Perustietoa kotivakuutuksista

Perustietoa kotivakuutuksista 2017 Hanna Salo FINE

FINE 2017 Työryhmä: Iiris Puhakka, Hanna Salo

Sisällys 1 Johdanto 3 2 Perustietoa kotivakuutuksista 3 2.1 Laaja vai suppea kotivakuutus? 3 2.2 Kotivakuutuksen voimassaoloalue 4 2.3 Mistä summasta omaisuus vakuutetaan? 4 2.4 Omavastuu 5 2.5 Miten vahinko korvataan? 5 2.6 Ylimääräiset asumiskulut 7 2.7 Suojeluohjeet 7 2.8 Vakuutusmaksut 8 3 Irtaimistovakuutuksen ja rakennuksen vakuutuksen kattavuus 8 3.1 Mitä omaisuutta irtaimiston vakuutukseen kuuluu? 8 3.2 Muualla kuin kodissa säilytettävä irtaimisto 9 3.3 Mitä omaisuutta rakennuksen vakuutukseen kuuluu? 9 3.4 Yleisimmät rajoitusehdot 10 4 Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset 11 4.1 Vastuuvakuutus 11 4.2 Oikeusturvavakuutus 11 5 Muistilista kotivakuutuksen ottajalle ja kilpailuttajalle 13 6 Kotivakuutuksen korvausesimerkkejä 14 2

Perustietoa kotivakuutuksista 1 Johdanto Tässä oppaassa on perustietoa kotivakuutuksista. Oppaassa kerrotaan sekä irtaimiston että rakennusten vakuutuksista. Kotivakuutukseen voidaan liittää myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Näitä vakuutuksia on käsitelty lyhyesti oppaan lopussa. Tämän perusoppaan lisäksi FINE on julkaissut Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset -oppaan, jossa löytyy tietoa vakuuttamisesta taloyh tiöissä. Tämän oppaan tiedot perustuvat vakuutusyhtiöiden tällä hetkellä myynnissä oleviin tuotteisiin. Nämä tuotteet saattavat olla sisällöltään erilaisia kuin aiemmat kotivakuutustuotteet. Kotivakuutus on vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välinen sopimus, jonka sisältö käy ilmi vakuutusehdoista ja vakuutuskirjasta. Vakuutuskirja sisältää mm. tiedot vakuutetuista kohteista. Vakuutusehdoista taas löytyvät tiedot mm. siitä, mikä omaisuus on vakuutettuna, millaisia vahinkoja korvataan ja miten korvausmäärä lasketaan. Asiakkaan tärkein velvollisuus kotivakuutussopimuksessa on maksaa vakuutusmaksu ajoissa. Kotivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, eli kotivakuutussopimuksen sol mi m i nen on molemmin puolin vapaaehtoista. Esimerkiksi maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa kotivakuutuksen saamista. 2 Perustietoa kotivakuutuksista Kotivakuutuksella voidaan vakuuttaa sekä irtai mistoa että rakennuksia. Irtaimistolla tarkoite taan tavanomaisia kodin esineitä, kuten huone kaluja, polkupyöriä ja elektroniikkaa. Taloyhtiössä vuokra- tai omistusasunnossa asuva vakuuttaa kotivakuutuksella oman irtaimistonsa. Rakennus on tavallisesti vakuutettu taloyhtiön ottamalla kiinteistövakuutuksella. Taloyhtiön vakuutus ei korvaa asukkaan irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja eikä esimerkiksi asumisen keskeytymisestä johtuvia kuluja. Omakotitalossa asuva vakuuttaa irtaimiston lisäksi itse myös asuinrakennuksen. Jokainen pihapiirin rakennus on yleensä vakuutettava erikseen. Esimerkiksi erillinen autotalli tai saunarakennus tarvitsee oman vakuutuksen. Kotivakuutuspakettiin voidaan liittää myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Myös muita vakuutuksia, kuten esimerkiksi yksityistapaturmavakuutus, matkavakuutus, venevakuutus tai seura eläinvakuutus voidaan yleensä liittää samaan vakuutuspakettiin. 2.1 Laaja vai suppea kotivakuutus? Kotivakuutukset ovat kattavuudeltaan erilaisia. Kotivakuutukset voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen: Laaja kotivakuutus korvaa vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Korvattavia vahinkoja ovat esimerkiksi omaisuuden rikkoutumisvahingot. Peruskotivakuutuksen ehdoissa on lueteltu vakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat. Korvattavia vahinkoja ovat esimerkiksi 3

