Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HAPPOPEITTAUS Tiivistelmä Metallien peittauksella tarkoitetaan rasvanpoiston jälkeen pinnalle jäävien oksidien ja metallisten epäpuhtauksien poistoa happokylvyssä. Osa metallin pinnalla olevista epäpuhtauksista liukenee happoon, osa saadaan irrotettua vedynkehityksen avulla. Termillä dekapointi tarkoitetaan kevyttä peittausta, jolla pinta aktivoidaan ennen pinnoitusta. Peittaushappoina käytetään rikki-, suola-, fosfori-, typpi-, fluorivetyhappoa tai näiden seoksia. Happojen käsittelyn yhteydessä on olemassa erityinen tapaturmavaara niiden syövyttävyyden takia. Käsittelyn yhteydessä saattaa syntyä roiskeita, jotka ovat erittäin vaarallisia silmiin ja iholle osuessaan. Lisäksi saattaa muodostua sumua ilmaan sekä suola-, typpi- ja fluorivetyhappoa käsiteltäessä myrkyllisiä kloori-, typpi- ja fluorikaasuja. Soveltuvina torjuntakeinoina voidaan pitää tehokasta yleisilmanvaihtoa, peittausaltaiden reunaimuja tai ilmaverhoja, peittausaltaiden kattamista kannella tai esim. muovipalloilla. Ruiskupeittaus on tehtävä hyvin ilmastoidussa, muista työtiloista eristetyssä tilassa. Happojen haihtumista ilmaan voi vähentää käyttämällä laimeita peittausliuoksia, tällöin peittausaika vastaavasti pitenee. Työskenneltäessä happojen kanssa ja erityisesti käsiteltäessä fluorivetyhappoa on huolehdittava, että suojakäsineet ovat ehjät ja että niissä ei ole pieniäkään reikiä, joista happoa voi päästä iholle. Työtehtävän kuvaus Peittaukseen käytetään yleensä epäorgaanisia happoja, jotka liuottavat metallin pinnasta valssihilsettä ja ruostetta, mutta eivät perusmetallia. Alumiinin peittausliuokset ovat yleensä emäksisiä. Peitattavat kappaleet voidaan upottaa happoaltaaseen, mutta pieniä alueita kuten hitsaussaumoja voidaan peitata myös sivelemällä hyytelömäistä peittaustahnaa tai ruiskuttamalla peittausainetta. Peittausaika on yleensä lyhyt, alle 10 min. Peittauksen jälkeen kappaleet huuhdellaan ja happojäämät neutraloidaan emäksisellä liuoksella. Metallin pinta voidaan puhdistaa myös elektrolyyttisellä peittauksella, jossa peittausliuokset ovat samoja kuin normaalipeittauksessa. Puhdistettava kappale on kytketty joko anodiksi tai katodiksi. Elektrolyyttisessä peittauksessa muodostuu vetykaasua. Kylvyn väkevyys vaikuttaa peittausaikaan. Hapon valintaan vaikuttavat poistettavan epäpuhtauden luonne, käsiteltävien kappaleiden laatu ja määrä, peittauksen jälkeinen käsittely, käytettävissä olevat laitteet ja jätevesien käsittely jne. 1/8
Happopeittauksessa käytettävät kemikaalit Tavallisimmat peittauksessa käytetyt hapot ovat rikkihappo, suolahappo ja fosforihappo mutta myös typpihappoa, fluorivetyhappoa ja orgaanisia happoja käytetään. Lisäksi käytetään em. happojen seoksia. Peittaushapot ovat laimennettuja vesiliuoksia, joissa on lisäksi kostutusaineita ja metallin syöpymistä estäviä inhibiittejä. Suolahappo Suolahappo on kaasumaisen kloorivedyn vesiliuos, jossa kloorivedyn pitoisuus on korkeintaan 37 % Väkevä happo laimennetaan käyttöväkevyyteen, 1-15 % liuokseksi. Peittausliuoksessa on lisäksi syöpymistä estäviä inhibiittejä ja kostutusaineita. Inhibiitit ovat yleensä amiineja tai nitraatteja. Metallin käsittelyaika on 0,5-5 minuuttia, ja peittauskylpy on yleensä huoneenlämpötilassa, koska kloorivety haihtuu helposti ilmaan. Suolahappoliuoksilla peitataan mm. rautaa, terästä, sinkkiä ja seostettuja materiaaleja Rikkihappo Väkevä rikkihappo (esim. 92 %) laimennetaan käyttöväkevyyteen, joka on 1-25 %. Peittausliuos sisältää myös inhibiittejä. Metallin upotusaika on yleensä alle 10 min. ja happokylvyn