Toiminta- ja taloussuunnitelma

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009

Liikenne- ja viestintäministeriö Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 ISSN 1458-8900 (painotuote) ISSN 1795-5718 (verkkojulkaisu) Graafinen suunnittelu Workshop Pälviä Oy Valokuvat Liikenne- ja viestintäministeriö ja Futureimagebank Paino Kainuun Sanomat Oy / Arkkipaino Kajaani 2005 Sähköinen versio osoitteessa www.mintc.fi

Sisällys Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Esipuhe.... 5 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka.... 6 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle... 6 Toimintaympäristön haasteet... 6 Viestintäpolitiikan yleiset päämäärät... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 8 Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat... 10 Tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky... 10 Viestinnän infrastruktuuri... 11 Media ja sisällöt... 13 Luottamus sähköisiin palveluihin... 16 Postitoiminta... 18 Rahoitus... 19 Liikennepolitiikka...20 Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle... 20 Toimintaympäristön haasteet... 20 Liikennepolitiikan päämäärät... 22 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 24 Tuottavuuden parantaminen... 25 Alueellinen yhteistyö... 25 Toiminta, resurssit ja tulokset... 26 Liikenneväylien hoito, ylläpito ja kehittäminen... 26 Joukkoliikenne... 33 Logistiikka ja kuljetukset... 36 Suomalaisen merenkulun edellytysten turvaaminen... 37 Liikenneturvallisuuden parantaminen... 39 Liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen... 41 Liikenteen hallinta... 43 Hallinnonalan organisaatiot liikennepolitiikkaa toteuttamassa... 44 Tavoitteiden saavuttaminen eri rahoitustasoilla... 44 Omistajapolitiikka...48 Toimintalinjat, toiminnan painopisteet ja päämäärät... 49 Omistajastrategia ja hyvä hallintotapa... 50 Tuottotavoite- ja voitonjakopolitiikka, arvojen kasvattaminen... 50 Omistajapohjan laajentaminen... 50 Liikelaitos- ja osakeyhtiökohtaiset painotukset... 50 Rahoitus... 51 Ilmatiede ja merentutkimus...52 Ilmatieteen laitos... 52 Merentutkimuslaitos... 53 Rahoitus... 54 Ministeriö...55 Suunnittelukauden tavoitteet... 56 Ministeriön toimintatavat... 57 Lainsäädäntö... 57 Hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus... 58 Viestintä ja vuorovaikutus... 59 Kansainvälinen toiminta... 59 Tutkimustoiminta... 60 Taloushallinto ja talouden ohjaus... 61 Tietohallinto... 62 Valmiusasiat... 63 Toiminnallinen tehokkuus... 63 Henkilöstöhallinto... 63 Talous ja resurssit... 64 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallinnonalalla... 65 Yhteenveto halinnonalan rahoituksesta ja resursseista... 66 Rahoitus... 66 Omaisuus... 67 Liitteet... 68 Liite 1: Budjettirahoitus... 68 Liite 2: Investointien hankekuvaukset... 70 Liite 3: Vuosien 2008 2013 hankekori... 72 Liite 4: Tunnuslukutaulukko Liite 5: Liikenne-ennusteita... 77 Liite 6: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset, liikelaitokset sekä yhtiöt 1.1.2005... 78 3

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta-ajatus: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriön visio: Suomi on eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehokkuudessa ja kansainvälisessä osaamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön arvot: Osaaminen Linjakkuus Yhteistyö 4

Esipuhe Syksyllä 2004 on kaksi teemaa noussut erityisen vahvasti esille: talouskasvun ja työllisyyden edistäminen. Niitä painotetaan hallituksen eduskunnalle antamassa väestökehitystä koskevassa selonteossa sekä hallituksen toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä Suomi maailmailmantaloudessa. Ne ovat myös hallitusohjelman tärkeimpiä tavoitteita. Väestön ikääntyessä ja globaalin kilpailun kiristyessä talouden kasvun edellytyksiin on panostettava ripeästi ja tehokkaasti. Kestävä talouskasvu on mahdollista vain tuottavuutta kasvattamalla. Tuottavuuden nostamisessa taas teknologian ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttö kaikilla toiminnan aloilla on innovaatioiden ohella keskeisiä asioita. Globaali kilpailu on, vaikka se samalla merkitsee maantieteellisten etäisyyksien merkitysten vähenemistä, nostanut esille logistiikan tehostamisen ja hyvien liikenneyhteyksien merkityksen. Toimiva infrastruktuurijärjestelmä ja tehokas logistiikka ovat nousseet selvästi merkittäväksi kilpailutekijäksi yritysten arvioidessa toimintansa sijoittumista sekä maailmanlaajuisesti että Suomen sisällä. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa suunnittelukaudella tuottavuuden merkitystä ja panostaa tuottavuuden parantamiseen sekä hallinnonalan omissa toimissa että luodessaan edellytyksiä ihmisten ja elinkeinoelämän toiminnalle. Tietoyhteiskuntakehityksessä keskeistä on tietotekniikan ja viestintäpalveluluiden tehokas hyväksikäyttö kaikilla yhteiskunnan sektoreilla tuottavuuden parantamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietoturvan parantaminen sekä laajakaistastrategian toteuttaminen ovat viestintäpolitiikan muita painopisteitä. Keskeinen huoli on, miten turvata Suomen ja sen alueiden kilpailukyvyn kannalta elintärkeän liikenneinfrastruktuurin sekä liikenteen palveluiden taso. Yhteiskunnan kehittyessä ja elinkeinoelämän sekä ihmisten toiminnan ja elämänpiirin muuttuessa kasvavat myös liikenneyhteyksiin kohdistuvat odotukset ja tarpeet. Huolimatta isoista liikenneverkkoja koskevista päätöksistä sekä toiminnan tehostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta näihin tarpeisiin ei pystytä vastaamaan kehysten antaman rahoitustason puitteissa. Sen vuoksi ministeriö esittää myös kehittämissuunnitelman, jossa liikenneinfrastruktuuriin esitetty lisärahoitus kohdistetaan erityisesti liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen keväällä 2004 esityksensä tehneen ministerityöryhmän kannan mukaisesti. Joukkoliikenteen lisärahoituksella turvattaisiin liikennepalvelujen saatavuus. Näin toteutettaisiin hallitusohjelmaa parantamalla kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämiä yhteyksiä sekä ihmisten liikkumismahdollisuuksia ja liikenteen turvallisuutta ja luotaisiin siten pohjaa talouskasvulle ja työllisyydelle. EU:n puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 Suomen painopisteitä liikenne- ja viestintäalalla ovat logistiikka ja tietoturva. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö eivät ole ottaneet kantaa suunnitelmaan. Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela 5

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2008 Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globalisaatio on Suomen tieto- ja viestintäalalle sekä uhka että mahdollisuus. Uhkana on, että alan yritykset ja työpaikat siirtyvät halvempien työvoimakustannusten maihin Aasiaan tai uusiin EU-jäsenmaihin. Mahdollisuus syntyy taas siitä, että suomalaiselle tieto- ja viestintäalan teollisuudelle ja palvelutuotannolle avautuu uusia markkinoita ja kysyntää. Globalisaatioon liittyy myös kysymys oikeudenmukaisuudesta, ihmisten ja kansojen tasa-arvosta sekä hyvinvoinnin edistämisestä kaikkein köyhimmissä maissa. Globaalilla tietoyhteiskuntapolitiikalla tavoitellaan tasaarvoa, hyvinvointia ja vaurautta kaikille. Suomi korostaa globaalissa tietoyhteiskuntapolitiikassa hyvän toimintaympäristön merkitystä yritysten investoinneille. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnettäessä on myös otettava huomioon demokratian ja kansallisen itsemääräämisoikeuden vaatimukset ja kansallisia kulttuurieroja on kunnioitettava. Jokainen maa rakentaa tietoyhteiskuntaa omista lähtökohdistaan, eikä tietoyhteiskunta ole vientitavaraa. Kansallisten strategioiden merkitys on tärkeä. Euroopan unionin laajentuminen on johtanut siihen, että tietoyhteiskuntapolitiikan hajanaisuus kasvaa. Erityisesti viestintäinfrastruktuuri, markkinoiden toiminta ja käyttäjien taidot ovat uusissa jäsenvaltioissa usein varsin kaukana edelläkävijöistä. Viestintäpoliittisesti merkittävä asia on myös komission vaihtuminen syksyllä 2004. Suomi menetti tietoyhteiskunta- ja viestintäkomissaarin salkun ja siitä syntyneen edun viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioiden edistämiselle unionin politiikassa. Yhteisön tietoyhteiskuntapolitiikkaan voi olla vaikutuksia myös sillä, että uuden komission työnjako siirtää vastuun yhteisön tietoyhteiskuntapolitiikan valmistelusta eri käsiin kuin yritystoiminta- ja teollisuuspolitiikan. Unionin työskentelyssä Suomi korostaa, että viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikalla on huomattava merkitys Euroopan tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Viestintäalan näkökulmasta talouskehityksen arvioidaan kehittyvän myönteisesti ainakin suunnittelukauden alkupuolella. Uusia palveluita tulee markkinoille ja olemassa olevat palvelut vakiintuvat yleiseen käyttöön. Kuluttajat ostavat entistä enemmän tieto- ja viestintäpalveluita ja -laitteita, viestintäyritykset rakentavat verk- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 6