palo-, varkaus-, murto-, ryöstö-, myrsky- ja putkivuotovahingot. Muita kuin ehdoissa lueteltuja vahinkoja ei korvata. Suppea vakuutus korvaa tavallisesti ainoas taan palo- ja myrskyvahingot. Joissakin vakuutusyhtiöissä vakuutuksenottaja voi itse valita vaihtoehtoiset vakuutusturvat, kuten esimerkiksi turvan palon ja vuotovahingon varalta, ja rakentaa näin oman kotivakuutuksensa. Mikään vakuutus ei korvaa kaikkia mahdollisia vahinkotapahtumia. Vakuutuksen korvauspiiriä rajaavat rajoitusehdot, joissa on lueteltu ta pahtumia, joita vakuutus ei korvaa. Yleisimmistä rajoitusehdoista voit lukea tarkemmin sivulta 10. 2.2 Kotivakuutuksen voimassaoloalue Kotivakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa paikassa. Vakuutettuna on yleensä vakuutuksenottajan ja muiden hänen kanssaan samassa tai yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvien henkilöiden omaisuus. Irtaimiston vakuutus kattaa paitsi asunnossa olevan omaisuuden, myös asunnon käyttöön liittyvissä säilytystiloissa kuten kerros talon häkkivarastossa säilytetyn omaisuuden ainakin tiettyyn kattosummaan. Enimmäiskorvausmäärä on yleensä 3500 5000 euroa tai 10 % koko irtaimiston vakuutusmäärästä. Vakuutus voi kattaa myös asunnosta väliaikaisesti poisviedyn omaisuuden. Irtaimistovakuutuksen voimassaoloon liittyy rajoituksia, lue niistä tarkemmin sivulta 9. Irtaimiston vakuutuksen voimassaoloalue voi olla eri kuin vastuu- ja oikeusturvavakuutuksien voimassaoloalue. 4

2.3 Mistä summasta omaisuus vakuutetaan? Omaisuus voi olla kotivakuutuksessa vakuutettuna jostakin tietystä vakuutusmäärästä, tai vakuutus voi olla ns. täysarvovakuutus. onko omaisuus vakuutettu täydestä arvosta vai vakuutusmäärän mukaan. Täysarvovakuutus ei siis tarkoita sitä, että vaurioituneesta omaisuudesta saa aina uuden hintaa vastaavan korvauksen. Korvausmäärään vaikuttaa mm. vaurioituneen omaisuuden ikä. Täysarvovakuutuksessa korvaus maksetaan vahinkotilanteessa tuhoutuneen omaisuuden arvon mukaan. Vakuutuksessa voi olla enimmäiskorvausmäärä. Vakuutusmaksu määräytyy pinta-alan ja kodin ominaisuuksien mukaan. Vakuutusyhtiöt tarjoavat usein ensisijaisesti täysarvovakuutusta. Vakuutusmäärällisessä vakuutuksessa irtaimisto tai rakennus vakuutetaan tietystä rahamäärästä, jonka tulee vastata omaisuuden jälleenhankinta-arvoa. Alivakuutus syntyy, kun vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden oikeaa arvoa pienempi. Täysarvovakuutuksessa alivakuutuksen mahdollisuus on vähäinen, jos vakuutusyhtiölle on ilmoitettu oikeat tiedot ja enimmäiskorvausmäärät ovat riittävät. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan alivakuutetun omaisuu den osalta vain niin suuren osan vahingosta, kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon välinen suhde osoittaa. Ylivakuutus tarkoittaa tilannetta, jossa vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden oikeaa arvoa suurempi. Vahinkotilanteessa ei makseta korvausta vakuutusmäärän mukaan, vaan omaisuuden todellisen arvon mukaan. Huom! Korvausmäärä lasketaan vakuutusehtojen korvaussäännösten mukaan riippumatta siitä, 2.4 Omavastuu Omavastuu on se summa, jota pienempiä vahinkoja vakuutus ei korvaa. Omavastuu voi olla esimerkiksi irtaimistovakuutuksessa 150 euroa ja rakennuksen vakuutuksessa 400 euroa. Omavastuun ylittävissä vahingoissa omavastuu vähennetään korvauksesta. Suuremman omavastuun valinta alentaa vakuutusmaksua. Omavastuu voi vakuutusehtojen mukaan olla sidottu indeksiin. Vakuutusyhtiöillä voi olla ehdoissaan esimerkiksi erilaisia säännöksiä siitä, ettei varkausvahingossa ole omavastuuta, jos rakennukseen on murtauduttu varmuuslukolla lukittuna olleen oven kautta tai jos muu hyväksytty hälytyslaitteisto on toiminut. Myös rakenteilla tai peruskorjattavina oleviin rakennuksiin sovelletaan yleensä erityisomavastuuta, joka voi olla perusomavastuu 2-, 4- tai 5-kertaisena. 2.5 Miten vahinko korvataan? Vakuutusehdoissa on erilliset korvaussäännökset, joissa määritellään se, miten korvaus vahinkotilanteessa lasketaan. Kotivakuutus voi korvata esimerkiksi rikkoutuneen esineen korjauskustannukset tai uuden vastaavan esineen hankkimisen. Rakenteiden ja esineiden arvot laskevat niiden vanhetessa ja tämä huomioidaan korvauksissa. Korvauksen määrään voivat vaikuttaa myös muut seikat, esimerkiksi se, onko vahingon syntyyn vaikuttanut suojeluohjeiden laiminlyönti tai vakuutetun huolimattomuus. 5

