Helsingin seurakuntien vironkielisen työn vuosikertomus 2007 1. Taustaa Kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Kansainvälisen työn tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja erikielisten ihmisten hengellistä elämää tarjoamalla jumalanpalveluksia ja seurakuntatyön perustoimintoja eri kielillä, tukea heidän aktiivista osallisuuttaan seurakuntaelämässä ja yhteiskunnassa, edistää vuorovaikutusta yksilöiden, kulttuureiden ja eri maiden seurakuntien välillä sekä osallistua kirkon kansainväliseen työhön lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä. Seurakuntien maahanmuuttajatyö tukee kristittyjen maahanmuuttajien uskonelämää sekä diakonisten periaatteiden mukaisesti kaikkien maahanmuuttajien elämää. Jännitettä on omakielisen toiminnan ja paikalliseen seurakuntaan sitoutuvan toiminnan välillä. Vironkielinen seurakuntatyö on tarkoitettu palvelemaan ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla asuvia virolaisia, mutta myös Viron kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita suomalaisia. Tavoitteena antaa pääkaupunginseudulla asuville äidinkielenä Viroa puhuville mahdollisuus äidinkieliseen hengellisen palveluun. Samoin olla siltana Viron ja Suomen välillä, olla auttamassa ihmistä kokonaisvaltaisesti niin henkisesti kuin sosiaalisesti. Tuoda seurakuntaelämä ihmisille lähemmälle ja painottaa virolaisten identiteetin ylläpidon tarpeellisuutta. Samoin oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisen mahdollisuus, erityisesti monikulttuuristen avioliittojen lapset ja sen kautta integroituminen suomalaisen yhteiskuntaan vahvana ja sopeutuvaisena yhteiskuntajäsenenä on olennainen osa vironkielistä seurakuntatyötä. 2. Tiedotus Tiedotus on vuonna 2007 jäänyt, vaikka tiedotuksen arvo seurakuntatyössä on olennainen. Sen syynä voidaan määritellä resurssien puute ja myös puskaradion toimiminen. Siitä huolimatta vuonna 2007 tiedotus oli tärkeässä roolissa vaikka se toteutettiin erilaisia kanavia käyttäen. Epäsuorankin tiedotuksen kautta on saatu enemmän ihmisiä mukaan toimintaan. Vironkielinen työ oli esillä eri tiedotusvälineissä ja tapahtumissa, samoin laaja yhteistyöverkosto on ollut tiedotuksessa olennainen. Esim. Tuglas seura, Suomi- Viro yhdistysten Liitto ja lehti Pro Estonia. Ne ovat tarjonneet meille tilaa omissa julkaisuissa, niin rivi-ilmoitusten kuin myös artikkelien muodossa. Samoin Hiippakunta eri julkaisut ja Viron kirkon julkaisut ovat ottaneet meidät huomioon ja sen kautta olemme saaneet levittää informaatiota työstämme.
