Savonlinnan kaupunki SAARILANDIAN VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIENKÄSITTELYN LUONNOS K&R 29.9.2011 Kiuru & Rautiainen Oy
2(20) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2. ALUEEN KUORMITUSENNUSTEET... 4 2.1 Talousveden kulutus ja jätevesien käsittelyn kuormitus... 4 3. TALOUSVEDENHANKINTA... 5 3.1 Vedenhankinnan mitoitusarvot... 5 3.2 Vedenhankinnan vaihtoehdot... 5 4. JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 9 4.1 Jätevesien käsittelyn mitoitusarvot... 9 4.2 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot... 10 4.3 Puhdistamon sijoituspaikka ja purkupaikka... 14 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 15 5.1 Yleistä... 15 5.2 Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa... 15 5.2 Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto... 18 6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 20 LIITTEET: Liite 1: Prosessimitoitus: Panostoiminen aktiivilieteprosessi, VE 1 Liite 2: Prosessimitoitus: Bioroottorilaitos, VE 2 Liite 3: Yhdysvesijohdot lähimpiin rakennettuihin verkostoihin PIIRUSTUSLUETTELO: No. Kuvaus Mittakaava Paperikoko KR-509-01.0 Vesihuoltovaihtoehto A 1:10 000 610 x 750 mm KR-509-02.0 Vesihuoltovaihtoehto B 1:10 000 610 x 750 mm
3(20) 1 YLEISTÄ Savonlinnan Savonrannan alueelle Saunaniemeen ollaan kaavoittamassa lomakylää. Suunnittelualuetta kutsutaan Saarilandiaksi. Saunaniemen ranta-asemakaavaprosessi on käynnistynyt vuoden 2006 alussa ja ranta-asemakaava on valmistunut ja tullut lainvoimaiseksi vuoden 2010 aikana. Kaavan laatimisesta vastaa alueen maanomistaja, Saarilandia Oy. Ranta-asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavan laatijana on DI Seppo Lamppu /Seppo Lamppu tmi. Kaavoitus on osa alueen kehittämisprosessia. Koko suunnitteluprojektista vastaa arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Siistonen Oy, joka vastaa myös tontti- ja aluekohtaisesta ideasuunnittelusta ja rakennussuunnittelusta. Maanomistajan tavoitteena on toteuttaa alueelle korkeatasoinen lomakyläalue. Suunnittelualue (tila RN:0 3:32) on lähes kokonaan rakentamatonta metsäaluetta (v 2005/2006). Rantayleiskaavan 2004 mukaan alueen pohjoiskoillisosaan on osoitettu kaksi loma-asuntotonttia ja kaksi tonttia myös alueen kaakkoisosaan. Naapuritilalla, tilan 3:32 eteläpuolella on kolme olemassa oleva rakennettua tonttipalstaa. Oriveden keskivedenkorkeus on rantayleiskaavaselostuksen mukaan tasolla + 76 m (75,9 m) ja maastotietokanta-aineiston perusteella rantaviiva on tasolla + 77,22 m. Suunnittelualueen keskiosan selännealue on maastotietokanta- aineiston mukaan korkeustasolla + 88-90 m. Suunnittelualueen korkein kohta on alueen länsikulmassa ja se on noin tasolla + 93 m. Saunaniemen alueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu mitään suojelualueita tai aluevarauksia eikä muitakaan erityisiä suojelupainotteisia ympäristötekijöitä. Suunnittelualueelle on osoitettu yhteensä 12 rakennuskorttelia. Alueelle tulee rakennusten koosta riippuen minimissään noin 33 kpl ja enimmillään noin 55-60 kpl korkeatasoisia ympärivuoden asuttavia loma-asuntoja, ravintolatila, liikunta- ja urheilutilat sekä koneiden huoltohalli. Alue tullaan rakentamaan vaiheittain ja osa rakennuspaikoista on jo nyt rakennettu. Alueella ei ole tällä hetkellä kunnallista tai muuta alueellista vesi- tai viemäriverkostoa. Nyt laadittava vesihuoltosuunnitelma pitää sisällään Saarilandian loma-asuntoalueen vedenhankinnan ja jätevedenpuhdistuksen suunnittelun. Suunnittelutyö on kaksivaiheinen jakautuen yleissuunnitteluun ja toteutussuunnitteluun. Suunnitelmassa huomioidaan myös Rönkönvaaran kylän vesihuollon toteuttamista Saarilandian vesihuollon toteuttamisen yhteydessä. Tämä raportti on vesihuoltohankkeen yleissuunnitelmaosa. Vesihuollon suunnittelusta vastaa DI Jyri Rautiainen, ins (AMK) Teemu Heikkinen ja ins (amk) Leena Vihavainen Kiuru & Rautiainen Oy:stä