Vahingon määrän laskemisessa käytetään yleensä joko päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon arviointia tai ikävähennyksiä. Tietylle omaisuudelle on vakuutusehdoissa määritelty ikävähennykset, joiden mukainen vähennys tehdään uuden vastaavan omaisuuden hinnasta. Ikävähennykset on määritelty esimerkiksi elektroniikalle, kodinkoneille, polkupyörille, vaatteille ja harrastusvälineille. Ikävähennykset on määritelty vakuutusehdoissa myös rakennusten vahinkoja koskien talotekniikan laitteiden ja putkistojen rikkoutumisvahingoissa ja vuotovahingoissa. Jälleenhankinta-arvo (uudisarvo, uudishinta) tarkoittaa sitä rahamäärää, jolla vahingon jälkeen saisi ostettua vaurioitunutta omaisuutta vastaavaa uutta omaisuutta. Jos vahingoittuneen omaisuuden arvo ennen vahinkoa on vähintään 50 % vastaavan uuden omaisuuden hankkimiseen tarvittavasta rahamäärästä, korvaus lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan. Jälleenhankintahinnan mukaisen korvauksen edellytyksenä on yleensä myös, että omaisuus korjataan tai että tilalle hankitaan uutta vastaavaa omaisuutta. Päivänarvo (nykyarvo, nykyhinta) tarkoittaa sitä arvoa, joka vaurioituneella omaisuudella on ollut juuri ennen vahinkoa. Päivänarvoa määriteltäessä otetaan huomioon omaisuuden arvon alentuminen sen iän, käytön, kulumisen ja vastaavien seikkojen takia. Jos omaisuu den arvo ennen vahinkoa on alle 50 % jälleenhankintahinnasta, korvaus lasketaan päivänarvon perusteella. Ikävähennys tarkoittaa vakuutusehdoissa määriteltyjä prosenttiosuuksia, jotka vähennetään korvauksesta vaurioituneen omaisuuden iän perusteella. Ikävähennys tehdään omaisuuden jälleenhankinta-arvosta. Korjataanko, hankitaanko uutta vai maksetaanko korvaus rahana? Vakuutusehdot antavat vakuutusyhtiölle laajan oikeuden päättää korvaustavasta. Ehtojen mukaan vakuutusyhtiö voi suorittaa rahakorvauksen, korjauttaa vahingoittuneen omaisuuden tai hankkia uutta vastaavaa omaisuutta. Ensisijaista on yleensä omaisuuden korjaaminen. Tavara korvaus on yleinen, kun kysymys on varastetuista koruista, polkupyörästä tai kodinkoneista. Tällöinkin vakuutuksenottaja maksaa itse omavastuun ja mahdolliset ikävähennykset. Vakuutusyhtiöllä voi olla vakuutusehtojen mukaan oikeus määrätä korjaamo tai hankintapaikka tai oikeus vähentää rahakorvauksesta ne käteis-, tukku- ym. alennukset, jotka se olisi saanut omaisuutta hankkiessaan. Asiakas voi siis valita itse omaisuuden korjaajan, mutta vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ulottuu mahdollisesti vain halvimman tarjouksen tehneen korjaamon tai urakoitsijan esittämään summaan asti. Vakuutuksesta korvataan varustelultaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan tasoista omaisuutta vaurioituneen omaisuuden tilalle. Vakuutuksesta ei siten korvata esimerkiksi parannus- ja muutostöitä. Vakuutusyhtiö maksaa yleensä kustannukset sellaisista selvityksistä, joita edellytetään vahingon korvattavuuden ratkaisemiseksi. Tällainen selvitys voi olla esimerkiksi korjauskustannusarvio. Sen sijaan yleisestä korvausasian hoidosta aiheutuneita kuluja, kuten puhelin-, matka- tai postikuluja, ei korvata. Omaisuuden korjaamisessa kannattaa selvittää, onko korjaustyön tilaajana asiakas itse vai vakuutusyhtiö. Työn tilaajan asiana on osaltaan valvoa, että korjaustyö tulee asianmukaisesti tehdyksi. Yleensä työn tilaaja on se, joka omistaa korjattavan omaisuuden, eli asiakas itse. 6

