Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Samankaltaiset tiedostot
2.1 Toteutusasiakirjat Rakennesuunnitelmien sisältö Säilyvyys ja suunniteltu käyttöikä 5

Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Muuratut rakenteet

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro.27

SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro.26

SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro. 25

EC4, Liittorakenteet Palomitoitus, palkit, pilarit ja laatat

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus kantavia rakenteita koskevien rakentamismääräysten täydentämisestä

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden kuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla

PALONKESTO-OHJEISTUS - MITEN TAULUKKOMITOITUSTA VOIDAAN KÄYTTÄÄ - RAKENTEIDEN YHTEISTOIMINTA PALOTILANTEESSA

MYYNTI: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Töölönkatu 4, Helsinki Puh , fax ,

EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

SUORITUSTASOILMOITUS DoP Nro.24

Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus. Eurokoodiseminaari Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Jukka Bergman

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Alkuperäinen englanninkielinen

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa ohjeen)

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat

Kevytbetoniharkkorakenteet

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE Eurokoodi 6. (korvaa ohjeen)

Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Taulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen.

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Vedettyjen rakenneosien suunnittelu LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

EUROKOODI 5 -KOULUTUS

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (6) Sisällysluettelo

Tiilirakenteet. SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto OHJEET 2007

CE-merkintä pakolliseksi , miten muutos näkyy käytännössä?

B8 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

LIITE 24 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU.

Tekninen ohje. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL. Eurooppalainen tyyppihyväksyntä ETA N o 11/0153. Painos 08/2011. Hilti Palokatkokaulus CFS-SL

STANDARDIPALONKESTÄVYYSKOKEIDEN TULOSTEN YLEISTÄMINEN KUORMITTAMATTOMAT OSASTOIVAT SEINÄT

Puurakenteet. Tomi Toratti

tasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla

Kalsiumsilikaattieristeet Rakennusfysikaaliset materiaaliominaisuudet Laatijat: Eero Tuominen, TTY

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Kuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.

Väliseinäharkot VSH-68, VSH-88/300, VSH-130, VSH-150, PK-200

Osa 7: Pilarilaatat. Betoniteollisuus 1(10) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti.

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi Juha Rämö Juha Rämö 1

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Läpivienti täysin eristetty ja osittain tuuletettu rakenne

SUORITUSTASOILMOITUS DoP

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (8) Sisällysluettelo

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998]

VÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

RIL Paalutusohje PO16

TUOTE-ESITE 2017 LINJAUS - KALUSTOT 6 23 SEINÄ- LIITOKSET AUKKO - YLITYKSET JA RAUDOITTEET MUURAUS- SITEET 36 54

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

Suomen Betoniyhdistys ry Varmennustodistuksen arviointiperusteet AP 17

EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET

DIFISEK - DISSEMINATION OF FIRE SAFETY ENGINEERING KNOWLEDGE

TUOTE-ESITE 2017 LINJAUS - KALUSTOT 6 23 SEINÄ- LIITOKSET AUKKO - YLITYKSET JA RAUDOITTEET MUURAUS- SITEET 36 54

TUOTEKUVAUS TYYPILLINEN KÄYTTÖ PALOLUOKITUS - TAULUKKO ASENNUS TESTISTANDARDIT VÄLI- JA KANTAVAT SEINÄRAKENTEET 100 MM KANTAVAT LATTIARAKENTEET 150 MM

YM asetus pienille savupiipuille. Paloseminaari Antti Koponen

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

PAROC GROUP

Kahi-talot. ja väliseinät. Suunnitteluohje, Eurocode 6 mukainen (EN ) E / / korvaa esitteen 4-33E / 24.3.

