Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU?

Samankaltaiset tiedostot
Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU? Päivi Ahvenainen Ympäristötoimen hallintopäällikkö Lohjan HINKU-koordinaattori

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke HINKU-KAUPUNKI LOHJA Päivi Ahvenainen Lohjan HINKU-koordinaattori Ympäristötoimen hallintopäällikkö

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU? Päivi Ahvenainen Ympäristötoimen hallintopäällikkö Lohjan HINKU-koordinaattori

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU?

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Asikkala ja HINKU Asikkala Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Hiilineutraalit kunnat

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Jyväskylän energiatase 2014

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Hinku-hankkeen tilaisuus Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Väppi

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Ympäristöohjelma kaudelle:

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraali kunta hiilineutraali kirkko. Pauli Välimäki Kirkon ympäristöpäivät Pieksämäki

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankeen kokemuksia

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Savon ilmasto-ohjelma

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Taina Nikula, YM

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Roihuvuori seuran energia ilta

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Keski-Suomen energiatase 2016

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

AURINKOSÄHKÖRATKAISUT. Lammi


2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Matalaenergiarakentaminen

Keski-Suomen energiatase 2014

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Iltapäivän teeman rajaus

Transkriptio:

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU? 22.11.2016 Päivi Ahvenainen Ympäristötoimen hallintopäällikkö Lohjan HINKU-koordinaattori 1

MIKÄ HINKU? Mikä on HINKU-hanke, mitkä ovat sen tavoitteet? Miten HINKU-hankkeen tavoitteita on saavutettu? Miten HINKU-hanketta toteutetaan Lohjalla? Mitä ovat lohjalaiset HINKU-teot? Mitä on alueellinen ja valtakunnallinen HINKUyhteistyö? Mistä löytyy lisätietoa? 2

HINKU-hankkeen taustaa HINKU-hanke käynnistyi v. 2008 yritysjohtajien ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) aloitteesta Rahoittajat: Tekes, SYKE, yrityskumppanit, kunnat Pilottikunnat: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki 3

HINKU ja Länsi-Uusimaa Hanko, Lohja, Raasepori ja Siuntio HINKU-kuntia vuoden 2013 alusta, Inkoo liittynyt mukaan 2015 Kuntien energiaratkaisut keskeisiä Raaseporissa Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntakeskukset lämpiävät biopolttoaineilla. Lohjalla uusi biolämpölaitos Hangossa kaukolämpöä tuotetaan hakkeella. jne. Yhteiset tavoitteet ja tiivis alueellinen yhteistyö niiden saavuttamiseksi! Tiedotusyhteistyö, koordinaattoriyhteistyö, tärkeässä roolissa Novago Yrityskehitys Oy 4

HINKU- toimintasuunnitelma Energiatehokkuuden parantaminen ja energian säästäminen Kunnan, asukkaiden ja yritysten yhteistyö on välttämätöntä kunnan oma osuus energiankäytöstä on vain n.10 % Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiatuotanto Energiayhtiöt, kuntalaiset, yritykset ja kunta toimijoina, kunta myös lupaviranomaisena ja muutoksen käynnistäjänä Materiaalitehokkuuden parantaminen Materiaalisäästöt, uusien tuotteiden kehittäminen 5

HINKU on yhteistyötä! Kuntalaiset, elinkeinoelämä, kunnan eri toimialat ja asiantuntijat toimivat yhteistyössä. Edistetään alueellista hyvinvointia ja yhteistyötä Saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä kotitalouksissa, yrityksissä ja kunnan toiminnassa Luodaan kilpailukykyä ja lisätään liiketoimintamahdollisuuksia Kehitetään alueen cleantech-osaamista Tiivistetään yhteistyötä kuntien ja elinkeinoelämän välillä 6

HINKU - Kohti hiilineutraalia kuntaa! Päätavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 % vuoteen 2030 mennessä Välitavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 15 % vuoteen 2016 mennessä ja vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä Toiminta-alueena koko kunta, vertailuvuosi 2007 7

