Aurinkosähkön hyödyntäminen kehitys ja nykytilanne

Samankaltaiset tiedostot
Loviisa hanketreffit Aurinkosähkö, mitä pitää huomioida hankkeissa. Kehityspäällikkö Heikki Rantula Kymenlaakson Sähkö Oy

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

Pientuotannon liittäminen käytännössä

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Pientuotannon edistyminen. Energiaviraston uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Milja Aarni, Motiva oy

A8-0321/78

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Aurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus

KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon

Kotka Heikki Rantula kehityspäällikkö

Suosituimmat kohdemaat

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen mennessä.

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Aurinkoenergian mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. kokemuksia mm. yhteishankinnasta

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info Myynti- ja tuotekoulutus

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

PIENTUOTANNON MITTAROINTIOHJEET

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Turvallisuus meillä ja muualla

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Aurinkosähkön yhteishankinta. Salo

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Sähkön pientuotannon liittäminen Mikrotuotanto

Aurinkosähkön yhteishankinta Somerolla. Infotilaisuus

Csaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,

Messut Salossa Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy Puhelin

AURINKOSÄHKÖRATKAISUT. Lammi

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Aurinkopaneelit. - sähköverkkoliittymille INNOVATIVT

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Aurinkosähkö EU-GUGLE luvat ja määräykset

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Hankintaohjeita taloyhtiöille

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Kansainväliset pakettipalvelut. Parcel and ecommerce, 5/31/2019

Transkriptio:

Aurinkosähkön hyödyntäminen kehitys ja nykytilanne Sähköurakoitsijoiden ajankohtaispäivä 16.3.2016 Heikki Rantula, kehityspäällikkö Kymenlaakson Sähkö Oy

Palvelemme pientuottajaa Ostamme mikro- ja pientuottajien sähköä markkinahintaan sidottu korvaus Ohjeistamme mikro- ja pientuotannon verkkoon liittämisessä Pientuotantoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä p. 05 77801, pientuotanto@ksoy.fi (pientuotantoon liittyvä neuvonta, sähkön ostosopimukset) sekä Kymenlaakson Sähköverkon liittymämyynti, p. 05 7780 510 liittymamyynti@ksoy.fi (pientuotannon liittäminen verkkoon).

Sisältö Taustaa Aurinkosähkön kehitys ja tulevaisuuden näkymiä Kymenlaakson Sähkö palvelee pientuottajaa

Hallituksen linjauksia Energia- ja ilmastostrategian päivitys Pitkän aikavälin tavoitteena hiilineutraali yhteiskunta tarkoittaa lisää uusiutuvaa energiaa Energiaomavaraisuuden nostaminen positiivinen vaikutus kauppataseeseen, kasvattaa työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta Hallitusohjelma: MRL muutos toimenpiteiden ilmoitusmenettelystä koskee mm. aurinkojärjestelmiä Tunnin sisäisen netotuksen selvitys TEMissä Tilanne tällä hetkellä törmännyt ongelmiin voimassa olevien lakien kanssa.

Tarvitaanko aurinkopaneelin asentamiseen toimenpide- tai rakennuslupaa? Luvan tarve riippuu asuinalueesta. Ota yhteys oman alueesi rakennusvalvontaan. Katon suuntaisesti asennettuna yleensä riittää ilmoitus hallituksen linjaus tulossa.

Lähes nollaenergiarakentaminen tulossa 2019 kaikkeen rakentamiseen Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia. Miten uusiutuvaa energiaa kohdellaan? Tuleeko erillinen vaatimus omasta tuotannosta? Miten määritellään taseraja? Onko pieni aina kaunista? Suositaanko pientuotantoa alueellisen tuotannon kustannuksella? Miten oma tuotanto otetaan huomioon E- luvun laskennassa, muuttako nykyistä laskentatapaa? HE lausuntokierroksella maaliskuussa

Keväällä 2015 aurinkosähkölle otettiin käyttöön uusi verotuskäytäntö < 100 kva nimellisteho: vapautettu kaikista sähköverovelvollisuuksista teho > 100 kva, mutta tuotanto < 800 MWh/a: rekisteröinti sähköverovelvolliseksi ja yksi veroilmoitus/vuosi ns. nollaveroilmoitus