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko

Esimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1990:2002/A1 (Liite A2) RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Muutos A1: Liite A2: Soveltaminen siltoihin

Hydropanel. Nykyaikainen kuitusementtilevy Testatut ja monipuoliset ominaisuudet

Lauri Talus BETONIPOIKKILEIKKAUKSEN LÄMPÖ- TILAJAKAUMAN MÄÄRITTÄMINEN ELE- MENTTIMENETELMÄLLÄ

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

RAKENTEIDEN PALOTESTAUS EUROOPPALAISILLA MENETELMILLÄ. Tiina Ala Outinen, Riitta Kajastila & Tuuli Oksanen

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (8) Sisällysluettelo


KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

5 Kivirakentaminen RTS 10:21

Paloturvallinen puutalo Gyproc & ISOVER

Veden ja höyryn termodynaamiset ominaisuudet IAPWS-IF97. Funktiolohkot Siemens PLC

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Timo Keinänen MUURATTAVIEN HARKKORAKENTEIDEN MITOITUSOHJE

Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus

Transkriptio:

Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa 15 päivänä lokakuuta 2007 annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 näin kuuluvaksi: Tällä asetuksella vahvistetaan noudatettavaksi seuraavien eurokoodien kansalliset liitteet: 2 SFS EN 1990 liite 1; SFS EN 1991 1 1 liite 2; SFS EN 1991 1 2 liite 3; SFS EN 1991 1 3 liite 4; SFS EN 1991 1 4 liite 5; SFS EN 1991 1 5 liite 6; SFS EN 1992 1 1 liite 7; SFS EN 1992 1 2 liite 8; SFS EN 1993 1 1 liite 9; SFS EN 1993 1 2 liite 10; SFS EN 1993 1 8 liite 11; SFS EN 1993 1 9 liite 12; SFS EN 1993 1 10 liite 13; SFS EN 1994 1 1 liite 14 SFS EN 1994 1 2 liite 15; SFS EN 1995 1 1 liite 16; SFS EN 1995 1 2 liite 17; SFS EN 1997 1 1 liite 18; SFS EN 1993 1 3 liite 19; SFS EN 1993 1 4 liite 20; SFS EN 1993 1 5 liite 21; SFS EN 1993 1 6 + AC liite 22; SFS EN 1993 1 7 + AC liite 23; SFS EN 1993 3 1 liite 24; SFS EN 1993 3 2 liite 25; SFS EN 1997 2 liite 26; SFS EN 1993 4 1 + AC liite 27; SFS EN 1993 4 2 + AC liite 28; SFS EN 1993 4 3 +AC liite 29; SFS EN 1993 5 + AC liite 30; SFS EN 1993 6 liite 31; SFS EN 1995 1 1/A1:2008 liite 32; SFS EN 1996 1 1 liite 33; SFS EN 1996 1 2 liite 34 sekä SFS EN 1996 2 liite 35 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009. Helsin gissä 30 päivänä maaliskuuta 2009 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Rakennusneuvos Jaakko Huuhtanen

LIITE 34 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS EN 1996 1 2 EUROKOODI 6 MUURATTUJEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1 2: Yleiset säännöt Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS EN 1996 1 2: 2006 kanssa. Tässä kansallisessa liitteessä esitetään a) Kansalliset parametrit seuraaviin standardin EN 1996 1 2 kohtiin, joissa kansallinen valinta on sallittua. 2.2(2) 2.3(2)P 2.4.2(3) 3.3.3.1(1) 3.3.3.2(1) HUOM.2 3.3.3.3(1) HUOM.2 4.5(3) b) Opastusta informatiivisten liitteiden A, B, C, D ja E käytöstä.

2 2.2 Rasitukset 2.2(2) Muuratun rakenteen pinnan säteilykertoimelle käytetään arvoa ε m = 0,7. 2.3 Materiaaliominaisuuksien mitoitusarvot 2.3(2)P Materiaaliominaisuuksien osavarmuusluvulle palossa käytetään arvoa γ M,fi = 1,0. 2.4.2 Rakenneosan tarkastelu 2.4.2(3) HUOM. 1 Opastava lisätieto: Seuraavassa kuvassa esitetään pienennyskertoimen η fi vaihtelu kuormasuhteen Q k,1 / G k funktiona standardien EN 1990 ja EN 1991 1 2 kansallisten liitteiden mukaisilla kuormayhdistelmillä, osavarmuusluvuilla ja yhdistelykertoimilla ψ fi. fi 0,9 0,8 0,7 0,6 = 0,8 0,5 0,4 0,3 0,2 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 = 0,6 = 0,5 = 0,4 = 0,3 = 0,2 Q k,1 / G k Kuva 1 FI: Esimerkkejä pienennyskertoimen η fi arvoista kuormasuhteen Q k1 /G k fuktiona standardien EN 1990 ja EN 1991 1 2 kansallisten liitteiden mukaisilla arvoilla. 2.4.2(3) HUOM. 2 Opastava lisätieto: Pienennyskertoimelle voidaan käyttää arvoa η fi = 0,7 kaikissa kuormaluokissa.