4(20) 2. ALUEEN KUORMITUSENNUSTEET 2.1 Talousveden kulutus ja jätevesien käsittelyn kuormitus Saunaniemen alueen kiinteistö- ja asukasmäärät Kaavoitetut loma-asuntotontit (rakennuspaikat) 60 kpl n. 200 as. - Vaiheessa 1 30 kpl - Vaiheessa 2 30 kpl Ravintola 1 kpl. Yhteissauna 1 kpl Huoltohalli 1 kpl Talousvedenkulutus Vaihe 1: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 30 kpl 10 m 3 /vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m 3 / vuorokausi Yhteensä 15 m 3 /vuorokausi Vaihe 2: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 60 kpl 20 m 3 /vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m 3 / vuorokausi Yhteensä (keskimäärin), vaiheessa 2 Yhteensä (maksimi sesonki), vaiheessa 2 25m 3 /vuorokausi 40m 3 /vuorokausi Jätevedentuotto ja kuormitus Vaihe 1: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 30 kpl 10 m 3 /vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m 3 / vuorokausi Yhteensä 15 m 3 /vuorokausi Vaihe 2: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 60 kpl 20 m 3 /vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m 3 / vuorokausi Yhteensä (keskimäärin), vaiheessa 2 Yhteensä (maksimi sesonki), vaiheessa 2 25m 3 /vuorokausi 40m 3 /vuorokausi
5(20) 3. TALOUSVEDENHANKINTA 3.1 Vedenhankinnan mitoitusarvot Taulukkoon 1 on koottu vedenhankinnan mitoitusarvot. Taulukon arviosta nähdään vedenkulutuksen keskimääräiset arvot sekä mitoitusarvot eri rakennusvaiheessa ja eri asukasmäärillä. Vaiheen 2 jälkeen koko kaava-alue on rakennettu, eli vaiheen 2 mitoitusarvot kuvaavat valmiin kaava-alueen kokonaisvedenkulutusta. Taulukossa 1 on huomioitu mahdollinen vesijohtoverkoston laajentuminen Rönkönvaaran suuntaan, jossa olisi noin 10 kiinteistöä liitettävissä vesijohtoverkostoon. Taulukko 1. Suunnittelualueen talousvedenhankinnan mitoitusarvot eri rakennusvaiheissa. VAIHE 1: VAIHE 2: Rönkönvaara 3 m 3 /d 3 m 3 /d Virtaama (Saunaniemi + Rönkönvaara) - Q d, min 3 m 3 /d 4 m 3 /d - Q d, mit. 18 m 3 /d 28 m 3 /d - Q d, max. 25 m 3 /d 40 m 3 /d - q kesk. 0,6 m 3 /h 1,0 m 3 /h - q mit. 1,5 m 3 /h, 0,42 l/s 2,5 m 3 /h, 0,7 l/s - q max. 2,5 m 3 /h, 0,7 l/s 4,0 m 3 /h, 1,1 l/s Vuosikulutus n. 3000 m 3 /a n. 3000 m 3 /a 3.2 Vedenhankinnan vaihtoehdot Vaihtoehto 1: Nykyiset porakaivot ja 2 km päässä oleva pohjavesilähde Vedenhankinnan vaihtoehtona 1 on hyödyntää alueella olevia porakaivoja ja täydentää niiden tuottoa alueen läheisyydessä noin 2,3 km päässä olevalla pienituottoisella pohjavesilähteellä. Kaivoista ja pohjavesilähteestä vesi johdetaan käsittelylaitokseen, (16 m 2 ) jossa vesi alkaloidaan kalkkikivisuodattimessa ja johdetaan edelleen laitoksen yhteyteen rakennettavaan alavesisäiliöön (25 m 3 ). Alavesisäiliöstä vesi pumpataan UV-desinfioinnin kautta verkostoon. Säiliöön olisi mahdollista ajaa vettä myös säiliöautolla poikkeustilanteissa.
6(20) Tehtävät toimenpiteet: - Selvitetään olemassa olevien porakaivojen tuotto. Tuotto tulisi olla vähintään 25 m 3 /vuorokausi kaivoa kohden. Kaivot varustetaan pinnankorkeuden mittauksella. - Mikäli tuotto ei riitä, rakennetaan pohjavesikaivo 2,3 km päässä olevalle Ihalaisenmäen pohjavesilähteelle ja sieltä vesijohto PEH 90-10 kaava-alueelle. - rakennetaan vedenkäsittelyrakennus (16 m 2 ), joka varustetaan kalkkikivisuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Rakennukseen tulee tilavaraus raudanpoistolaitteistolle. Rakennuksen alle rakennetaan 25 m 3 alavesisäiliö. Vaihtoehdon kustannukset - Porakaivojen koepumppaus ja pinnanmittaukset,1 000 / kpl 2 000 - Pohjavedenottamo Ihalaisenmäelle ja vesijohto alueelle 45 000 - Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö 50 000 - UV-desinfiointilaitteisto, 1 kpl 7 000 - Kalkkikivisuodatus, 1 kpl 10 000 - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 10 000 Yhteensä Käyttökustannus, vedenhankinta ja käsittely 124 000 EUR 4 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei pitkiä yhdysvesijohtoja vesistöön (+) Vedenhankinta toteutuu kahdesta eri vesilähteestä mikä tuo toimintavarmuutta (+) Alavesisäiliö tuo käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. (-) Alueelle joudutaan rakentamaan oma vedenkäsittelylaitos, joka vaatii huoltoa ja ylläpitoa (-) Joudutaan rakentamaan 2,3 km vesijohtolinjaa kaava-alueelle Ihalaisenmäeltä. (-) Pohjavesilähde sijaitsee maantienvarressa, voi olla alttiina haitallisille aineille.