Jo 34 kuntaa mukana! (21.11.2016) HINKU-kuntien asukasmäärä: 36 000 v. 2008 646 900 v. 2016 8

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi-Uudenmaan HINKU-kunnissa 2007-2014 CO2e-päästöt (kt/a) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2007-28 % 2014-21 % - 34 % - 11 % - 14 % Hanko Inkoo Lohja Raasepori Siuntio HINKU-kuntien keskimääräinen päästövähennys vastaavana aikana 22 % 9

Lohjan kasvihuonekaasupäästöt pääsektoreittain 2007-2014 Kokonaispäästövähennys 28 % 160 140-12 % 2007 2014 CO2e kt/a 120 100 80 60 40 20-28 % - 64 % - 56 % - 10 % - 19 % 0 Sähkö Kaukolämpö Muut fossiiliset Liikenne Maatalous Jätehuolto 10

Lohjan kasvihuonekaasupäästöt, sähkö, 2007-2014 Kokonaispäästövähennys 28 % 80 70 2007 2014 60 CO2e kt/a 50 40 30 20-26 % - 22 % - 36 % 10 0 Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus 11

Lohjan kasvihuonekaasupäästöt, 2007-2014 CO2e kt/a 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2007 2010 2013 2014 Sähkö- asuminen ja maatalous Sähkö- palvelut ja rakentaminen Sähkö- teollisuus Fossiiliset polttoaineet, kaukolämpö Fossiiliset polttoaineet, muut Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 12

Lohjan kasvihuonekaasupäästöt, asukaskohtainen tarkastelu 2007-2014 CO2e kt/a 12 10 8 6 4 2 Sähkö- asuminen ja maatalous Sähkö- palvelut ja rakentaminen Sähkö- teollisuus Fossiiliset polttoaineet, kaukolämpö Fossiiliset polttoaineet, muut Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 0 2007 2010 2013 2014 13

LOHJAN HINKU-TYÖRYHMÄ etunimi.sukunimi@lohja.fi p. 019 3690 (keskus) Hallinto ja koordinaatio, pj, ympäristötoimen hallintopäällikkö Päivi Ahvenainen Ympäristötoimi, ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo Kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anitta Ojanen Energiantuotanto, toimitusjohtaja Markus Tamminen, Loher Oy, etunimi.sukunimi@loher.fi Vuokra-asunnot, toimitusjohtaja Veli Haukka, Lohjan Vuokra-asunnot Oy Tekninen toimi, kunnallistekniikka, katupäällikkö, vs. tekninen johtaja Seppo Lötjönen Vesihuolto, vesihuoltopäällikkö Jorma Lehtonen Hankinnat, talousjohtaja Henri Partanen Ympäristönsuojelu, ympäristöpäällikkö Risto Murto Sivistystoimi, tukipalvelupäällikkö Juha Lemberg Perusturvatoimi, hallintosihteeri Katja Erätuli-Keskinen Rakennusvalvonta, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää Ara-tuet, teknisen toimen hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen Joukkoliikenne, henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen Tiedottaminen, hallintojohtaja Hanna-Maria Grandell Strategiatyö, kehittämisjohtaja Eero Soinio Tietohallinto, asiantuntija Andrej Ylinen Yritysyhteistyö, Novago Yrityskehitys Oy, energia-asiantuntija Markku Nordström, etunimi.sukunimi@novago.fi 14

Energiantuotanto Lohjan biolämpölaitos on otettu käyttöön 2012. Aluekaukolämpölaitosten polttoaineratkaisuja on uudistettu. Uusiutuvan energian osuus on jatkuvasti kasvanut. Raskasta polttoöljyä on korvattu biopolttoaineilla. Loher on luopumassa kokonaan raskaasta polttoöljystä vuoteen 2018 mennessä. Kaukolämpöverkostoa on laajennettu. Roution alue kaukolämpöön 2013 Biopolttoaineen hankinnan hiilijalanjälkeä on pienennetty. Biolämpölaitoksen polttoaineena käytettävä hake saadaan samalta tontilta. Savukaasupesureita on otettu käyttöön. 15