Pientuotannon tukeminen energiatuki (yritykset, kunnat muut yhteisöt) 10-30 % maatilat, maaseudun kehittämisohjelma, 35 % asunto-osakeyhtiöille ei mitään tukia uusi kärkihankkeiden investointituki tulossa

Verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon määrät Suomessa 2015 Tuotantomuoto Teho kw Tuulivoima 28 758 Vesivoima 52 771 Biovoima 15 056 Mikro- CHP 2 983 Aurinkovoima 7 646 Muut 12 328 Yhteensä 119 571 6 % 3 % 13 % Pientuotannon osuudet tuotantomuodoittain 10 % 44 % 24 % Tuulivoima Vesivoima Biovoima Mikro-CHP Aurinkovoima Muut lähde: Milja Aarni Motiva

Aurinkoenergia on jo merkittävää liiketoimintaa globaalisti ja tulevaisuudessa alan ennustetaan kasvavan voimakkaasti

2014 tilanne ja arvio vuodelle 2019

Aurinkosähkön kehityksestä Suomessa

Mikro- ja pientuotannon kehitys Kymenlaakson Sähkön verkkoalueella 2015 vuoden loppuun mennessä 50 aurinkovoimalaa yht. 58 mikro- tai pientuottajaa. 70 Mikro- ja pientuotannon kehitys vuosina 2011-2015 60 50 40 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 Tuotannon verkkopalvelusopimus KSOY ostosopimus

Oman aurinkoenergiajärjestelmän seurantatietoja

Oman järjestelmän vuosituotto vuosina 2014 2015

Energiantuotanto vaihtelee suuresti niin vuodenaikojen, kuin myös vuorokauden tuntien sisällä

Aurinkosähkön kannattavuudesta, paneelin hintataso vakiintumassa

Aurinkosähköjärjestelmän kustannusrakenne 2015 Lähde: Jero Ahola LUT

Tuotoista esimerkki 5 kwp järjestelmän hankintahinta avaimet käteen 7500 energiantuotto 4300 kwh oma käyttö 30 % myynti 70 % Spot 4,5 snt/kwh ja sähkön kokonaishinta 12,5 snt/kwh myytyä sähköä = 0,7*4300 *0,045 /kwh = 135,45 käytetty sähkö = 0,3*4300*0,125 /kwh = 161,25 tuotannon arvo: yhteensä 296,7 /a, TMA 26 vuotta jos käyttö 70 % ja myynti 30 %, tuotannon arvo 434,3 /a, TMA 18 vuotta

Aurinkosähkön kannattavuudesta Tuotannolle oltava omaa käyttöä, pelkkä myyntiin tähtäävä tuotanto ei ole järkevää. KSOY:llä korvaus on pörssisähkön mukainen tuntihinta Järjestelmän mitoitus vastaamaan kulutusta. Tärkeintä on suunnata järjestelmä oikein, mielellään etelään.

35 Sähkö on Suomessa halpaa kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kwh vuodessa) 1. puolivuotiskausi 2015 Senttiä / kwh 30 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Unkari Malta Liettua Tsekki Viro Romania Kroatia Puola Slovakia Suomi Slovenia Norja Ranska Latvia Kreikka Luxemburg Ruotsi Kypros Alankomaat Itävalta EU-28 Iso-Britannia Belgia Portugali Espanja Irlanti Italia Saksa Tanska Lähde: Eurostat 20.1.2016 21

SPOT-keskiarvoja Suomen hinta-alueella EUR/MWh SPOT-hintojen kehitys vuosina 2013-2015 60 50 40 30 20 10 0 Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec 2015 2014 2013 Lähde: www.nordpoolspot.com

Esimerkki SPOT-hintoja elokuulta 2015 SPOT-hinta ma su 10.8. 16.8.2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Kellonaika ma ti ke to pe la su Lähde: www.nordpoolspot.com

Suunnittelen aurinkopaneeleiden hankkimista, miten pitäisi toimia? Ota yhteys verkkoyhtiöön. Mikrotuotannon tietolomakkeen täyttö. Verkkosivuilta löytää lisätietoja http://www.ksoy.fi/sahkon-myynti/ostamme-sahkoa Mikäli tarvitsee tietoa yleisemmällä tasolla ennen järjestelmien hankintaa: www.motiva.fi/aurinkosahko ja paikalliset energianeuvojat