7(20) Vaihtoehto 2: Nykyiset porakaivot Vedenhankinnan vaihtoehtona 2 on hyödyntää alueella olevia porakaivoja. Mikäli kaivojen tuotto ei riitä, tulee alueelle rakentaa 1 2 uutta porakaivoa. Kaivoista vesi johdetaan käsittelylaitokseen (16 m 2 ), jossa vesi alkaloidaan kalkkikivisuodattimessa ja johdetaan edelleen laitoksen yhteyteen rakennettavaan alavesisäiliöön (25 m 3 ). Alavesisäiliöstä vesi pumpataan UV-desinfioinnin kautta verkostoon. Säiliöön olisi mahdollista ajaa vettä myös säiliöautolla poikkeustilanteissa. Tehtävät toimenpiteet: - Selvitetään olemassa olevien porakaivojen tuotto. Tuotto tulisi olla vähintään 20 m 3 /vuorokausi kaivoa kohden. Kaivot varustetaan pinnankorkeuden mittauksella. Mikäli tuotto ei riitä, rakennetaan 1...2 uutta porakaivoa alueelle. - Rakennetaan vedenkäsittelyrakennus (16 m 2 ), joka varustetaan kalkkikivisuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Rakennukseen tulee tilavaraus raudanpoistolaitteistolle. Rakennuksen alle rakennetaan 25 m 3 alavesisäiliö. Vaihtoehdon kustannukset: - Porakaivojen koepumppaus ja pinnanmittaukset,1 000 / kpl 2 000 - Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö 50 000 - UV-desinfiointilaitteisto, 1 kpl 7 000 - Kalkkikivisuodatus, 1 kpl 10 000 - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 10 000 - Raakavesijohdot porakaivoista käsittelylaitokselle (1100m) 22 000 Yhteensä Mikäli joudutaan rakentamaan uusi porakaivo, 1 kpl Käyttökustannus, vedenhankinta ja käsittely 101 000 EUR + 10 000 EUR/kpl 3 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei pitkiä yhdysvesijohtoja vesistöön (+) Kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto (+) Alavesisäiliö tuo käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. (-) Alueelle joudutaan rakentamaan oma vedenkäsittelylaitos, joka vaatii huoltoa ja ylläpitoa (-) Nykyisten porakaivojen kapasiteetti ja vedenlaatua ei ole selvillä ja voi olla riittämätön kaava-alueen tarpeisiin, jolloin joudutaan rakentamaan uusia porakaivoja
8(20) Vaihtoehto 3 Yhdysvesijohto olemassa olevaan vesijohtoverkostoon Vedenhankinnan vaihtoehtona 3 on hyödyntää olemassa olevia jo rakennettuja vesijohtoverkostoja Liperissä tai Rääkkylässä. Rakennetut vesijohtoverkostot sijaitsevat melko kaukana alueesta ja yhdysvesijohdot tulisi toteuttaa pääosin vesistönalituksena. Etenkin yhdysvesijohdon rakentaminen Liperiin on myös riippuvainen osuuskunnan vedenottamon vapaasta kapasiteetista ja alueella olevan runkolinjan kapasiteetista. Rääkkylän alueella osuuskunnalla on isommat vesijohtolinjat, joissa todennäköisesti on riittävästi kapasiteettia ja lisäksi osuuskunta ostaa veden kunnan vedenottamolta. Yhdysvesijohto mahdollistaisi vesijohtoverkoston laajentamisen myös laajemmalle alueelle Rönkönvaarassa. Tehtävät toimenpiteet: - rakennetaan 10 km pitkä yhdysvesijohto DN 110-10 Rääkkylän kunnan Oravisalo - Vannila vesiosuuskunnan verkostoon vesistönalituksena (LIITE 3) Vaihtoehdon kustannukset: - Yhdysvesijohdon rakentaminen (sis venttiilit ja painot), 10 km 300 000 Yhteensä 300 000 EUR Käyttökustannus, (1,5 /m 3 ) 4 500 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei omia huollettavia vedenottamoita eikä käsittelylaitteita (+) Vesijohtoverkostoa voidaan laajentaa muuallekin Rönkönvaaran alueen kiinteistöille, jolloin kustannus eri osapuolten kesken tasoittuu. (-) Alustavien kustannusten perusteella kallein vaihtoehto (-) Yhdysvesijohdon pitkä linjaus, koska matkaa lähimpiin verkostoihin on 10 km (-) Linjauksen pitkä vesistönalitusosuus (-) Koko alueen vedenhankinta on yhden yhdysvesijohdon varassa, jolloin vesijohdon rikkoutuessa alueelle ei saada vettä välittömästi.
9(20) 4. JÄTEVESIEN KÄSITTELY 4.1 Jätevesien käsittelyn mitoitusarvot Koska kaava-alueen asuntokanta rakentuu vaiheittain, olisi puhdistamoprosessi hyvä rakentaa kaksilinjaisena kahdessa eri vaiheessa. Toisessa vaiheessa olisi mahdollista laajennetaan ensimmäisessä vaiheessa rakennettua puhdistamoa kaksilinjaiseksi. Taulukossa 2 on huomioitu mahdollinen viemäriverkoston laajentuminen Rönkönvaaran suuntaan, jossa olisi noin 10 kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon. Taulukko 2. Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamon mitoituskuormitus. VAIHE 1: VAIHE 2: Asukasvastineluku 100 as.yks. 200 as. yks. Rönkönvaara 3 m 3 /d 3 m 3 /d Virtaama (Saunaniemi + Rönkönvaara) - Q d, min 3 m 3 /d 4 m 3 /d - Q d, kesk. 18 m 3 /d 28 m 3 /d - Q d, max. 25 m 3 /d 40 m 3 /d - q kesk. 0,6 m 3 /h 1,0 m 3 /h - q mit. 1,5 m 3 /h, 0,42 l/s 2,5 m 3 /h, 0,7 l/s - q max. 2,5 m 3 /h, 0,7 l/s 4,0 m 3 /h, 1,1 l/s Min Max Min. Max BOD 7-ATU 1,5 kg/d 12,0 kg/d 2 kg/d 19,2 kg/d Kokonaisfosfori 0,05 kg/d 0,4 kg/d 0,06 kg/d 0,6 kg/d Kokonaistyppi 0,38 kg/d 3,1 kg/d 0,5 kg/d 5 kg/d Kiintoaine 1,2 kg/d 10 kg/d 1,6 kg/d 16 kg/d
