TÄRKEÄT LUVUT 2016 Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset
TILINTARKASTUS-, VERO- JA NEUVONANTOPALVELUITA POIKKEUKSELLISEN HYVÄLLÄ ASIAKASPALVELULLA BDO tarjoaa laadukkaita tilintarkastus-, vero- ja neuvonantopalveluita yrityksille, julkishallinnolle ja muille yhteisöille. Palveluvalikoimamme käsittää tilintarkastuksen lisäksi kattavat sisäisen tarkastuksen, julkishallinnon, IT-neuvonannon, johtamisen, verotuksen, taloushallinnon ja yritysjärjestelyjen asiantuntijapalvelut. Suomalaisena tilintarkastusyhteisönä palvelemme asiakkaitamme joustavasti ja paikallisesti läpi Suomen. Tarjoamme monipuolisia palveluja myös kansainvälisille tai kansainvälistymistä suunnitteleville yhtiöille. Luottamuksellisuus, helppo lähestyttävyys ja poikkeuksellisen hyvä asiakaspalvelu ohjaavat kaikkea toimintaamme. Tuemme asiakkaidemme menestystä maailmanlaajuisesti 64 000 asiantuntijamme voimin yli 150 maassa. Tarkemmat yhteyshenkilöt sekä lisätietoja palveluistamme löydät osoitteesta www.bdo.fi. BDO SUOMI Pääkonttori Helsinki Liikevaihto 18,0 milj. (2015) Työntekijöitä n. 150 Toimistoja Helsinki, Turku, Tampere, Oulu www.bdo.fi BDO INTERNATIONAL Pääkonttori Bryssel Yhdistetty liikevaihto 6,4 mrd. (2015) Työntekijöitä n. 64 000 Toimistoja yli 1 400 Edustettuja maita 154 www.bdointernational.com SISÄLLYSLUETTELO TILINTARKASTUS-, VERO- JA NEUVONANTOPALVELUITA 2 LUONTOISEDUT 2016 3 PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS 2016 6 PÄIVÄRAHAT 2016 7 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2016 8 TILINPÄÄTÖSTEN REKISTERÖINTI 10 OSAKEYHTIÖN VEROTETTAVAN TULON LASKENTA 12 VARAUKSET TILINPÄÄTÖKSESSÄ JA VEROTUKSESSA 2016 14 ARVONLISÄVEROKANNAT 2016 16 ARVONLISÄVEROKANNAT EU:N JÄSENMAISSA 17 VEROTUKSEN POISTOT 2016 18 VALTION VEROTUS 2016 20 VEROPALVELUMME 23 Lähteet: Verohallinto & Patentti- ja rekisterihallitus 2
LUONTOISEDUT 2016 KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA TYÖNANTAJALTA SAADUT LUONTOISEDUT ARVIOIDAAN SEURAAVIEN PERUSTEIDEN MUKAAN: ASUNTOETU Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Alue Edun arvo euro/kk Helsinki 1 273 + 12,00 neliömetriltä Helsinki 2 267 + 10,90 neliömetriltä Helsinki 3, Espoo, Kauniainen 233 + 9,80 neliömetriltä Helsinki 4, Vantaa 187 + 9,80 neliömetriltä Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, 176 + 8,20 neliömetriltä kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi 152 + 7,30 neliömetriltä Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,73 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 131 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 46 kuukaudessa. Edellä tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170 tai 00180. Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 tai 00850. Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, 00840 tai 00870. Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 tai 00990. Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on edellisestä poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia edellä esitetyn mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, edun arvoa vähennetään 1,21 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 4,30 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,95 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan asuntoedun arvoja tai niiden edellä olevan mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. AUTOTALLIETU Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 78 ja muun Suomen alueella 51 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniai- 3
nen ja Vantaa on 51 ja muun Suomen alueella 40 kuukaudessa. RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,30 ja enintään 10,20. Jos tämä määrä alittaa 6,30 tai ylittää 10,20, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. AUTOEDUN ARVO Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2014-2016 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2011-2013 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 2011 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo euro/kk perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km - vapaa autoetu 744 264 0,32 - auton käyttöetu 444 264 0,12 Vapaassa autoedussa perusarvoon lisättävästä käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. VAPAA AUTOETU Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. AUTON KÄYTTÖETU Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. 4
Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Kuitenkin, jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton edellä tarkoitettua ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan edellä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. LISÄVARUSTEET Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. KULJETTAJA Autoedun raha-arvoa on korotettava 450 eurolla kuukaudessa tai 30 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. PALKANSAAJAN SUORITTAMA KORVAUS Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta. AJOPÄIVÄKIRJA Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. PUHELINETU Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. KÄYVÄN ARVON SOVELTAMINEN Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. ERIKSEEN SÄÄNTELEMÄTTÖMÄT EDUT Verotusarvo sellaiselle edulle, jolle ei ole laissa tai Verohallinnon luontoisetupäätöksessä nimenomaisesti vahvistettu verotusarvoa, on edun käypä hinta. Yleensä tällä