koja, yritykset investoivat tieto- ja viestintäteknologiaan ja hyödyntävät palveluntarjoajia ulkoistaessaan toimintoja. Teleyritysten konsolidoitumiskehitys jatkuu edelleen ja merkittäviä suomalaisia teleyrityksiä saattaa siirtyä jatkossakin ulkomaiseen omistukseen. Maailmanlaajuisen kilpailun kiristyessä erityistä huomiota on kiinnitettävä viestintäyritysten investointihalun ja -kyvyn säilymiseen, jotta korkeatasoisen verkkoinfrastruktuurin ja palvelujen säilyminen ja kehitys varmistetaan. Viestintä- ja tietoteknologia tarjoaa hyviä mahdollisuuksia edistää alueellista tasa-arvoa. Alueiden kilpailukyky ja maan tasapainoinen aluerakenne ovat keskeisiä viestintäpolitiikan tavoitteita. Viestintäpolitiikalla edistetään Suomen taloudellista kilpailukykyä ja yhteiskunnan toimivuutta. Ennakoiva ja edistyksellinen viestintäpolitiikka tukee suomalaisten yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kansainvälisesti huippulaatuisia viestintäpalveluita. Viestintäpolitiikalla luodaan edellytykset tehokkaasti toimiville viestintäverkoille ja -palveluille. Koko valtakunnan alueella toimiva viestintäinfrastruktuuri on tärkeä myös alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kannalta. Näitä tavoitteita edistetään toteuttamalla liikenne- ja viestintäministeriön alueiden kehittämisohjelmaa. Ikääntyvän väestön edellytyksiin ja valmiuksiin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kiinnitetään suunnittelukaudella entistä enemmän huomiota. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan tukea väestön vahvempaa osallistumista oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää uutta teknologiaa nykyistä paremmin. Viestintäpolitiikan yleiset päämäärät Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitetila on yhteiskunta, jossa teknologian tarjoamia innovaatioita hyväksi käyttäen kansalaiset voivat hyvin tasa-arvoisessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ja jonka tuottavuus sekä kilpailukyky ovat korkealla tasolla. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluiden sekä -teknologian toimiala on keskeinen yhteiskunnan kehittymiselle. Kansalaisten hyvinvointia, palveluiden saatavuutta ja tasa-arvoa sekä julkishallinnon uudistumista edistetään luomalla hyvä ympäristö viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluiden kysynnälle ja tarjonnalle. Keskeisenä tehtävänä on valjastaa tietotekniikka ja viestintäpalvelut edistämään kansalaisten hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä koko elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. 7

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Viestintäpolitiikan päämääränä on huolehtia omalla vastuullaan olevilla toimilla ja kaikkeen muuhun yhteiskuntaelämään ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamalla siitä, että kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori käyttävät laajalti hyväkseen tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia siten, että Euroopan ja Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky paranee ja säilyy maailman eturivissä, julkiset palvelut säilyvät hyvinä ja kaikkien saatavilla sekä kehittyvät julkisen sektorin uudistaessa palvelutuotantonsa, hyvinvointi lisääntyy ja kansalaisen arkielämä helpottuu sekä väestöryhmien ja alueiden hyvinvointierot tasoittuvat. viestintäyritykset tarjoavat alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisella tavalla kansalaisille ja yrityksille viestintäpalveluita, jotka ovat laadultaan hyviä ja sisällöltään moniarvoisia, sananvapautta ja demokratiaa edistäviä, innovatiivisia, helppokäyttöisiä ja edullisia. kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskuntapalvelujen käytön turvallisuuteen ja siihen, että käyttäjän oikeuksia kunnioitetaan. kansainvälisesti kehitetään tasapuolisia pelisääntöjä tietoyhteiskuntapalvelujen tarjonnan ja käytön edistämiseksi, ja että globalisaation mahdollisuudet ovat myös suomalaisen elinkeinoelämän ja kansalaisten käytettävissä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Keskeisenä tehtävänä on valjastaa tietotekniikka ja viestintäpalvelut edistämään kansalaisten hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä koko elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. Liikenne- ja viestintäministeriö harjoittaa aktiivista viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa, jonka tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa. Hallinnonalalla on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan tietoyhteiskuntakehityksessä. Hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet esitetään neljänä kokonaisuutena, jotka sisältävät hallitusohjelman tavoitteet. Kunkin tavoitteen yhteydessä esitetään lyhyt yhteenveto keskeisistä toimenpiteistä. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan tulevaisuuden haasteita ja hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista kuvataan tarkemmin jäljempänä painopisteittäin (tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky, viestinnän infrastruktuuri, media ja sisällöt, luottamus sähköisiin palveluihin ja postitoiminta). 1. Viestintäpalveluiden tarjonta ja kysyntä Korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Suunnittelukaudella toteutetaan helmikuussa 2004 hyväksyttyä kansallista laajakaistastrategiaa 1, seurataan sen toteutumista ja tarkistetaan sitä teknisen ja kaupallisen kehityksen vaatimalla tavalla. Laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Edulliset ja korkealaatuiset viestintäpalvelut turvataan lainsäädäntöä kehittämällä, toimilupapolitiikalla sekä muulla viestintäpoliittisella toiminnalla. Viestintämarkkinoilla toimivien yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset, palveluiden korkea laatu ja investointikyky turvataan. Yleisradio Oy:n asema ja rahoitus sekä muun televisio- ja radiotoiminnan hyvät toimintaedellytykset varmistetaan. Postitoiminnan yleispalvelun tason säilyminen varmistetaan ja postiyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä. Sanomalehdistön säilymistä monipuolisena ja moniarvoisena viestintävälineenä edistetään lehdistötukijärjestelmällä. 2. Luottamus tietoyhteiskunnan palveluihin Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Viestintäpalveluiden turvallisuus ja luotettavuus ovat suotuisan yhteiskuntakehityksen perusedellytys. Tietoturvan varmistaminen ja yksityisyyden suojan toteutuminen luovat pohjan käyttäjien luottamukselle tietoyhteiskunnan palveluihin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Suunnittelukaudella toteutetaan vuonna 2003 hyväksyttyä kansallista tietoturvastrategiaa 2, vakiinnutetaan tietoturvahallinnon toiminta ja arvioidaan strategian sisältöä saavutettujen tulosten valossa. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen tietoturvastrategian luomiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi toimeenpannaan sähköisen Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 8 1 http://www.laajakaistainfo.fi 2 Kansallinen tietoturvastrategia http://www.mintc.fi/

viestinnän tietosuojalaki ja arvioidaan sen vaikutuksia ja kehittämistarpeita sekä muutoinkin pidetään lainsäädäntöä jatkuvasti ajan tasalla. Toimitaan laittomien sisältöjen jakelun estämiseksi sähköisissä verkoissa. Vahvistetaan viestintävälineiden, erityisesti Internetin, sisältöjen itsesääntelyä haitallisten sisältöjen torjumiseksi. 3. Innovatiiviset verkot ja palvelut Edistetään innovatiivisia viestintäpalveluita. Viestintäteknologian ja -palveluiden kehitys on edelleen nopeata. Viestintämarkkinoilla on nähtävissä monia teknisen kehityksen murroskohtia, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta. Innovaatioiden murrospisteet tulisi tunnistaa ja sovittaa viestintäpolitiikka oikea-aikaisesti suotuisaa kehitystä tukevaksi. Murroskohtien tunnistamiseksi seurataan toimialan kehitystä. Lainsäädäntöä ja toimilupapolitiikkaa kehittämällä luodaan edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen syntymiselle ja toiminnalle. Suositaan avointa verkkoarkkitehtuuria ja avoimia verkkoratkaisuja. Otetaan käyttöön analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvia radiotaajuuksia innovatiivisten palvelujen tarjontaa edistävällä tavalla. 4. Tuottavuus ja kilpailukyky Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Viestintäpolitiikalla parannetaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta, Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Vaikutetaan kansalliseen ja kansainväliseen tietoyhteiskunta- ja globalisaatiopolitiikkaan painottaen tietoja viestintäteknologian merkitystä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Edistetään resurssien puitteissa suomalaisen tieto- ja viestintäalan kansainvälistymistä sisämarkkinoiden ulkopuolella. Toimitaan aktiivisesti Euroopan viestintämarkkinoiden toimintaedellytysten parantamiseksi, koska viestintäsektorilla on keskeinen merkitys koko Euroopan talouden kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Tietotekniikan hyväksikäyttö yhdistettynä rakennemuutoksiin ja toimintatapojen muutoksiin on tällä hetkellä tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä. Kansallista tietoturvastrategiaa toteuttamalla edistetään suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia mm. kannustamalla yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tuomaan markkinoille uusia tietoturvallisuustuotteita, kehittämään helppokäyttöisiä ja muiden tuotteiden kanssa yhteensopivia suojaus- ja tunnistamismenetelmiä ja levittämään parhaita käytäntöjä muiden toimijoiden käyttöön. Edistetään digitaalista televisiotoimintaa tiedotustoiminnalla ja varmistaen, että digitalisoituminen onnistuu myös kansalaisen näkökulmasta. Arvioidaan vuonna 2004 käynnistyvän digitaalisen televisiotoiminnan neljännen kanavanipun koetoimintaa, tehdään mahdollisesti tarvittavat lainmuutokset ja myönnetään tarvittavat toimiluvat. Suunnataan tutkimus- ja kehittämismäärärahoja innovatiivisille aihealueille. Toteutetaan mm. digitaalisen television klusteriohjelma sekä luottamusta ja tietoturvaa sähköisissä palveluissa edistävä ohjelma. 9