10(20) 4.2 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot Vaihtoehto 1: Panostoiminen pienpuhdistamo Koska kaava-alueen asuntokanta rakentuu vaiheittain, olisi mahdollista myös puhdistamoprosessi rakentaa kaksilinjaisena, jolloin ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan ensimmäinen linja, joka toimii optimaalisesti ensimmäiseen vaiheen kuormituksella. Asukasmäärien ja jätevesikuormituksen kasvaessa toisessa vaiheessa, voitaisiin puhdistamoa laajennetaan toisella linjalla. Jaksoittain toimiva aktiivilietepuhdistamo (panospuhdistamo) koostuu silppuripumpulla varustetusta tasausaltaasta ja prosessisäiliöstä. Kaava-alueelta kerätty jätevesi kootaan tasausaltaaseen, jossa jäteveden mukana oleva raskas kiintoaines ja hiekka laskeutuvat altaan pohjalle. Tasausaltaan tehtävä on tasata vuorokautisia kuormitusvaihteluita ja niiden vaikutuksia biologiseen prosessiin. Tasausaltaan alkaessa täytyttyä, pumpataan puhdistettava jätevesimäärä automaattisesti silppuripumpulla prosessisäiliöön. Prosessisäiliössä tapahtuvat puhdistusprosesseista ilmastus, kemikalointi, selkeytys ja tyhjennys toistensa jälkeen. Ilmastusjakson lopussa syötetään jäteveteen saostuskemikaalia fosforin saostamiseksi. Prosessin tarvitsema kemikaali lisätään automaattisesti kemikaalipumpulla puhdistamolla olevasta kemikaalisäiliöstä. Selkeytyksen loputtua selkeytetty kirkaste pumpataan purkuviemäriin. Koko puhdistusprosessi on automaattinen ja puhdistamon toimintaa säätää ohjauskeskus. Ohjauskeskuksen yhteydessä ovat myös kemikaalisäiliö ja pumput sekä ilmastuskompressori. Puhdistamoprosessin päälle olisi suositeltavaa rakentaa pieni huoltorakennus, jossa käsittelylaitteet sijaitsevat. Tehtävät toimenpiteet: - rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa panostoiminen aktiivilietepuhdistamo kaava-alueelle. Tasausallas 30 m 3, prosessiallas 30 m 3, ylijäämälieteallas 10 m 3. - toisessa vaiheessa rakennetaan toinen prosessiallaslinja 30 m 3 ensimmäisen vaiheen viereen. - panospuhdistamon päälle rakennetaan pieni erillinen huoltorakennus n. 10 m 2. - Rakennetaan puhdistamosta purkuputki vesistöön, n 500m - Hankitaan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 1
11(20) Vaihtoehdon kustannukset: - Panostoiminen aktiivilietepuhdistamo Vaihe 1 130 000 - Panostoiminen aktiivilietepuhdistamo Vaihe 2 50 000 - Käsittelyrakennus, 10 m 2 10 000 - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 15 000 - Rakennetaan purkuputki vesistöön 15 000 Yhteensä Käyttökustannus, jätevesien käsittely 220 000 EUR 7 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Prosessi soveltuu paremmin kuin bioroottorilaitos vaihteleviin kuormitusolosuhteisiin. (+) Alustavien kustannuksien perusteella edullisin vaihtoehto (+) Puhdistamo voidaan rakentaa kahdessa eri vaiheessa ja kaksilinjaisena (+) Puhdistamo ei välttämättä vaadi huoltorakennusta, mutta on suositeltavaa rakentaa pieni laitetila. Rakennus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin bioroottorilaitoksessa, jonka vuoksi lämmitysenergiakustannus on pienempi. (-) Vaatii kompressoreilla tuotettua paineilmaa ilmastuksen, jonka vuoksi prosessin sähköenergian kulutus on suurempaa (-) Vaatii useita pumppuja prosessin toiminnan varmistamiseksi
12(20) Vaihtoehto 2: Jatkuvatoiminen bioroottoripuhdistamo Bioroottoripuhdistamoa ei ole kustannustehokasta rakentaa näin pienessä kohteessa kaksilinjaisena. Bioroottorilaitos mitoitetaan toisen vaiheen kuormitusarvoilla, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta puhdistamon tehokkaaseen toimintaan ensimmäisessä vaiheessa. Bioroottorilaitos koostuu tulopumppaamosta, esiselkeytysaltaasta, pikasekoituksesta, yksilinjaisesta bioroottorialtaasta, hämmennysaltaasta ja jälkiselkeytysaltaasta. Esiselkeytysaltaassa jäteveden mukana oleva raskas kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Esiselkeytetty jätevesi johdetaan bioroottorialtaaseen, jossa biologinen puhdistaminen toteutuu. Bioroottorin periaate perustuu biofilmin muodostumiseen roottorin pinnalle, joka pyörii hitaasti vuorotellen sekä ilmassa että jätevedessä. Pinnalle muodostuva biofilmi kuluttaa ja sitoo jäteveden ravinteita. Biofilmin uusiutuminen irrottaa kuolevaa biofilmiä roottorin pinnalta hiutaleina, jotka voidaan poistaa saostamalla jälkiselkeytyksessä. Bioroottorilta lähtevään jäteveteen syötetään saostuskemikaalia, jonka avulla fosfori saostetaan laskeutuviksi hiutaleiksi hämmennysaltaassa. Flokkausaltaasta kemikaloitu jätevesi johdetaan jälkiselkeytysaltaaseen. Selkeytetty jätevesi johdetaan purkuviemäriin. Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 2 Tehtävät toimenpiteet: - Tulopumppaamo, 2 kpl repijäpumppuja - Saostusallas 20 m 3, bioroottoriallas, hämmennysallas 1,5 m 3, jälkiselkeytysallas 20 m 3, ylijäämälieteallas 10 m 3 - Prosessirakennus puhdistamolle, n. 50 m 2 - Rakennetaan puhdistamosta purkuputki vesistöön, n 500 m - Hankitaan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 2 Vaihtoehdon kustannukset: - Bioroottoripuhdistamo 250 000 - Käsittelyrakennus, 50 m 2 50 000 - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 30 000 - Rakennetaan purkuputki vesistöön 15 000 Yhteensä Käyttökustannus, jätevesien käsittely 345 000 EUR 13 000 EUR/a
13(20) Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Prosessi toimii hyvin kaikissa olosuhteissa, eikä ole herkkä kuormitusvaihteluille. (+) Vaatii vähemmän huoltoa ja valvontaa kuin panospuhdistamo (+) Prosessin edulliset käyttökustannukset, ei vaadi ilmastusta eikä monia pumppuja (+) Puhdistusprosessi ei aiheuta melua (+) Jälkisaostusprosessi, parempi fosforinpoistoteho (-) Alustavien kustannusten perusteella kallein vaihtoehto (-) Puhdistamon rakentaminen kaksilinjaisena ei ole kustannustehokasta. Puhdistamo joudutaan mitoittamaan ja rakentamaan toisen vaiheen kuormituksen mukaan. (-) Koko puhdistamoprosessi joudutaan rakentamaan prosessirakennukseen, jonka vuoksi rakennuksen koko ja lämmitysenergian kulutus on suurempi kuin panospuhdistamossa.