tarkoitetaan edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneita kustannuksia. Työnantajan ostaman palvelun hintana voidaan yleensä pitää palvelun hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Jos luontoisetuna annetaan työnantajan omistama kulutushyödyke, työnantaja joutuu laskemaan edun arvon. Käypää arvoa laskettaessa otetaan yleensä huomioon hyödykkeen hankintameno, mahdolliset edun antamisesta johtuvat juoksevat kustannukset, poistot ja sitoutuneen pääoman korko. Pääomakustannusten laskennassa koron määränä käytetään valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistamaa peruskorkoa. Arvo tarkistetaan peruskoron muuttuessa. Pääoma-arvo pienenee vuosittain hyödykkeestä tehtyjen poistojen mukaisesti. Vuokratun hyödykkeen käypä arvo puolestaan on tyypillisesti maksetun vuokran määrä. Edellytyksenä tälle on, että hyödyke on vuokrattu työnantajasta riippumattomalta kolmannelta osapuolelta. 5
PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS 2016 PERINTÖVEROA MAKSETAAN 2016 SEURAAVAN ASTEIKON MUKAAN: 1. VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 8 40 000 60 000 1 700 11 60 000 200 000 3 900 14 200 000 1 000 000 23 500 17 1 000 000 159 500 20 2. VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 21 40 000 60 000 4 300 27 60 000 1 000 000 9 700 33 1 000 000 319 900 36 LAHJAVEROA MAKSETAAN 2016 SEURAAVAN ASTEIKON MUKAAN: 1. VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 4 000 17 000 100 8 17 000 50 000 1 140 11 50 000 200 000 4 770 14 200 000 1 000 000 25 770 17 1 000 000 161 770 20 2. VEROLUOKKA Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 4 000 17 000 100 21 17 000 50 000 2 830 27 50 000 1 000 000 11 740 33 1 000 000 325 240 36 LAHJAN-/PERINNÖNSAAJAT JAETAAN KAHTEEN VEROLUOKKAAN: I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/ lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka: Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso. 6
PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET 2016 Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä. Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 h (osapäiväraha) 19,00 yli 10 h (kokopäiväraha) 40,00 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähintään 2 h, 19,00 yli 6 h, 40,00. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00-07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. Kulkuneuvo Auto Moottorivene, enintään 50 hv Moottorivene, yli 50 hv Moottorikelkka Mönkijä Moottoripyörä Mopo Muu kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 74 senttiä kilometriltä 108 senttiä kilometriltä 102 senttiä kilometriltä 96 senttiä kilometriltä 32 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä. 7
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2016 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSU Vakuutusmaksuvelvollisuus työntekijästä, jos ansio on vähintään 57,51 /kk. Työnantajan maksuun vaikuttavat mm. tilapäiset maksun alennukset sekä asiakashyvitys. Työeläkemaksut koskevat 18-67 -vuotiaita työntekijöitä. Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 18,00 % TyEL-maksun määrittämisessä vuonna 2016 käytetään vuoden 2014 palkkasummaa. Lopulliseen maksuun vaikuttaa myös työkyvyttömyysmaksun maksuluokka, kun palkkasumma ylittää 2 025 000 euroa. Alle 2 025 000 Sisältää 0,5 % tilapäisen alennuksen 2 025 000-32 400 000 Tilapäinen alennus vuonna 2016 Yli 32 400 000 Tilapäinen alennus vuonna 2016 Tilapäinen työnantaja (ei vakinaista työntekijää, palkkasumma alle 8 238 /6 kk) % palkoista 24,6 % 25,1 % 0,5 % 0,25 % 25,1 % 0,25 % 25,10 % Työntekijän osuus (sisältyy kokonaismaksuun): Alle 53-vuotiaat 5,70 % 53 vuotta täyttäneistä seuraavan kuukauden alusta 7,20 % YEL-MAKSU Alle 53-vuotiaat yrittäjät 23,60 % 53 vuotta täyttäneet 25,10 % Uusi yrittäjä alle 53-vuotias 18,408 % yli 53-vuotias 19,578 % YEL-työtulon alaraja 7 557,19 /v YEL-työtulon yläraja 171 625,00 /v 8
TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSU Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentiksi vuodelle 2016 on vahvistettu 2,12 %. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2016 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU Palkansaaja: % Sairaanhoitomaksu 1,30 Päivärahamaksu 0,82 Yrittäjä: % Sairaanhoitomaksu 1,30 Päivärahamaksu 0,82 Yrittäjän lisärahoitusosuus 0,13 Eläkkeensaaja: % Sairaanhoitomaksu 1,47 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut vuoden 2013 alusta alkaen ja hoitaa näihin maksuihin liittyvän neuvonnan. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu määräytyy seuraavalla tavalla: Yhteensä Työnantajan osuus Työntekijän / osa-omistajan osuus Palkkasummaan 2 044 500 saakka 2,15 % 1,00 % 1,15 % Palkkasumman 2 044 500 ylittävästä osasta 5,05 % 3,90 % 1,15 % TYEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta 1,46 % 1,00 % 0,46 % TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,1-7 %:n välillä. Työtapaturmavakuutusmaksu on keskimäärin 0,9 %. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,07 %. 9