3 3.3.3.1 Lämpöpiteneminen 3.3.3.1(1) Muuratun rakenteen lämpöpitenemiskertoimelle käytetään seuraavia arvoja: Poltetut tiilet Tiheysalue 900 2000 kg/m 3 Lämpöpitenemiskerroin α(θ) = 6 x 10 6 Kalkkihiekkatiilet ja harkot Tiheysalue 1500 2000 kg/m 3 Lämpöpitenemiskerroin α(θ) = 8 x 10 6 Kevytrunkoainebetoniharkot Tiheysalueella 600 1000 kg/m 3 olevien lujuudeltaan 4 6 N/mm 2 olevien kevytrunkoaineisten betoniharkkojen lämpöpiteneminen on esitetty kuvassa 2 FI. Höyrykarkaistut kevytbetoniharkot Tiheysalueella 300 700 kg/m 3 olevien höyrykarkaistujen kevytbetoniharkkojen lämpöpiteneminen on esitetty kuvassa 2 FI. Betoniharkot Kvartsipitoista ja kalkkipitoista kiviainesta sisältävien betoneiden lämpöpiteneminen on esitetty kuvassa 2 FI.

4 Kuva 2 FI: Erilaisten muurauskappaleiden lämpöpiteneminen 3.3.3.2 Ominaislämpökapasiteetti 3.3.3.2(1) HUOM.2 Muuratun rakenteen ominaislämpökapasiteetille käytetään seuraavia arvoja: Poltetut tiilet Tiheysalue 900 1200 kg/m 3, ominaislämpökapasiteetti c a = 600 J/kgK Tiheysalue 1200 2000 kg/m 3, ominaislämpökapasiteetti c a = 900 J/kgK Kalkkihiekkatiilet ja harkot: Tiheysalue 1500 2000 kg/m 3 Ominaislämpökapasiteetti c a = 1000 J/kgK Kevytrunkoainebetoniharkot Tiheysalue 600 1000 kg/m 3 Ominaislämpökapasiteetti c a = 1000 J/kgK

5 Höyrykarkaistut kevytbetoniharkot Tiheysalue 300 700 kg/m 3 Ominaislämpökapasiteetti c a = 1050 J/kgK Betoniharkot Tiheysalue 1000 2500 kg/m 3 Ominaislämpökapasiteetti c a = 900 J/kgK normaalilämpötilassa Betonin ominaislämpökapasiteetin c p (θ) (vastaa c a :ta) riippuvuus lämpötilasta ja betonin kosteuspitoisuudesta u on esitetty kuvassa 3 FI. cp (θ ) [kj/kg K] 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 u = 3% u = 1,5% u = 0% 0 0 200 400 600 800 1000 1200 θ [ C] Kuva 3 FI: Kvartsipitoista kiviainesta sisältävän betonin ominaislämpökapasiteetti c p (θ ) lämpötilan funktiona kolmella eri kosteuspitoisuudella (0 %, 1,5 % ja 3 %) 3.3.3.3 Lämmönjohtavuus 3.3.3.3(1) HUOM.2 Muuratun rakenteen palomitoituksessa voidaan käyttää seuraavia yleensä varmalla puolella olevia lämmönjohtavuusarvoja. Poltetut tiilet Tiheysalue 1200 1400 kg/m 3 Lämmönjohtavuus λ a = 0.35 W/mK Kalkkihiekkatiilet ja harkot Tiheysalue 1500 2000 kg/m 3 Lämmönjohtavuus λ a = 0,95 W/mK Kevytrunkoainebetoniharkot Tiheysalue 600 1000 kg/m 3 Lämmönjohtavuus λ a = 0,25 W/mK Höyrykarkaistut kevytbetoniharkot Tiheydeltään 300, 500 ja 600 kg/m 3 olevien höyrykarkaistujen kevytbetonien lämmönjohtavuus λ a (W/mK) eri lämpötiloissa on esitetty seuraavassa taulukossa.

