Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Samankaltaiset tiedostot
Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energian tuotanto ja käyttö

Energia, ilmasto ja ympäristö

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Energian hankinta ja kulutus

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energian hankinta ja kulutus

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Sähkövisiointia vuoteen 2030

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Energian hankinta ja kulutus

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Energian hankinta ja kulutus

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energian hankinta ja kulutus

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Transkriptio:

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat Veli-Pekka Tynkkynen Venäjän energiapolitiikan professori Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto Veli-Pekka Tynkkynen / Centre of Excellence 29.11.2017 1

Hiilivetyjen maantiede altistaa ympäristöongelmille ja väkivallalle Öljyn- ja kaasuntuotanto (ml. uraani) pisteissä ja kuljetukset käytävissä (putket ja laivaväylät) -> altistaa energiariippuvaiset yhteiskunnat, öljyvaltiot : Heikkoon sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen ketjun varrella hiilen vuoto, epätasa-arvon maisema (upporikas/rutiköyhä), pukkihyppykehitys Väkivaltaan turvautuviin regiimeihin reikien ja pullonkaulojen maantiede kannustaa ottamaan haltuun tuotantopisteet ja kuljetusväylät; käyttämään energia-asetta

Sertifikaateilla vastuuta Territoriaalinen tuotanto (metsätalous) laaja-alaista ja nivoutuu yhteisöihin sosiaaliset ja ympäristöongelmat paremmin huomioon kannustaa konfliktien ratkomiseen ja vastuukäytäntöihin Yritysvastuusertifikaatit kehittyneet territoriaalisessa tuotannossa, alkutaipaleella pistemäisessä luomutuotteet maataloudessa, metsänhoitosertifikaatit jne. kännykkämetallit, verettömät timantit jne. Miksi uusiutumattoman energian sertifikaatteja ei ole olemassa?

Venäjän öljy ja hiilen vuoto 1990-luvulla 26.000 öljyvuotoa vuosittain; 2000-luvulla 20.000 Venäjä tuottaa n. 13 % öljystä, mutta puolet öljyvuodoista Ympäristöön pääsee n. 1 % tuotannosta -> 5 milj. tonnia öljyä Ongelmana öljyputkien korkea ikä (yli 30 v.) + öljy-yhtiöitä ei sanktioida

Venäjän kaasu ja hiilen vuoto Öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta kaasusta 20 30 Mrd m 3 poltetaan soihduissa (n. 10 % EU:n ja 10 x Suomen kulutus) Venäjä tuottaa 13 % maailman öljystä mutta vastaa 20-25 % oheiskaasun soihdutuksesta Venäjällä soihdutuksessa syntyvä musta hiili (hiukkaset) vastaa n. ¼ arktisen lämpenemisestä

Yritysvastuun laajentaminen Venäjän energiasektorilla? Energiaketjun vaikutukset avattava -> meidän (energia)turvallisuus Me venäläisen energian kuluttajat myös vastuussa Fortum, Neste, Fennovoima tai Uniper ei tähän kykene (historia osoittanut), mutta Energiaunioni kykenee (jos on tahtoa) -> sertifioinnilla Kapea sosiaalinen vastuu (työntekijät, hyväntekeväisyys jne.) toteutuu Venäjän energiasektorilla Laaja sosiaalinen (yhteisöjen mahdollisuus vaikuttaa) ja ympäristövastuu (ympäristöterveys, energiatehokkuus, alueelliset ja globaalit päästöt) ei

Hiilivetykulttuuri ja ilmastonmuutoksen kieltäminen Putinin hallinnon hiilivetyriippuvuus ajaa rakentamaan energiaidentiteettiä legitimiteetin takaamiseksi Hiilivetykulttuuriin (vs. EU:n vieraantuminen) nivoutuvat: Arktinen energiavarastona ja suurvallan laajenemissuuntana Hiilivedyillä suurvalta-asemaan; energiasuurvalta puhe Energiavirrat sisäpoliittisena hallintakeinona Ilmastodenialismi: Läntinen imperialistinen projekti, joka on suunnattu Venäjän suvereniteettia ja identiteettiä vastaan

EU Venäjä-energiasuhteet Venäjän vienti 75 % öljystä (50 % raakaöljystä) vientiin, tästä 85 % EU:iin 30 % kaasusta vientiin, tästä 75 % EU:iin 30 % kivihiilestä (tuotanto 300 milj. t / v) vientiin, tästä 70 % EU:iin, mutta Aasia kasvussa Sähköstä (~1000 TWh) 1,5 % vientiin, tästä 80 % Suomeen

EU Venäjä-energiasuhteet EU-maat ostavat 2/3 Venäjän öljystä (330 milj. t), 1/3 kaasusta (200 mrd. m 3 ) ja kivihiilestä (100 milj. t) Suurin ostaja ja suurin myyjä Energiasuurvalta-asetelma vai keskinäisriippuvuus? Institutionaalinen harha: ei EU, vaan yritykset EU:ssa ostajana EU:n ilmastopolitiikka, uusiutuvan energian lisääminen ja venäläisen kaasun tarve

Pehmeää energiavaltaa Euroopassa Energia virrannut Eurooppaan keskeytyksettä (pl. 2009) Venäjän pehmeä energia-ase EU-maissa -> paremmilla ehdoilla kaasunjakelussa halvempi hinta Venäjän hajota ja hallitse -strategia EU:ssa osa hybridivaikuttamista Lisännyt omistuksia alajuoksulla (OPAL) ja edistänyt megahankkeita (Nord Stream) Kilpailuttamalla EU-maiden energiayhtiöitä -> EU:n yhteinen energia- ja ulkopolitiikka ei ole edistynyt

Energian tuonti Suomeen 2016* 54,2 tu Ydinpolttoaine Venäjä 71 % Saksa 29 % 22,1 TWh Sähkö Ruotsi 70 % Venäjä 27 % Muut 3 % Sähkön tuonti Venäjältä oli noin 7 % sähkön kokonaiskulutuksesta 3 000 (1000 t) Öljyjalosteet # Venäjä 80% Muut 20 % 11 250 (1000 t) Raakaöljy Venäjä 89% Norja 8 % Muut 3 % 2 420 (1000 t) Kivihiili Venäjä 88 % Kazakstan 10 % Muut 2 % 2 380 Milj. m 3 Maakaasu Venäjä 100 % 181 (1000 t) Puu Venäjä 70 % Britannia 19 % Muut 11 % * ennakko lähde: Tilastokeskus # 2013-15

Suomi Venäjä-energiasuhteet Suomen ongelma kokonaisriippuvuus: 45 % kulutuksesta, 70 % tuonnista Energiakauppa ulkopolitiikan ytimessä Energiavirtojen hajauttamisen kustannukset kannustavat ymmärtää Venäjää: energian hinta sisäpolitiikka ulkopolitiikka Neste Oy:n kautta Suomi hyötyy vallitsevista huokeista öljy- ja kaasuvirroista Venäjältä Ydinvoimassa energia ja ulkopolitiikka limittyvät; politisoitumisen riski Rosatom Fennovoima Fortum Gazprom

Kiitos huomiostanne! veli-pekka.tynkkynen@helsinki.fi Hankkeet, julkaisut ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus: http://bit.ly/2g29v3i Veli-Pekka Tynkkynen / Centre of Excellence 29.11.2017 13