1 (7) 10.6.2013 Julkinen Määräykset ja ohjeet 12/2013 Kaupparaportointi Yhteenveto ja palaute lausunnoista (Tässä yhteenvedossa käytetty määräyksien ja ohjeiden kohtien numerointi vastaa lausunnolla olleessa luonnoksessa käytettyä numerointia) MÄÄRÄYS JA OHJE KS Yleiset kommentit Finanssialan Keskusliitto () Kaupparaportointia koskevaan uusiin määräyksiin ja ohjeisiin sisältyy kokonaan uusi omaisuudenhoitajien kaupparaportointivelvollisuus. Tällaisen uuden velvollisuuden täyttäminen vaatii palveluntarjoajilta järjestelmätyötä. Nyt Finanssivalvonta ei ole uusien määräysten ja ohjeiden voimaantulon ajoituksessa ottanut riittävästi huomioon tätä järjestelmätyöhön tarvittavaa aikaa. Järjestelmätyötä ei ole järkevää tehdä luonnosten perusteella. Omaisuudenhoitajan uuden kaupparaportointivelvollisuuden käyttöönotolle tulee varata määräyksissä ja ohjeissa vähintään puoli vuotta aikaa järjestelmätöitä varten. Tämän ajan tulee alkaa siitä, kun omaisuudenhoitajan uutta raportointivelvollisuutta koskevat määräykset ja ohjeet ovat valmiit. On syytä huomata, että järjestelmätyölle puoli vuottakin on lyhyt aika, sillä palveluntarjoajilla ei ole ylimääräisiä resursseja odottamassa töitä. Arvopaperimarkkinalain 17 luvun 8 :n siirtymäsäännöksen mukaan kaupparaportointia koskevan 14 luvun 7 :n 5 momenttia (edelleenvälitys) on sovellettava kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Myös arvopaperimarkkinalain voimaantulosäännöksen mukaan kumottavan lain nojalla annettuja määräyksiä voidaan soveltuvin osin soveltaa kuuden kuukauden ajan lain voimaantulosta, jollei tästä laista muuta johdu. Finanssivalvonta on julkaissut kaupparaportointia koskevat määräys- ja ohjeluonnokset, konekielisen tietojenvälityksen kuvauksen sekä kaupparaportointia koskevat raportointiesimerkit 5.12.2013 muiden lausunnolla olevien määräys- ja ohjeluonnosten kanssa sen jälkeen kun on saatu varmuus arvopaperimarkkinalain lopullisesta sisällöstä.
Valtiovarainministeriö () 1. MOK sisältää 50 kohtaa, joista AML:n valtuussäännöksen nojalla annettavia määräyksiä on kolme. Määräykset on sijoitettu aihealueittain jaettujen otsikoiden alle ohjeiden joukkoon siten, että ne on Määräys-otsikolla erotettu ohjeista. Valtiovarainministeriön mielestä sitovat ja vain lain nimenomaisen valtuutuksen perusteella annettavat määräykset on erotettava selkeästi ohjeista. Valtiovarainministeriö katsoo, että lakiin perustuvat määräykset tulisi esittää selkeästi koottuna yhtenä kokonaisuutena. Näin lukija voi vaikeuksitta erottaa määräykset ohjeista yhdellä kertaa. 2. Valtiovarainministeriö katsoo myös, että kun MOK:ssa käytetään lyhenteitä EU-säädöksistä, tulee MOK:ssa käytettävien lyhenteiden olla yhtenevät laissa käytettyjen lyhenteiden kanssa. 3. Säädösten nimet kirjoitetaan niiden alkuperäisen kirjoittamistavan mukaisesti (ks. esim. alaluku 1.2 kohta 2 rahoitusvälineiden kaupankäynnistä annetun lain po. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain.) 4. Lyhenteiden käytön tulee olla johdonmukaista kautta tekstin (vrt. mm. alaluku 2.1 ( AML ) ja esim. alaluvut 4.1, 4.2, 4.3, 4.4 ja 4.6 ( arvopaperimarkkinalaki ) 5. suosittelee, että MOK:ssa käytetyt määritelmät määritellään kaikki yhdessä paikassa alaluvun 1.2 Määritelmät otsikon alla. 2 (7) 1. Määräysten ja ohjeiden esitystapa on Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman linjausten mukainen, joten määräysten ja ohjeiden esitystapaan ei ole tehty muutoksia. 2. Finanssivalvonta on muuttanut EU-säädösten esitystapaa yhteneväksi arvopaperimarkkinalaissa käytettyjen lyhenteiden kanssa. 3. Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon muuttamalla kyseisen säädöksen alkuperäisen kirjoitustavan mukaiseksi. 4. Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon muuttamalla lyhenteiden kirjoitusasun yhdenmukaiseksi kaupparaportointia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. 5. Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon siirtämällä määritelmät alalukuun 1.2. Luku 1.1 Soveltamisala Sijoituspalvelun tarjoaja määritellään ehdotuksen alaluvussa 1.1 Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon. Sijoituspalvelun tarjoajan määritelmä on siirretty kohtaan 1.2 määri- Soveltamisala-otsikon alla. Valtiovarainministeriö suosittelee, että MOK:ssa käytettävät määritelmät määritellään kaikki yhdessä paikkaa alaluvun 1.2 Määritelmät-otsikon alla. telmät ja lisätty viittaus AML:n 2 luvun 10 :ään. Lisäksi muut määritelmät on siirretty kohtaan 1.2. Lisäksi valtiovarainministeriö huomauttaa, että sijoituspalvelun tarjoaja on jo määritelty AML 2 luvun 10 :ssä, ja tämä on syytä ottaa MOK:ssa huomioon. Luku 4.2.1 Kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet Luvun 4.2.1 kohdan 7 mukaan kaupparaportointivelvollisuus ei koske hyödyke-, valuutta- sekä korkojohdannaissopimuksia (johdannaissopimuksia, joiden alla oleva kohde-etuus ei ole suoraan tai välillisesti arvopaperi). Ohjeessa tulisi selventää, koskeeko poikkeus myös sellaisia korkojohdannaissopimuksia, joissa alla oleva kohde- Finanssivalvonnan käsityksen mukaan rajaus "johdannaissopimukset, joiden kohde-etuus ei ole suoraan tai välillisesti arvopaperi" on riittävän selkeä. Finanssivalvonta toteaa, että johdannainen, jonka kohde-etuus on joukkovelkakirjalaina, tulee raportoida, koska joukkovelkakirjalaina on arvopaperi-
etuus on joukkovelkakirjalaina. Rajauksen sisältö jää epäselväksi. Tällä hetkellä raportoidaan listatut johdannaiset, joiden kohdeetuutena on joukkovelkakirjalaina. 1. Kohdan 7 soveltamisalan rajaus ei ole selkeä. Soveltamisalan rajaus on merkittävä osa määräyksiä ja ohjeita eikä ole suositeltavaa, että rajaavassa virkkeessä käytetään sulkeita. 2. Lisäksi valtiovarainministeriö ei näe syytä poistaa MOK:lla korvattavaksi tarkoitetun Finanssivalvonnan raportointistandardin RA 5.1 kappaleen 5.2.1 kohtaa 10. ( "Arvopaperinvälittäjä voi kuitenkin halutessaan raportoida kappaleessa (9) tarkoitetuilla johdannaissopimuksilla tekemänsä kaupat Finanssivalvonnalle") 3 (7) markkinalain mukaan arvopaperi. 1. Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon poistamalla sulkeet rajauksesta. 2. Kaupparaportointia koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin on tehty luvun 4.2.1. kohtaan 7 seuraava lisäys: "Finanssivalvonta pyytää tarvittaessa tiedot kyseisillä johdannaisilla tehdyistä kaupoista muiden ETA-valtioiden toimivaltaisilta viranomaisilta." Finanssivalvonta toteaa, että usean maan valvojien kaupparaportointijärjestelmät on rakennettu siten, että raportointivelvollisuuden piiriin kuulumattomat instrumentit (hyödyke-,valuutta- sekä korkojohdannaissopimukset joiden kohde-etuus ei ole suoraan tai välillisesti arvopaperi) hylkääntyvät automaattisesti kaupparaportoinnissa. Luku 4.3 Liiketoimien toteuttaminen Kohdassa 12 käytetty markkinapaikka-käsite ja samassa kohdassa määritelty OTC-kaupat käsite. Valtiovarainministeriön toimialan lait eivät tunne MOK:n markkinapaikka-käsitettä, joten käsite olisi tämänkin vuoksi syytä määritellä MOK:ssa. Kyseinen kohta poistettu Luku 4.4 Toimeksiantojen edelleenvälittäminen MOK:n alaluvun 4.4 kohdassa 17 kahdesti käytettyä ilmaisua Suomen Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon selkeyttä- sääntelyn mukaisesti on selvennettävä. mällä ilmaisua. Luku 4.5 Raportoitavat liiketoimet 1. Kohdassa 23 määritetty katettu optiotodistus.valtiovarainministeriö suosittelee, että MOK:ssa käytettävät määritelmät määritellään kaikki yhdessä paikkaa alaluvun 1.2 Määritelmät-otsikon alla. 2. Kohdassa 19 määritellään käsite liiketoimi. Käsite on jo määritelty alaluvussa 1.2. Kahdenkertaista määrittämistä on syytä 1. Finanssivalvonta on selventänyt termiä "katettu optiotodistus" luvun 4.5 kohdassa (21) 2. Finanssivalvonnan on ottanut kommentin huomioon poistamalla kahdenkertaiset määritelmät.