2.6 Ylimääräiset asumiskulut Kotivakuutuksesta korvataan myös ylimääräisiä asumiskuluja, eli asumiskeskeytyskuluja, jos vakuutettu joutuu muuttamaan muualle kotivakuutuksesta korvattavan vahingon takia. Korvauksena maksetaan muualle muuttamisesta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia. Kustannuksille on saatava vakuutusyhtiöltä etukäteen hyväksyntä. Mahdollista voi olla myös sopia esimerkiksi kertakorvauksesta, joka kattaa asumiskustannukset. Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset kustannukset, joista vähennetään säästyneiden asumiskustannusten määrä, kuten esimerkiksi säästyneet matkakustannukset tai varsinaisen asunnon vuokrakustannukset. Keskeytymiskorvauksen maksamiselle on yleensä vakuutusehdoissa jokin maksimiaikaraja, esim. 6 kk tai yksi vuosi. Enimmäiskorvaus voi olla määrältään esim. 80 % asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muista vastaavista kuluista, 10 % irtaimiston vakuutusmäärästä tai esim. 3 500 euroa kuukaudessa. Ruokailukuluja ei korvata. 2.7 Suojeluohjeet Vakuutusehdoissa on ohjeita siitä, miten vahinkoja voi välttää ja torjua. Nämä ohjeet ovat nimeltään suojeluohjeita, ja vakuutettujen on noudatettava niitä. Mikäli niitä ei ole noudatettu ja se on vaikuttanut vahingon syntyyn, vakuutusyhtiö voi pienentää korvausta tai jopa evätä sen kokonaan. Suojeluohjeisiin tutustuminen ja niiden noudattaminen on siis tärkeää. Esimerkkejä suojeluohjeista: Kynttilää saa polttaa vain valvotusti. Vaatteiden tai muun palavan materiaalin kuivattaminen ja säilyttäminen kiukaan yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä on kielletty. Tupakointi vuoteessa on kielletty. Pankki- ja luottokorttia ja niiden tunnuslukuja ei saa säilyttää lähekkäin, kuten samassa laukussa, lompakossa tai laatikossa. Pesukoneen toimintaa on valvottava. Sitä ei saa jättää päälle, kun asunnosta poistutaan. Jos rakennuksesta poistutaan esim. yli viikoksi, on pääsulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu poistettava käytöstä. 7

2.8 Vakuutusmaksut Kotivakuutuksen maksut riippuvat omaisuuden vakuutusmäärästä tai täysarvovakuutuksessa mm. pinta-alatiedoista, talon rakennusmateriaalista, valitusta vakuutusturvan laajuudesta ja omavastuusta. Vakuutusmaksuun voi vaikuttaa myös talotyyppi ja rakennuksen varustelutaso, vesipisteet, lämmitystapa, rakennustekniikka, ikä, sijainti jne. Myös vakuutuksenottajan ikä ja samassa taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä tai asuinpaikka voivat vaikuttaa maksuun. Kullakin vakuutusyhtiöllä on omat maksuperus teensa. Jos maksu maksetaan useassa erässä, hinta on yleensä korkeampi kuin yhdessä erässä maksettaessa. Hintaan vaikuttavat myös esim. mahdolliset jäsenyys- tai keskittämisalennukset. Alennuksia voi saada jonkin ammattiliiton jäsenenä, vakuutuksia keskittämällä ja erilaisista turvalaitteista (varmuuslukko, murtohälytin, vuotohälytin jne.), joten näistä kannattaa ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Myös erilaisia kertaluonteisia kampanja-alennuksia, kuten internet-alennuksia, voi olla tarjolla. Hintaerot selviävät vain tarjouksia pyytämällä. Vakuutusyhtiöiden kotisivuilla on myös laskureita hintojen laskemista varten. Hinnan ohella on verrattava myös vakuutusturvan sisältöä. Jos vakuutuksenottaja irtisanoo kotivakuutuksensa kesken vakuutuskauden, maksunpalautus lasketaan jäljellä olevalta ajalta päivien mukaan. Vakuutusyhtiö voi periä ehdoissa määritellyn minimimaksun. Jos päävakuutus eli kotivakuutus irtisanotaan, siihen liitetyt lisäturvavakuutukset, esim. sairauskuluvakuutus, saattavat päättyä samalla tai niiden maksut voivat nousta. Myös sopimus- tai keskittämisalennukset voivat lakata tai pienentyä. Jotkut yhtiöt eivät myönnä henkilövakuutuksia, ellei vakuutetun kotivakuutus ole myös samassa yhtiössä. 3 Irtaimistovakuutuksen ja rakennuksen vakuutuksen kattavuus 3.1 Mitä omaisuutta irtaimiston vakuutukseen kuuluu? Irtaimiston kotivakuutuksella vakuutetaan tavanomainen koti-irtaimisto. Muunkinlaista arvokasta tai tavanomaisesta poikkeavaa irtaimistoa voi sisältyä kotivakuutukseen, mutta korvausmäärä on usein rajattu. Enimmäiskorvausmäärät tavanomaisen koti-irtaimiston ja tavanomaisesta poikkeavan koti-irtaimiston osalta löytyvät vakuutusehdoista tai vakuutuskirjasta. Rahaa ja arvopapereita korvataan esim. 350 500 euron enimmäismäärään. Muutamalla yhtiöllä enimmäiskorvaus määritellään kutakin vakuutettua kohti. Arvoesineiden korvaamiselle on vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa yleensä yläraja. Arvoesineitä voivat olla esimerkiksi taulut, taide-esineet tai korut. Arvoesineille voi olla vakuutusehdoissa määrätty yksittäisiä esineitä koskevia enimmäismääriä sekä myös koko irtaimistosta yhteensä korvattavien arvoesineiden enimmäismäärä. Yksittäisille esineille enimmäiskorvausmäärä voi olla esim. 3 500 15 000 euroa. Arvoesineryhmille tai kokoelmille rajana voi olla esim. 5 000 20 000 euroa. Tätä arvokkaammat esineet/esineryhmät eivät sisälly lainkaan vakuutukseen, jos niitä ei ole erikseen vakuutettu. Ansiotyövälineet, jotka vakuutettu omistaa ja joita hän käyttää työsuhteessa tai omassa yksityisessä ansiotoiminnassaan, voivat sisältyä kotivakuutukseen joko ilman eri sopimusta ehdoissa mainittuun vakuutusmäärään saakka tai vain eri sopimuksella. Lainaan saatu tai vuokrattu vieras irtaimisto on yleensä vakuutuksen kohteena. 8