TILINPÄÄTÖSTEN REKISTERÖINTI Velvollisuus ilmoittaa tilinpäätös julkistettavaksi kaupparekisterissä vaihtelee yritysmuodoittain. Yritykset, jotka käyttävät veroilmoituslomaketta 6 B, ilmoittavat tilinpäätöksen kaupparekisteriin veroilmoituksen yhteydessä. Verohallinnon kautta tulevat asiakirjat rekisteröidään automaattisesti kaupparekisterissä. Suoraan kaupparekisteriin saapuneet tilinpäätösasiakirjat tarkastetaan muodollisesti ennen rekisteröintiä. Tilinpäätöksen sisältöä ei tutkita vaan asiakirjat rekisteröidään siinä muodossa kuin ne on toimitettu. Rekisteröinti on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. AINA REKISTERÖINTIVELVOLLISUUS, JOS YRITYSMUOTO ON osakeyhtiö, julkinen osakeyhtiö osuuskunta, osuuspankki vakuutusosakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö tai vastaava julkinen yhtiö vakuutusyhdistys säästöpankki hypoteekkiyhdistys eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä ja eurooppayhtiö REKISTERÖINTIVELVOLLISUUS, JOS LAISSA MAINITUT EDELLYTYKSET TÄYTTYVÄT yksityinen elinkeinonharjoittaja avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö aatteellinen yhdistys ja taloudellinen yhdistys säätiö sivuliike NÄIDEN YHTIÖIDEN EI TARVITSE ILMOITTAA TILINPÄÄTÖSTÄ (JÄLJENNÖKSENANTOVELVOLLISET) asunto-osakeyhtiö keskinäinen kiinteistöyhtiö (AOYL 28.2 ) asumisoikeusyhdistys asunto-osuuskunta OSAKEYHTIÖ Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Poikkeuksena ovat asiakasryhmät, joilla ei ole tilinpäätöstietojen rekisteröintivelvoitetta tai sitä on rajattu (ulkomaisten yhteisöjen kiinteät toimipaikat ja sivuliikkeet sekä säädekirjalla perustetut eläkesäätiöt). Jos tällaisella yhteisöllä on velvollisuus rekisteröidä tilinpäätöksensä, sen on toimitettava tilinpäätöstiedot suoraan PRH:lle. nidotaan yhteen. Nidottu tilinpäätöskokonaisuus annetaan veroilmoituksen liitteenä. Lomake 63 ei ole täytettävissä verkkolomakkeena sähköisissä palveluissa. Verohallinto välittää kaikki lomakkeeseen 63 liitetyt asiakirjat PRH:lle julkaistavaksi kaupparekisterissä. Jos julkaistavaksi toimitettaviin tilinpäätöstietoihin on liitetty muita asiakirjoja, myös ne välitetään julkaistavaksi (esim. yhtiökokouksen pöytäkirja). käsittelyä ja voitonjakoa koskevat tiedot on toimitettava kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Jos veroilmoitus on annettu sähköisesti, lähetetään tiedot liitetiedostona. Jos veroilmoitus on annettu paperilla, tiedot annetaan lomakkeella 63 ja sen liitteenä. Jos yhteisö joutuu korvaamaan minkä tahansa ilmoitetuista tiedoista, on koko tilinpäätöspaketti kokonaisuudessaan toimitettava uudestaan Verohallinnolle. Veroilmoitukseen 6B liitetään lomake 63 (Tilinpäätöstiedot Verohallinnolle ja kaupparekisteriin). Lomake 63 on aina annettava kansilehtenä, kun veroilmoituksen 6B antavat yhteisöt ilmoittavat tilinpäätöstiedot Verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) paperilla. Lomake 63 ja tilinpäätösasiakirjat Tilintarkastuskertomus ja tieto tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä voitonjaosta ei välttämättä ole käytettävissä silloin, kun veroilmoitus on annettava. Tällöin veroilmoitusta tulee täydentää jälkikäteen. Tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle viimeistään kuukauden kuluessa sen valmistumisesta. Voiton tai tappion Veroilmoitus on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoituksen lisäksi mahdollisesti toimitettavien tietojen ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kahdessa kuukaudessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. 10
ILMOITETTAVAT TILINPÄÄTÖS- ASIAKIRJAT 1. KAIKKI YHTIÖT Tuloslaskelma ja tase Liitetiedot Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus, jos tilit on tarkastettu Hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja yhtiön voittoa koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä 2. OSA YHTIÖISTÄ LISÄKSI Konsernitilinpäätös, jos se sisältyy yhtiön tilinpäätökseen, sekä konsernitilintarkastuskertomus ja mahdollinen konsernirahoituslaskelma Rahoituslaskelma YHDISTYS JA SÄÄTIÖ Kaupparekisteriin merkityn aatteellisen tai taloudellisen yhdistyksen sekä säätiön on ilmoitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriin julkistettavaksi, jos päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: liikevaihto 7 300 000 taseen loppusumma 3 650 000 palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Säätiöiden on kuitenkin aina ilmoitettava tilinpäätöksenä säätiörekisteriin vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Liitteet Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus, jos tilit on tarkastettu SIVULIIKE Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeet ovat kaupparekisterilain 17 a :n perusteella velvollisia ilmoittamaan tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Vakuutusyhtiöiden, luotto- ja rahoituslaitoksen sivuliikkeiden osalta on olemassa erityissäännökset tilinpäätösten julkistamisesta niitä koskevassa lainsäädännössä. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos ulkomaista elinkeinonharjoittajaa koskevan, ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukainen määräaika tilinpäätösasiakirjojen julkistamiselle on kuutta kuukautta pitempi, tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava rekisteröitäviksi sen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa. Liitteet 1. Euroopan yhteisön säädösten mukaan tai vastaavalla tavalla laaditut ja julkistetut tilinpäätösasiakirjat Ulkomainen elinkeinonharjoittaja ilmoittaa tilinpäätösasiakirjat sellaisina, kuin ne on laadittu, tarkastettu ja julkistettu elinkeinonharjoittajan maan lainsäädännön mukaisesti Mukaan on liitettävä selvitys tilinpäätöksen vahvistamisesta, hyväksymisestä tai vastaavasta valmistumisesta Sivuliikkeen perustaneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tai sen sivuliikkeen tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava suomen- tai ruotsinkielisinä tai muulla EU:n virallisella kielellä laadittuna. 