6 Höyrykarkaistun kevytbetonin lämmönjohtavuus λ a (W/mK) eri lämpötiloissa Tiheys Lämpötila 300 kg/m 3 500 kg/m 3 600 kg/m 3 20 o C 0,10 0,14 0,15 300 o C 0,12 0,16 0,17 600 o C 0,19 0,20 0,21 900 o C 0,28 0,28 0,29 Betoniharkot Betonin lämmönjohtavuutena λ a käytetään kuvassa 4 FI esitetyn käyrän 2 mukaista arvoa. λ c [W /m K] 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1 2 0 0 200 400 600 800 1000 1200 θ [ C] Kuva 4 FI: Betonin lämmönjohtavuus 4.5 Taulukkomitoitus 4.5(3) Termin γ Glo arvona käytetään lukua 2,4.

7 Liite A Opastusta palonkestävyysajan valintaan Liitettä A ei käytetä. Liite B Muurattujen seinien palonkestävyyden taulukkomitoitus N.B.1 Muuraus poltetusta tiilestä Standardin EN 771 1 mukaiset poltetut tiilet Taulukko N.B.1.1 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoivien ei kantavien (kriteeri EI) seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa EI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1. Aukkoryhmän 1S ja 1 muurauskappaleet 1.1 800 ρ 2400 1.1.1 70 85 100 115 130 180 2. Aukkoryhmän 2 muurauskappaleet 2.1 650 ρ 2400 2.1.1 100 120 140 175 210 235 Taulukko N.B.1.2 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1000 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 100 100 100 120 180 200 800 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 100 100 120 150 190 220 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 2200 2.1.1 α 1,0 100 130 160 190 210 235

8 Taulukko N.B.1.3 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten vähintään 1 m pituisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1000 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 100 120 135 200 235 300 800 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 100 120 135 200 235 300 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 2200 2.1.1 α 1,0 100 150 235 365 490 Taulukko N.B.1.4 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten alle 1 m pituisten seinien minimipituus eri palonkestävyysluokissa seinän paksuus seinän minimipituus l F (mm) palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) [mm] 1 Aukkoryhmän 1S ja 1 muurauskappaleet 800 ρ 2400 1.1.1 130 600 900 1.1.2 200 365 490 600 1000 α 1,0 1.1.3 235 300 365 490 600 1000 1.1.4 300 235 300 365 490 600 1000 Taulukko N.B.1.5 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoivien kantavien ja ei kantavien (kriteeri REI M ja EI M) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI M ja EI M eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1000 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 235 235 235 300 350 1.2 yleis tai ohutlaasti 800 ρ 2400 1.1.1 α 1,0 235 235 235 300 350

9 Taulukko N.B.1.6 (FI) Poltetusta tiilestä tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) rakoseinien, joiden vain yksi seinäpuolisko on kuormitettu, kummankin seinäpuoliskon minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1000 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 85 85 85 105 800 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 85 85 105 130 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 2200 2.1.1 α 1,0 90 115 135 170 N.B.2 Muuraus kalkkihiekkatiilestä ja harkoista Standardin EN 771 2 mukaiset kalkkihiekkatiilet ja harkot Taulukko N.B.2.1 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoivien ei kantavien (kriteeri EI) seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa EI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1. Aukkoryhmän 1S ja 1 muurauskappaleet 1.1 1400 ρ 2400 1.1.1 70 85 100 110 130 160 2. Aukkoryhmän 2 muurauskappaleet 2.1 650 ρ 2400 2.1.1 100 120 140 175 210 235 Taulukko N.B.2.2 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1700 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 100 100 100 120 180 200 1400 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 100 100 120 150 190 220 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 1600 2.1.1 α 1,0 100 130 160 190 210 235