välttää. Ongelma esiintyy myös saman alaluvun kohdassa 20. 3. Käsitteet loppuasiakas (alaluku 4.5, kohta 24) ja yhdistetty liiketoimi (id.) jäävät epäselviksi 4 (7) 3. Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon selkeyttämällä käytettyjä käsitteitä ja lisäämällä näitä koskevat määritelmät kohtaan 1.2. Luku 7 Kaupparaportin sisältö Kohdan 6 määräys ei ole MOK:ssa ilmoitetun valtuutussäännöksen mukainen. AML 14 luvun 8 :ssä Finanssivalvonnalle annetaan valtuudet antaa tarkempia määräyksiä kaupparaportin tietosisällöstä, toimitustavasta ja esitysmuodosta. Kyseinen valtuutussäännös ei siten oikeuta Finanssivalvontaa määräämään, miten sijoituspalvelun tarjoajan tulee menetellä suhteessa sen asiakkaisiin. Onko mahdollista käyttää sisäistä tunnusta Client identifier local - kentässä ulkomaalaisille henkilöasiakkaille jos syntymäaikaa ei ole saatavilla? Lisäksi, pitäisikö ulkomailla asuville suomalaisille tai Suomessa asuville ulkomaalaisille asiakkaille näyttää syntymäaika vai henkilötunnus? RAPORTOINTIESIMERKIT Finanssivalvonta on ottanut kommentin huomioon muuttamalla kohdan 6 määräyksen ohjeeksi. Finanssivalvonta on kommentin johdosta tarkentanut määräyksien ja ohjeiden luvun 7 kohtaa 5 sekä konekielisen tietojenvälityksen kuvausta. Yleiset kommentit 1. Raportointiesimerkeissä ei käsitellä tilannetta, jossa toimeksianto välitetään kahden sijoituspalveluyrityksen kautta kolmannelle sijoituspalveluyritykselle toteutettavaksi (esimerkiksi ulkomaiselle kauppapaikalle). Myös tämänsisältöinen raportointiesimerkki olisi hyödyllinen. 2. Trading Date Time -kentässä aikavyöhykemerkkiä ei ole käytetty esimerkeissä yhdenmukaisesti (pvm heinäkuulla ja aikavyöhykekorjauksissa käytetty esimerkeissä sekä +2 että +3 merkintöjä). 3. Client Street ja Client Zip Code -kenttien kommenteissa voisi mainita, kuinka raportoida tilanteessa, jossa asiakkaan maassa/kaupungissa ei ole olemassa postinumeroita tai katuosoitteita. Nyt raportointi on tehty tyhjänä näille kentille koska Finanssivalvonta ei hyväksy mitään merkkejä raportoinnissa jos paikkakunnalla ei ole tiennimeä tai postinumeroa ei käytetä. Kauppa- 1. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin lisäämällä pyydetyn raportointiesimerkin (kts. raportointiesimerkki 9b). 2. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin yhdenmukaistamalla raportointiesimerkit. 3. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin tarkentamalla konekielisen tietojenvälityksen kuvauksessa esitettyjä osoitetietovaatimuksia (kts myös raportointiesimerkit 18b, 21 ja 22).
