vuonna 211 9 %). Perustukeen sitoutuneiden määrä oli vuonna 211 114, lisätoimenpiteisiin 114 ja erityistukisopimuksia oli tehty 17. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli 21.
Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 16 2.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Lempäälästäkin löytyisi arvokkaita kohteita, mutta luonnonsuojeluun ei ole panostettu viime vuosina. Tässä suhteessa olisikin kunnassa kehittämisen varaa. Esimerkiksi valtakunnallinen METSO-ohjelma tarjoaa uusia mahdollisuuksia vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun, myös kunnan omistamilla maa-alueilla. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lempäälässä tehtiin vuonna 211 kunnan omistamien alueiden viheralueselvitys. Selvityksen taustalla on tavoite saada muodostettua toisiinsa kytkeytyvien virkistysalueiden verkko asutuksen tuntumaan. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut. Vuonna 211 Lempäälässä oli 322 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on 4,1 ha lisäystä vuoteen 21. 3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Lempäälän kunnan sosiaalista tilaa osoittavat mittarit ovat lähes kaikki kehittyneet positiiviseen suuntaan vuodesta 1999. Jotain kunnan sosiaalisesta tilasta voi kertoa se, että Lempäälän kunnassa sairastavuus oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan vähäisintä Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti sijoitus oli 36. Sairastavuusindeksin osatekijöistä erityisen hyviä arvoja saivat mielenterveysindeksi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi, työkyvyttömyyspainotettu- ja elämänlaatupainotettu-indeksi. Sosiaalista kestävää kehitystä ja kuntalaisten aktiivisuutta on mitattu mm. äänestysprosentilla, kirjastojen asiakasmäärillä ja Lempäälän-opistojen asiakasmäärillä. Kaikki
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 17 mittarit ovat kehittyneet positiivisesti. Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on kasvanut (2 57 %, 24 58,8 ja 28 64,5 %). Kirjastojen kokonaislainaus ja lainamäärät asukasta kohden ovat myös kasvaneet (Kuva 14). Myös Lempäälä-opiston asiakasmäärä on ollut kasvussa. Vuonna 211 Lempäälä-opiston kurssitarjontaa käytti hyväkseen 413 asukasta. Kirjastoissa on pyritty aktiivisesti kehittämään ja monipuolistamaan kirjaston toimintaa. Etenkin lasten ja koululaisten kirjastonkäyttöön panostettiin mm. satutuntien, taikapolun ja kirjastoseikkailujen muodossa. Kirjastolla oli Lempäälässä vuonna 211 15v. juhlavuosi, joka toi mukanaan useita eri kaikenikäisille suunnattuja tempauksia pitkin vuotta. 25 2 15 Lainaukset kirjastoista/asukas 1 Lainaa/asukas 5 Kuva 14. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Työpaikat ja ihmisten toimeentulo ovat myös tärkeitä sosiaalisen kestävyyden mittareita. Lempäälän kunnan alueella sijaitsevien toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti etenkin vuodesta 25 (Kuva 15). 5 Toimipaikkoja Lempäälässä 4 3 2 1 Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 15. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 18 Pitkäaikaistyöttömyys ja alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut laskusuunnassa, mutta vuosina 29 21 työttömyys kasvoi jonkin verran etenkin alle 25-vuotiaiden ryhmässä (Kuva 16). Vuonna 211 työttömien määrä oli taas edellisvuotta pienempi molemmissa ryhmissä. Lempäälän työttömyysaste, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät laskivat vuoden 21 tasosta koko seutukunnan tasoa keskimääräistä enemmän. Lempäälän kunnassa Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja. Vuonna 211 työllistymistä pyrittiin parantamaan mm. tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa (11,3 htv), järjestämällä tavoitteellista kuntouttavaa työtoimintaa ja työharjoittelua. Kesätyöpaikkojen lisäksi nuorille tarjottiin työllistymismahdollisuuksia vuonna 211 käynnistetyn Nuorten työseteli-hankkeen muodossa. Pilottihankkeen 1 euron määrärahalla saatiin aikaiseksi kahdeksalle lempääläläiselle nuorelle toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Pirkanmaalaisiin yrityksiin. Yhteensä työllisyydenhoidossa oli vuonna 211 35 asiakasta, mikä on 52 asiakasta enemmän kuin vuonna 21. Työttömyys Lempäälässä 3 25 2 15 1 5 276 243 232 228 228 29 222 221 192 165 145 151 11 97 13 88 86 91 13 117 73 67 6 53 168 93 Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 16. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt selkeästi vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti taas nopeasti kasvuun vuonna 29. Vuonna 211 työttömien määrä molemmissa ryhmissä oli edellisvuotta pienempi. Toimeentulotukeen turvautuvien ja lastensuojelun asiakkaiden määrä kertoo yhteiskunnan sosiaalisesta kestävyydestä yleisen elintason ja ihmisten toimeentulon kannalta ja toisaalta yhteiskunnan ongelmia ehkäisevien ja yksilöitä tukevien toimintojen laadusta. Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä on ollut kasvusuunnassa Lempäälässä, mutta asukasmäärään suhteutettuna toimeentulotukiasiakkaiden määrä on
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 19 vähentynyt vuodesta 23 alkaen. Vuonna 29 toimeentulotukiasiakkaiden osuus lähti taas hieman nousuun. Vuonna 211 osuus nousi 3,2 prosentista 3,3 prosenttiin väestöstä. Lastensuojeluasiakkaiden (-17-vuotiaat) määrä suhteessa samanikäiseen väestöön on kasvanut. Vuonna 211 tämä osuus kuitenkin laski 6,5 prosentista 5,9 prosenttiin (Kuva 17). Stakesin tietojen mukaan vuonna 21 valtakunnallisesti samanikäisiä lastensuojelun asiakkaita avohuollossa oli noin 6,5 % ja suunta on ollut valtakunnallisestikin ylöspäin. Asiakasmäärien kasvua selittää osaltaan vuoden 28 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, jossa avohuollon asiakkuuden alkaminen on nyt selkeästi määritelty. Lastensuojelulaissa madallettu ilmoittamiskynnys on myös vaikuttanut lisääntyneisiin asiakasmääriin, kuin myös se että lastensuojelussa tukea pyritään tarjoamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lempäälän kunnassa painopiste viime vuosina on ollut etenkin lastensuojelun kiireellisten asiakkaiden hoidossa. Resurssien puutteen vuoksi ennaltaehkäisevää perhe- ja lastensuojelutyötä ei ole voitu tehdä lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittävästi. Ehkäisevän perhetyön välineinä on ollut mm. kotipalvelu. Vuonna 211 aloitettiin ehkäisevä perhetyö (TOMERA) 7-13-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lempäälässä toimii lisäksi useita avoimen päivähoidon perhetupia. Päihdetyötä tehdään laaja-alaisessa yhteistyössä mm. Sininauhan, terveyskeskuksen ja Lempäälän seurakunnan kanssa. Vuonna 211 sosiaalitoimessa aloitti toimintansa myös maahanmuuttajakoordinaattori. 7, 6, 5, Lastensuojelu- ja toimeentuloasiakkaiden osuus väestöstä 4, 3, 2, 1, Toimeentuloasiakkaat % väestöstä Lastensuojelun asiakkaat % -17v.väestöstä, Kuva 17. Toimentulotukiasiakkaiden määrä suhteessa väestöön ollut lievässä laskusuunnassa, mutta vuonna 211 osuus nousi hieman. Lastensuojeluasiakkaat ovat lisääntyneet suhteessa Lempäälän väkilukuun, mutta vuonna 211 asiakkaiden suhteellinen osuus väheni.