YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 55/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 224

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 55/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 ASIA Länsi Suomen ympäristölupaviraston pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista Pansion eristyspengeraltaaseen koskevan päätöksen nro 39/2008/2 lupamääräyksen 9 mukainen pilaantuneiden sedimenttien prosessistabilointisuunnitelman hyväksyminen, Turku LUVAN HAKIJA Turun Satama Linnankatu 90 20100 TURKU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stabiloitavat ruoppausmassat sijoitetaan Pansion eristyspengeraltaaseen, joka sijaitsee Pansion satamassa Turun kaupungissa kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 853 66 38 7. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 33 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ratkaissut lupa asian 2.7.2008. Lupamääräyksen 9 mukaan ruoppausmassojen stabilointisuunnitelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. ASIAN VIREILLETULO Prosessistabilointisuunnitelma on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 8.9.2008. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 2.7.2008 antanut ympäristölupapäätöksen nro 39/2008/2, jossa Turun Satamalle myönnettiin ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen. Lupa

2 koskee Länsi Suomen ympäristölupaviraston 18.4.2008 antaman vesilain mukaisen päätöksen nro 49/2008/4 mukaisten Aurajoesta ruopattavien vaarallisia aineita sisältävien massojen (jätenimike 17 05 05) sekä Länsi Suomen ympäristölupaviraston 8.9.2006 antaman vesilain mukaisen päätöksen nro 107/2006/4 mukaisten Aker Yards Oy:n Turun telakalle johtavalta Pernon väylältä ruopattavien vaarallisia aineita sisältävien massojen (jätenimike 17 05 05) sijoittamista. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätös on lainvoimainen. Massojen sijoittamista koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/3 lupamääräys 9 kuuluu seuraavasti: "Koetoiminnan tulosten perusteella tulee laatia stabilointisuunnitelma, jossa esitetään työn aikataulut, stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet, stabilointikokeiden, haitta aineiden diffuusiotestien ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi, johon kuuluu sideaineiden tasaisen sekoittumisen, stabiloitavuuden, stabiloidun massan puristuslujuuden ja vedenläpäisevyyden tarkkailu. Suunnitelma on toimitettava hyväksytettäväksi ennen töiden aloittamista Länsi Suomen ympäristölupavirastolle ja tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, JäteL 51 )" STABILOINTISUUNNITELMA Yleistä Stabiloinnin tavoitteena on ruoppausmassan sisältämien haittaaineiden sidonta niukkaliukoiseen muotoon. Massojen stabiloinnilla pyritään sitomaan haitta aineet niin, että ne eivät ole liukoisessa muodossa eivätkä pääse takaisin vesifaasiin. Lisäksi ruoppausmassan geoteknisiä ominaisuuksia muutetaan stabiloimalla niin, että ruoppausmassan kantavuus paranee ja vedenläpäisevyys pienenee. Stabiloinnin jälkeen massat peitetään suodatinkankaalla ja esikuormitetaan. Suodatinkankaan päälle levitetään hiekkakerros ja louhosta. Myöhemmin kenttä pinnoitetaan ja pintarakenne salaojitetaan. Altaan pinta ala on noin 16 000 m 2. Altaaseen saadaan ympäristöluvan mukaan sijoittaa enintään 88 000 m 3 pilaantuneita ruoppausmassoja. Altaan merestä eristävä penger on rakennettu kalliomurskeesta. Eristyspenkereen harja on tasolla +2,0 m ja penkereen leveys on altaan eteläosassa 20 m ja itäosassa 30 m. Merenpohjassa penkereen leveys on 50 70 m. Eristyspenger tiivistetään kiinnittämällä kuusi metriä leveä suodatinkangas (käyttöluokka N2) penkereen yläosaan. Suodatinkangas levitetään altaan pinnalle ja sitä kannatellaan siinä. Kankaan päälle nostetaan suodatinhiekkaa tai vastaavaa pitkäpuomisella kaivinko