2. EU:n säädösten ulkopuoliset Ilmoitetaan Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen tilinpäätös AVOIN JA KOMMANDIITTIYHTIÖ Tilinpäätöksen ilmoittamiseen ovat aina velvollisia avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden 1. Yhtiömiehenä/ vastuunalaisena yhtiömiehenä osakeyhtiö yhtiömiehenä (avoin yhtiö)/ vastuunalaisena yhtiömiehenä (ky) on osakeyhtiö yhtiömiehenä/vastuunalaisena yhtiömiehenä on yllä mainittu yhtiö (=avoin yhtiö tai ky, jonka yhtiömies osakeyhtiö) 2. Toiminta laajaa Tilinpäätös on ilmoitettava myös niiden avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden, joiden päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista (kirjanpitolaki 3:9 ): liikevaihto 7 300 000 taseen loppusumma 3 650 000 palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Liitteet Tuloslaskelma ja tase Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomus Tilintarkastuskertomus, jos tilit on tarkastettu Konsernitilinpäätös, jos yhtiö on kirjanpitolain mukaan velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen 11
OSAKEYHTIÖN VEROTETTAVAN TULON LASKENTA Osakeyhtiöllä voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotulolähde, maatalouden tulolähde sekä henkilökohtainen tulolähde. Henkilökohtainen tulolähde voi muodostua esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, joka ei liity elinkeinotoimintaan. Osakeyhtiön kunkin tulolähteen verotettava tulo lasketaan erikseen siten, että verovuoden tulosta vähennetään aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut saman tulolähteen tappiot. Eri tulolähteiden verotettavat tulot lasketaan yhteen ja yhteismäärästä lasketaan yhteisön tulovero. 12
EVL TVL + Elinkeinotoiminnan tuotot Henkilökohtaisen tulolähteen tuotot - Elinkeinotoiminnan kulut + Vuokratuotot kiinteistöistä ja huoneistoista Lisäykset Tuottoihin sisältymättömät veronalaiset erät + kirjanpidosta puuttuvat veronalaiset tuloerät + pääomasijoituksena kirjanpitoon kirjatut veronalaiset tulot + tulo-osuus henkilöyhtiöstä tai muusta yhtymästä + laskennalliset tulot (peitelty osingonjako, siirtohinnoitteluoikaisu ja veron kiertäminen) + osuus väliyhtiön tuloon Kuluihin sisältyvät vähennyskelvottomat erät + välittömät verot + maksettava yhteisökorko ja viivästyskorot + omaan pääomaan rinnastettavasta lainasta maksetut korot + voitonjaon luonteiset palautukset ja alennukset + verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot + vähennyskelvottomat menetykset + vähennyskelvottomat osakkeiden arvonalentumiset + vähennyskelvoton konsernituki + vähennyskelvottomat lahjoitukset ja jäsenmaksut + edustusmenot (50 %) + sakot ja muut rangaistusluonteiset maksuseuraamukset sekä lahjomat + vero arvonimestä + liikkeen tulosta rasittavat yksityistalouden menot + peiteltynä osingonjakona, siirtohinnoitteluoikaisun ja veron kiertämisen perusteella vähennyskelvottomat erät + fuusiotappio + pakolliset varaukset + muut vähennyskelvottomat erät Vähennykset Tuottoihin sisältyvät verovapaat erät - osakeyhtiön saamat verovapaat osingot - osakeyhtiön saamat verovapaat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot - henkilöyhtiöstä saatu voitto-osuus - verovapaat ulkomailta saadut suorasijoitusosingot - kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetty tuotantotuki - fuusiovoitto - palautettava yhteisökorko - muut verovapaat erät Kuluihin sisältymättömät vähennyskelpoiset erät - jäämaksuluokkavähennys - koulutusvähennys - työpanokseen perustuva osinko - muut vähennyskelpoiset erät = ELINKEINOTOIMINNAN VEROVUODEN TULOS / TAPPIO - AIKAISEMMILTA VEROVUOSILTA VAHVISTETTU TAPPIO = ELINKEINOTOIMINNAN VEROTETTAVA TULOS / TAPPIO 13 + Osinkotuotot ja ylijäämät, Veronalainen osuus + Osakaslainan korot Tuotot yhteensä Henkilökohtaisen tulolähteen kulut - Poistot, vähennyskelpoinen osuus - Muut vuokraukseen kohdistuvat kulut - Muihin tuottoihin kohdistuvat kulut Kulut yhteensä Luovutusvoitot ja tappiot + Luovutusvoitot yhteensä - Luovutustappiot yhteensä - Edellisiltä vuosilta vahvistettu luovutustappio Veronalaiset luovutusvoitot tai Vahvistettava luovutustappio (vähennetään luovutusvoitoista viiden seuraavan vuoden aikana - TVL 50 ) HENKILÖKOHTAISEN TULOLÄHTEEN TULOS / TAPPIO / VAHVISTETTAVA LUOVUTUSTAPPIO
VARAUKSET TILINPÄÄTÖKSESSÄ JA VEROTUKSESSA 2016 TILINPÄÄTÖS Kirjanpitolain mukainen verotusperusteinen varaus (KPL 5:15 ) Kirjanpitolain (5:15 ) mukaan tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen verotusperusteinen varaus. Varauksen tekeminen edellyttää, että varaus on myös verotuksessa vähennettävissä ja sillä on verotuksellista vaikutusta. EVL 54 :n mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää varaukset kuluina vain, mikäli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus (KPL 5:14 ) Tuloslaskelmassa on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos: 1. ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen 2. niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä; 3. niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen sekä 4. ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan. Jos menon tai menetyksen täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta tiedetään, merkitään se taseessa luonteensa mukaiseen vieraan pääoman erään tai siirtovelkoihin. Muussa tapauksessa se merkitään pakolliseksi varaukseksi. Menot ja menetykset sekä pakolliset varaukset merkitään tuloslaskelmaan ja taseeseen niiden todennäköiseen määrään. Pakollista varausta ei saa käyttää omaisuuserän arvon alentamiseksi siitä määrästä, johon se on merkitty taseen vastaaviin. Jos edellä mainitut kohdat eivät kaikki toteudu, ei pakollisen varauksen edellytykset toteudu vaan kyseessä on lähinnä liitetietoasia. Pakolliset varaukset eivät ole yleensä verotuksessa vähennyskelpoisia varauksen muodostamisvuonna. Ns. harkinnanvaraista pakollista varausta (ei perustu lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan) ei voida kirjanpidossa muodostaa. VEROTUS Kuluvan käyttöomaisuuden ja toimitilan jälleenhankintavaraus (EVL 43 ) Jos käyttöomaisuus tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun vahinkotapahtuman johdosta, vähennetään 30 :ssä tarkoitettua menojäännöstä laskettaessa vähentämättä jäänyt osa sekä 33 :n 3 momentissa ja 34, 36 ja 39 :ssä tarkoitetusta kuluvasta käyttöomaisuudesta saatu vakuutuskorvaus tai muu vastike, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna verovelvollisen käyttöön ottaman kuluvan käyttöomaisuuden tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai omaisuuden kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus). Jos verovelvollinen luovuttaa toimitiloinaan käyttämänsä rakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, vähennetään saatu luovutushinta, poistamatonta hankintamenoa vastaavaa osaa lukuun ottamatta, verovuonna tai kahtena seuraavana verovuonna käyttöön otetun verovelvollisen toimitilarakennuksen tai toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintamenosta tai tällaisten tilojen kuntoon saattamisesta johtuvista menoista (toimitilan jälleenhankintavaraus). Jälleenhankintavaraus muodostetaan verovelvollisen vaatimuksesta. Edellytyksenä jälleenhankintavarauksen muodostamiselle on, että verovelvollinen jatkaa elinkeinotoimintaansa ja on tehnyt vastaavan varauksen kirjanpidossaan. Jos luovutushintaa tai muuta vastiketta taikka sen osaa ei ole vähennetty, luetaan vähentämättä jäänyt määrä 20 prosentilla korotettuna sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana vähentämisen olisi viimeistään tullut tapahtua. Verohallinto voi verovelvollisen hakemuksesta erityisistä syistä pidentää määräaikaa enintään kolmella vuodella. Jos luovutushintaa tai muuta vastiketta tai sen osaa ei ole vähennetty pidennetyn määräajan kuluessakaan, luetaan vähentämättä jäänyt määrä 40 prosentilla korotettuna sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana vähentämisen olisi viimeistään tullut tapahtua. Toimintavaraus (EVL 46 a ) Yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja sekä yhtymä (esim. ky tai ay) ja kuolinpesä, jonka osakkaina on ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä, saa vähentää verovuonna 14
tekemänsä toimintavarauksen. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei kuitenkaan saa ylittää 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Se osa toimintavarausten määrästä, joka ylittää toimintavarausten enimmäismäärän, luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona enimmäismäärä on ylitetty. Jos verovelvollinen lopettaa elinkeinotoimintansa, jos yhtymä tai kuolinpesä ei täytä enää edellä mainittua edellytystä, jos yhtymä muutetaan yhteisöksi, taikka liikkeen tai ammatin harjoittamista taikka yhtymän tai kuolinpesän harjoittamaa elinkeinotoimintaa jatketaan TVL 24 :ssä tarkoitetulla tavalla osakeyhtiön muodossa, toimintavaraukset luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona toiminta on päättynyt tai muu tässä mainittu muutos on tapahtunut. Takuuvaraus (EVL 47 ) Rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittava verovelvollinen, joka on takuusitoumuksen tai muun vastaavan velvoitteen perusteella vastuussa valmistamassaan rakennuksessa, sillassa, laiturissa, tiessä, padossa tai niihin verrattavassa rakennelmassa, ilma-aluksessa, sellaisessa vesialuksessa, jonka rungon suurin pituus on vähintään 10 metriä, tai suurehkossa koneyksikössä ilmenevistä virheellisyyksistä, saa vähentää verovuonna luovuttamansa hyödykkeen takuukorjauksista odotettavissa olevia menoja vastaavan takuuvarauksen. Meno, jota vastaava takuuvaraus on vähennetty edellä mainitulla tavalla, ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Se osa takuuvarauksesta, joka ylittää takuukorjauksista syntyneiden menojen määrän, luetaan veronalaiseksi tuloksi sinä verovuonna, jona takuuaika on päättynyt. Hinnanlaskuvaraus (EVL 49 ) Jos verovelvollinen näyttää toteen, että sitovin kirjallisin sopimuksin kiinteään koti- tai ulkomaanrahan määräiseen hintaan tilattujen, vaihto-omaisuudeksi tarkoitettujen toimittamattomien tavaroiden hinta on tilinpäätöspäivänä vähintään 10 % sopimuksen mukaista hintaa alhaisempi, on hänellä oikeus vähentää verovuoden kuluna tilaushinnasta tapahtunutta hinnanlaskua vastaava osuus. Luottotappiovaraus EVL 46 Talletuspankki sekä luottolaitos saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä; verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 5 prosenttia laitoksella verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Vakuutus- ja