Niin kuin ennenkin, jatkoimme seurakuntalaisille ja meidän tiedossa oleville virolaisille tiedotuskirjeiden lähettämistä. Vuonna 2007 lähetimme 3 kiertokirjettä, oman informaatiomme lisäksi lähetimme Viron arkkipiispan tervehdyksen rukouspäiväksi ja jouluksi. 3. Jumalanpalveluselämä ja toimitukset Sana ja sakramentit on seurakuntatyön tärkein osa. Säännöllisten kuukausimessujen (12 kpl) lisäksi on jumalanpalveluksia ja hartauksia pidetty niin Alppilan kirkolla, muualla Helsingissä kuin myös muualla Suomessa, esim. Taize- iltahartauksia, koululaisten äitienpäivän ja joulukirkkoja, Emmaus messuja, jumalanpalveluksia leireillä Turussa ja Keimiöllä. 4 kertaa vuodessa on säännöllisillä kuukausimessuille kutsuttu vieraileva pappi Virosta muulloin ovat olleet avustamassa muutkin papit. Vuoden 2007 aikana kyseinen pappi oli Mart Salumäe, joka on myös in Viron Luterilaisen kirkon (EELK) puolelta määräämä tutor eli ohjaaja, avustajina messuissa on ollut muita pappeja Virosta muulloinkin. Samoin päätoimisen työntekijän loman ajalle jäävän messun hoiti pappi Virosta. Toukokuun jumalanpalvelus oli erityisesti nuorille suunnattu, siihen panostettiin nuorten musiikilla ja lauluilla. Joulujumalanpalveluksen musiikkiin oli myös panostettu, koska kokemus on näyttänyt, että ihmiset tulevat juuri silloin eneten kirkkoon. Messujen ajankohdat ja osallistujamäärät ovat tilastollisena liitteenä. Toimitukset ovat suurimmaksi osaksi olleet muualla kuin Alppilan kirkossa, on ollut kasteita, vihkimisiä, avioliiton siunaamisia ja hautaan siunaamisia. 4. Musiikkityö Kirkkopyhien messut ovat olleet musiikin puolesta muita juhlallisemmat. Vironkielisen työn jumalanpalvelusmusiikin vetovastuu on Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki opiskelija Evi Rebinalla ja Dagmar Rannakilla. Alppilan seurakunnan kanttori Vivika Oksanen on taustalla auttamassa ja neuvomassa tarpeen tulleen ollut ja se on ollut suuri apu monessa. Viron itsenäisyyspäivänä järjestimme niin kuin jo tavaksi on tullut konserttiin missä esiintyjä oli tällä kerta Angeelika Oolberg. Hän on nuori neito joka ilahdutti meidät laululla, kanteleen- ja pianosoitollaan. Äitienpäivänä oli koululaisten kirkossa esillä runoesityksiä ja musiikkia koululaisilta. Jouluna koululaisten kirkossa oli mukana myös sekakuoro Siller. Emmaus messun musiikki oli myös uudempaa uutta virolaista ja sen kautta tuomme seurakuntaelämään uutta ulottuvuutta myös musiikin osalta.
5. Kerhot/ryhmät/kurssit Ystävänpiirin aihealueet ovat yleismaailmallisia, esim. ruuanlaitto, kirkolliset toimitukset, suru, Raamattu jne. Järjestimme retkiä ja kutsuimme vierailijoita. Menestys oli kevätretki Hankoon ja sieniretki Nuuksioon. Piiri sai avustusta Kristilliseltä opintokeskukselta. Osallistujia oli 6-8. Käsityöpiiri aloitti toimintansa syksyllä 2007, tarkoituksena koota ihmiset käsityön ja taiteen piiriin ja mahdollista seurakuntalaisille jokaviikkoinen tapaaminen. Aikaisemmin ystävänpiiri on tarjonnut kokoontumiset joka toinen viikko, käsityöpiirin perustamisen jälkeen on jokaiselle viikolle ohjelma. Käsityökerho kokoontuu joka toinen keskiviikko kello 18.00-20.00. Vetäjinä ovat Koidula Rohesalu ja Ûlle Mikk. Kerho on yhteistyössä Helsingin NNKY-n kanssa. Osallistujia oli 7-8. Marraskuussa järjestimme Emmaus Messu -kurssin, oppiakseen kaikki yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan Messua, ymmärtämään messun sisältöä paremmin ja tajuamaan miksi juuri messu on sellainen kuin liturgiassa sanotaan. Kurssin päätteeksi pidettiin Alppilan kirkossa Emmaus Messu. Vetäjinä olivat Viron evankelis-luterilaisen kirkon Emmaus messu tiimilaiset. Osallistujia oli kurssilla ja messussa yhteensä 35. Piparkakkutalon kurssin järjestimme joulukuun alussa. Ihmisillä ei ole aina mahdollista