Esimerkki 9 Esimerkki 10 raportoinnin konekielisen tietojenvälityksen kuvauksessa tästä ei ole mitään mainintaa. Siellä ei myöskään ole mitään mainintaa siitä raportoidaanko amerikkalaisen kaupungin nimen mukana myös osavaltio ja mitä tehdä tapauksissa, joissa postitoimipaikan nimi on esim. AALTO tai FENNIA (viittaa suomalaiseen yritykseen). Raportoidaanko postitoimipaikka vai kunta? Sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon ja raportoi itse asiakastiedot Jos sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon toiselle sijoituspalveluyritykselle toteutettavaksi, edelleenvälittäjä ei saa tietoa kaupan toteutumisajankohdasta. Edelleenvälittäjältä ei tulisi vaatia samaa aikaleimaa kuin toimeksiannon toteuttajan raportoima markkinapaikan aikaleima. Edelleenvälittäjän tulisi olla mahdollista käyttää koontikaupan aikaleimaa raportoinnissa. Sijoituspalveluyritys toteuttaa toimeksiannon, jossa monta asiakasta ja toimeksianto toteutuu useana transaktiona Raportointiesimerkissä 10 kuvataan tilanne, jossa sijoituspalveluyritys toteuttaa toimeksiannon, jossa on useampi kuin yksi asiakas ja toimeksianto toteutuu useana pörssikauppana. Raportointiesimerkeissä olisi hyvä selvyyden vuoksi kuvata myös tilanne, jossa useamman asiakkaan toimeksianto toteutuu yhtenä pörssikauppana. Tämän lisäksi raportointiesimerkin 10 mukainen raportointi pitäisi sallia myös tilanteessa, jossa toimeksiannon taustalla on vain yksi asiakas, eli pörssikaupat INTERNAL Client Codella ja koontikauppa asiakastietojen kera. ESMA:n työpaperi Working document on proposals aimed at enhancing harmonisation of transaction reporting under MiFID and in anticipation of MiFIR esittää nämä molemmat tapaukset raportointiesimerkki 10 hengessä. Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että ESMA:n työpaperin esimerkin mukainen raportointi on mahdollista esim. Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa, minkä vuoksi harmonisoinnin näkökulmasta tulisi hyväksyä raportointitavat, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä muuallakin. Lisäksi tulisi erityisesti ottaa huomioon, että muissa Pohjoismaissa hyväksyttyjen raportointitapojen kieltäminen Suomessa aiheuttaa erityistä haittaa toimijoille, jotka raportoivat muihinkin Pohjoismaihin kuin Suomeen. 5 (7) Finanssivalvonta on huomioinut kommentin muuttamalla raportointiesimerkkejä siten, että edelleenvälitystilanteessa edelleenvälittäjä voi raportoida vain koontikaupan ja aikaleimana käytetään koonnin aikaleimaa, jos edelleenvälittäjä ei saa kauppojen toteutusaikaa kaupat toteuttaneelta sijoituspalvelun tarjoajalta. Finanssivalvonnan tarkoituksena on raportointiesimerkin 10 mukaisella tavalla helpottaa raportointia tilanteessa, jossa toimeksianto toteutuu useana pörssikauppana ja toimeksianto jakautuu useammalle asiakkaalle. Tällainen tilanne on esimerkiksi omaisuudenhoidossa, jossa varainhoitajan useamman asiakkaan yhdistelmätoimeksianto voi toteutua useampana pörssikauppana. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan kyseistä raportointiesimerkkiä 10 ei voida soveltaa valvonnallisista syistä Finanssivalvonnan esittämää raportointitarkoitusta laajemmin. Esimerkin 10 mukainen raportointitapa on Finanssivalvonnan käsityksen mukaan käytössä Englannissa, mutta ei Ruotsissa eikä Tanskassa. Finanssivalvonnan käsityksen mukaan kyseinen raportointitapa on Englannissa mahdollinen johtuen mm. valvontakäytännöissä olevista eroavaisuuksista. Finanssivalvonta toteaa, että :n lausunnossa esittämää raportointiskenaariota kaupan toteuttaneen sijoituspalvelun raportoinnista (yksi asiakas, toimeksianto toteutuu useassa erässä) vastaa raportointiesimerkki 1b.