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Toiminnan painopisteet ja toimintalinjat Tieto- ja viestintätekniikka, tuottavuus ja kilpailukyky Painopiste: Tuottavuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologialla Toimintalinja: Omaa toimivaltaa käyttäen ja muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumalla vaikutetaan aktiivisesti sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti siihen, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään mahdollisimman laajasti tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuottavuuden parantaminen tulee nostaa sekä kansallisen että eurooppalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan selkeäksi painopisteeksi. Tuottavuuden parantaminen tulee nostaa sekä kansallisen että eurooppalaisen tietoyhteiskuntapolitiikan selkeäksi painopisteeksi. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää hyväksi koko yhteiskunnassa yritysten kilpailukyvyn ja hallinnon tuottavuuden parantamiseksi. Suomessa kansantalouden tuottoa voidaan kasvattaa vain rajallisesti esimerkiksi työpäivän pituutta lisäämällä tai palkkaamalla lisätyövoimaa. Tuottavuuden lisäys tulee Yhdysvaltojen tapaan saada aikaan uutta teknologiaa hyväksi käyttäen. Samalla kun yleisen talous- ja finanssipolitiikan keinoin luodaan suomalaiselle elinkeinoelämälle tuotanto- ja vientiedellytyksiä, erityisesti palvelualojen ja julkisen sektorin tuottavuudesta tulee huolehtia lisäämällä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Suomen ja koko Euroopan taloutta uhkaa näivettyminen, jollei tuottavuutta saada nostettua. Tietoyhteiskuntakehityksen vahvistamiseksi Suomen hallitus käynnisti tietoyhteiskuntaohjelman keväällä 2003. Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet ovat 2000- luvulla muuttumassa toisiksi kuin viime vuosituhannen lopulla uskottiin. Tietoyhteiskunta kohtaa ennen kaikkea globaalin talouden haasteet. Samalla siltä odotetaan yhä enemmän vastauksia suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisiin ja poliittisiin haasteisiin (alueiden kehitys, väestön ikääntyminen, turvallisuusuhat yms.). Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toimeenpanoon ohjelman vaatimassa laajuudessa. Ministeriö vaikuttaa siihen, että ohjelma keskittyisi erityisesti tuottavuuden parantamiseen toimenpitein, jotka ovat julkisen sektorin käytössä. Näitä ovat erityisesti koulutuspolitiikka, hallinnon sähköisen asioinnin edistäminen, tutkimus- ja tuotekehityspanokset sekä finanssipolitiikka. Globalisaation haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan jo ennen suunnittelukautta selkeitä toimenpiteitä suomalaisen työn ja tuotannon selviytymiseksi. Niitä suunniteltaessa tulee huomioida tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat välineet yritysten ja julkisen sektorin toimintatapojen uudistukselle. Suomen mahdollisuudet vastata globalisaation haasteisiin sekä vaikuttaa yleisen kehityksen suuntaan ja globaaliin tietoyhteiskuntapolitiikkaan ovat huomattavasti paremmat toimittaessa Euroopan unionin kautta ja yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomen avoin ja vuorovaikutteinen viestintäpolitiikka toimii pohjana myös Euroopan unionissa vaikuttamiselle. Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että Eurooppa on vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Suomi on osallistunut aktiivisesti tämän ns. Lissabonin strategian toteuttamiseen. Nopeat, kattavat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet yhdessä monipuolisten ja helppokäyttöisten sähköisten palvelujen kanssa ovat keskeisiä tavoitteen saavuttamisen kannalta. Niitä kehitettäessä Suomi korostaa erityisesti teknologianeutraalisuutta, avoimien ja yhteensopivien standardien edistämistä sekä tietosuojan ja tietoturvallisuuden parantamista. Julkisten sähköisten palveluiden kehittämisellä on myös tärkeä osa prosessissa. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon kansalaisen näkökulma ja tarpeet. Teknologiakeskeistä lähestymistapaa on vältettävä. Euroopan tietoyhteiskuntakehitystä on pyritty nopeuttamaan toteuttamalla vuosina 2000 2005 eeurope-ohjelmaa osana Lissabonin strategian mukaisia toimia. Vuonna 2005 päätetään, miten unionin tietoyhteiskuntakehitystä jatketaan vuoden 2005 jälkeen sekä asetetaan toiminnan tavoitteet. Liikenneja viestintäministeriö pyrkii siihen, että määrätietoinen tietoyhteiskuntapolitiikka jatkuu Euroopan unionissa myös suunnittelukaudella painopisteenään tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Ministeriön toimialaan kuuluva yhteiskunnallinen toiminta vaikuttaa ratkaisevasti tietoyhteiskuntakehitykseen. Hyvä viestintäinfrastruktuuri, korkeatasoiset viestintäpalvelut ja yhteiskunnan luottamus verkkojen ja palveluiden käyttöön ovat välttämättömiä tekijöitä tietoyhteiskuntakehityksessä. Ministeriön omaa toimivaltaa käyttämällä rakennetaan toimintaympäristöä, jossa yritysten on hyvä tarjota tietoyhteiskunnan palveluita ja kansalaisten sekä yritysten niitä käyttää. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 10

Viestinnän infrastruktuuri Painopiste: Tuottavuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologialla. Toimintalinja: Omaa toimivaltaa käyttäen ja muuhun yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumalla vaikutetaan aktiivisesti sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti siihen, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään mahdollisimman laajasti tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla viestintäyhteyksillä edistetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa, uusien työtapojen ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, tasapainoista aluekehitystä ja kansalaisten tasa-arvoa. Verkkopolitiikan suurin ja pysyvä haaste on pitää keskeiset viestintäverkot jatkuvasti korkealaatuisina ja kattavina sekä niiden palvelut edullisina. Verkkojen kehitystä seurataan tarkasti. Kiinteiden viestintäverkkojen tarjonta on haasteen edessä, kun puheensiirto on siirtynyt matkaviestimiin ja datasiirto kiinteille yhteyksille. Enää noin 60 prosentissa maan kotitalouksista on perinteinen lankapuhelin. Laskevan kehityksen odotetaan jatkuvan. Kotitalouksien laajakaistaliittymien nopea kasvu ennakoi jatkossakin nopeaa luopumista lankapuhelimista, koska lankapuhelimen tuoma lisäarvo on käyttäjälle vähäinen puheen siirryttyä suurelta osin matkapuhelimiin ja Internetin käytön vastaavasti laajakaistayhteyksille. Murroskausi varsinkin yritysten käyttämissä puhepalveluissa lisää matkaviestinnän käyttöä ja Internet-puheluja 3. Matkaviestinnässä kilpailu kiristyy ja hintataso laskee. Matkaviestinpalveluiden kerryttämä liikevaihto teleyrityksille kuitenkin kasvaa ainakin toistaiseksi. Kolmannen sukupolven matkaviestinpalveluiden 4 tarjonta on vasta alkamassa. Langattomien viestintätekniikoiden 5 käytön odotetaan lisääntyvän voimakkaasti, vaikka toistaiseksi ne edustavat varsin pientä osaa kokonaismarkkinoista. Langattomien tekniikoiden odotetaan tarjoavan vaihtoehdon nopeisiin tiedonsiirtoyhteyksiin myös maaseudun harvaanasutuilla alueilla, mikä parantaisi alueellista tasa-arvoa laajakaistapalveluiden tarjonnassa. Myös satelliittioperaattoreiden voidaan odottaa löytävän markkinapaikkansa laajakaistayhteyksien tarjonnassa lähiaikoina. Suunnittelukaudella tulevat täysimääräiseen kaupalliseen käyttöön myös digitaalisten televisioverkkojen välityksellä tarjotut palvelut. Televisiolähetysverkon digitalisointi on käynnissä ja suunnittelukaudella on tarkoitus siirtyä kokonaan digitaalisiin lähetyksiin. Siirtyminen tapahtuu 30.8.2007. Suunnittelukauden alkupuolella kansallisen verkkopolitiikan pääpaino on vuonna 2004 hyväksytyn kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanossa. Strategian toimenpideohjelmaa toteutetaan vuosina 2004 2007. Kansallinen strategia on tietoyhteiskuntapolitiikan työväline, jonka avulla toimintalinjat ja tarvittavat toimenpiteet kytketään tietoyhteiskuntapolitiikan kokonaisuuteen ja tuloksia voidaan vertailla myös kansainvälisesti. Strategialla vastataan myös Euroopan unionissa yhteisesti asetettuun tavoitteeseen lisätä nopeiden Internet-yhteyksien määrää merkittävästi. Laajakaistastrategian vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on kaikki teknologiat huomioon ottaen miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa vakiintuu. Vuoden 2007 loppuun mennessä Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s. Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien yleistyminen on omalta osaltaan väline tämän kehityksen edistämiseen. Julkisen vallan roolina on luoda edellytyksiä palvelujen tarjonnalle ja kysynnälle sekä luonnollisesti tarjota omia palvelujaan uusia välineitä käyttäen. Laajakaistayhteyksien määrä kasvoi Suomessa vuosina 2003 2004 nopeimmin maailmassa. Laajakaistaisia kiinteän verkon palveluita on saatavilla tällä hetkellä kaikissa kunnissa siten, että suurimmassa osassa kuntia yli puolella kotitalouksista on mahdollisuus laajakaistapalveluihin. Kiinteän laajakaistayhteyden saatavuuden kotitalouksille arvioidaan kasvavan yli 96 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnittelukaudella kysymys laajakaistan saatavuudesta menettää vähitellen merkitystään, ja mielenkiinto kohdistuu laajakaistan laatuun ja yhteysnopeuteen. Laajakaista yleistyy suunnittelukaudella joka kodin hyödykkeeksi ja yh- 3 Voice Over Internet Protocol (VoIP) 4 Universal Mobile Telecommunications System (UMTS) 5 Mm. Wireless Local Access Network (WLAN), WiFi, FWA 11