oppia leipomaan yhdessä ja siihen tarpeeseen järjestimme kurssin missä kaikilla oli mahdollisuus ohjauksessa oppia tekemään piparkakkutaloa. Kurssin toteutimme yhteistyössä Helsingin NNKY-n kanssa. Vetäjänä oli Marika Karttunen. Osallistujia oli 7. Eesti Lastering Ry:n lapsikerhot eri-ikäisille lapsille, kokoontui joka keskiviikkoisin kello 18.00-20.00 Alppilan kirkolla. Eesti Lastering on vironkielisen seurakuntatyön yhteiskumppani jolle tarjoamme tilat. Kerhojen aiheina: musiikki, viron kieli, askartelu. Vastuuhenkilö Kaire Trei. Syyskuusta 2007 Eesti Lastering Ry. ei kokoontuu enää Alppilan kirkon tiloissa, vaan Helsingin keskustasta, siitä huolimatta yhteistyömme jatkuu. 6. Lapsi ja perhetyö Perhekerho SIPSIK kokoontuu joka toinen lauantai kello 10.00-14.00, talolla. Kerhossa askarellaan ja opitaan uutta, puhutaan viroa, leikitään ja lauletaan. Vastaavana ohjaajana toimii Tuulikki Karu, vauvakerhon ohjaajana kevätkauden Piret Paal, syyskauden Hiie Karu. Vauvakerho on osaa Sipsikin toiminta ja tarkoitettu 0-3 vuotiaille lapsille, äitien isien kanssa. Lasten ja vanhempien liikuntatunti on myös osa perhekerhoa ja vetäjänä siinä on Karin ja Harry Ventsel. Myös Vironkielinen pyhäkoulu on lapsikerho Sipsikin yhteydessä, ohjaajana Agne Polli.
Sipsikin osallistujamäärä on ollut koko vuoden ajan kasvussa ja keskimääräisesti lauantaisin on paikalla noin 30 henkilöä. Suuren suosioon on saanut juuri vauvakerho. Lapsityön lisäksi Sipsik mahdollistaa juuri vanhempien keskeisen kanssakäymisen ja sen kautta ennaltaehkäistään näiden ihmiset syrjäytyminen. Samalla sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan etenee vaivattomampiin kuin vanhemmat saavat jakaa ja auttaa toisiaan. Syksyllä kun aloitimme Sipsikin syyskauden, oli meillä osallistuja jo yli 50 ja joulujuhlassa 68, se pakotti pohdiskelemaan uusien vapaaehtoisohjaajien kouluttamista ja se on vuoden 2008 suunnitelmassa. Kesällä 2007 järjestimme perhekerho Sipsikin ja Viljandin Paavalin seurakunnan lapsityön yhteisen perheleirin. Leiri pidettiin Turun ja Kaarinan seurakuntien leirikeskuksessa Sinapissa, Turussa. Leiri oli suurmenestys ja sen kautta on perhekerhoon tullut syksyllä uusia perheitä. Leirille osallistui 10 perhettä ja leirin kokonaisvahvuus oli 34 henkilöä. Palautteena tuli paljon positiivista ja päällimmäisenä oli äitien palaute, että kerrankin pääsi valmiiseen pöytään ja touhumaan niin, että itse ei ole vastuussa ja koko perhe on koossa. Sellaisille leireille on selvästi tarvetta ja tilausta. 7. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoiset ovat osa vironkielisen seurakuntatyön kehittämistä. Seurakuntalaisia pyritään ottamaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Vapaaehtoisten avulla voimme laajentaa toimintaa kattavammaksi. On olennaista, että vapaaehtoisia ovat he keille olemme suunnanneet työmme. Tarjoamme vapaaehtoisille koulutusta ja yhdessäoloa ympäri vuoden. Vapaaehtoiset ovat avustamassa messuissa, erilaisissa tapahtumissa ja piirien järjestämisessä. 8. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Vuosikertomuksen muissa osissa on tullut jo esille, että vironkielisellä työllä on paljon yhteistyökumppaneita. Koko työmme ja yhteistyömme on sulautunut ja kietoutunut tiiviisti yhteen, on aika vaikea erottaa mikä on perustyötä ja mikä pelkästään yhteistyötä. Niin olemme jatkaneet ja entistä enemmän tiivistänyt yhteistyötä eri tahoja kanssa. Kirkon sisäinen verkosto seurakuntien kanssa on kasvanut entisestään ja yhteisten kirkollisten toimitusten kautta se toimii moitteettomasti. Yhteistyö Viljannin Paavalin seurakunnan kanssa on suureksi avuksi niin henkilöstöresursseissa kuin myös muuten. Olemme huomanneet miten tärkeä on ihmisille linkki Viroon ja sitä kautta uudet ihmissuhteet.