HINKU-mappi: Lohjan biolämpölaitos Biokattilalaitos kaukolämmön ja teollisuushöyryn tuotantoon, investointikulut 17 Me Toteutunut päästövähennys 40 000 000 kgco 2 e/a, vastaa noin puolta koko Lohjan liikenteen päästöistä Fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa 75 % -> 20 % Raskas polttoöljy on korvattu lähes kokonaan maakaasulla. Kuukauden HINKU-teko toukokuussa 2013! https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=211 16

Kiinteistöt Uudis- ja peruskorjaushankkeissa suositaan uusiutuvia energiamuotoja ja toteutetaan energiatehokkaita ratkaisuja. Kiinteistökohtainen energiankulutuksen seuranta (lämpö, sähkö, vesi) Ilmanvaihtokoneiden käyntiaika- ja tehomuutokset Sisälämpötilamuutokset Esimerkkejä 2008-2013: Jäähalli (sähkö -13 %, kaukolämpö - 30 %), Neidonkeidas (sähkö -20 %), Tennari (sähkö -17 %, kaukolämpö -38 %) Lohjan vuokra-asunnot Oy: lämmönsäästölaitteistot, vedensäästövälineet, patteritermostaatit 17

Jäähallin energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 13 %, arvio vuoden 2014 lopussa 19 %. Kaukolämmön kulutus on vähentynyt 30 % (sääkorjattu lukema). Optimaalinen jään paksuus ja lämpötila, lauhdelämmön hyödyntäminen hallin lämmityksessä, ilmanvaihtokoneen uudistaminen, valaistus led-valoin 18

Neidonkeitaan energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 20 %. Kaukolämmön kulutus on pysynyt suurin piirtein samana, lauhdelämmön lisähyödyntämistä ja lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentämismahdollisuuksia selvitellään. Saunojen ja valojen aikaohjelmien säätäminen käytön mukaan, ilmanvaihtokoneiden optimaalinen toiminta 19

Tennarin energiankulutus v. 2008-2013 Sähkönkulutus on vähentynyt 16,5 %. Kaukolämmön kulutus on vähentynyt 38 % (sääkorjattu lukema). Kiinteistöautomaation uusiminen, aikaohjelmien, ilmastoinnin ja lämpötilojen säätäminen tarkasti hallin käytön mukaan HUOM! Energiankulutus on vähentynyt, vaikka v. 2010 tuli hallitilaa lukionsalin verran lisää. 20

HINKU-mappi: Ojamon koulun iv-remontti Ojamon koulun (rv 1977) ilmanvaihtojärjestelmä uudistettiin v. 2012 2013. Rakennuksen energiatehokkuus ja sisäilman laatu paranivat oleellisesti. Toteutunut päästövähennys 200 000 kgco 2 e/a Energiankulutuksen arvioitu vähenemä 40-55 %, vuotuinen säästö 50 000 70 000 e. https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=264 21

HINKU-mappi: Kisakallion urheiluopisto Kisakallion urheiluopisto on lämmennyt järvilämmöllä v. 2008 lähtien. Lohjanjärvestä saadaan sekä lämmitys- että jäähdytysenergiaa. Toteutunut päästövähennys 350 000 kgco 2 e/a Järjestelmä on ylittänyt odotukset, on saavutettu merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä! https://wwwp5.ymparisto.fi/hinku/kohteet/tiedot.aspx?id=265 22