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 prosenttia 100 90 80 70 60 50 40 30 20 laajakaistan saatavuus laajakaistapenetraatio laajakaistan saatavuusalueella laajakaistapenetraatio 10 ennuste 0 11/2001 05/2002 12/2002 06/2003 01/2004 08/2004 02/2005 09/2005 03/2006 Laajakaistan saatavuus, laajakaistapenetraatio koko maassa ja laajakaistan saatavuusalueella vuosina 2002 2005. teysnopeudet moninkertaistuvat. Mobiilit laajakaistayhteydet tulevat lähes jokaisen kansalaisen käyttöön. Kansallista laajakaistastrategiaa pidetään yllä ja tarkistetaan säännöllisesti teknisen ja kaupallisen kehityksen vaatimalla tavalla. Ministeriö varautuu siihen, että aktiivista laajakaistapolitiikkaa jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Tavoitteena on nostaa Suomi suunnittelukaudella maailman eturiviin laajakaistayhteyksien käytössä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii eurooppalaisessa laajakaistapolitiikassa siihen, että tasapainoinen kehitys varmistettaisiin pääosin markkinaehtoisella toiminnalla. Tavoitteena on, että eurooppalainen politiikka vastaisi tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan Suomen tehokkaaksi osoittautunutta laajakaistapolitiikkaa. Suunnittelukaudella harjoitetaan tiivistä yhteistyötä laajakaistakehityksessä edistyneiden valtioiden kanssa ja otetaan oppia muualla hyväksi havaituista viestintäpolitiikan ratkaisuista. Viestintämarkkinalainsäädäntöä kehitetään edelleen hyvän toimintaympäristön varmistamiseksi viestintäverkkojen tarjoajille ja käyttäjille. Viestintämuotojen lähentyminen ja monikanavajakelu vaativat lainsäädännöltä sitä, että kaikkiin sähköisiin viestintäverkkoihin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä. Tavoitteena on luoda eri verkkoja ja palveluita tarjoaville yrityksille teknologianeutraalit, tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä investointeihin kannustava toimintaympäristö. Tavoitteena on myös vähentää erityissäännöksiä alan kehityksen ja Euroopan unionin lainsäädännön sallimissa rajoissa. Lainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon uusien, innovatiivisten palveluiden syntyminen (esimerkiksi Internet-puheluiden edistäminen ja televisioohjelmistojen välittäminen matkaviestimiin). Liikenneja viestintäministeriö pitää tätä näkökulmaa vahvasti esillä myös Euroopan unionissa. Verkon omistajasta riippumattoman palveluoperaattoritoiminnan lisäännyttyä kilpailu viestintäverkkoyritysten välillä on kiristynyt varsinkin matkaviestinverkoissa. Viestintäverkkoyritysten omistuspohja on viime aikoina laajentunut ulkomaille ja tuottoja odottaville sijoittajille. Viestintäyritysten investointikyky ja -halu uusin verkkoihin ja palvelujen kehittämiseen on haasteen edessä. Perinteinen viestintäpoliittinen pyrkimys on ollut varmistaa käyttäjän etu pitkällä tähtäyksellä. Tavoite saattaa jäädä toteutumatta, jos teleyritysten toiminta suuntautuu yksinomaan yrityksen omistajien etujen varmistamiseen. Yritysten investointihalun ylläpitämiseksi on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että sääntely ei estä yrityksiä kaikissa oloissa saamasta kohtuullista tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Suunnittelukaudella pidetään esillä investointikysymystä myös Euroopan unionissa. Toimilupaa tarvitaan vain sellaisten sähköisten verkkojen tarjontaan, joissa käytetään rajallisia radiotaajuuksia. Toimilupaa vaaditaan matkaviestinverkkojen sekä televisio- ja radioverkkojen tarjontaan samoin kuin ohjelmistojen tarjontaan televisio- ja radioverkoissa. Suunnittelukaudella säilytetään toimilupasääntely. Viestintämarkkinoilla on paljon toimijoita ja yritysten rakenteet ja omistusjärjestelyt muuttuvat jatkuvasti. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi toimiluvanhaltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja niihin puututaan tarvittaessa lain suomin keinoin. Uudistettu viestintämarkkinalainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2003 ja tehosti markkinoiden ohjausta. Uuden lainsäädännön mukaiset sääntelytoimet kohdistuvat vain niihin markkinoihin, joilla kilpailuongelmia ilmenee. Eurooppalaisen sääntelymallin harmonisoituessakin Suomen viestintähallinto pyrkii säilyttämään suomalaisten viestintämarkkinoiden ominaispiirteet silloin kun siitä on käyttäjille etua. Yhtenäinen eurooppalainen verkkosääntely on kuitenkin nähtävä myös etuna suomalaisen viestintäklusterin liiketoiminnalle. Uusi laki takaa EU:n viestintämarkkinoilla tasapuolisemmat kilpailuolosuhteet kaikille viestintäyrityksille sekä teknologianeutraalisti kaikille verkoille ja palveluille. Siksi on erittäin tärkeätä, että kaikki jäsenvaltiot panevat uuden viestintämarkkinoita koskevan yhteisölainsäädännön tehokkaasti täytäntöön viivyttelemättä. Lainsäädännön vaiku- Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 3 Kansallinen tietoturvastarategia http://www.mintc.fi/ 12

tuksia ja uudistamistarpeita arvioidaan jatkuvasti ja niiden pohjalta toteutetaan tarvittavat muutokset. Kansallisten ominaispiirteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä pidetään esillä myös eurooppalaista viestintälainsäädäntöä uudistettaessa suunnittelukauden alkupuolella. Viestinnän palvelujen lisääntyessä ja viestintämäärien kasvaessa radiotaajuuspolitiikan merkitys kasvaa, kun useat käyttötarpeet kilpailevat niukoista resursseista. Eurooppalaisessa taajuuspolitiikassa pyritään siihen, että jäsenvaltioita ei velvoitettaisi huutokauppaamaan taajuuksia tai muutoin perimään niistä kohtuuttomia maksuja. Suunnittelukaudella tehdään myös kansainväliset päätökset siitä, miten analogiselta televisiotoiminnalta vapautuvat taajuudet käytetään. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee keskeiset radiotaajuuspoliittiset linjanvedot. Tasapuolisen radiotaajuushallinnon järjestäminen on Viestintäviraston vastuulla. Radiohallinnon keskeisin periaate on taajuuksien tehokas ja tasapuolinen käyttö sekä varautuminen tulevaisuuden käyttötarpeisiin. Uusien palvelujen kaupallistamiseen liittyy haasteita, jotka vaativat myös viestintäpolitiikalta valppautta. Erilaiset sähköiset jakelukanavat lisääntyvät nopeammin kuin laajoja kansalaispiirejä kiinnostavat sisällöt ja palvelut. Käyttäjät eivät aina ole valmiita omaksumaan uusia palveluita, vaikka niitä olisi kaupallisesti tarjolla. Erityisesti ongelmia ilmenee, jos palvelut eivät ole riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. Esimerkiksi kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen ja digitaalisen television palvelut ovat alullaan. Palvelujen kysyntä on toistaiseksi ollut vaikeasti ennustettavaa. Palvelujen kehityksen sekä kuluttajien käyttäytymisen seuraaminen ja jopa ennakointi on tärkeää, jotta alan kehitystä voidaan tukea ja varautua reagoimaan siihen viestintäpoliittisin toimin. Verkkojen ja teknologian kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan viestintäverkkojen korkean laadun varmistamiseen, kansallisen laajakaistastrategian toteuttamiseen, verkkojen avoimen arkkitehtuurin kehittämiseen, uusien ansaintalogiikkojen syntymisen edistämiseen sekä lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja kehittämiseen. Tietoyhteiskunnan toiminta riippuu sähköisten verkkojen ja tietojärjestelmien toimintavarmuudesta. Verkkojen häiriöt johtavat nopeasti tärkeiden toimintojen lamaantumiseen. Kehitys edellyttää panostamista viestintäverkkojen toimintavarmuuteen poikkeusoloissa sekä varautumista häiriötilanteisiin myös normaalioloissa. Suunnittelukaudella tehostetaan myös viranomaisten yhteistyötä viranomaisverkkojen tarjonnassa. Tavoitteena on, että viranomaiset käyttävät mahdollisimman laajasti yleisiä viestintäpalveluita. Ne eri viranomaisten viestintätarpeet, joita varten erilliset viranomaisverkot Kaapeli- ja antennivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa. ovat välttämättä tarpeen, tyydytetään mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti keskitetyn julkishallinnon ratkaisun avulla. Viestintäpolitiikan keinoin huolehditaan, että julkishallinnon toiminta ei aiheuta häiriöitä viestintämarkkinoilla. Media ja sisällöt Painopiste: Digitalisoituvan median toimintaedellytysten turvaaminen ja innovaatioiden edistäminen Toimintalinja: Viestintäteknologioiden lähentyminen otetaan huomioon myös sisältöjen sääntelykehyksessä. Luodaan hyvä toimintaympäristö sisältöpalvelujen tarjonnalle ja käytölle monikanavaympäristössä. Lähtökohtana on edistää sananvapautta ja moniarvoista viestinnän sisältöä. Julkisen palvelun edellytykset turvataan. Viestintäverkot ja -palvelut lähenevät toisiaan ja käyttäjille tarjotaan mediapalveluita useita vaihtoehtoisia verkkoja käyttäen. Perinteisiä median jakelukanavia, digitalisoituvaa televisiota ja radiota voidaan käyttää myös muiden palvelujen tarjontaan. Vastaavasti televisio- ja radio-ohjelmistoja voidaan välittää teletoimintaan tarkoitetuissa verkoissa. Tästä monikanavajakeluksi kutsutusta ilmiöstä seuraa, että palvelumuotojen väliset rajat hämärtyvät. Käyttäjän kannalta palvelun sisällössä ei sinänsä ole mitään eroa, vaikka teknisesti ero olisi suuri. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tu- Kaapeli- ja antennivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa (osuus kaikista kotitalouksista) kpl % 2002 elokuu 31 000 4,4 2002 marraskuu 40 000 1,8 2003 helmikuu 58 000 2,5 2003 toukokuu 97 000 4,2 2003 elokuu 126 000 5,9 2003 marraskuu 195 000 8,4 2004 helmikuu 321 000 13,7 2004 toukokuu 366 000 15,6 2004 elokuu 431 000 18,4 Satelliittivastaanottoon tarkoitettujen digisovittimien määrä kotitalouksissa (osuus kaikista kotitalouksista) kpl % 2002 elokuu 62 000 2,7 2002 marraskuu 37 000 1,6 2003 helmikuu 38 000 1,7 2003 toukokuu 45 000 1,9 2003 elokuu 57 000 2,4 2003 marraskuu 57 000 2,5 2004 helmikuu 68 000 2,9 2004 toukokuu 67 000 2,8 2004 elokuu 52 000 2,2 13