Oman tuotannon liittäminen verkkoon Verkkoon liittämisen edellytyksenä on voimassa oleva ostosopimus tuotetulle sähkölle sähkön myyjän kanssa. Online palvelusta näkee suoraan myydyn sähkön osuuden. KSOY maksaa tuotannosta pörssisähkön mukaisen korvauksen, joka hyvitetään suoraan sähkölaskulta. Ennen käytännössä yksi hyvityslasku vuodessa. Sähkölaskulle tulee oma rivi, josta näkee sähköyhtiölle myydyn sähkön osuuden. Verkkoyhtiö asentaa kaksisuuntaisen mittalaitteen tarvittaessa.

http://www.ksoy.fi/sahkonsiirto/ohjeita-ja-neuvoja/tuotannon-liittaminen/ohjeitatuotantolaitteiston-hankintaan-ja-kayttoonottoon

Mitä pitää huomioida Yli 5 kwp järjestelmissa ensin yhteys verkkoyhtiöön. Haja-asutusalueella on pohdittava kuinka suuri järjestelmä on ylipäätän järkevää Oman tuotannon seurauksena jännite voi nousta liikaa ja järjestelmä putoaa pois verkosta kuluttaja ei saa järjestelmästä luvattuja hyötyjä irti.

Esim. asiakkaan järjestelmän nimellisteho 30,5 kva Lähde: Seppo Suurinkeroinen

Järjestelmän liittymisteho kva Järjestelmät tulee mitoitta laskemalla. kva Suurin sallittu liittymisteho yksivaiheisen oikosulkuvirran perusteella laskettuna 12 10 8 6 4 2 0 130 180 230 280 330 380 Yksivaiheinen oikosulkuvirta Ik A S K 25 x i suhde x S N S K = liittämiskohdan oikosulkuteho (kva) Sn = (3 x Uv x Ik) / 25, Liitettävän tuotantolaitteiston maksimiteho, kun liitytään invertterillä (kva) Uv= 1~vaihejännite, Ik = 1~vaiheinen oikosulkuvirta

Tuotantolaitteiston myyjien vastuu Myyjän tehtävänä: kysyä urakoitsijalta tai verkkoyhtiöltä liittämiskohdan Ik (oikosulkuvirta) tai Sn (suurin sallittu liittämisteho) ja tarjota nämä huomioiden asiakkailleen oikean kokoisia tuotantolaitteistoja. Haja-asutusalueella 5 kw p ja sitä suurempien järjestelmien kohdalla suunnittelu on tärkeää Laitteen mitoituksessa kannattaa huomioida urakoitsijan kanssa myös kiinteistöverkon osuus, ettei kiinteistöverkon jännite nouse suunniteltua korkeammaksi pidemmillä tai heikoilla kiinteistön kaapeleilla. VDE-AR-N 4105:2011-08 standardia noudattamalla, laskenta 3 % jännitemuutoksen perusteella, muutoin tulee kysyä verkkoyhtiöltä millä prosentilla laskenta tulisi suorittaa eli liittämiskohdan tuotanto ei saa aiheuttaa yli 3 % jännitteenmuutosta.

Käyttöönotto Järjestelmän saa ottaa käyttöön, kun sähköyhtiö antaa luvan. Eli vaadittavat sopimukset on tehty ja Mikrotuotannon yleistietolomake on täytetty ja laitteisto on hyväksytysti asennettu. TURVAKYTKIN ON ASENNETTAVA NIIN, ETTÄ VERKONHALTIJALLA ON TARVITTAESSA PÄÄSY TILAAN!

Yhteenvetona Aurinkoenergian suosio on kasvussa. Ylijäämä sähkön, jota ei itse käytä voi myydä sähköyhtiölle. Lainsäädäntö tulee tulevaisuudessa kannustamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Ongelmia on kuitenkin odotettavissa, jos järjestelmien vaikutuksia ei huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Kiitos, kysyttävää Pientuotantoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä p. 05 77801, pientuotanto@ksoy.fi (pientuotantoon liittyvä neuvonta, sähkön ostosopimukset) sekä Kymenlaakson Sähköverkon liittymämyynti, p. 05 7780 510 liittymamyynti@ksoy.fi (pientuotannon liittäminen verkkoon)