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta Novago Yrityskehitys Oy:n koordinoima hanke, mukana omistajakunnat Lohja, Inkoo, Hanko, Raasepori ja Siuntio Tavoitteena tarjota kotitalouksille mahdollisuus hankkia aurinkosähköjärjestelmä kilpailukykyiseen hintaan Kilpailutus toteutettiin keväällä 2016. Mukaan lähti 15 yksityisasiakasta ja 4 pienyritystä. Toimitettujen järjestelmien koot 2,6 7,28 kwp Toimittajana Green Energy Finland Oy, asentajina lohjalaiset yritykset Sähköpalvelu Jari Tuomikoski Oy ja Tmi Sähköpalvelu Laakko 23

Kaavoitus Energia-asiat ja vaikutusten arviointi ovat mukana kaikissa kaavahankkeissa. Kilpailutuksissa on käytetty energia-asiantuntijaa. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin valmistelussa on huomioitu HINKU-tavoitteet. On alustavasti selvitetty mm. Paloniemen ja Hiidensalmen alueiden soveltuvuutta kokeilualueiksi innovatiivisille ympäristöja ilmastoratkaisuille. 24

Kunnallistekniikka Kevyen liikenteen edistäminen, erillinen selvitys laadittu. Katuvalaistus: sammutukset, vaihdot, uusiminen: lampputyypin vaihtaminen elohopeasta suurpainenatriumiin, 350 kpl / v, vuotuinen energiansäästö 52 500 kwh 25

Vesihuolto Energiatehokkaat ratkaisut, hukkalämmön hyödyntäminen Pumppaamojen käytön optimaalisuus: vuotovesien vähentäminen, siirtyminen kaukolämpöön, kompressorin ja öljykattilan vaihtaminen 26

Ympäristönsuojelu Ympäristönäkökulman edistäminen, päästövaikutuksen määrääminen viranomaislupapäätöksissä ja määräyksissä Asukasnäkökulma kehityshankkeissa HINKU-hankkeen esilletuominen mm. ympäristöklusterissa ja muussa kuntayhteistyössä 27

Rakennusvalvonta Jatkuva seuranta ja tiedottaminen mm. uusiutuvan energian vaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista, aluelämpöjärjestelmistä Osallistuminen yleisötilaisuuksiin: esim. maalämpö, aurinkoenergia 28

Sivistystoimi Ympäristönäkökulman edistäminen, ekologinen kasvatus, Vihreä lippu ohjelma HINKU-hankkeen ja hiilijalanjälki-käsitteen esilletuonti opetuksessa, oppilaiden osallisuus tavoitteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen Kasvatuksen ja opetuksen toimenpidesuunnitelman päivittäminen Energiatehokkuuskasvatus on osa opetusohjelmaa 29

Perusturvatoimi Sähköisen asioinnin edistäminen, esim. vanhusneuvoston kokousasiakirjat, toimeentulotukihakemukset, Kansalaisen asiointitili 30

Lohjan vuokra-asunnot Peruskorjaukset ja saneeraukset: lämmönsäästölaitteistot, vedensäästövälineet, patteritermostaatit, lämpölinjojen tasapainotus, lisälämmöneristykset, vesimittarit 31

Elinkeinopolitiikka Kaupungin ja yritysten verkostoitumisen edistäminen Ympäristöteknologiayritysten sijoittumisen edistäminen Päästötarkastelu yritysmarkkinoinnissa ja neuvonnassa Merkittävien kohteiden päästölaskennan edesauttaminen mahdollisuuksien mukaan -> Välke-hankkeen työntekijä energia-asiantuntija Markku Nordström 32

Joukkoliikenne Tehtyjen muutosten kartoitus ja uudet suunnitelmat Vaikutusten arviointi Liikennöintiratkaisut ovat oleellinen osa alueen ilmastoystävällistä kokonaisuutta. 33

Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä Ekotukitoiminta on Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi työpaikoilla. Työyksiköihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka motivoivat ja innostavat työtovereitaan ympäristötyöhön. Lohjan kaupunki on päättänyt ekotukitoiminnan käynnistämisestä KH 16.6.2014. Toimintaa koordinoi HINKU-työryhmä. Ekotukitoiminta tukee HINKU hankkeen tavoitteita. 34