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 lee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Aktiivisella viestintäpolitiikalla on voimakkaasti lisätty televisio- ja radiokanavien määrää aina 1980-luvulta alkaen ja ohjelmiston tarjonta on kasvanut huomattavasti. Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja kaupallisten toimijoiden kilpaileva tarjonta muodostavat yhdessä monipuolisen televisiotarjonnan peruskokonaisuuden, joka palvelee hyvin erilaisten kohderyhmien tarpeita. Radiotoiminnassa kaupallisen toiminnan sisällön muodostaa musiikkiin ja lyhyisiin puheosuuksiin painottuva ohjelmavirta. Julkinen radiopalvelu sisältää myös vahvan puheohjelmatarjonnan. Digitaalinen lähetystoiminta lisää tarjontaa entisestään ja tekee mahdolliseksi ohjelmistojen kohdistamisen entistä tarkemmin tietyille kohderyhmille. Kansainvälistyvässäkin viestintäympäristössä kotimaisella medialla on keskeinen rooli kansalaisten arkipäivässä ja kansallisen kulttuurin ja keskustelun säilyttäjänä. Tämä on johtanut siihen, että myös kaupalliset televisiokanavat investoivat huomattavan osan tuloistaan kotimaiseen ohjelmatuotantoon. On ilmeistä, että kehitys kulkee kohti erikoistuneita temaattisia televisiokanavia. Suunnittelukaudella maksutelevisiotoiminnan uskotaan yleistyvän. Internet tarjoaa televisiolle ja radiolle vaihtoehtoisen tai täydentävän jakelukanavan tietoyhteiskunnan palveluiden ja muun sisällön tarjoamiseksi. Tietoverkkojen kautta tarjotaan yhä enemmän sisältöjä, joita ei ole saatavissa muulla tavoin ja jotka on alun perinkin tuotettu tietoverkossa käytettäviksi. Tavanomaisten vastaanottomuotojen lisäksi kotitalouksille on alettu tarjota mahdollisuutta vastaanottaa televisiolähetykset myös laajakaistapalveluna. Uuden palvelun kehitystä on seurattava ja sen aiheuttamiin muutoksiin eurooppalaisessa ja kansallisessa lainsäädännössä on varauduttava. Turvallisen viestintäympäristön luominen ja verkossa tarjolla olevan laittoman ja haitallisen sisällön torjunta on yhä tärkeämpää. Laittomien sisältöjen torjunnassa tiukka lainsäädäntö ja tehokas valvonta ovat keskeiset työkalut. Lisäksi tulee harjoittaa aktiivista kansainvälistä yhteistyötä erityisesti poliisihallinnossa. Haitalliset sisällöt, jotka ovat sinänsä laillisia, mutta esimerkiksi lasten tai jonkin muun väestöryhmän kannalta vahingollisia, vaativat muita toimia. Tässä työssä ohjausvälineenä on ollut viranomaisten ja alan toimijoiden välinen keskustelu ja toimialan itsesääntely. Eräisiin ongelmiin voidaan puuttua myös sananvapauslainsäädännön avulla. Keinot säilyvät pääasiallisina keinoina myös suunnittelukaudella. Lainsäädännöstä ei kuitenkaan pidä tehdä sellaista, että se vaikeuttaa kohtuuttomasti myös sellaisten sisällöntuottajien toimintaa, joiden toimintaan ei liity mitään ongelmallista. Viestintäpolitiikan tulee olla teknologioihin nähden mahdollisimman neutraalia ja sen tulee vastata nopeasti kehittyvien markkinoiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Monikanavaympäristössä lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se synnyttää vaihtoehtoisissa verkoissa monipuolista sisältötarjontaa eikä vääristä teknologisesti epäneutraalilla tavalla kilpailua eri jakelukanavien kesken. Myös sisällön sääntelyssä kehityssuuntana on yhtenäinen toteutustavasta ja jakelukanavasta riippumaton sääntely. Se merkitsee mm. teknisen kehityksen vuoksi hankalaksi muuttuneen ohjelmiston käsitteen tarkistamista suunnittelukaudella. Televisio- ja radiotoiminta on Suomessa muiden maiden tavoin varsin pitkälle säänneltyä muissa verkoissa tarjottuihin palveluihin nähden. Viestintäpoliittinen pyrkimys on, että sääntely yhdenmukaistuu. Tavoitteena on, että yhdenmukaistuminen ei merkitse verkkoviestinnän sääntelyn tiukentumista, vaan televisio- ja radiotoiminnan sääntelyn kevenemistä. Viestinnän uusien muotojen sääntely perustuu pitkälti toimialan itsesääntelyyn. Näitä periaatteita noudatetaan myös linjattaessa kansallisia kantoja Euroopan unionin päätöksentekoon ja toimintaan. Suunnittelukaudella Euroopan komissio seuraa tarkasti digitaalisen television käyttöönottoa ja kehitystä yhteisössä. Televisiotoimintaa sääntelevää televisiodirektiiviä tarkastellaan suunnittelukauden aikana viestintämuotojen lähentymiskehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio myös tarkkailee vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen kehitystä ja yhteentoimivuutta Euroopassa ja voi tarvittaessa esittää näkemyksiä yhteisen eurooppalaisen standardin käyttöön ottamisesta. Suomi tukee digitaalista televisiotoimintaa edistäviä aloitteita sekä yhteisen lähetysstandardin käyttöönottamista, jos eurooppalaisten televisiopalvelujen kehitys sitä vaatii. Televisio- ja radiotoiminnan erityissääntelystä ja televisio- ja radiotoiminnan toimiluvista ei voida ainakaan vielä suunnittelukaudella luopua, koska toimintaan käytettäviä taajuuksia on yhä kysyntää vähemmän. Sananvapaussyistä on kuitenkin välttämätöntä kehittää toimilupajärjestelmää keveämmäksi ja mahdollisuuksien mukaan oikeusharkintaiseksi. Toimilupajärjestelmän tavoitteiden toteutumiseksi ohjelmistotoimilupien haltijoiden määräysvallan muutoksia seurataan tarkasti ja saatetaan muutokset toimilupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Kilpailu kiristyy myös mediamarkkinoilla. Viestintäyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhteensulautumisia ja muita omistusjärjestelyitä. Viestintäyritysten haasteena on rakentaa palveluja ja ansaintamalleja, joilla palveluita voidaan tarjota kannattavasti. Suomalaisia viestintäyrityksiä siirtyy ulkomaiseen omistukseen ja vastaavasti suomalaiset yritykset laajenevat ulkomaille. Jokaisen yrityksen on arvioitava uudelleen liiketoimintamallinsa, panostettava entistä Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 14