Yhteistyö Roihuvuoren ala-asteen vironkielisten luokkien kanssa on hyödyllistä ja tarpeellista monessa suhteessa. Se on tiedottamista seurakunnasta ihmisille jotka eivät kuulu evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Se on sielunhoitotyötä lasten ja opettajien parissa, se on yhteisten tapahtumien järjestämistä ja perheiden sitouttamista seurakuntaan. Olennaista siinä on, että työ koulussa ei koske vain Helsingissä asuvia perheitä vaan luokilla on paljon lapsia, jotka tulevat Helsingin ulkopuolelta. Koulun kautta informaatio välittyy kaikille seurakuntien rajoista riippumatta. Työntekijä on ollut koululla ainakin kerran kuukaudessa 1 päivän ja tarpeen vaatiessa enemmän, osallistunut oppilashuolto kokouksiin kutsuttuna, opettajien tai vanhempien toiveesta. Työntekijä on käytännössä kaikkien vironkielisten luokkien oppilaiden ja heidän vanhempiensa, samoin opettajien käytettävissä. Kaksi kerta vuodessa, äitienpäivänä ja jouluna, on järjestetty koulun kanssa kirkossa musiikkihartaus, jonka suunnittelussa ja toteuttamisessa lapset ja opettajat ovat olleet mukana. Yhteistyötä on jatkettu: Kirkkopalveluiden, Inkerikeskuksen, Tuglas-seuran, Viron Suurlähetystön ja muiden tahojen kanssa. 9. Seurakuntatyö kirkon ulkopuolella Hartaudet muualla kuin Alppilan kirkossa, esim. Inkeri-keskuksessa, Tuglas seuran tilaisuuksissa, eripuolella Suomea jne. Kerran kuukaudessa, Roihuvuoren koulun vironkielisten luokkien kouluvierailut Osallistuminen kansainvälisiin kirkkohetkiin pääkaupunkiseudulla ja toimittaa jumalanpalveluksia muuallakin Yhteistyö Viron evankelis-luterilaisen konsistorin kanssa, Viljannin Paavalin seurakunnan kanssa 10. Avustustyö Aikaisemman kokemuksen pohjalta olemme huomanneet, että aina enemmän on sellaisia kontakteja ja sielunhoidon tapauksia missä ihmiset ovat hädässä juuri erilaisten asiakirjojen (kelan, sosiaaliviraston, työvoimatoimiston jne.) kanssa. Kieliongelmat ja vaikeudet ilmaista toiveita ja tarpeita täällä Suomessa ovat samoin tunnettuja asioita. Sellaisissa tapauksissa olemme joutuneet avustamaan ihmisiä niin sielunhoidollisesti kuin myös materiaalisesti. Vuoden 2007 aikana olemme luoneet toimivia avustusketjuja, millä pystymme auttamaan virolaisia ihmisiä täällä pääkaupunginseudulla. Olemme myös keränneet kolehteja erilaisiin kohteisiin. 11. Työn tilastointi ja raportointi Vironkielisen seurakuntatyön tilastointi ja raportointi esitetään samalla tavalla kuin Alppilan seurakunnassa ja Helsingin seurakuntayhtymässä on tapana. Vuoden lopussa esitetään sama raportointi myös Viron Luterilaiselle kirkolle (EELK).
12. Budjetti Budjetti on laadittu Helsingin Seurakuntayhtymän esityksen mukaisesti (28 545 ).