Esimerkit 11 ja 12 Esimerkki 13 Esimerkit 23 ja 24 Sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon ja raportoi itse asiakastiedot 1. Jos sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon toiselle sijoituspalveluyritykselle toteutettavaksi, edelleenvälittäjä ei saa tietoa kaupan toteutumisajankohdasta. Edelleenvälittäjältä ei tulisi vaatia samaa aikaleimaa kuin toimeksiannon toteuttajan raportoima markkinapaikan aikaleima. Edelleenvälittäjän tulisi olla mahdollista käyttää koontikaupan aikaleimaa raportoinnissa. 2. Raportointiesimerkeissä 11 ja 12 kuvataan, miten toimeksianto jakautuu kahdelle asiakkaalle, kun omaisuudenhoitaja (edelleenvälittäjä) raportoi molemmille asiakkaille yhden keskihintaisen kaupan. Sama raportointitapa tulee hyväksyä myös sellaisessa tilanteessa, jossa yhden asiakkaan toimeksianto jakautuu useampaan kauppaan. Selvyyden vuoksi todettakoon, että edelleenvälittäjä raportoi yhden ja useamman asiakkaan tilanteessa vain koontikaupan ja pörssivälittäjä raportoi markkinapaikalla toteutuneet kaupat, jos asiakastietoja ei toimiteta kaupan toteuttajalle. Sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon ja toteuttaja raportoi Jos sijoituspalveluyritys välittää edelleen toimeksiannon toiselle sijoituspalveluyritykselle toteutettavaksi, edelleenvälittäjä ei saa tietoa kaupan toteutumisajankohdasta. Edelleenvälittäjältä ei tulisi vaatia samaa aikaleimaa kuin toimeksiannon toteuttajan raportoima markkinapaikan aikaleima. Edelleenvälittäjän tulisi olla mahdollista käyttää koontikaupan aikaleimaa raportoinnissa. Asiakastietojen raportointi täydenvaltakirjan omaisuudenhoitokaupoissa 6 (7) Finanssivalvonta katsoo, että :n lausunnossa esittämä raportointivaihtoehto, jossa useamman asiakkaan toimeksianto toteutuu yhtenä pörssikauppana, on raportointiskenaarion 10 erikoistapaus (ilman keskihintaa) ja erillistä esimerkkiä ei tarvita. 1. ja 2. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin muuttamalla raportointiesimerkkejä siten, että edelleenvälitystilanteessa edelleenvälittäjä voi raportoida vain koontikaupan ja aikaleimana käytetään koonnin aikaleimaa, jos edelleenvälittäjä ei saa kauppojen toteutusaikaa kaupat toteuttaneelta sijoituspalvelun tarjoajalta. Kyseinen esimerkki liittyy tilanteeseen, jossa toteuttaja raportoi kaupat. Kaupat toteuttaneella sijoituspalvelun tarjoajalla on tieto kaupan toteutumisajankohdasta, joka tulee myös raportoida oikealla aikaleimalla.
a) edelleenvälittäjä (omaisuudenhoitaja) välittää asiakastiedot b) edelleenvälittäjä (omaisuudenhoitaja) ei välitä asiakastietoja Raportointiesimerkeissä 23 ja 24 todetaan, että proxy holder - kenttään tulee toimeksiannon antaneen varainhoitajan henkilötunnus. Järjestelmiin ei tallenneta toimeksiannon antaneen henkilön henkilötunnusta, eikä toimeksiannon järjestelmään kirjannut henkilö ole yleensä toimeksiannosta päättänyt varainhoitaja. Asiakas tekee täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen sijoituspalveluyrityksen kanssa, joten toimeksiannon välittämisen näkökulmasta sijoituspalveluyritys on palveluntarjoaja. Erityisen haasteellinen varainhoitajan henkilötunnuksen raportoiminen on tilanteessa, jossa edelleenvälittäjä ei välitä asiakastietoja (raportointiesimerkki 24). Toimeksiannon toteuttaja ei saa tietoa varainhoitajan henkilötunnuksesta. Lisäksi tulisi arvioida, onko varainhoitajan henkilötunnuksen välittäminen tarpeellista henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Proxy holder -kenttään tulisi merkitä toimeksiannon edelleen välittäneen sijoituspalveluyrityksen y-tunnus, jos kentän täyttäminen katsotaan tarpeelliseksi. Raportointiesimerkeissä ei lue onko kenttä pakollinen vai vapaaehtoinen. 7 (7) Finanssivalvonta on huomioinut kommentin muuttamalla kyseisiä raportointiesimerkkejä siten, että varainhoitajan henkilötunnuksen sijaan raportoidaan sijoituspalveluyrityksen y- tunnus. Finanssivalvonta toteaa, että kyseisen kentän täyttäminen on pakollista ja Finanssivalvonta voi kerättävän tiedon pohjalta kohdentaa mahdolliset selvityspyynnöt entistä tarkemmin.