enemmän tuotekehitykseen ja verkotuttava kansainvälisesti. Toisaalta viestintätekniikan kehitys avaa mahdollisuuksia aikaisempaa pienemmille yrityksille, kansalaisjärjestöille ja muille vastaaville tahoille. Ne voivat tarjota sisältöpalveluja pienin jakelukustannuksin, tarvittaessa jopa maailmanlaajuisesti. Tietoyhteiskuntakehitys tekee siten mahdolliseksi laajentaa sananvapautta sekä edistää moniarvoista kulttuuria ja kansalaisten hyvinvointia. Lainsäädännöllä ei tule luoda tarpeettomia hidasteita tälle kehitykselle, vaan nykyisiäkin esteitä on poistettava sen tieltä. Toimilupapolitiikalla ja omistusjärjestelyiden valvonnalla huolehditaan siitä, että yritysten omistusjärjestelyt eivät vaaranna kansallisen viestintäpolitiikan pyrkimyksiä turvata sananvapaus, tasa-arvo ja viestinnän monipuolisuus. Yleisradio Oy:n harjoittaman televisio- ja radiotoiminnan julkisen palvelun ja yhtiön toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa on tärkeä osa suunnittelukauden viestintäpolitiikkaa. Haasteena on huolehtia julkisen palvelun rahoituksesta ja Yleisradio Oy:n kehitysedellytysten varmistamisesta siten, että ohjelmistotarjonta täyttää julkisen palvelun velvoitteet ja samalla säilyttää riittävät katsoja- ja kuulijaosuudet. Syksyllä 2004 päättyneen parlamentaarisen selvitystyön pohjalta arvioidaan televisio- ja radiotoiminnan kehittämistä suunnittelukaudella ja saatetaan arvion vaatimat toimet voimaan suunnittelukauden alussa. Yleisradio Oy:n vaihtoehtoisten rahoitustapojen selvittämistä jatketaan. Digitaalinen televisio etenee nopeasti. Yleisradio Oy:n päätöksen mukaan yhtiö siirtyy kokonaan digitaaliseen televisiojakeluun 31.8.2007. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti hallitus toimii saman aikataulun mukaisesti. Maanpäällisten digitaalisten televisiolähetysten vastaanottoon tarkoitettuja vastaanottolaitteita (digisovitin tai digitaalinen televisiovastaanotin) oli syksyllä 2004 noin 20 prosentilla kotitalouksista. Laitetarjonta on laajentunut, laitteiden hintataso laskenut ja tietoisuus uusista palveluista lisääntynyt, minkä vuoksi digitaalinen vastaanotto on takeltelevan alun jälkeen alkanut yleistyä vahvasti. Digitaalinen verkko kattoi loppuvuodesta 2004 jo 94 prosenttia maan kotitalouksista. Tavoitteena on, että verkko kattaa koko maan vuoden 2005 lopussa. Yleisradio Oy:n ja Suomessa toimivien televisioyritysten keskeinen lähivuosien haaste on jakeluverkkojen nopea digitalisointi ja uudet jakelukanavat. Siirtyminen kokonaan digitaaliseen lähetystoimintaan luo edellytyksiä innovatiivisten palveluiden synnylle. Lähetysverkkojen digitalisoituessa suunnittelukaudella tulee ajankohtaiseksi myös Ruotsin television (SVT) ohjelmien jakelun järjestäminen. Kysymystä käsitellään osana Pohjoismaiden keskinäistä televisio-ohjelmien jakelujärjestelyä. vuosi YLE YLE YLE YLE YLE YLE MTV3 Nelonen Subtv TV1 TV2 FST 24 Teema FST-D 1994 82 57 67 1995 86 63 76 1996 88 68 86 1997 104 75 103 59 1998 109 78 108 70 1999 102 75 16 105 83 2000 107 78 18 101 90 49 2001 106 78 18 46 37 20 97 86 2002 108 80 18 71 46 40 83 85 59 2003 105 84 18 79 49 38 87 89 72 Ohjelmat tuntia viikossa. Lähde: Tilastokeskus Televisiokanavien viikoittaiset ohjelmatunnit 1994 2003. Kotitalouksista noin puolet vastaanottaa televisiolähetyksensä kaapelitelevisioverkon kautta. Kaapelitelevisioliittymien myynti on vilkastunut, koska verkossa voidaan tarjota myös laajakaistaliittymiä. Lähes kaikki kaapelitelevisioverkot on kunnostettu siten, että niiden kautta voidaan välittää myös digitaalisia televisiolähetyksiä. Maanpäällisesti jaettavien kanavien lisäksi verkoissa jaetaan digitaalisessa muodossa naapurimaiden yleiskanavien lisäksi myös kymmenittäin satelliittikanavia. Kaapelitelevisiotoiminnan arvioidaan kehittyvän edelleen myönteisesti. Digitaalinen radio 6 ei toistaiseksi ole merkittävästi edennyt. Etelä-Suomen kattavassa digitaalisessa radioverkossa välitetään vain Yleisradio Oy:n lähetyksiä. Digitaalisessa televisioverkossa radio-ohjelmia lähettävät Yleisradio Oy:n lisäksi myös eräät kaupalliset toimijat. Toimiluvanvaraisen radiotoiminnan toimilupien voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa. Parhaillaan on käynnissä selvitystyö siitä, miten toimiluvanvaraisen radiotoiminnan pelisääntöjä voitaisiin selkeyttää ja toimintaedellytyksiä parantaa. Kaikkien toimiluvanvaraisten radiotoimilupien voimassaolo päättyy vuonna 2006, ja suunnittelukauden alussa myönnetään toimiluvat radioille, jotka aloittavat toimintansa vuonna 2007. Toimiluparatkaisulla pyritään monipuolistamaan radio-ohjelmistojen tarjontaa. Uusien viestintämuotojen nopea kehitys ei ole toistaiseksi vaikuttanut sanoma- ja aikakauslehdistön eikä laajemminkaan graafisen viestinnän asemaan. Pitkällä aikavälillä sähköisen viestinnän kehitys ja kulutustottumusten muutokset näkyvät kuitenkin myös lehdistön toimintaedellytyksissä ja mahdollisuuksissa. Erityisesti lasten ja nuorten saaminen lehdistön kuluttajiksi on haasteellista. Suomalaisen sisältötuotannon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lehdistön sisältö- ja liiketoimintaosaaminen voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Median ja sisältöjen kehittämisessä tutkimus- ja ke- 6 Digital Audio Broadcasting (DAB) 15

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 hittämisrahoitusta suunnataan televisiotoiminnan toimintaedellytysten ja palvelukehityksen edistämiseen sekä julkisen palvelun televisiotoiminnan edellytysten varmistamiseen. Tutkimus- ja kehittämishankkeita suunnataan myös moniarvoisten ja sananvapautta edistävien sisältöjen saatavuuden varmistamiseen verkoissa sekä Internetin haitallisten sisältöjen vaikutusten ja laittomien sisältöjen torjuntaan. Median toiminta on turvattava myös poikkeusoloissa, ja siksi viestintäverkkojen toiminta varmistetaan asianmukaisesti. Sääntelyllä huolehditaan myös siitä, että viranomaisten tiedotustoiminta onnistuu kaikissa oloissa. Luottamus sähköisiin palveluihin Painopiste: Tietoverkkojen avoimuuden ja yksityisyyden suojan edistäminen sekä luottamusta tukevien innovaatioiden edistäminen Toimintalinja: Suomesta kehitetään tietoturvallinen yhteiskunta ja varmistetaan kansalaisten, elinkeinoelämän ja julkishallinnon luottamus tietoyhteiskunnan palveluiden käytettävyyteen, turvallisuuteen ja tietosuojaan. Lisäksi edistetään hankkeita, joilla pyritään parantamaan tietoturvaa koko Euroopan unionissa. Tietoyhteiskunta perustuu uuteen teknologiaan, uusiin toimintatapoihin ja uuteen osaamiseen. Uuteen sopeutuminen ja totutuista toimintatavoista luopuminen aiheuttaa kansalaisissa ja yrityksissä epävarmuutta ja levottomuutta, jos uusiin välineisiin ei luoteta. Luottamus siihen, että palveluita voi käyttää turvallisesti ja että käyttäjän yksityisyyttä kunnioitetaan ovat välttämättömiä suotuisalle tietoyhteiskuntakehitykselle. Suunnittelukaudella luottamuksen merkityksen arvioidaan nousevan keskeiseksi tekijäksi tietoyhteiskuntakehityksen mahdollistajana. Tietoturvallisuus toteutuu ympäristössä, jossa eri muodoissa olevat tiedot, palvelut, järjestelmät ja tietoliikenne on suojattu niihin kohdistuvilta uhilta, joita ovat mm. palvelun käyttäjän henkilökohtaisen yksityisyyden loukkaukset, roskaposti, tietokonevirukset, verkkoterrorismi ja ääritapauksessa elektroninen sodankäynti. Uhat voivat ulottua tietoverkkojen avulla silmänräpäyksessä kaikkialle. Tietoturvallisuuden korostuva merkitys tietoyhteiskunnassa tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Oikein toteutettuna tietoturva lisää yksilön toimintavapautta, antaa elinkeinoelämälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tehostaa liiketoimintaa ja Sähköpostivirukset haitanneet kotikoneen toimintaa viimeisen puolen vuoden aikana. Tietoturvallisuuden välineet yrityksissä. 18 39 v. 40+ v. ei kertaakaan 74,5 65 kerran tai pari 15,4 15,6 useammin 7,4 10,8 ei osaa sanoa 2,7 8,6 Osuus Internet-yhteyden omaavista keväällä 2004. % virustorjuntaohjelma 88 palomuuri 73 varmuuskopiointi käyttöpaikan ulkopuolelle 40 turvattu palvelinyhteys 34 Osuus kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä keväällä 2004. alentaa ihmisten vuorovaikutuskustannuksia koko yhteiskunnassa. Tietoturvauhista tuli merkittävä avoimen tietoverkon sähköpostiliikennettä haittaava tekijä jo vuonna 2003. Haittaohjelmien vaikutus ulottui ensimmäistä kertaa sähköisiin pankkitoimintoihin, energianjakeluun ja liikenteen ohjausjärjestelmiin. Tietojärjestelmien integrointi keskenään ja niiden liittäminen avoimiin viestintäverkkoihin jatkuu suunnittelukaudella. Haittaohjelmat leviävät entistä nopeammin ja muuttuvat älykkäämmiksi. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu muuallakin kuin Suomessa kaikilla tasoilla. Tietoturvaongelmat ovat pysyvä osa sähköistä toimintaympäristöä ja vaikuttavat yhä enemmän myös yritysten perusliiketoimintoihin. Suunnittelukauden haasteena on tästä kehityksestä huolimatta säilyttää Internet avoimena ja käyttökelpoisena. Suunnittelukaudella toteutetaan ja kehitetään valtioneuvoston syyskuussa vuonna 2003 hyväksymää kansallista tietoturvastrategiaa. Sen avulla torjutaan tietoturvallisuuden uhkia ja hyödynnetään siihen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti normaali-, mutta myös poikkeusoloissa. Strategia antaa valtioneuvoston, elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten tietoturvallisuusponnisteluille yhteisen suunnan. Strategia on kansainvälinen edelläkävijä. Se on maailman ensimmäisiä hallituksen tietoturvapoliittisia linjauksia, joiden painopiste ei ole julkisen hallinnon toiminnan tai kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Strategian ydinajatus on rakentaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluiden käyttöön. Kansallisen tietoturvallisuusstrategian avulla Suomesta rakennetaan turvallinen tietoyhteiskunta. Strategian tavoitteena on Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 16