14(20) 4.3 Puhdistamon sijoituspaikka ja purkupaikka Mikäli puhdistamo sijoitetaan kaava-alueen sisälle niin, puhdistamo sijoitettaisiin kaavassa varatulle VU-1 alueelle, jonne on kaavoitettu myös huoltohallia varten 300 ka-m 2. Jätevedenpuhdistamolle ei välttämättä tarvitse rakentaa panospuhdistamo vaihtoehdossa maanpäällistä huoltorakennusta, joskin sen rakentamista suositellaan. Bioroottoripuhdistamon vaihtoehdossa huoltorakennus on välttämätön. Puhdistetut jätevedet tulisi johtaa purkuputkella alueen itäpuolella olevaan Savonselän vesistöön. Itäpuoleisen vesistön sekoittumisolosuhteet ovat merkittävästi paremmat kuin kaavaalueen eteläpuolella Saunalahden alueella. Eteläpuolella sijaitsee myös jo rakennettuja loma-asuntoja jonka vuoksi eteläpuoleinen vesistö ei ole hyvä purkualue. Purkualue Puhdistamo Kuva 1: Saunaniemen ranta-asemakaava alue Mikäli puhdistamo sijoitetaan Kirveslahden alueelle, voidaan puhdistamo sijoittaa nykyisen soratien varteen, jotta puhdistamo huolto on helposti toteutettavissa. Puhdistetut jätevedet voidaan johtaa alueella oleviin suo-ojiin.
15(20) 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 5.1 Yleistä Kappaleissa 5.2 ja 5.3 on esitetty kaksi kokonaishanketta toteuttaa talousvesi- ja jätevesihuolto Saunaniemen alueella. Nämä kaksi kokonaisvaihtoehtoa on koottu kappaleissa 3 ja 4 esitetyistä vedenhankinnan vaihtoehdoista ja jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista. Käsiteltävät vesihuollon kokonaishankkeet ovat Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa - Vesi hankitaan uudesta pohjavedenottamosta ja vanhoista porakaivoista - Jätevesien käsittely panospuhdistamossa kaava-alueen ulkopuolella - Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Saunaniemen ja Rönkönvaaran välille - Hanke toteutetaan osuuskuntamuotoisena, jossa ovat osakkaina Rönkönvaaran alueelta liittyvät asukkaat ja Saarilandia Oy. Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto - Vesi hankitaan vanhoista porakaivoista ja tarvittaessa vedenhankintaa tehostetaan uusilla porakaivoilla. - Jätevesien käsittely panospuhdistamossa kaava-alueella - Rönkönvaaran vesihuoltoa ei rakenneta samassa yhteydessä - Hanke toteutetaan Saarilandia Oy:n omana hankkeena 5.2 Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa Vaihtoehdossa A rakennetaan uusi pohjavedenottamo Ihalaisenmäen etelärinteelle. Vedenottamon vesi johdetaan Saunaniemen kaava-alueelle käsittelylaitokseen. Samaan käsittelylaitokseen johdetaan myös kaava-alueella jo käytössä olevien porakaivojen vesi. Ihalaisenmäen suunnasta rakennettavan vesijohdon kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan paineviemäri, jota pitkin kaava-alueen jätevedet johdetaan Kirveslahden alueelle sijoitettavaan pienpuhdistamoon. Puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamon viereisen suoalueen avo-ojaan. Tämä vesihuoltovaihtoehto toteutetaan yhteistyössä Rönkönvaaran kyläkeskuksen kanssa. Rönkönvaarasta rakennetaan vesijohtoyhteys Saunaniemen kaava-alueelle. Talousvesi Rönkönvaaran pumpataan samasta käsittelylaitoksesta kuin kaavaalueelle. Vesijohtoputken kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan paineviemäri, jota pitkin Rönkönvaaran asutuksen jätevedet pumpataan Saunaniemen kautta pienpuhdistamolle. Vesihuolto alueille tullaan toteuttamaan perustettavan osuuskunnan toimesta, jossa ovat mukana Saarilandia Oy ja Rönkönvaaran asukkaat.
16(20) Kuva 2: Vesihuoltovaihtoehto A, osuuskuntamuotoinen vesihuolto Saarilandia Oy:n ja Rönkönvaaran yhteistyönä. Taulukossa 3 on esitetty vesihuollon toteutusmallin A kustannusarvio (ALV 0%). Kustannusarvioon sisältyy Saunaniemen kaava-alueen ja Rönkönvaaran kylän vedenhankinta, jätevesien käsittely sekä Rönkönvaaran vesijohto- ja viemäriverkostot. Kustannusarviossa ei ole mukana Saunaniemen kaava-alueen sisäistä vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kustannusarviotaulukossa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeelle myönnettäviä avustuksia.