Prosessikuvaus Työn aikataulu 3 neella, kunnes suodatinkangas on uponnut kokonaan pengertä vasten. Suodatinkankaiden liitoskohdat ommellaan toisiinsa kiinni. Ruoppausmassat stabiloidaan ensisijaisesti prosessistabilointimenetelmällä. Ruoppausmassa otetaan vastaan prosessistabilointiaseman välpälle. Massa siirretään välpättynä 50 m 3 :n vastaanottosäiliöön. Välpätty ylite poistetaan erikoisrakenteisella poistokourulla ja kanaalilla. Välpän läpäisevyyttä voidaan tarvittaessa muuttaa karkearakeisen kiviaineksen ja muiden epäpuhtauksien poistamiseksi ruoppausmassasta. Sideaineiden annostelu tapahtuu materiaalien syöttötasolla vaaditun reseptin mukaisesti. Kuivia sideainekomponentteja, sementtiä ja masuunikuonajauhetta, voidaan annostella kahdesta 100 t:n siilosta. Kostutettu lentotuhka annostellaan syöttötasolla lentävään punnitukseen perustuen hihnakuljettimilla. Sideaineiden annostelutarkkuus on 0,1 kg. Ruoppausmassa ja reseptin mukaiset sideaineet syötetään sekoittimelle. Sekoitin on modifioitu kaksoisakselisekoitin, jossa on sisäiset paineistimet ruoppausmassan ja sideaineiden sekoittumisen maksimoimiseksi. Sekoitettu massa puretaan tarvittaessa 50 m 3 :n purkusäiliöön, josta se siirretään eristyspengeraltaaseen lietepumpuilla, kouruhihnoilla tai lava autoilla. Tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa alkaa täyttää allasta sen stabilointiaseman puoleisesta kaakkoiskulmasta. Stabiloinnin urakka aika on 15.9.2008 31.3.2009. Urakka aikana on tarkoitus stabiloida 50 000 m 3 Aurajoesta ruopattuja pilaantuneita ruoppausmassoja. Pernon väylän ruoppaus ja pilaantuneiden ruoppausmassojen stabilointiaikataulu ei ole tällä hetkellä tiedossa. Stabiloinnissa käytettävät aineet, niiden laatu ja seossuhteet Stabiloinnin sideaineena käytetään seoksia, jotka muodostetaan seuraavista komponenteista: yleissementti "Yleis" (CEM II/A M(S LL) 42,5 N) pikasementti "Pika" (CEM I 52,5 R) masuunikuonajauhe "KJ" (KJ400) Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin kivihiilivoimalaitoksen lentotuhka "LT". Yleissementti ja pikasementti täyttävät sementtistandardin SFS EN 197 1 vaatimukset ja ovat CE merkittyjä tuotteita. Masuunikuonajauhe on Finnsementti Oy:n tuote, joka valmistetaan granuloimalla ja

4 jauhamalla raakaraudan valmistuksessa syntyvää masuunikuonaa. Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen kivihiilen polton lentotuhkan haitta aineiden liukoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa päällystetylle rakenteelle esitetyt liukoisuusraja arvot ja metallien kokonaispitoisuuksille esitetyt raja arvot. Sideaineeksi käytettäessä lentotuhka joko välivarastoidaan kasassa kostutettuna prosessialueella tai tuodaan suoraan kuivana Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen tuotannosta tai siilosta. Kokonaissideainemäärä päätetään ruoppausalueen ja ruoppausmassan vesipitoisuuden perusteella. Myös stabiloidun massan sijoituspaikka altaassa vaikuttaa sideaineen määrään, sillä altaan syvään osaan sijoitettavien massojen lujuustavoite on pienempi kuin pintakerroksiin sijoitettavien massojen lujuustavoite. Puristuslujuustavoite 1 1,5 vuoden kuluttua stabiloinnista on 2,0 m:n syvyyteen saakka 180 kpa ja sitä syvemmällä 100 kpa. Aurajoen ruoppausmassojen sideaineresepteissä on päädytty seuraaviin sideainesuhteisiin: Ruoppausalue Ruoppausmassan vesipitoisuus [%] Sideaineresepti altaan yläosassa (0 2 m) [kg/m 3 ] Sideaineresepti altaan alaosassa (> 2 m) [kg/m 3 ] Alue I ja II 160 180 55Pika+105KJ+100 LT 45Pika+105KJ+100 LT 180 220 60Pika+105KJ+100 LT 50Pika+105KJ+100 LT Alue III <260 55Pika+105KJ+100 LT 45Pika+105KJ+100 LT 260 300 60Pika+105KJ+100 LT 50Pika+105KJ+100 LT Alue IV <220 45Pika+105KJ+100 LT* 45Pika+105KJ+100 LT* Alueen IV ruoppausmassojen tähdellä merkitty resepti on maksimimäärä, ja tarkentuu laboratoriotutkimuksissa. Myös pikasementin ja lentotuhkan yhdistelmä on mahdollinen osalla aluetta IV. Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassojen sideaineresepteissä on päädytty seuraaviin sideainesuhteisiin: Ruoppausmassan vesipitoisuus [%] Sideaineresepti altaan yläosassa (0 2 m) [kg/m 3 ] Sideaineresepti altaan alaosassa (> 2 m) [kg/m 3 ] <150 75YSE+50LT 60YSE+50LT 150 200 95YSE+50LT 70YSE+50LT 200 250 115YSE+50LT 90YSE+50LT Stabiloinnin laadunvalvoja voi työn aikana antaa ohjeita sideainemäärän kasvattamisesta, mikäli esimerkiksi ruoppausmassan vesipitoisuus on huomattavasti yllä arvioitua suurempi. Ruoppausmassojen stabilointikokeet Aurajoen ruoppausmassojen stabiloituvuuskokeen tulokset on esitetty stabilointisuunnitelman liitteenä 7. Kokeessa tutkittiin viidentoista