edistää kansallista ja kansainvälistä tietoturvallisuusyhteistyötä, edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia, parantaa tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvata perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma sekä lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa paransi merkittävästi vuonna 2004 voimaan tullut sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Tietoturvastrategian toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriötä avustaa tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Kokonaisvastuun lisäksi ministeriö ottaa tietoturvapolitiikan tavoitteet huomioon myös yleiseen tietoyhteiskuntapolitiikkaan osallistuessaan sekä laajakaistastrategian toteuttamisessa ja mediapolitiikassa. Suunnittelukauden alkuun mennessä kansallisen tietoturvastrategian toimeenpano saavuttanee osan tavoitteistaan. Liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston asema kansallisina tietoturvaviranomaisina on vakiintumassa ja neuvottelukunnasta alatyöryhmineen on tulossa merkittävä paikka alan toimijoiden uskottavalle näkyvyydelle. Tietoturvapäivä, kansallinen tietoturvatilannekuva ja kriittisen infrastruktuurin ryhmän toiminta alkavat saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä toimijoiden käyttäytymisessä että julkisuudessa. Suunnittelukaudella toiminta vakiinnutetaan ja tietoturvastrategian sisältöä arvioidaan uudestaan kehityksen sekä jo saavutettujen tulosten valossa. Tietoturvastrategian mukaisesti Viestintävirasto on kansallinen tietoturvaviranomainen, joka koordinoi tietoturvauhkiin varautumista 7 ja valvoo tietoliikenneturvallisuutta 8 sekä sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädännön ja viestintämarkkinalain noudattamista. Suunnittelukauden eurooppalaisessa tietoturvapolitiikassa pyritään siihen, että Euroopassa omaksutaan Suomen tietoturvastrategian mukainen ajattelutapa tietoturvan merkityksestä ja julkisen sektorin roolista sen toteuttajana. Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto käynnistää toimintansa vuoden 2005 alkupuolella. Suunnittelukaudella virasto vakiinnuttaa toimintansa ja päätetään sen tehtävien hoidosta vuoden 2009 jälkeen. Tietoturvakysymykset ovat viestintäpolitiikan painopiste Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006. Yksityisyyden suojasta on muodostumassa laajemmin tiedostettu perusoikeus. Kansalaisista kerätään kasvavassa määrin tietoa, jota vaihdetaan käyttäen apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Tietoyhteiskunnan palveluiden käyttäjien luottamusta ja yksityisyyden suojaa paransi merkittävästi vuonna 2004 voimaan tullut sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Lain tavoitteena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää sähköisen viestinnän tietoturvaa ja monipuolisten sähköisen viestinnän palvelujen tasapainoista kehittymistä. Suunnittelukaudella lain vaikutuksia arvioidaan ja sitä kehitetään tarvittavalla tavalla. Tavoitteena on, että yksityisyyden korkea suoja säilyy tekniikan kehittyessä, eikä lainsäädäntö tarpeettomasti rajoita liiketoimintaa. Poliisin vaatimusten saada viestintäverkossa syntyviä henkilötietoja käyttöönsä rikosten ehkäisemiseksi ja rikostutkinnan avuksi arvioidaan jatkuvan suunnittelukaudella. Euroopan unionissa tehtäneen asiaa koskevia päätöksiä suunnittelukauden alkupuolella. Laajalla tietojen tallentamisella voi olla sähköisten palveluiden käyttöä ehkäisevää vaikutusta. Se aiheuttaa myös kustannuksia teleyrityksille. Samanlaisia vaikutuksia ihmisten kokemalle yksityisyyden suojalle seuraisi siitä, että tekijänoikeusjärjestöjen vaatimuksesta vertaisverkkopalveluiden 9 käyttöä alettaisiin järjestelmällisesti seurata. Liikenne- ja viestintäministeriö varautuu omalta osaltaan pitämään lainsäädäntöä ajan tasalla kehityksen vaatimalla tavalla. Erilaiset seurannan ja tunnistamisen menetelmät kehittyvät nopeasti. Kertakäyttösalasanoihin perustuvat pankkitunnisteet tulevat suunnittelukaudella nykyistäkin laajempaan käyttöön verkkopankkien lisäksi sähköisillä kauppapaikoilla ja hallinnon sähköisissä palveluissa. Muiden tunnistamismenetelmien käyttöönoton arvioidaan olevan maltillista, vaikka ns. julkisen avaimen järjestelmiin 10 perustuvien sirujen lisääminen luottokortteihin luo mahdollisuudet laajemmalle vahvan tunnistuksen käytölle. Tiedonsiirron ja kuvantamismenetelmien edelleen kehittyminen luo potentiaalin erityisesti passiivisten biometristen tunnistamisjärjestelmien (esim. kasvokuvan tunnistavat yleisökamerat) kokeiluille. Nopea tekniikan kehitys tuo muitakin uusia palveluita markkinoille. Muun muassa radiotaajuustunnistus 11 tekee mahdolliseksi seurata ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Sitä voidaan soveltaa monin tavoin tavaraliikenteen logistiikasta ihmisten kulunvalvontaan. Uusista tekniikoista saattaa aiheutua yksityisyyden suojaa koskevia lainmuutostarpeita. Myös esineiden tunnistamistekniikka kehittyy suunnittelukaudella. Tavaroihin ja muihin kohteisiin kiinnitettävät tunnisteet (tagit) avaavat matkapuhelimen käyttäjille uusia palveluita. Niillä voi olla vaikutusta myös palvelun käyttäjän yksityisyyden suojaan. Suunnittelukaudella pidetään lainsäädäntöä ajan tasalla ja osallistutaan aktiivisesti tunnistamista koskevaan yhteistyöhön Euroopan unionissa. Tietoturvan ja tietosuojan kehittämisessä keskeisiä asioita tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamisessa ovat tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmista- 7 Computer Emergency Response Team (CERT) 8 Communications Security (COMSEC) 9 Peer to peer -palvelut 10 Public Key Infrastructure (PKI) 11 Radio Frequency Identification (RFID) 17