17(20) Taulukko 3. Vesi- ja viemäriverkoston toteutusvaihtoehto A. Vesihuolto Saunaniemen ja Rönkönvaaran yhteistyönä. (ALV 0 %) Vesihuoltovaihtoehto A Investointikustannus, EUR Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Porakaivojen koepumppaus ja pinnan mittaukset 2 000 Uusi pohjavedenottamo Ihalaisenmäelle 10 000 Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö, 16 m 2, 25 m 3 50 000 UV desinfiointi 7 000 Kalkkikivisuodatus 10 000 Sähkö automaatio ja instrumentointiyöt 10 000 Vesijohto vedenottamolle ja siirtoviemäri puhdistamolle, 90 000 Jätevedenpuhdistamo, panospuhdistamo 205 000 Yhteensä vedenhankinta ja jätevesien käsittely 384 000 Rönkönvaaran vesihuolto Paikallisverkosto, 2,5 km, 50 10 PEH 50 000 Linjapumppaamo, 1 kpl 10 000 Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Rönkönvaaraan, 3,6 km, 63 10 PEH 145 000 Kiinteistöpumppaamot, 9 kpl 32 000 Yhteensä Rönkönvaaran vesihuolto 237 000 YHTEENSÄ koko vesihuolto 621 000 Kustannusarvion perusteella vedenhankinnan ja jätevesien käsittely n investointikustannukset ovat noin 384 000. Rönkönvaaran alueelle rakennettavan paikallisverkoston ja siirtolinjojen kustannusarvio on 237 000. Kokonaisuudessaan hankkeen A kustannusarvio on noin 621 000. Tässä arviossa ei ole huomioitu mahdollisia avustuksia. Mikäli hanke saisi valtion avustusta 25 % ja kaupungin avustusta 15 %, olisi avustusten osuus noin 250 000. Tällöin perustettavan osuuskunnan osuudeksi jäisi investoinnista 371 000. Jos oletetaan, että Rönkönvaaran alueen liittyjien liittymismaksut olisivat yhteensä 100 000 (10 000 /kiint.) jäisi Saarilandia Oy:n osuudeksi 271 000.
18(20) 5.2 Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto Vaihtoehdossa B kaava-alueen talousvesi hankitaan olemassa olevista porakaivoista. Mikäli porakaivojen tuotto ei ole riittävä, niin alueelle rakennetaan 1 2 uutta porakaivoa. Porakaivojen vesi johdetaan Saunaniemen kaava-alueelle rakennettavaan käsittelylaitokseen. Tässä kokonaisvaihtoehdossa kaava-alueen jätevedet käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa panostoimisessa pienpuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan vesistöön. Tämä vesihuoltovaihtoehto toteutetaan Saarilandia Oy:n omana hankkeena. Tässä vaihtoehdossa ei perusteta uutta vesiosuuskuntaa. Rönkönvaaran vesihuoltoa ei toteuteta tämän hankkeen yhteydessä. Kuva 3: Vesihuoltovaihtoehto B, kaava-alueen oma vesihuolto
19(20) Taulukossa 4 on esitetty vesihuollon toteutusmallin B kustannusarvio (ALV 0%). Kustannusarvioon sisältyy Saunaniemen kaava-alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely. Kustannusarviossa ei ole mukana Saunaniemen kaava-alueen sisäistä vesijohto- ja viemäriverkostoa. Kustannusarviotaulukossa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeelle myönnettäviä avustuksia. Taulukko 4. Vesi- ja viemäriverkoston toteutusvaihtoehto B. Saunaniemen kaavaalueen vesihuolto. Vesihuoltovaihtoehto A Investointikustannus, EUR Porakaivojen koepumppaus ja pinnan mittaukset 2 000 Uusi porakaivo 10 000 Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö, 16 m 2, 25 m 3 50 000 UV desinfiointi 7 000 Kalkkikivisuodatus 10 000 Sähkö automaatio ja instrumentointiyöt 10 000 Jätevedenpuhdistamo, pienpuhdistamo 205 000 Jätevedenpuhdistamon purkuputki 15 000 YHTEENSÄ 309 000 Kustannusarvion perusteella vedenhankinnan ja jätevesien käsittely n investointikustannukset kokonaishankkeessa B ovat noin 309 000. Tässä arviossa ei ole huomioitu mahdollisia avustuksia. Hankkeen B tyyppiselle lomakylän kaava-alueelle ei ole niin hyviä mahdollisuuksia saada vesihuollon avustuksia kuin vaihtoehdossa A.