5 ruoppausmassanäytteen ja niistä koottujen yhdistelmien stabiloituvuutta eri sideainesuhteilla. Ruoppausmassojen vesipitoisuudet vaihtelivat 100 238 %. Sideaineina testattiin pikasementtiä 45 75 kg/m 3, yleissementtiä 60 70 kg/m 3, masuunikuonaa 105 150 kg/m 3 ja lentotuhkaa 100 200 kg/m 3. Joitakin näytteitä stabiloitiin myös kokonaan ilman masuunikuonaa. Kokeessa mitattiin näytekappaleiden puristuslujuus 28, 90 ja 150 vuorokauden kuluttua. Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassojen stabilointikokeiden tulokset on raportoitu Ramboll Finland Oy:n 14.2.2007 päivätyssä raportissa "Pernon väylän TBT massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset". Raportti on stabilointisuunnitelman liitteenä 2. Tutkimuksissa vertailtiin stabiloinnin sideaineena yleis ja pikasementin, masuunikuonan ja lentotuhkan lisäksi myös perussementtiä, poltettua kalkkia, Finnstabia, teollisuuden hienokalkkia ja Salvor lisäainetta. Kokeissa tutkittiin eri sideainesuhteiden, lentotuhkan kosteuden, ruoppausmassan vesipitoisuuden ja lisäaineiden vaikutusta lujittumiseen. Haitta aineiden diffuusiotestien tulokset Haitta aineiden liukoisuutta Aurajoen ja Pernon väylän ruoppausmassoista tutkittiin modifioidulla diffuusiotestillä (NVN 7347) stabiloiduista testikappaleista. Liukoisuustutkimusten tulokset on esitetty stabilointisuunnitelman liitteinä 4 ja 5. Organotinayhdisteiden liukoisuus väheni testin edetessä. Suurimmat aikayksikköön suhteutetut liukoisuudet mitattiin testin alussa. TBT:n ja TPhT:n liukoisuudet jäivät kaikilla tutkituilla materiaaleilla alhaisemmiksi kuin Vuosaaren sataman stabiloiduilla ruoppausmassoilla todetut liukoisuudet. Pernon väylän ruoppausmassojen TPhT:n liukoisuudet jäivät kaikissa näytteissä alle laboratorion määritysrajan. Vesieliöstölle haitattomampien DBT:n ja MBT:n liukoisuudet olivat suurempia. Metallien liukoisuudet olivat alhaisia. Lyijyn, arseenin, kuparin ja kromin liukoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Molybdeenin kumulatiiviset liukoisuudet 18 vuorokauden jälkeen kahdessa Aurajoen ruoppausmassanäytteessä olivat 5,2 mg/m 2 ja 8,7 mg/m 2. Sinkin liukoisuudet olivat vastaavasti 27,8 mg/m 2 ja 25,3 mg/m 2. Pernon väylän näytteissä kumulatiivinen liukoisuus 64 vuorokauden jälkeen oli molybdeenillä 10,9 47,8 mg/m 2 ja sinkillä 50,7 134,4 mg/m 2. Vedenläpäisevyyskokeiden tulokset Stabiloidun ruoppausmassan vedenläpäisevyyttä tutkittiin Aurajoen ruoppausmassalla stabiloituvuustutkimusten yhteydessä. Pernon väylän ruoppausmassojen vedenläpäisevyydestä ei ole esitetty tietoja.