lämpötila huoneenlämpöisestä aina 85 C:een Rikkihapolla peitataan mm. rautaa, terästä, sinkkiä (1 %), kuparia ja kupariseoksia Fosforihappo Väkevä fosforihappo (70-80 %) laimennetaan käyttöväkevyyteen, joka on 15-20 % Peittauskylvyn lämpötila on tavallisesti 50-80 C Fosforihapolla voidaan peitata esim. terästä Typpihappo-fluorivetyhapposeokset Typpihapon pitoisuus peittausliuoksessa on välillä 10-30 % ja fluorivetyhapon 1-4 % Peittausliuos voi sisältää myös lisäaineita kuten kostutusaineita ja säästöpeittausaineita Happoseosta käytetään mm. - ruostumattoman teräksen peittaukseen, tällöin pinta passivoidaan peittauksen jälkeen 40 til-% typpihappoliuoksella - alumiinin peittaukseen 2/8
Työhygieenisissä selvityksissä todetut merkittävimmät kemialliset altisteet Altiste (CAS nro) Kloorivety (7647-01-0) Rikkihappo (7664-93-9) Rikkidioksidi (7446-09-5) Fluorivety (7664-39-3) Typpihappo (7697-37-2) Typpimonoksidi (10102-43-9) Typpidioksidi (10102-44-0) Fosforihappo (7664-38-2) R- lausekkeet HTP 2007 (8 h) (mg/m 3 ) 7,6 Mitattuja ilmapitoisuuksia R:23-35 0,02-11 mg/m 3 (vedetön) (HTP 15min ) R:35 0,2 0,16-0,22 mg/m 3, kun reunaimu ja kylvyn t=60 C. Koteloidun altaan vieressä <0,02 mg/m 3 R:23-34 2,7 R:26/27/28-35 1,5 (iho) Pensselipeittaus 0,03 mg/m 3 Ruiskupeittaus 1-10 mg/m 3 Kastopeittaus < 0,2-4,9 mg/m 3 R:8-35 1,3 Ruiskupeittaus 3-5 mg/m 3 Pensselipeittaus < 0,02-0,04 mg/m 3 31 Ruiskupeittaus 6-70 mg/m 3 R:26-37 5,7 6-60 mg/m 3 peittaus happoseoksilla, jossa typpihappoa R:34 1 <0,02-0,48 mg/m 3 Altistumisen tekninen torjunta Kotelointi, reunaimu tai ilmaverho (puhallus/imu). Peittausaltaat voidaan kattaa kannella tai esim. muovipalloilla. Kansi pidetään kiinni peittauksen aikana. Ruiskupeittauspiste on eristettävä muista työtiloista ja se on varustettava tehokkaalla poistolla. Suojautuminen: hapon (emäksen) kestävät suojavaatteet, saappaat, suojakäsineet (kumiset tai muoviset), roiskeilta suojaava kasvojen ja silmien suojain. Jos happosumun pitoisuus ilmassa on korkea, on käytettävä kasvot suojaavaa hengityksensuojainta. Happojen ja emästen käsittelyssä on aina olemassa vakava tapaturmavaara, koska aineet ovat voimakkaasti syövyttäviä. Liuoksia laimennetaessa, upotettaessa ja nostettaessa metallikappaleita ja jätevesien käsittelyssä voi syntyä roiskeita. Fluorivetyhappo on yksi voimakkaimmista hapoista. Sen joutumista iholle tulee välttää kaikin keinoin, koska iholle joutuessaan se tunkeutuu syvälle ihoon ja kudoksiin, eikä sitä voi huuhdella vedellä pois. Jo vähäisen fluorivetyhappomäärän joutuminen iholle voi olla hengenvaarallista. Peittausaltaista voi vapautua ilmaan happosumua, happojen hajoamistuotteita kuten vetyä, typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO 2 ). Kloorivety ja fluorivety ovat kaasuja ja haihtuvat helposti vesiliuoksista. Rikkihappo- ja typpihappopitoisuus ilmassa voi olla merkittävä ruiskupeittauksessa ja kun peittauskylpy on kuuma. Peitattaessa typpihapolla tai tätä sisältävillä happoseoksilla, ilmaan voi vapautua typenoksideja, erityisesti typpidioksidia, merkittävinä pitoisuuksina. Happoista voi vapautua vetyä niiden reagoidessa metallien kanssa. Työterveyslaitoksen vuosina 1994-2003 peittaustyössä tutkimista ilman epäpuhtauksien mittaustuloksista - 6 % ylitti kloorivedyn HTP-arvon - 15 % ylitti fluorivedyn HTP-arvon - 15 % ylitti typpihapon HTP-arvon 3/8