20(20) 6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tässä yleissuunnitelmassa on selvitetty Saunaniemen kaava-alueella olevan Saarilandia Oy:n vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn eri toteuttamismahdollisuudet sekä toteuttamisesta muodostuvat kustannukset. Eri vedenhankintavaihtoehdoista ja jätevesien käsittelyvaihtoehdoista on muodostettu kaksi vesihuollon kokonaisvaihtoehtoa (Vesihuoltovaihtoehdot A ja B). Vesihuoltovaihtoehdossa A Saunaniemen vesihuolto toteutetaan yhteistyössä Rönkönvaaran asutuksen kanssa perustamalla alueelle vesiosuuskunta. Talousvesi hankitaan uudesta rakennettavasta pohjavedenottamosta Ihalaisenmäeltä. Vedenhankintaa tehostetaan tarvittaessa Saunaniemen kaava-alueella jo käytössä olevilla porakaivoilla. Talousvesi käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa käsittelyrakennuksessa. Jätevedet käsitellään uudessa panospuhdistamossa Kirveslahden alueella ja puhdistetut jätevedet johdetaan puhdistamon alueelle avo-ojaan. Tässä hankkeessa rakennetaan Saunaniemestä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Rönkönvaaran kylään, josta olisi mahdollista liittää noin 10 kiinteistöä verkostojen piiriin. Vaihtoehdon A kustannusarvio on noin 621 000. Mikäli hanke saisi valtion avustusta 25 % ja kaupungin avustusta 15 %, olisi avustusten jälkeen investointikustannus 371 000. Jos oletetaan, että Rönkönvaaran alueen liittyjien liittymismaksut olisivat yhteensä 100 000 (10 000 /kiint.) jäisi Saarilandia Oy:n investointiosuudeksi 271 000. Kustannusarviossa ei ole huomioitu kaava-alueen sisäistä verkostoa. Vesihuoltovaihtoehdossa B toteutetaan keskitetty vesihuolto ainoastaan Saunaniemen kaava-alueelle, Saarilandia Oy:n toimesta. Rönkönvaaran vesihuoltoa ei toteuteta tämän hankkeen yhteydessä. Tässä vaihtoehdossa kaava-alueen talousvesi hankitaan alueella jo olemassa olevista porakaivoista. Mikäli porakaivojen tuotto ei ole riittävä, niin alueelle rakennetaan 1 2 uutta porakaivoa. Porakaivojen vesi johdetaan Saunaniemen kaava-alueelle rakennettavaan käsittelylaitokseen. Tässä kokonaisvaihtoehdossa kaava-alueen jätevedet käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa panostoimisessa pienpuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan vesistöön, kaava-alueen itäpuolelle. Vaihtoehdon B kustannusarvio on noin 309 000. Tälle vesihuoltovaihtoehdolle ei ole yhtä helposti saatavissa valtion avustusta kuin vaihtoehdon A kokonaishankkeelle. Kustannusarviossa ei ole huomioitu kaava-alueen sisäistä verkostoa. Savonlinnassa 29.9.2011 Kiuru & Rautiainen Oy Jyri Rautiainen Teemu Heikkinen
Kiuru & Rautiainen Oy SAVONLINNAN KAUPUNKI SAARILANDIA OY LIITE 1 PROSESSIMITOITUS VE 1: PANOSPUHDISTAMO VAIHE 1 TULEVA KUORMITUS SAOSTUSALLAS, 1 linja PROSESSIALLAS, 1 linja JÄLKISELKEYTYS, 1 linja Pinta-ala 17 m2 Pinta-ala 12 m 2 Lämpötila 10 C Tilavuus 30 m3 Tilavuus 30 m 3 koko allas 18 m3 (tehollinen) Pinta-ala 12 m 2 Q d,keskim. 20 m 3 /d Sh, mit 0,12 m/h Lietekuorma 0,12 kgbod/kgmlssd Tilavuus 30 m 3 Q d,max 30 m 3 /d Sh, max 0,18 m/h Tilakuorma 0,20 kgbod/m 3 d Sh, mit 0,17 m/h q h, kesk. 0,8 m 3 /h Sh,keskim 0,05 m/h SVI 100 ml/g Sh, max 0,25 m/h q h, mit 2 m 3 /h Viipymä 15,00 h, mit MLSS 4,0 kg/m3 Sh,keskim 0,07 m/h q h, max 3 m 3 /h Viipymä 37,50 h, kesk. Viipymä, kesk. 37,5 h, (koko allastilavuus) Laskeutus 3,00 h BOD 7 8 kg/d reduktio 25 % Viipymä, mit 15,0 h, (koko allastilavuus) Tyhjennys 1,00 h kok-p 0,3 kg/d BOD biologiseen 6 kg/d Viipymä, kesk. 22,5 h (altaan tehollinen tilavuus) kok-n 2,5 kg/d Viipymä, mit 9,0 h, (altaan tehollinen tilavuus) Kiintoaine 8 kg/d Lietteen tuotto 1,5 kgss/kgbod Lieteikä 13,3 d Hapentarve 18 kgo2/d SAOSTUSALLAS / TASAUSALLAS 0,3 %TS PROSESSIALLAS PIX 200 g/m 3 4 kg/d Tuleva jätevesi PURKU SAVONSELKÄÄN 4 %TS Lietteet viedään imuautolla käsiteltäväksi Savonlinnan Savonrannan jätevedenpuhdistamolle LIETTEEN KÄSITTELY Raakaliete 4,8 kgts/d 0,48 m3/d Jälkisaostusliete 9 kgts/d 3 m3/d Lietettä yhteensä 14 kgts/d 3,48 m3/d Sakeuttamon pinta-ala 5,5 m 2 Sakeuttamon tilavuus 10 m 3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUS Lietepintakuorma 0,10 kgss/m 2 h mg/l kg/d Hydraulinen pintakuorma m/h BOD 7 97 % BOD 7 12,0 0,24 Sakeutetun lietteen ka 4 % TS kok-p 95 % kok-p 0,7 0,015 Sakeutettua lietettä 0,3 m 3 /d 126 m 3 /a Kok-N 40 % Kok-N 75,0 1,5 Varastointiaika 29,0 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 16,0 0,32