6 Aurajoen ruoppausmassoista tehdyt testikappaleet koestettiin yhden kuukauden lujittumisajan jälkeen. Vedenläpäisevyys määritettiin pehmeäseinämäisellä, takapaineisella vedenläpäisevyystestillä. Tutkimuksessa toisen näytteen vedenläpäisevyydeksi mitattiin 7,8 x 10 9 m/s ja toisen 9,5 x 10 9 m/s. Näytteiden vesipitoisuudet olivat 170 % ja 250 %. Sideaineena kummassakin oli käytetty pikasementtiä 60 kg/m 3, masuunikuonajauhetta 150 kg/m 3 ja lentotuhkaa 100 kg/m 3. Tarkkailuohjelma työn laadun varmistamiseksi Sideaineiden sekoittuminen Työn alkuvaiheessa sekoitustyön laatua ja toteutunutta sideainemäärää tarkkaillaan jatkuvasti ruoppausmassasideaineseoksesta Niton XRF alkuaineanalysaattorilla tehtävillä kalsiumpitoisuuden määrityksillä. Kalsiumpitoisuudesta määritetään kalibrointisuoran avulla näytteen sideainemäärä. Tarvittaessa laitteiston sekoitusta säädetään. Laadun tasaannuttua sideainemääritysnäytteitä otetaan yksi työvuorossa. Näytteiden tiedot kirjataan. Näytteet analysoidaan joko Niton XRF analysaattorilla tai titraamalla laboratoriossa. Stabiloitavuus Työn alkuvaiheessa ja ruoppausalueen vaihtuessa ruoppausmassan vesipitoisuutta seurataan jokaisesta proomulastista. Laadun tasaannuttua vesipitoisuusnäytteitä otetaan yksi työvuorossa sekä silloin, kun silmämääräisesti havaitaan muutoksia. Mikäli vesipitoisuus samallakin ruoppausalueella vaihtelee huomattavasti, määritysväliä tihennetään. Vesipitoisuuden sekä ruoppausmassojen alkuperän ja sijoitussyvyyden perusteella valitaan stabiloinnissa käytettävät sideainereseptit. Puristuslujuus Työn alkuvaiheessa otetaan neljä puristuslujuusnäytettä päivässä. Myöhemmin näytteitä otetaan kerran kuussa. Näytteet säilytetään pimeässä ja viileässä ennen koestusta. Näytteiden tiedot kirjataan. Stabiloidusta rakenteesta otetaan 1 3 kuukauden kuluttua työn valmistumisesta porakonekairalla näytteitä eri syvyyksiltä. Näytteistä tutkitaan puristuslujuus. Vedenläpäisevyys Vedenläpäisevyysnäytteitä otetaan työn alkuvaiheessa kerran päivässä ja myöhemmin kerran kuukaudessa. Otetuista näytteistä koestetaan laboratoriossa osa eli yhteensä kymmenen kappaletta.