Edellytyksenä on, että irtaimisto kuuluisi vakuutuksen piiriin, jos se olisi vakuutetun omaa. Vuokra- tai osakehuoneistoon tehdyt sisustustai parannustyöt samoin kuin osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla oleva omaisuus (kuten lattia-, seinä- ja kattopinnoitteet tai kiinteät kaapistot) sisältyvät useilla vakuutusyhtiöillä irtaimiston kotivakuutukseen. Eroja on esimerkiksi enimmäiskorvausmäärissä. Jos asut taloyhtiössä ja olet panostanut sisustukseen, tarkista, kuuluvatko sisustusmateriaalit vakuutukseen automaattisesti ja mihin summaan asti. Tarkempaa tietoa siitä kuka vakuuttaa mitäkin taloyhtiössä löydät FINEn oppaasta Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset. 3.2 Muualla kuin kodissa säilytettävä irtaimisto Irtaimiston vakuutus on lähtökohtaisesti voimassa täysimääräisesti ainoastaan vakuutuspaikassa. Kellari- ja vinttikomeroissa säilytettävän irtaimiston korvausmäärä on yleensä rajattu. Enimmäiskorvausmäärä voi olla esim. 3 500 5 000 euroa tai 10 % koko irtaimiston vakuutusmäärästä. Irtaimiston vakuutus on voimassa vakuutuspaikasta pois siirretyn irtaimiston osalta tilapäisesti tai tietyn määräajan. Aikarajana voi olla esim. 3 tai 9 kuukautta tai yksi vuosi. Myös voimassaoloalue vaihtelee: jotkut vakuutukset ovat voimassa paitsi Suomessa mutta myös Pohjoismaissa, jotkut taas koko maailmassa. Kotivakuutus voi näin antaa turvaa myös matkatavaroille. Jos omaisuutta säilytetään tilapäisesti esim. autossa, matkailuperävaunussa tai veneessä, vakuutusehdoissa on rajoittavia säännöksiä siitä, kuinka kauan ja kuinka suuresta summasta omaisuus on tällöin vakuutettu. Vakuutusehdoissa saattaa olla erityisiä määräyksiä siitä, miten kotivakuutus on voimassa muuton aikana. Muutettaessa vakituisesta asunnosta toiseen vakituiseen asuntoon, vakuutus saattaa olla voimassa kummassakin osoitteessa esimerkiksi kuukauden. 3.3 Mitä omaisuutta rakennuksen vakuutukseen kuuluu? Rakennuksen vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu rakennus, esimerkiksi asuintalo. Rakennuksen vakuutukseen voi kuulua myös esim. piha-alue puutarhoineen ehdoissa mainittuun enimmäismäärään saakka. Kun asuinrakennus on vakuutettu, vakuutusehdoista riippuen vakuutettuina ovat myös piharakennelmat ja pienet, esimerkiksi alle 4 m² rakennukset. Vakuutusehdoissa mainittua rajaa suuremmat rakennukset on vakuutettava erikseen. Esimerkiksi erillinen autotalli tai saunarakennus on siis vakuutettava erikseen. Kotivakuutus voidaan yleensä ottaa myös raken teilla tai peruskorjattavana olevalle rakennukselle. Rakentamisen aikana omavastuu voi olla korotettu. Myös työntekijöiden työkalut ja tilapäiset työmaakopit saattavat olla rakennusaikaisen vakuutuksen kohteena, mutta yleensä vain tulipalon ja varkauden varalta. 9