eläkelaitosvaraus (EVL 48 ja 48a ) Vakuutuslaitokset ja eläkelaitokset saavat vähentää lainmukaiset siirrot vakuutusmaksuvastuun, korvausvastuun ja eläkevastuun peittämiseen. Eläkelaitoksen osalta siirto edellyttää eläkevastuun kattamista. Asuintalovaraus (Laki asuintalovarauksesta verotuksessa) Tuloverolain 3 :ssä tarkoitettu yhteisö voi vähentää veronalaisesta tulostaan asuinrakennuksensa rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseensa liittyvän tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja varten muodostetun varauksen (asuintalovaraus). Yhteisö voi vähentää asuintalovarauksen ainoastaan muusta tulosta kuin elinkeinotulosta tai maatalouden tulosta. Sellainen yhteisö, jonka pääasiallinen toiminta perustuu kiinteistön omistamiseen ja hallitsemiseen tai kiinteistön omistukseen perustuvaan vuokraustoimintaan, voi vähentää asuintalovarauksen myös veronalaisesta elinkeinotulostaan, jos yhteisöllä on asuntojen uudisrakentamista, perusparantamista tai hankintaa varten myönnettyä lainaa tai korkotukea jonkin esim. aravalain perusteella. 15
ARVONLISÄVEROKANNAT 2016 Yleinen verokanta 24 % Verokanta Elintarvikkeet ja rehut (ei elävät eläimet, vesijohtovesi, alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet) Ravintola- ja ateriapalvelut Henkilökuljetus, majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen Palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen Teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut Lääke, kirja, Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama televisiomaksuihin perustuva korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiomaksutuloista Vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet Lain 79 c :ssä tarkoitettu taide-esine, muun kuin maahantuonnin osalta silloin, kun myyjänä on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a :n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen jälleenmyyjä Tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama tekijänoikeuteen liittyvä korvaus Vienti ja yhteisömyynti Suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit Kullan myynti keskuspankille Vesialusten (yli 10 m, ei huvi- tai urheilukäyttö) myynti, vuokraus tai rahtaus Terveyden-, sairaanhoito- sekä hammashoitopalvelun myynti sekä myyntiin liittyvien tavaroiden myynti Sairaankuljetukset Sosiaalihuolto Postilaissa ja postipalveluista annetussa Ahvenanmaan maakuntalaissa tarkoitetun yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti Koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Sijoituskullan myynti ja välitys Arpajaiset ja rahapelit Esiintyvien taiteilijoiden ja julkisten esiintyjien palkkiot Osa tekijänoikeuskorvauksista Kiinteistöjen myynti Julkiset hautauspalvelut 14 % 10 % 0 % Veroton Poiketen mitä edellä on esitetty, korvaukseen palautukseen oikeuttavista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista sovelletaan 24 %:n verokantaa. 16
ARVONLISÄVEROKANNAT EU:N JÄSENMAISSA Maa Yleinen verokanta Alennetut verokannat Alankomaat 21 % 6 % Belgia 21 % 6 %, 12 % Bulgaria 20 % 9 % Espanja 21 % 4 %, 10 % Irlanti 23 % 4,8 %, 9 %, 13,5 % Iso-Britannia 20 % 5 % Italia 22 % 4 %, 10 % Itävalta 20 % 10 %, 12 % Kreikka 23 % 6 %, 13 % Kroatia 25 % 5 %, 13 % Kypros 19 % 5 %, 9 % Latvia 21 % 12 % Liettua 21 % 5 %, 9 % Luxemburg 15 % 3 %, 8 %, 14 % Malta 18 % 5 %, 7 % Portugali 23 % 6 %, 13 % Puola 23 % 5 %, 8 % Ranska 20 % 2,1 %, 5,5 %, 10 % Romania 24 % 5 %, 9 % Ruotsi 25 % 6 %, 12 % Saksa 19 % 7 % Slovakia 20 % 10 % Slovenia 22 % 9,5 % Suomi 24 % 10 %, 14 % Tanska 25 % - Tsekki 21 % 10 %, 15 % Unkari 27 % 5 %, 18 % Viro 20 % 9 % EU:N ARVONLISÄVEROALUE EU:n arvonlisäveroalue muodostuu seuraavista jäsenvaltioista sekä niihin kuuluvista alueista: Alankomaat Malta Belgia Portugali, mukaan lukien Bulgaria Azorit ja Madeira Espanja, mukaan lukien Puola Baleaarit Ranska, mukaan lukien Monaco Irlanti Romania Iso-Britannia, mukaan lukien Ruotsi Man-saari Saksa Italia Slovakia Itävalta Slovenia Kreikka Suomi Kroatia Tanska Kypros Tsekki Latvia Unkari Liettua Viro Luxemburg EU:N ARVONLISÄVEROALUEESEEN EIVÄT KUULU: Ahvenanmaan maakunta Andorra Athos-vuori eli Agio O ros Büsingenin alue Campione d Italia Ceuta ja Melilla, Espanjalle kuuluvia alueita Pohjois-Afrikassa Färsaaret Gibraltar Grönlanti Helgolandin saari, Saksan Pohjanmeren puoleisella rannikolla lähellä Tanskan rajaa Kanaalisaaret Kanarian saaret Livigno Lugano-järven Italialle kuuluvat vesialueet Ranskan merentakaiset departementit, kuten mm. Martinique ja Guadeloupe San Marino Vatikaanivaltio 17
VEROTUKSEN POISTOT 2016 Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max. 10 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina 2013 2016 käyttöön otettujen tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Laissa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden poistamatta olevasta hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max. 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max. 850 ja verovuonna yhteensä enintään 2500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jää- ja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 %, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 %. Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: 7 %, myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- tai muu niihin verrattava rakennus 4 %, asuin-, toimisto- tai muu niihin verrattava rakennus 20 %, polttoaine-, happosäiliö ja tms. metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu varasto- ja muu rakennelma 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennettu kevyt rakennelma 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain mukaan elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina 2013 2016 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten hankintamenoista. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamatta olevasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Väestönsuoja yms. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 10 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana. Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran- ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. Sillat, laiturit yms. (EVL 39 ) Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintameno vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ainesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden 18
päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumattoman käyttöomaisuuden kuin maa-alueen käypä arvo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi. Toiselle kuuluva käyttöomaisuus (EVL 45 ) Menoon, jonka verovelvollinen on elinkeinotoiminnassaan suorittanut osallistuakseen toiselle kuuluvan käyttöomaisuuden hankintaan ja käyttöön, sovelletaan edellä esitettyjä vastaavanlaisen käyttöomaisuuden hankintamenoa koskevia säännöksiä, kuitenkin niin, että mikäli käyttöaika on rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin käyttöaikana. Ydinjätehuollosta aiheutuneet menot (EVL 45 a ) Ydinenergialaissa tarkoitetusta ydinjätehuollosta verovelvolliselle aiheutuneet menot vähennetään silloinkin, kun kysymys on käyttöomaisuuden hankintamenosta, sinä verovuonna, jona niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa veroviranomaisen tai verovelvollisen pyynnöstä lausunnon siitä, kuuluuko käyttöomaisuuden hankinta ydinjätehuoltoon. 19
VALTION VEROTUS 2016 VALTION TULOVEROASTEIKKO 2016 Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 16 500 25 000 8,00 6,50 25 000 40 800 547,50 17,50 40 800 72 300 3 312,50 21,50 72 300 10 085,00 31,75 KUNNALLIS- JA KIRKOLLISVEROT Vuonna 2016 kunnallisverot vaihtelevat 16,50 22,50 %:n välillä. Vastaavasti kirkollisveroprosentti vaihtelee 1,00 2,20 %:n välillä. Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2016 löytyy osoitteesta www.vero.fi. PÄÄOMATULOVEROKANTA 2016 Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). YHTEISÖJEN TULOVEROKANTA Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa. PERUSKORKO Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,25 prosenttia ajalle 1.1.2015 31.12.2015. Peruskorko on ollut 0,5 prosenttia 1.7.2013 31.12.2014, 0,75 prosenttia 1.1.2013 30.6.2013. VIITEKORKO Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2015 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2016 31.12.2016. vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2016 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. JÄÄNNÖSVERON KOROT Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.1. 31.12.2015 on 0,5 prosenttia. Viitekorko on ollut 0,5 prosenttia 1.7.2013 31.12.2014 ja 1 prosentti 1.1.2012 30.6.2013. Ajalle 1.7.2014 31.12.2014 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2015 31.12.2015. PALAUTUSKOROT Palautuskorko on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Palautuskorko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina Jäännösveron korko on viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Jäännösveron korko on 1.1.2010 alkaen kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2016 jäännösveron korko on siten 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia. Verovuoden 2015 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2016 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. MAKSETTAVA YHTEISÖKORKO Maksettava yhteisökorko on edellä mainittu viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 20
2,5 prosenttia vuonna 2016. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. VIIVÄSTYSKOROT Viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivästyskorkoja ovat viivekorko, verotilin viivästyskorko sekä veronlisäys. Viivästyskorot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorot eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. YLE-VERO Yle-vero määrätään vuosittain henkilöille (henkilön yleisradiovero) ja yhteisöille (yhteisön yleisradiovero) muun tuloverotuksen yhteydessä. Yle-vero koskee kaikkia, jotka kyseisen vuoden loppuun mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta. Veron suuruus on 0,68 prosenttia vuositulojen tävältä osalta peritään 0,35 prosenttia siten, että veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa. Yhteisö saa vähentää Yle-veron verotuksessa. yhteismäärästä, mutta enintään 143 euroa, mutta alle 50 euron suuruista veroa ei tarvitse maksaa (henkilöt). Verohallinto kerää Yle-veron muun ennakonperinnän yhteydessä. Yle-vero ei koske niitä, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Myös valtio ja sen laitokset, kunnat, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt on vapautettu Yritysten Yle-vero on 140 euroa, jos yrityksen Yle-verosta. verotettava tulo ylittää 50 000 euroa. Rajan ylit- VEROTUKSEN KOROT VUOSINA 2013, 2014,2015 JA 2016 Korko Peruste 2013 2014 2015 2016 Palautuskorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Palautettava yhteisökorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Verotilin hyvityskorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Jäännösveron korko: viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 10 000 euroon asti minimikorko 0,5 % Jäännösveron korko: viitekorko + 2 % 3 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % yli 10 000 euron osalta Maksettava yhteisökorko viitekorko + 2 % 3 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Viivekorko viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % Verotilin viivästyskorko viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % Veronlisäys viitekorko + 7 % 8 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % 21