7 ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt stabilointisuunnitelmasta lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lounais Suomen ympäristökeskus on 25.9.2008 päivätyssä lausunnossaan todennut, että Aurajoen pilaantuneiden ruoppaussedimenttien sijoittaminen Pansion eristyspengeraltaaseen voidaan suorittaa pääosin esitetyn suunnitelman mukaan. Ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että lentotuhka tulee varastoida joko siiloissa tai peitettynä pölyämisen ehkäisemiseksi. Stabilointisuunnitelmasta ei tarkemmin käy selville, miten ruoppausmassa siirretään proomusta stabilointilaitteistolle. Koetoimintajakson aikana ruoppausmassaa siirrettiin ensin penkereelle ja sitten laitteistoon ja myös proomussa stabiloitua massaa siirrettiin penkereelle ja siitä kuormakauhalla työnnettiin altaaseen. Siirtotyöt tulee tehdä siten, että stabiloidun massan valuminen penkereelle ja sitä tietä jokeen on mahdollisimman vähäistä. Suodatinkankaan ja hiekan asennus penkereelle voitaisiin tehdä ainakin osaksi ns. kuivatyönä, jotta asennuksen onnistuminen voidaan tarvittaessa tarkastaa. Sideainevalinnoilla tai muuten tulee huolehtia siitä, että ympäristölupapäätöksen nro 39/2008/2 mukainen stabiloidun massan vedenläpäisevyyden (K) arvo < 5 x 10 8 m/s saavutetaan koko massan osalta. Hakija on esittänyt ympäristölupamenettelyn yhteydessä antamassaan vastineessa, että ylivuotovesiä ei synny, vaan altaan vähitellen täyttyessä vesi suodattuu hitaasti penkereen lävitse. Mikäli ylivuotovesiä kuitenkin syntyy altaan nopean täyttymisen tai rankkasateen sattuessa, tulee varautua ylivuotovesien tarkkailuun. Tarkkailu ja raportointi ovat valvonnan kannalta riittäviä ja lisäksi pöytäkirjoja voidaan tarvittaessa verrata Aurajokisuun ruoppauksesta pidettävään pöytäkirjaan. Turun kaupungin ympäristölautakunta on 18.9.2008 päivätyssä lausunnossaan todennut esitetyn ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelman osalta, että pengeraltaan ulkopuolella tehtävissä näytteenotoissa tulee analysoida orgaanisten tinayhdisteiden lisäksi myös muita haitta aineita, kuten raskasmetalleja ja PCB yhdisteitä. Näiden haitta aineiden näytteenottotiheyden ei ole kuitenkaan tarpeen olla kuukausittaista stabilointityön aikana, kuten suunnitelmassa on esitetty tinayhdisteiden osalta.

Hakijan vastine 8 Muilta osin ympäristönsuojelutoimistolla ei ole ollut huomautettavaa stabilointisuunnitelmasta. Turun Satama on 29.9.2008 päivätyssä vastineessaan todennut Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista, että lentotuhka varastoidaan peitettynä suodatinkankaan päälle. Varaston pohja on jo rakennettu ja se viettää altaaseen päin. Kasa peitetään vesitiiviillä pressulla. Massojen valumisesta mereen Turun Satama on todennut, että alkuvaiheessa stabiloitu massa kuljetetaan kuorma autolla altaan reunalle, josta se pienen viiveen jälkeen työnnetään altaaseen. Urakoitsija etsii parhaillaan myös sopivaa kuljetinta massan siirtämiseksi sekoittimelta altaaseen. Myös massan pumppausta uppovaluna testataan työn kuluessa. Työn aikana siis haetaan toimivin siirtomuoto sekoittimelta altaaseen. Sekoitusasema on jo pystytetty siten, että aseman alle on asennettu vahva muovi ja pohja viettää altaaseen päin. Myös aseman ympäristö on salaojitettu ja vedet johdetaan altaaseen. Näin massojen valumista sekoitusasemasta ja siirtokuljetuksista mereen ei tapahdu. Penkereen suodatinrakenteesta Turun Satama on todennut, ettei sen tekeminen kokonaisuudessaan kuivatyönä onnistu, mutta vedenpäällinen osa tehdään kuivatyönä. Altaan vedenpintaa ei voida alentaa, koska penger on suodattava rakenne. Turun Satamalla ei ole ollut ympäristökeskuksen vedenläpäisevyysvaatimukseen huomautettavaa. Turun Satama on todennut altaan täytön olevan niin hidasta suhteessa allastilavuuteen, että ylivuotovesiä ei synny. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston lausunnosta Turun Satama on todennut, että raskasmetallit ja PCB voidaan tutkia ympäristönsuojelutoimiston esittämällä tavalla stabilointityön aikana. Turun Satama on esittänyt tutkimukset tehtäväksi kolmesti työn kuluessa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on tarkastanut Turun Sataman 8.9.2008 toimittaman Pansion eristyspengeraltaaseen sijoitettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointisuunnitelman ja hyväksyy sen Länsi Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksessä 9 tarkoitetuksi stabilointisuunnitelmaksi. Esitetyn suunnitelman perusteella ympäristölupavirasto antaa seuraavan ympäristölupapäätöstä nro 39/2008/2, 2.7.2008 täydentävän määräyksen: 9.1. Selvitys Pernon väylän pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloinnissa saavutettavasta vedenläpäisevyydestä (K) on toimitettava