Kiuru & Rautiainen Oy SAVONLINNAN KAUPUNKI SAARILANDIA OY LIITE 1 PROSESSIMITOITUS VE 1: PANOSPUHDISTAMO VAIHE 2 TULEVA KUORMITUS SAOSTUSALLAS, 1 linja PROSESSIALLAS, 2 linja JÄLKISELKEYTYS, 2 linja Pinta-ala 17 m2 Pinta-ala 24 m 2 Lämpötila 10 C Tilavuus 30 m3 Tilavuus 60 m 3 koko allas 40 m3 (tehollinen) Pinta-ala 24 m 2 Q d,keskim. 35 m 3 /d Sh, mit 0,21 m/h Lietekuorma 0,12 kgbod/kgmlssd Tilavuus 60 m 3 Q d,max 50 m 3 /d Sh, max 0,29 m/h Tilakuorma 0,19 kgbod/m 3 d Sh, mit 0,15 m/h q h, kesk. 1,5 m 3 /h Sh,keskim 0,09 m/h SVI 100 ml/g Sh, max 0,21 m/h q h, mit 3,5 m 3 /h Viipymä 8,57 h, mit MLSS 4,0 kg/m3 Sh,keskim 0,06 m/h q h, max 5 m 3 /h Viipymä 20,00 h, kesk. Viipymä, kesk. 40,0 h, (koko allastilavuus) Laskeutus 3,00 h BOD 7 15 kg/d reduktio 25 % Viipymä, mit 17,1 h, (koko allastilavuus) Tyhjennys 1,00 h kok-p 0,5 kg/d BOD biologiseen 11,25 kg/d Viipymä, kesk. 26,7 h (altaan tehollinen tilavuus) kok-n 3,5 kg/d Viipymä, mit 11,4 h, (altaan tehollinen tilavuus) Kiintoaine 15 kg/d Lietteen tuotto 1,5 kgss/kgbod Lieteikä 14,2 d Hapentarve 35 kgo2/d SAOSTUSALLAS / TASAUSALLAS 0,3 %TS PROSESSIALLAS PIX 200 g/m 3 7 kg/d Tuleva jätevesi PURKU SAVONSELKÄÄN 4 %TS Lietteet viedään imuautolla käsiteltäväksi Savonlinnan Savonrannan jätevedenpuhdistamolle LIETTEEN KÄSITTELY Raakaliete 9 kgts/d 0,9 m3/d Jälkisaostusliete 17 kgts/d 5,625 m3/d Lietettä yhteensä 26 kgts/d 6,525 m3/d Sakeuttamon pinta-ala 5,5 m 2 Sakeuttamon tilavuus 10 m 3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUS Lietepintakuorma 0,20 kgss/m 2 h mg/l kg/d Hydraulinen pintakuorma m/h BOD 7 97 % BOD 7 12,9 0,45 Sakeutetun lietteen ka 4 % TS kok-p 95 % kok-p 0,7 0,025 Sakeutettua lietettä 0,6 m 3 /d 236 m 3 /a Kok-N 40 % Kok-N 60,0 2,1 Varastointiaika 15,5 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 17,1 0,6
Kiuru & Rautiainen Oy SAVONLINNAN KAUPUNKI SAARILANDIA OY LIITE 2 PROSESSIMITOITUS VE 2: BIOROOTTORILAITOS TULEVA KUORMITUS ESISELKEYTYS, 1 linja BIOROOTTORIT, 1 linja FLOKKAUS, 1 linja JÄLKISELKEYTYS, 1 linja Pinta-ala 11 m2 BOD-kuorma 13 kg/d Lämpötila 10 C Tilavuus 20 m3 BOD-kuorma 0,008 kg/m 2 Tilavuus 1,5 m 3 Pinta-ala 9 m 2 Q d,keskim. 20 m 3 /d Sh, mit 0,23 m/h Lietteen tuotto 0,9 kgss/kgbod Viipymä, mit 36,0 min Tilavuus 20 m 3 Q d,max 40 m 3 /d Sh, max 0,45 m/h Tehollinen pinta-ala 1594 m 2 Viipymä, max 18,0 min Sh, mit 0,28 m/h q h, kesk. 2,0 m 3 /h Sh,keskim 0,08 m/h Sh, max 0,56 m/h q h, mit 2,5 m 3 /h Viipymä 8,00 h, mit Sh,keskim 0,09 m/h q h, max 5 m 3 /h Viipymä 10,00 h, kesk. Viipymä 8,00 h, mit BOD 7 15 kg/d reduktio 15 % Viipymä 10,00 h, keskim. kok-p 0,5 kg/d BOD biologiseen 12,75 kg/d kok-n 4 kg/d Kiintoaine 10 kg/d PAC 250 g/m 3 5 kg/d SAOSTUSALLAS ja BIOROOTTORI 0,3 %TS FLOKKAUS JÄLKISELKEYTYS PURKU SAVONSELKÄÄN Lietteet viedään imuautolla käsiteltäväksi Savonlinnan Savonrannan jätevedenpuhdistamolle 4 %TS YLIJÄÄMÄLIETTEEN TIIVISTÄMÖ LIETTEEN KÄSITTELY Raakaliete 6 kgts/d 0,6 m3/d Jälkisaostusliete 11 kgts/d 3,825 m3/d Lietettä yhteensä 18 kgts/d 4,425 m3/d Sakeuttamon pinta-ala 13 m 2 Sakeuttamon tilavuus 10 m 3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUS Lietepintakuorma 0,06 kgss/m 2 h mg/l kg/d Hydraulinen pintakuorma m/h BOD 7 96 % BOD 7 30,0 0,6 Sakeutetun lietteen ka 3 % TS kok-p 93 % kok-p 1,8 0,035 Sakeutettua lietettä 0,6 m 3 /d 219 m 3 /a Kok-N 40 % Kok-N 120,0 2,4 Varastointiaika 16,7 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 20,0 0,4
LIITE 3 SAVONLINNAN KAUPUNKI SAARILANDIA OY Lähimmät rakennetut vesijohtoverkostot: LEPPÄLAHDEN VESIOSUUSKUNTA, LIPERI - Oma vedenottamo, kapasiteetti 50 m 3 /d, nykyinen käyttö noin 15 m 3 /d - Verkosto yltää Leppälahden alueella olevalle Liperin höyläämölle (n. 5km ottamolta) - Verkoston koko Liperin höyläämöllä ja kylätalolla 75-10 - Verkoston lähtö vedenottamolta Heinäveden tien varteen 90-10, jossa putki haarautuu kahteen suuntaa 75-10 - Matkaa Savonrannan Saunaniemeen vesistössä 9 km, maateitse 12,0 km ORAVISALO-VANNILA VESIOSUUSKUNTA, RÄÄKKYLÄ - Ostaa Rääkkylän kunnan verkostosta veden - Hämeenselän vesistönalitusputki DN 110-10 DN 140-10 (Kirkonkylä-Oravinsalo) Oravinsalossa DN 110-10 putki - Oravinsalo Varpassalo välinen yhdysvesijohto DN 90-10 - Hypönnimen päässä ei ole vesijohtoverkostoa - Alueella liittyneiden kiinteistöjen määrä on noin 100 kpl. Vedenkulutus 10 000 m 3 /a, 30 m 3 /d - Matkaa Savonrannan Saunaniemeen vesistössä 10 km LIPERI Leppälahti 90 10 75 10 5,0 km 12,0 km 9 km RÄÄKKYLÄ SAVONRANTA vesilähde 10 km Oravisalo Saunaniemi 90 10 110 10 Varpasalo