3.4 Yleisimmät rajoitusehdot Kotivakuutusten ehdoissa luetellaan korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja. Laajinkaan vakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Tavallisia rakennusvahinkojen korvaamista koskevia rajoitusehtoja ovat muun muassa: Rakennusvirhe, valmistusvirhe, käyttövirhe, asennusvirhe Kuluminen, syöpyminen, routiminen, kosteus, lahoaminen, aineen väsyminen tms. vähitellen tapahtuva ilmiö Sateen, tulvan, aallokon, pakkasen, jäätymisen, jään tai lumen aiheuttama vahinko Ammattimaisesta louhinta- tai räjäytystyöstä aiheutunut vahinko Kotieläimen raapimisesta, pureskelusta tai muusta käyttäytymisestä aiheutunut vahinko Hyönteisten tai tuhoeläinten, kuten rottien, hiirien, myyrien tai jänisten aiheuttamat vahingot Huoltokorjaus Vahinko, joka korvataan jonkin lain, takuun tai muun sopimuksen perusteella Lattiakaivon korokerenkaan vuotaminen Yleisimpiä irtaimistovahinkoja koskevia rajoitus ehtoja ovat muun muassa: Katoaminen, unohtaminen tai varkaus, jonka tapahtumapaikkaa tai -aikaa ei voida määritellä Homehtuminen, sienettyminen tms. vähitellen tapahtuva ilmiö Kotieläimen aiheuttama vahinko Valmistusvirhe, käyttövirhe Hyönteisten tai tuhoeläinten aiheuttama vahinko Vahinko, joka korvataan jonkin lain, takuun tai muun sopimuksen perusteella Harrastus- tai urheiluvälineiden rikkoutumi nen niitä käytettäessä 10

4 Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset 4.1 Vastuuvakuutus Vastuuvakuutuksesta korvataan kustannuksia, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden, kuten vahingon korvauslain, mukaan vahingonkorvausvastuussa. Vastuuvakuutus korvaa henkilö- ja esinevahinkoja, jotka on aiheutettu yksityishenkilönä. Korvattavia vahinkoja voivat olla esim. pyöräilijän liikenteessä aiheuttamat vahingot, osake- ja vuokrahuoneiston rakenteille ja laitteille aiheutetut vahingot tai lasten aiheuttamat vahingot. Vastuuvakuutuksen vuosimaksu on noin 10 20 euroa. Enimmäiskor vausmäärä vaihtelee 80 000 eurosta 255 000 euroon vahinkoa kohti. Omavastuu on yleensä vähintään 150 250 euroa. Vastuuvakuutuksessakin on rajoitusehtoja, joiden mukaan ei korvata esimerkiksi vahinkoa, joka kohtaa omaisuutta, jonka vakuutettu oli vuokrannut, lainannut tai muutoin käyttänyt hyödykseen (vahinko saattaa tulla korvattavaksi irtaimiston vakuutuksesta) joka kohtaa vakuutetun valmistettavana, korjattavana, säilytettävänä tai muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana ollutta omaisuutta jonka vakuutettu aiheuttaa ammatti-, elinkeino- tai ansiotoiminnassa. Vaikka vastuuvakuutus ei korvaisi vahinkoa ehtojen rajoituksen vuoksi, vahingonaiheuttaja voi silti olla korvausvelvollinen. Vastuuvakuutuksesta ei korvata tahallisella teolla aiheutettua vahinkoa. Vastuuvakuutuksesta ei korvata myöskään puhtaasti tapaturmaisia vahinkoja, joista kukaan ei ole vahingonkorvausvelvollinen, ellei tästä ole erityisiä määräyksiä vakuutusehdoissa. Pienten lasten aiheuttamista vahingoista on erityisehtoja. Vahinko voidaan korvata vakuutuksesta, vaikka lapsi ei ikänsä puolesta olisi lain mukaan korvausvastuussa. Alle 12-vuotiaan tahallaankin aiheuttama vahinko korvataan, mikäli vahinko muuten on ehtojen mukaan korvattava. Seuraeläinten aiheuttamien vahinkojen osalta on joissakin ehdoissa laajennuksia, esim. koiran puremalla aiheuttamat henkilövahingot tai törmäyksestä moottoriajoneuvoon aiheutuneet vahingot korvataan, vaikkei vakuutuksenottaja olisi lain mukaan korvausvastuussa. 4.2 Oikeusturvavakuutus Oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetulle yksityishenkilönä aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja riita-, rikos- ja hakemus asioissa, jotka voidaan saattaa käsiteltäviksi käräjäoikeudessa. Esimerkiksi hallinto-oikeudellinen lainkäyttö (esim. virkavirhekantelu tai verovali tus) ei kuulu vakuutuksen piiriin. Oikeus turvavakuutuksen vuosimaksu on alkaen noin 20 euroa. Enimmäiskorvausmäärä vaihtelee vakuutusyh tiöstä ja vakuutuksen laajuudesta riippuen 5 000 eurosta 17 000 euroon. Oikeusturvavakuutuksen omavastuu on 15 25 % kustannuksista, kuitenkin vähintään esim. 150 340 euroa. Oikeusturvaetua kannattaa hakea kirjallisesti etukäteen. Vakuutusehdoissa edellytetään, että avustajana käytetään asianajajaa tai muuta lakimiestä. Riita-asioissa korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Monet vakuutusehdot määrittelevät riita-asioissa riidan syntymisen siten, että riita on syntynyt, kun asiassa esitetty vaatimus on kiistetty joko perusteen tai määrän osalta. Rikosasioissa vakuutetun ollessa asianomistajana (eli rikoksen kohteena) korvattava vakuutustapahtuma on vakuutetun esittämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen kiistäminen perusteeltaan tai määrältään. Mikäli vakuutettu on vastaajana (eli rikoksesta syytettynä) 11

virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, ei kyse ole pääsääntöisesti korvattavasta vakuutustapahtumasta. Edellytyksenä oikeusturvaedun saamiselle on, että korvattava vakuutustapahtuma on syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Jos vakuutus on tällöin ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös sen tapahtuman tai olosuhteen, johon riita tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voi massaoloaikana. Voimassaoloaikaa laskettaessa otetaan huomioon aika, jonka vakuutus on ollut voimassa yhtäjaksoisesti yhdessä tai useammassa yhtiössä. On siis tärkeää, että oikeusturvavakuutuksen voimassaoloon ei tule katkoksia. Jos riita selvitetään ilman oikeudenkäyntiä, oikeusturvaetuuden myöntäminen edellyttää, että kyseessä on riita, joka olisi voitu välittömästi saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi. Tämän ehtokohdan vuoksi mm. perinnönjaosta aiheutuneet riitaisuudet tulevat vakuutuksen piiriin vasta, kun jako on toimitettu ja sitä voi moittia oikeudessa. Kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus koskee vakuutettua vain yksityishenkilönä. Virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan liittyvät asiat jäävät siten vakuutuksen ulkopuolelle. Myös esimerkiksi avioeroon ja yhteiselämän päättämiseen liittyvät riidat on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Lasten huoltoa, elatusta ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen korvattavuutta on puolestaan rajoitettu. Vakuutusehdoissa on myös useita muita rajoituksia. Vakuutettu voi käyttää oikeusturvavakuutusta hyväkseen myös silloin, kun hänelle tulee vakuutusyhtiön kanssa erimielisyyttä oman yhtiönsä vakuutuskorvauksesta (muusta kuin oikeusturvavakuutuksen korvauksesta). Tällöinkin oikeusturvaetua tulee hakea etukäteen kirjallisesti. 12