Ratkaisun perustelut 9 Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kuin Pernon väylän pilaantuneita ruoppausmassoja sijoitetaan eristyspengeraltaaseen. (YSL 43 ) Muutoin stabiloinnissa on noudatettava esitettyä prosessistabilointisuunnitelmaa ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksiä. Ruoppausmassojen siirrossa tulee huolehtia siitä, ettei niitä stabiloinnin missään vaiheessa pääse valumaan mereen. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitetun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Turun Sataman 8.9.2008 toimittama Pansion eristyspengeraltaaseen sijoitettavien pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointisuunnitelma on Länsi Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksessä 9 tarkoitetun mukainen. Stabiloinnissa käytetään ensisijaisesti prosessistabilointimenetelmää. Menetelmässä ruoppausmassaan sekoitetaan ensin sideaineet, jonka jälkeen massa sekoitetaan sekoittimessa. Sekoitettu massa puretaan tarvittaessa purkusäiliöön ja siirretään siitä eristyspengeraltaaseen. Stabiloinnin sideaineina käytetään yleissementtiä, masuunikuonajauhetta ja lentotuhkaa. Sideaineiden seossuhteet on määritetty tutkimuksissa, joissa on selvitetty rakenteen lujuutta, vedenläpäisevyyttä ja haitta aineiden liukoisuutta. Stabilointityön laatua seurataan mm. sekoitustyön tasaisuutta ja ruoppausmassan vesipitoisuutta tarkkailemalla sekä ottamalla näytteitä sen varmistamiseksi, että tavoitellut puristuslujuus ja vedenläpäisevyys saavutetaan. Työ tehdään vaiheittain. Nyt tehtävässä ensimmäisessä vaiheessa stabiloidaan Aurajoen pilaantuneita ruoppausmassoja. Työn toisessa vaiheessa stabilointia voidaan jatkaa Aker Yards Oy:n Pernon väylän ruoppausmassoilla. Työt hyväksytään kokonaisuudessaan määräyksessä 9.1 esitetyllä lisäyksellä. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua muun muassa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Edelleen ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt että toiminnan kaikki vaikutukset ympäristöön.

10 Ympäristölupavirasto katsoo, että esitetty suunnitelma täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset ja on muutoinkin riittävä. Esitetyn suunnitelman mukainen työn aikainen laadunvarmistus riittää varmistamaan, että stabiloinnissa saavutetaan ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksen 6 mukainen vedenläpäisevyys (K) enintään 5 x 10 8 m/s. Määräys 9.1 on tarpeen, jotta esitetty prosessistabilointisuunnitelma täyttää kaikelta osin Länsi Suomen ympäristölupaviraston 2.7.2008 antaman päätöksen nro 39/2008/2 määräyksen 9 vaatimukset. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on aiemmin 2.7.2008 antamassaan ympäristölupapäätöksessä nro 39/2008/2 antanut määräyksen sideaineiden varastoinnista. Turun kaupungin ympäristölautakunta on vaatinut raskasmetallien ja PCB:n analysoimista merialueelta otettavista näytteistä. Ympäristölupavirasto on määrännyt hankkeen vaikutusten seuraamisesta merialueella 2.7.2008 antamansa päätöksen nro 39/2008/2 määräyksessä 12, jonka mukaan tarkkailussa on seurattava tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuuksia. Turun Satama on vastineessaan todennut suostuvansa määräyksessä 12 velvoitettua minimitarkkailua laajempaan tarkkailuun. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 43, 46, 53, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa asian käsittelystä perittävä maksu on 1 075 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1338/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 25 tuntia.

11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Pekka Häkkinen Marja Savolainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt esittelijä Marja Savolainen. MaS/ts

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.11.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.