- 12 % ylitti rikkihapon HTP-arvon radio- ja elektroniikkateollisuudessa ja 15 % metallituotteiden valmistuksessa - kaikki fosforihappopitoisuudet olivat alle 50% HTP-arvosta - 15 % ylitti typpidioksidin HTP-arvon Osa mittaustuloksista edustaa työpäivän keskiarvopitoisuutta ja osa kuvaa happojen pitoisuutta työilmassa peittausksen aikana. Peittaajien virtsan fluoridipitoisuus on ollut keskimäärin 23 µmol/l (suurin arvo 42 µmol/l) Työterveyslaitokselle tutkittaviksi lähetetyissä näytteissä (n=4) oli alle työssään altistumattomien henkilöiden viiteraja-arvon, joka on 100 µmol/l. Peittaushappojen ja typpidioksidin pitoisuus ilmassa voi olla korkea, moninkertaisesti yli HTP:n ruiskutettaessa peittaushappoja ja kastopeittauksen aikana, jos ilmanvaihto on puutteellinen. Jos peittausliuosta roiskuu tai valuu lattioille runsaasti, veden haihduttua lattialle voi kertyä liuenneita metalleja ja happojen suoloja sisältävää pölyä. Happojen reagoidessa metallien kanssa ilmaan vapautuu vetyä. Jos vetykaasua kertyy kannen alle tai koloihin, se voi helposti räjähtää esim. kipinän vaikutuksesta. Asioita, joihin työpaikalla tulee kiinnittää huomiota q Onko työpaikalla ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelo? q Onko työnantaja tehnyt työpaikan riskinarvioinnin ja onko se kirjallisesti saatavilla? q Onko työntekijöiden koulutuksesta/opastuksesta huolehdittu? Peittausaineita saavat käsitellä vain henkilöt, joitka on perehdytetty työhön ja jotka tuntevat mahdolliset vaarat q Onko työntekijöille annettu tietoa kemikaalivaaroista ja ensiaputoimenpiteistä happoroiskeiden käsittelyyn? q Onko työtilassa hyvä yleisilmanvaihto ja tuodaanko sinne riittävästi korvausilmaa? q Onko peittausaltaissa toimivat reunaimut tai ilmaverho (imu+puhallus) q Onko altaissa kannet tai muu kate? Jos on käytetäänkö niitä? q Onko happoaltaiden ja putkien ympärillä suoja-altaat onnettomuustilanteiden varalle? q Liittyykö happojen annosteluun ja laimennukseen roiske- tai onnettomuusvaaraa? q Työalueella tulee olla hätäsuihku ja silmähuuhtelupaikka! q Laimennettaessa rikkihappoliuos tulee lisätä sekoittaen veteen. Koskaan ei saa kaataa vettä rikkihappoliuokseen. q Onko ihon ja hengitysteiden suojauksesta huolehdittu kaikkien altistavien työvaiheiden aikana? q Ovatko suojaimet soveltuvia kyseessä oleville altisteille ja suojausteholtaan riittäviä? q Ovatko suojakäsineet ehjät (erityisen tärkeää käsiteltäessä fluorivetyhappoa) q Onko suojainten säilytykselle asianmukaiset tilat? q Ovatko jätteiden säilytystavat, varastointi ja hävitys asianmukaisia?. q Onko työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä huolehdittu? q Onko VNa 576/2003 räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta otettu huomioon? 4/8
q Onko ympäristölainsäädäntö otettu huomioon: huuhteluvedet voivat sisältäää metalleja, joista osa on ympäristölle haitallisia? q Neutraloidaanko jätevedet? q Syöminen ja juominen työtiloissa on kielletty. q Onko työntekijöitä koulutettu onnettomuustilanteisiin? q Onko työntekijöiden alkuterveystarkastus tehty (ks. kohta "Terveystarkastukset")? q Esiintyykö työntekijöillä työhön liittyviä oireita, kuten ihottumaoireita tai hengitystieoireita? q Onko työpaikan ensiapuvalmiudesta huolehdittu? Ensiapuvälineiden joukossa on oltava voidetta fluorivetyhapon aiheuttamia syövytysvammoja varten (kalsiumglukonaattigeeli) ja happojen käsittelypaikalla on oltava sekä silmien että ihon vesihuuhtelulaitteet. Kemikaalialtistumisen arviointi Työntekijöiden altistumisen arviointi aloitetaan selvittämällä työtehtävät, työolosuhteet ja käytetyt kemikaalit ja tutustumalle niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin. Tarvittaessa voidaan tehdä altistumistasoa selvittäviä mittauksia. Työpaikan ilmasta voidaan mitata kaikkien peittauksessa käytettyjen happojen ja