22
VEROPALVELUMME YRITYSVEROTUS Yritysverotukseen liittyvän neuvonnan tarkoituksena on auttaa yritystä hoitamaan lakisääteiset velvoitteet sekä tunnistamaan verosuunnittelumahdollisuudet. Esimerkiksi arvonlisäverolaissa on monia lain soveltamiseen liittyviä haasteita, joiden selvittämiseen yritys tai kunta voi tarvita apua. Tarjoamme veroasioihin kokonaisvaltaisen ja käytännönläheisen lähestymistavan. Hoidamme niin pienemmät kuin suuremmat toimeksiannot kustannustehokkaasti - riskienhallinnan ja toiminnan muut tavoitteet huomioiden. HENKILÖVEROTUS Henkilöverotukseen liittyvän osaamisen ja suunnittelun tarve korostuu erityisesti omaisuuden myynnin tai lahjoituksen yhteydessä. Eri vaihtoehdot ja niistä aiheutuvat veroseuraamukset on hyvä selvittää aina etukäteen. PALVELUT OMISTAJAYRITTÄJILLE Kuten merkittävä osa asiakkaistamme, myös BDO Suomi on omistajavetoinen pk-yritys. Tiedämme kuinka tärkeää on, että yrityksessä keskitytään omiin vahvuuksiin ja omaan ydinliiketoimintaan. Autamme omistajayrittäjiä ja pk-yrityksiä menestymään mahdollistamalla sen, että yrityksessänne voidaan keskittyä teidän ydinosaamiseenne. Omistajayrittäjän veroasioiden hoidossa korostuu yritystoiminnan, henkilökohtaisten ja koko perheen tavoitteiden ja ajatusten yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Autamme omistajayrittäjää ja hänen läheisiään toteuttamaan tavoitteita ja hallitsemaan verotusta turvallisella ja pitkäjänteisellä tavalla. YRITYSJÄRJESTELYT Verokustannusten minimointi on keskeinen asia onnistuneessa yritysjärjestelyssä tai -kaupassa. Avustamme kustannustehokkaasti liiketoimintoihin liittyvissä järjestelyissä, sulautumisissa, jakautumisissa sekä yrityskaupoissa. Toteutamme myös tuloverotukseen, välilliseen verotukseen ja työnantajavelvoitteisiin kohdistuvat Due Diligence -tarkastukset. SUKUPOLVENVAIHDOKSET Sukupolvenvaihdos on aina yksilöllinen tapahtuma, jonka verotuskysymykset voivat koskea tuloverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta sekä arvonlisäverotusta. Veroseuraamukset voivat kohdistua yrityksestä luopuvan ja luovutuksensaajan lisäksi myös yhtiöön itseensä. Tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa on omat sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset. Sukupolvenvaihdoksen valittu toteuttamistapa voi vaikuttaa merkittävästikin sukupolvenvaihdoksesta aiheutuviin veroseuraamuksiin. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvien palveluiden avulla turvataan yritystoiminnan häiriötön jatkuminen kustannustehokkaasti omistajanvaihdoksesta huolimatta. Lähestymme asiaa kokonaisvaltaisesti, jolloin verosuunnittelun lisäksi huomioimme luopujan ja muiden läheisten tavoitteet, taloudellisen aseman ja oikeudet. KANSAINVÄLISET TILANTEET Yhdessä verkostomme ulkomaisten toimistojen kanssa tarjoamme kattavat veropalvelut lähes kaikkialla maailmassa myös kansainvälistä toimintaa harjoittaville yrityksille ja esimerkiksi ulkomaille muuttoa suunnitteleville yksityishenkilöille. PALVELUT KUNNILLE JA KUNTAKONSERNEILLE Tarjoamme vero- ja yritysjärjestelypalveluita myös kunnille, kuntayhtymille sekä kuntakonserniin kuuluville organisaatioille. Asiantuntijamme kartoittavat organisaation verosuunnittelumahdollisuudet, arvonlisä- ja tuloverotukseen liittyvien menettelyjen oikeellisuuden ja mahdolliset riskit. Avustamme myös ennakkoratkaisujen, ohjauspyyntöjen sekä palautushakemusten laadinnassa. Kokeneet asiantuntijamme antavat myös eri verotuksen osa-alueisiin kohdistuvaa koulutusta tarpeisiinne räätälöitynä. Toimintojen tehostaminen, eriyttäminen, alueellinen yhteistyö sekä taloudellinen ennustettavuus saattavat edellyttää yhtiömuotoa tai nykyisen organisaation muutosta. Olemme avustaneet lukuisia kuntia organisaatioiden muutoksissa ja yhtiöittämisissä. OTA YHTEYTTÄ Antti Suulamo Tax Partner 0207 4329 42 antti.suulamo@bdo.fi 23
TILINTARKASTUS VEROPALVELUT NEUVONANTOPALVELUT Julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäviksi ainoastaan yleisluonteisena tietolähteenä. Kirjoitusten ei ole tarkoitus korvata asioiden oikeudellista tulkintaa tai antaa yksityiskohtaista neuvontaa. Emme vastaa vahingoista, jotka ovat mahdollisesti aiheutuneet, jos jokin taho on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun perusteella. www.bdo.fi www.bdointernational.com BDO Oy on itsenäinen BDO International Limitedin (UK) jäsenyritys. BDO on yhteinen nimi sekä kansainväliselle jäsenyritysten verkostolle että kunkin maan jäsenyritykselle. BDO Oy on itsenäinen suomalaisten tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden omistama yritys.