5 Muistilista kotivakuutuksen ottajalle ja kilpailuttajalle Kilpailuttamalla vakuutuksesi voit säästää rahaa. Kaikki kotivakuutustuotteet eivät kuitenkaan ole samanlaisia, vaan vakuutuksissa on merkittäviäkin eroja. Halvin vakuutus ei välttämättä ole tarpeisiisi sopivin vakuutus. Muista kilpailuttamistilanteessa myös kotivakuutuksen voimassaoloon sidotut henkilövakuutukset kuten yksityistapaturmavakuutus tai sairauskuluvakuutus: ne voivat päättyä, kun kotivakuutuskin päättyy, tai niiden vakuutusmaksu voi nousta. Kiinnitä huomiota siihen, kenet merkitään vakuutuksenottajaksi. Vakuutuksenottajalla on yksin velvollisuus maksaa vakuutusmaksu. Hänellä on myös oikeus irtisanoa vakuutus. Esimerkiksi riitaisessa erotilanteessa vakuutuksenottaja voi irtisanoa perheen kotivakuutuksen. Kotivakuutus on voimassa tietyssä vakuutuspaikassa. Muuttaessasi uuteen kotiin päivitä kotivakuutuksesi vastaamaan uuden kodin tarpeita. Pidä huoli siitä, että vaihtaessasi vakuutusyhtiötä vakuutusten väliin ei jää yhdenkään päivän vakuuttamatonta jaksoa. Jos sinulla on kauan sitten otettu kotivakuutus, ole vaihtotilanteessa erityisen tarkkana. Vanhoissa kotivakuutuksissa on usein kalliimpi vakuutusmaksu, mutta myös parempia ehtoja esimerkiksi vuotovahinkojen ja ikävähennysten suhteen. Jos omaisuutesi on vakuutettu vakuutusmäärällisellä vakuutuksella, muista tarkastella aika ajoin sitä, onko sovittu vakuutusmäärä ajantasainen. Irtaimistoa saattaa olla vuosien saatossa kertynyt niin paljon, ettei vuosia sitten sovittu vakuutusmäärä enää riitä kattamaan todellista tarvetta. Keskittämällä vakuutukset yhteen vakuutusyhtiöön saattaa saada keskittäjän etuja, esimerkiksi alennuksia vakuutusmaksuihin. Joissakin vakuutusyhtiöissä keskittäjän vakuutuksiin voi valita lisäturvia, joita muille asiakkaille ei tarjota. Laajinkaan kotivakuutus ei korvaa kaikkea. Tutustu siis jo ennalta vakuutuksen tärkeimpiin rajoituksiin. Millaiset vahingot ajaisivat perheesi taloudelliseen ahdinkoon? Varmista, että kotivakuutuksesi kattaa ainakin tällaiset vahingot. Omistatko arvoesineitä kuten taidetta, antiikkia tai kalliita harrastusvälineitä, joiden suojaaminen on sinulle erityisen tärkeää? Tarkista, onko vakuutus voimassa näiden osalta tai onko korvausmäärä riittävä. Mitoita omavastuu niin, ettei taloutesi kaadu, vaikka vahinkoja sattuisi lyhyen ajan kuluessa useampikin. Rakennuksen osalla ja irtaimistolla voi olla erisuuruiset omavastuut. 13

6 Kotivakuutuksen korvausesimerkkejä Seuraavat esimerkit havainnollistavat laajan kotivakuutuksen korvauspiiriä ja rajoituksia. Vahinkojen korvaamiseen vaikuttavat kuitenkin aina vakuutusehtojen yksityiskohdat ja kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet. Lukittu uusi maastopyörä varastettiin koulun pihalta. Korvataan, mutta rahakorvauksen sijasta korvaus voidaan suorittaa tavarana. Korvauksesta vähennetään omavastuu ja mahdolliset ikävähennykset. Viisi vuotta vanha televisio rikkoutui ukonilmalla korjauskelvottomaksi jännitevaihteluiden vuoksi. Korvataan laajasta vakuutuksesta. Korvauksesta vähennetään omavastuu ja mahdolliset ikävähennykset. Turkiskuoriaiset tekivät tuhojaan vaatehuoneessa. Ei korvata. Ehdoissa yleensä rajoitus tuhoeläinten ja hyönteisten aiheuttamista vahingoista. Kaulakoru hävisi ostosmatkalla tuntemattomalla tavalla. Ei korvata. Ehdoissa rajoitus, ettei katoamista tai unohtamista korvata. Pentukoira pureskeli pöydänjalat, kynsi tapetteja ja repi sohvanpäällistä. Ei korvata. Useissa ehdoissa on rajoitus, ettei seuraeläinten aiheuttamia vahinkoja korvata. Omakotitalo vaurioituu tulipalossa. Palo on alkanut oikosulusta sähkölaitteissa. Korvataan. Korjauskustannuksista vähennetään omavastuu. Suihkuvedet ovat vuosien saatossa päässeet kaakelien saumoista rakenteisiin ja lahottaneet omakotitalon seinärakenteita. Ei korvata. Vahinko on aiheutunut vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Kysymyksessä on myös rakennusvirhe. 15 vuotta vanhan omakotitalon käyttövesiputki on rikkoutunut. Putkistosta vuotanut vesi on kastellut lattiarakenteet ja irrottanut parkettia. Korvataan. Putkiston ja rakenteiden korjauksesta aiheutuneista kustannuksista tehdään ikävähennykset. Rantamökin rakenteet kastuneet järven tulviessa keväällä. Ei korvata. Ehdoissa rajoitus tulvavahingoista. Salama polttanut uudehkon kesämökin maan tasalle. Korvataan, mutta jos vakuutuksenottaja ei rakenna tilalle uutta mökkiä, maksetaan päivänarvokorvaus eikä oletettuja jälleenrakennuskustannuksia. 14

FINE Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki www.fine.fi