emästen pitoisuus, lisäksi altistumista fluorivetyhapolle voidaan tutkia määrittämällä fluoridin pitoisuus virtsassa. Mittaustarpeen ja vaarojen arvioinnista saa lisätietoa Työterveyslaitokselta. Kohonnut happojen pitoisuus ilmassa voidaan aistia nenän ja ylähengitysteiden ärsytyksenä. Kuitenkin suurehkotkaan typpidioksidipitoisuudet eivät ärsytä ylähengitysteitä ja varoita altistumisesta, täten ne voivat kulkeutua keuhkoihin merkittävässä määrin ja aiheuttaa suurina pitoisuuksina vakavia vaurioita ilman ärsytysaistimusta. Fluorivetyhapon joutuminen iholle on aina vaarallista ja vaatii välittömän ensiavun. Nuoria (alle 18v) työntekijöitä ei saa käyttää töihin, jotka voivat aiheuttaa hänelle terveyshaittaa (ks. laki 998/1993 nuorista työntekijöistä ja siihen liittyvä asetus 508/1986). Terveyshaittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon mm. suojainten käyttö. Ennen työn aloittamista on työnantajan tai oppilaitoksen tehtävä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle. Merkityksellisimmät kemikaalien aiheuttamat terveyshaitat Peittauksessa käytettävät hapot ja emäkset ovat voimakkaasti syövyttäviä ja ärsyttäviä aineita, jotka voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita ja onnettomuustilanteissa syövytysvammoja. Suurille ilmapitoisuuksille altistuminen onnettomuustilanteissa voi johtaa jopa keuhkopöhöön. Pitkäaikainen altistuminen vahvoille hapoille kuten rikkihapolle voi aiheuttaa hammaskiilteen vaurioita. Typen oksidit voivat akuuteissa suurissa altistumisissa (onnettomuustilanteissa) aiheuttaa viivästyneen keuhkopöhön ilman voimakasta ylähengitystieärsytystä. Matalilla pitoisuuksilla erityisesti astmaatikot ovat herkkiä saamaan hengitystieoireita typen oksidien vaikutuksesta. 5/8
Erityisesti fluorivetyhappo on hyvin voimakas happo, joka voi aiheuttaa vakavia iho ja silmävaurioita sekä hengitystieoireita. Katso tarkemmin OVA-ohje: fluorivety ja fluorivetyhappo. Rikkihappo on Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) toimesta luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, joka pitkäaikaisessa altistumisessa kroonista ylähengitystieärsytystä aiheuttaville pitoisuuksille on aiheuttanut lisääntynyttä kurkunpään syövän riskiä. Kemikaalien aiheuttamia työperäisiä sairauksia metallien peittauksessa Peittauksessa käytettävät hapot ja emäkset ovat aiheuttaneet työntekijöille silmien ja ihon syöpymävammoja roisketilanteissa. Hammaskiillevaurioita on myös kuvattu samoin kuin kroonista keuhkoputkentulehdusta ja astman kaltaisia hengitystieoireita. Suositeltavat keinot altistumisen vähentämiseksi Tehokas yleisilmanvaihto, peittausaltaiden reunaimut tai ilmaverhot, peittausaltaiden kattaminen kannella tai esim. muovipalloilla. Ruiskupeittaus tehtävä hyvin ilmastoidussa, muista työtiloista eristetyssä tilassa. Happojen haihtumista ilmaan voi vähentää käyttämällä laimeita peittausliuoksia, tällöin peittausaika vastaavasti pitenee. Käytetyt kemikaalit tulisi poistaa altaista pumpuilla kuljetuskontteihin. Imuautotyhjennystä ei suositella, koska imuauton poistoilma sisältää terveydelle ja laitteistolle vahingollisia aineita. Jos imuautoa käytetään, poistoilma pitäisi johtaa ulkotiloihin. Henkilönsuojaimet Käytä kemikaaleille soveltuvaa suojavaatetusta: Soveltuvia suojakäsinemateriaaleja ovat - suolahapolle: butyylikumi, luonnonkumi, neopreeni, nitriilikumi, PVC, Teflon, Viton, 4H (PE/EVAL). - väkevä rikkihappo (yli 70-%): butyylikumi, polyetyleeni, Teflon, Saranex, 4H (PE/EVAL), - laimea rikkihappo: ym. lisäksi myös luonnonkumi, neopreeni, PVC, Viton - fluorivetyhappo (30-70 %): Teflon, Saranex, butyylikumi. Hengityksensuojaimien tulee olla koko kasvot suojaava ja suodattimina voi käyttää - suolahappo, fluorivetyhappo, rikkihappo: suodattimia E2-P3. Työskenneltäessä happojen kanssa ja erityisesti käsiteltäessä fluorivetyhappoa on huolehdittava, että suojakäsineet ovat ehjät ja että niissä ei ole pieniäkään reikiä, joista happoa voi päästä iholle. Henkilönsuojaimet on huollettava säännöllisesti ja niiden suodattimet ja suojakäsineet on vaihdettava uusiin riittävän usein. Likaantumisen välttämiseksi suojaimet tulee säilyttää erillään niille varatuissa tiloissa. Lisätietoa kullekin tuotteelle soveltuvista suojainmateriaaleista löytyy käyttöturvallisuustiedotteista. 6/8
Muut työympäristön vaaratekijät Happopeittaus on osa metallien pintakäsittelyä. Muita metallien pintakäsittelymenetelmiä voivat olla esim. rasvanpoisto ja pinnoitus maalaamalla, sinkittämällä, nikkelöimällä, kromaamalla tai kultaamalla. Näissä töissä voidaan altistua mm. liuotinhöyryille, sinkkiyhditeiden huuruille, nikkelille, kromaateille tai syanideille. Terveystarkastukset Työterveyshuoltojen suorittamien terveystarkastusten tulee perustua arvioon altistumisen suuruudesta ja terveydellisestä merkityksestä. Jos altistuminen terveysvaaraa aiheuttaville aineille katsotaan merkittäväksi, tulee terveystarkastuksia tehdä niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Katso kirja Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos), josta tämän työtehtävän kohdalla ovat merkityksellisiä erityisesti osiot hapot ja emäkset. Valtionneuvoston asetuksessa 1485/2001 on liitteenä esimerkkiluettelo aineista, joita käsiteltäessä terveystarkastuksia olisi harkittava. Huomioi, että hengitystieoireita, ihosairauksia tai keskushermosto-oireita voi kartoittaa työpaikalla oirekyselyin. Katso tarkemmat ohjeet Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjasta. Huomioitavaa Yllä oleva kuvaus työtehtävistä ja lista valmisteissa esiintyvistä altisteista on suuntaa antava. Työtehtävissä ja valmisteissa on saattanut tapahtua muutoksia, mitkä voivat vaikuttaa työntekijän altistukseen. Selvitä työpaikalla käytettävät valmisteet/kemikaalit ja niiden käyttöturvallisuustiedotteet. Lisätietoa Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. OVA-ohjeet: kloorivety, rikkihappo, fluorivety, typpihappo, fosforihappo, natriumhydroksidi. Kemikaalikortit: kloorivety, rikkihappo, fluorivety, typpihappo, typpioksidi, typpidioksidi, fosforihappo, natriumhydroksidi. http://www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Luokitus ja merkinnät: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASArekisteri), Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004. Kemikaalialtistumisen biomonitorointi, Näytteenotto-ohje 2007-2008, Työterveyslaitos, 2007. Taskinen ym.; Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiyslomatarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, 2006. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Vainio ym.: Kemikaalit ja työ, Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä. Työterveyslaitos, 2005. Heikkilä P ja Saalo A: Työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset 1994-2003. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 12. Työterveyslaitos 2004. Tunturi P., Tunturi P., Metallien pinnoitteet ja pintakäsittelyt, Metalliteollisuuden keskusliitto. MET- Julkaisuja 3, 1999. 7/8
Palaute Tästä kortista voit lähettää palautetta tekijöille sähköpostilla osoitteeseen kamat@ttl.fi Tämä tietokortti on tehty Työsuojelurahaston tuella. Kortti tehty: 28.2.2006 Päivitetty: 4.6.2007 8/8