Esimerkkejä: Mihin ekotukihenkilöt pyrkivät työyksiköissä vaikuttamaan? Energiansäästö: sammutetaan turhat valot ja koneet! Jätteet ja lajittelu: vältetään jätteen syntymistä ja panostetaan lajitteluun! Liikkuminen: käytetään mahdollisuuksien mukaan jalkoja, polkupyörää ja julkisia! Paperinsäästö: tulostetaan vain tarpeellinen ja sekin kaksipuoleisena! Vedensäästö: käytetään vettä vastuullisesti! Hankinnat: hankitaan vain tarpeellista ja huomioidaan ympäristöasiat! Lähde: Ekotukihenkilöille tehty kysely 35

Hankinnat Ympäristönäkökulman huomioiminen kaikissa hankinnoissa Lohjan kaupungin hankintaohjeet v. 2011: Hankinnoissa on huomioitava mahdollisuuksien mukaan tuotteiden ja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudet tavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaari huomioiden. Ympäristö- ja logistiset kriteerit on huomioitava hankintoja valmisteltaessa Lohjan kaupungin ilmasto-ohjelma huomioiden. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (2009) Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa (2008) Ympäristöministeriön Kestävät julkiset hankinnat, julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijä (2009) 36

Tiedottaminen ja strategiatyö Tavoitteena HINKU-hankkeen näkyvyys kunnan tiloissa ja tiedotusaineistossa Kaupungin kotisivuilla erillinen HINKU-osio Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiset tilaisuudet > yhteinen tiedottaminen HINKU-hanke on osa Lohjan kaupungin kasvustrategiaa: strategian kärki 4: Laadukas ympäristö 37

Valtakunnallinen yhteistyö Lohjan kaupunki on HINKU-kuntana aktiivisesti mukana valtakunnallisessa yhteistyössä ja HINKU-foorumin toiminnassa. Mm. Cleantech-hankintoja edistävä hanke (Tekes) Hankkeen tavoitteena on edistää innovatiivisten cleantech hankintojen toteutumista ja vahvistaa niiden markkinoita. Hankkeessa tutkitaan julkisten hankintojen valmisteluun, kokemusten vaihtoon ja rahoitusjärjestelyihin liittyviä prosesseja, joilla edistetään tavanomaisia hankintoja ympäristöystävällisempien ratkaisujen syntyminen ja eteneminen toteutusvaiheeseen. Prosessien tueksi suunnitellaan ja toteutetaan tiedonhallintaratkaisu Cleantech-hankintamappi, jolla tavoitellaan innovatiivisia ja vähähiilisiä cleantech-ratkaisuja. 38

HINKU-hanke ja kuntalaiset Kuntalaisten toiminnalla on tärkeä merkitys! HINKU-hanke pyrkii tarjoamaan tietoa ja ohjausta ilmastoystävällisten valintojen tekemiseksi: arkipäivän valinnoilla on merkitystä! Kuntalaisille tarkoitetut tapahtumat ja infot ovat avainasemassa ja niitä pyritään järjestämään toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Aurinkoenergia, maalämpö, kaasuautoilu ym. 39

HINKU-sähköauto HINKU-sähköauto koekäytössä 02-03/2014 100 % sähköauto, yhdellä latauksella olosuhteista riippuen 80 150 km, huippunopeus 130 km/h Lohjalla käyttäjiä oli kaikilta toimialoilta ja kokemukset olivat erinomaisia! 40

Lisätietoa HINKU-hankkeesta Valtakunnallinen sivusto www.hinku-foorumi.fi Ilmastotekoihin voi tutustua HINKUmappi-verkkopalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/hinkumappi (linkki myös Hinku-foorumin sivuilta) Lohjan kaupungin HINKU-sivut www.lohja.fi HINKU-koordinaattori Päivi Ahvenainen, p. 044 374 1406, paivi.ahvenainen@lohja.fi 41

Kiitos! Päivi Ahvenainen paivi.ahvenainen@lohja.fi 42