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 minen sähköisessä viestinnässä, sähköisen tunnistamisen ja varmennepolitiikan kehittäminen, kansalaisten ja yritysten tietoturvatietoisuuden ja -osaamisen edistäminen sekä kansallisen tietoturvastrategian toimeenpano. Lisäksi suunnittelukaudella on tarkoitus toteuttaa ohjelma luottamuksesta ja tietoturvasta sähköisissä palveluissa. Tietoturvan ja yksityisyyden varmistaminen on tärkeätä jo normaaliaikana. Poikkeusoloissa turvalliset verkot ovat yhteiskunnan toimintaedellytyksille välttämättömiä. Varautuminen poikkeusoloihin merkitsee toimenpiteitä jo normaaliolojen aikana. Toimenpiteet kohdistuvat niin viestintäverkkoihin ja -palveluihin kuin tietoteknisiin järjestelmiinkin. Postitoiminta Painopiste: Postin yleispalvelun tarjontaedellytysten varmistaminen. Toimintalinja: Lainsäädännöllä turvataan hyvälaatuiset ja kohtuuhintaiset postipalvelut kaikille koko maassa. Postitoimintaa kehitetään ottaen huomioon asiakkaiden muuttuvat tarpeet, teknologian kehitys ja kilpailu. Postipalvelut ovat tärkeitä myös tietoyhteiskunnassa, sillä ne tarjoavat fyysisen jakelukanavan esimerkiksi verkkoliiketoiminnan tarpeisiin. Postipalvelut mielletään osaksi yhteiskunnan perusrakennetta, jonka toiminnalla on vaikutuksia alueelliseen tasa-arvoon, talouskasvuun ja työllisyyteen. Suomalaisen postitoiminnan vahvuutena on palvelujen korkea laatu ja tehokkuus. Postitoiminnassa tarvitaan tehokkaita toimintamalleja, jotta koko maan kattavalle palvelujen tarjonnalle turvataan taloudelliset edellytykset toimia. Kilpailun mahdollistavasta lainsäädännöstä huolimatta postipalvelujen tarjonta on edelleen yksinomaan Suomen Posti Oyj:n vastuulla. Kilpailevaa kirjelähetysten jakelu- ja välitystoimintaa ei ole toistaiseksi syntynyt. Globalisaatio, sähköisen viestinnän innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat vahvasti myös postipalveluiden kysyntään ja tarjontaan lähivuosina. Perinteinen posti vähenee ja kirjeviestinnän kilpailu sähköisen viestinvälityksen kanssa kovenee. Uhkana on, että toiminta muuttuu kannattamattomaksi ja toimialan kehitys pysähtyy, jos toimiala ja sen sääntely eivät pysty vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Markkinoiden muuttuessa perinteisten postiyritysten toiminta laajentuu uusille liiketoiminta-alueille. Postipalvelut kehittyvät yhä enemmän tieto- ja materiaalivirtojen hallintalogistiikan suuntaan. Tietoyhteiskuntakehitys tarjoaa postitoimialalle mahdollisuuden vastata entistä paremmin käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tehostaa toimintaa. Tietoyhteiskuntakehitys tarjoaa postitoimialalle mahdollisuuden vastata entistä paremmin käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tehostaa toimintaa. Tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita käytetään hyväksi postipalvelun tuotannossa. Postipalvelu voidaan antaa kokonaankin sähköisessä muodossa käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Markkinoiden muuttuessa nousee esille myös se, miten varmistetaan tasapainoinen kilpailu toimiluvanvaraisen ja muun, sääntelemättömän toiminnan kesken. Suunnittelukauden haaste on turvata tasa-arvoinen, perinteinen postipalvelu yhteiskunnan vaatimassa laajuudessa olosuhteissa, joissa kirjeviestintä vähentyy ja muuttaa muotoaan sähköiseksi. Samalla on onnistuttava luomaan edellytykset tasapainoiselle kilpailulle sekä toimialan kehittymiselle ja kilpailukyvylle. Uudistettu postipalvelulaki tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Postipalveluiden laatustandardin muuttamista koskeva muutosesitys annettiin eduskunnalle vuonna 2004 12. Toimialan ja asiakastarpeiden kehitystä seurataan tarkasti ja lainsäädäntöä kehitetään siten, että postin yleispalvelun taso säilyy ja sen tarjoamisen taloudelliset edellytykset varmistetaan. Euroopan komissio selvittää kunkin jäsenvaltion osalta niitä vaikutuksia, joita postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisellä toteuttamisella vuonna 2009 mahdollisesti on postitoiminnan yleispalveluun. Tämän selvityksen pohjalta komissio antanee suunnittelukauden puolivälissä raportin ja tekee ehdotuksia postipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi unionissa vuoteen 2009 mennessä. Postitoiminnan kehittämisessä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta suunnataan toimialan seurantaan sekä yleispalvelun edellytysten varmistamiseen. Viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikka 18 12 HE laiksi postipalvelulain muuttamisesta (241/2004)

Rahoitus Viestintäviraston menojen rahoittamiseksi peruslaskelmaan on sisällytetty vuosittain 3 816 miljoonan euron nettomääräraha. Mikäli postipalvelulain (313/2001) 31 :n mukainen valvontamaksu tulkitaan veroluonteiseksi maksuksi, tulee viraston nettomenokehystä lisätä 1,232 miljoonalla eurolla, jolloin kehys olisi 5,048 miljoonaa euroa. Tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi hallinnonalan virastot ja laitokset käyttävät määrärahojaan erilaisiin kehittämishankkeisiin. Hallituksen nimeämään tietoyhteiskuntaohjelmaan ministeriön pääluokasta on tarkoitus osoittaa rahoitusta seuraavasti: Tutkimus ja kehittäminen (31.01.22): Tietoyhteiskuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin määrärahasta arvioidaan käytettävän vuonna 2005 1,4 miljoonaa euroa, vuonna 2006 1,3 miljoonaa euroa sekä vuonna 2007 0,3 miljoonaa euroa. Sanomalehdistön tuki (31.72.41): Määräraha vuonna 2005 on 13 614 000 euroa. Tukea on tarkoitus suunnata entistä enemmän nykyisestä lehdistön kustannusten alentamiseksi osoitetusta ja puolueiden lehdille osoitetusta tuesta yleisempään lehdistön kehittämistukeen. Kehittämishankkeiden osuutta ei ole mahdollista etukäteen arvioida. Myös viranomaisverkko VIRVEn kustannusten kattamista tuetaan (31.72.42). Verkon rahoituksen tukemiseen varaudutaan siltä osin kuin asiakkailta perittävällä rahoituksella ei voida kattaa kustannuksia käyttäjämäärän alhaisuudesta johtuen. Alijäämätuen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2006 5,2 miljoonaa euroa, vuonna 2007 5,2 miljoonaa euroa, vuonna 2008 4,5 miljoonaa euroa. Investointituen tarve on vuonna 2006 kaksi miljoonaa euroa, joka on vuodelta 2005 käyttämätöntä ja seuraavalle vuodelle siirrettävää rahoitusosuutta. Lisäksi investointitukea tarvitaan vuonna 2006 viisi miljoonaa euroa. 19

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2009 Liikennepolitiikka Lähtökohdat suunnittelukauden toiminnalle Toimintaympäristön haasteet Globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii logistiikan tehokkuuden parantamista. Suomalaisten yritysten kannalta ongelmallista on päämarkkina-alueiden etäisyys ja luonnonolosuhteet, jotka aiheuttavat suuret kuljetuskustannukset kilpailijamaihin verrattuna. Siksi suomalaisilla yrityksillä on oltava käytettävissään sujuvat, toimintavarmat ja kohtuuhintaiset infrastruktuuri- ja kuljetuspalvelut. Valtioneuvoston selvityksessä Suomi maailmantaloudessa esitetään, että liikenneväyläinvestoinneissa tulisi asettaa etusijalle Suomen kansainvälistä kilpailukykyä parantavat hankkeet. Venäjän ja Aasian maiden taloudellinen kehitys sekä näiden maiden ja EU:n välinen kasvava kauppa avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaiselle kuljetus- ja logistiikka-alalle. Itämeren alueella Suomen tavoitteena on säilyttää logistinen kilpailuasemansa Venäjälle ja Venäjältä suuntautuvissa kuljetuksissa huolimatta EU:n laajentumisen aiheuttamasta lisääntyneestä kilpailusta. Kuljetusvaatimukset muuttuvat. Erityisesti uudet talouskasvun vauhdittajina olevat teollisuuden alat vaativat nopeaa, täsmällistä, perilläoloaikaan entistä kiinteämmin sidottua kuljetusta. Lisäksi perusteollisuuden kuljetuksilta vaaditaan entistä suurempaa luotettavuutta. Liikenne- ja kuljetuspalvelujen käyttäjät ja tilaajat tarvitsevat ajantasaista tietoa, jota on mahdollista tarjota uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Kuljetuksissa yleistyvät pienerätoimitukset sekä tuotantoelämän varastoinnin vähenemisen seurauksena että yritysten ja kuluttajien välisen sähköisen kaupankäynnin lisääntyessä. Tämä kasvattaa erityisesti tieliikennettä. Kuljetusintensiivisen teollisuustuotannon kasvun arvioidaan nopeutuvan, mikä johtaisi kuljetusten määrän kasvuun. Venäjän-kuljetukset muodostavat merkittävän osan rautateiden kuljetuksista, ja Venäjän talouden kasvun arvioidaan lisäävän myös näitä kuljetuksia. Pitkällä aikavälillä kuljetukset eivät enää seuranne kiinteästi kokonaistalouskasvua, kun talouden arvioidaan kasvavan informaatioteknologian ja muiden uusien teknologioiden sekä palvelujen varassa. Väestön ikääntyminen ja elämäntapojen muutokset merkitsevät nykyistä vähemmän aikaan sidottua ja usein erityislaatua tai -palvelua vaativaa liikkumista. Liikennepolitiikka 20