10 Taulukko N.B.2.3 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten vähintään 1 m pituisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa 1S 1S.1 palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet yleis tai ohutlaasti 1700 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 100 120 135 200 235 300 1400 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 100 120 135 200 235 300 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 1600 2.1.1 α 1,0 100 150 235 365 490 Taulukko N.B.2.4 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten alle 1 m pituisten seinien minimipituus eri palonkestävyysluokissa bruttokuivatiheys ρ [kg/m 3 ] 1 Aukkoryhmän 1S ja 1 muurauskappaleet 1.1 yleis tai ohutlaasti 1400 < ρ 2400 seinän paksuus seinän minimipituus l F (mm) palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) [mm] 1.1.1 130 490 900 1.1.2 200 365 490 600 1000 1.1.3 235 300 365 490 600 1000 1.1.4 300 235 300 365 490 600 1000 1.1.5 365 200 235 300 365 490 600 Taulukko N.B.2.5 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoivien kantavien ja ei kantavien (kriteeri REI M ja EI M) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI M ja EI M eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1700 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 235 235 235 300 350 1400 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 235 235 235 300 350

11 Taulukko N.B.2.6 (FI) Kalkkihiekkatiilestä ja harkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) rakoseinien, joiden vain yksi seinäpuolisko on kuormitettu, kummankin seinäpuoliskon minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1S Aukkoryhmän 1S muurauskappaleet 1S.1 yleis tai ohutlaasti 1700 ρ 2400 1S.1.1 α 1,0 85 85 85 105 1400 < ρ 2400 1.1.1 α 1,0 85 85 105 130 2.1 yleis tai ohutlaasti 650 < ρ 1600 2.1.1 α 1,0 90 115 135 170 N.B.3 Muuraus normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista Standardin EN 771 3 mukaiset normaali ja kevytrunkoaineiset betoniharkot Taulukko N.B.3.1 (FI) Normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoivien ei kantavien (kriteeri EI) seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa EI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1.1 kevyt runkoaine 400 < ρ 1600 1.1.1 70 70 100 100 120 150 1.2 normaali runkoaine 1200 < ρ 2400 1.2.1 70 80 100 120 150 175 2.1 kevyt runkoaine 240 < ρ 1200 2.1.1 70 100 100 120 150 170 2.2 normaali runkoaine 720 < ρ 1650 2.2.1 70 100 120 150 175 200

12 Taulukko N.B.3.2 (FI) Normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1.1 kevyt runkoaine 400 < ρ 1600 1.1.1 α 1,0 100 100 120 150 200 200 1.2 normaali runkoaine 1200 < ρ 2400 1.2.1 α 1,0 120 130 140 160 210 270 2.1 kevyt runkoaine 240 < ρ 1200 2.1.1 α 1,0 100 100 120 150 200 200 2.2 normaali runkoaine 720 < ρ 1650 2.2.1 α 1,0 120 130 140 160 210 270 Taulukko N.B.3.3 (FI) Normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten vähintään 1 m pituisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1.1 kevyt runkoaine 400 < ρ 1600 1.1.1 α 1,0 100 125 150 200 240 290 1.2 normaali runkoaine 1200 < ρ 2400 1.2.1 α 1,0 120 140 170 220 270 350 2.1 kevyt runkoaine 240 < ρ 1200 2.1.1 α 1,0 100 125 150 200 240 290 2.2 normaali runkoaine 720 < ρ 1650 2.2.1 α 1,0 120 140 170 220 270 350 Taulukko N.B.3.4 (FI) Kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten alle 1m pituisten seinien minimipituus eri palonkestävyysluokissa bruttokuivatiheys ρ seinän paksuus seinän minimipituus l F (mm) palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) [kg/m 3 ] [mm] 1 Aukkoryhmän 1 ja 2 muurauskappaleet 1.1 kevyt runkoaine 240 < ρ 1600 1.1.1 150 600 800 1000 1.1.2 200 290 490 600 1000 α 1,0 1.1.3 240 240 300 490 600 1000 1.1.4 290 200 240 300 365 490 1000

13 Taulukko N.B.3.5 (FI) Normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien ja ei kantavien (kriteeri REI M ja EI M) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI M ja EI M eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1.1 kevyt runkoaine 400 < ρ 1600 1.1.1 α 1,0 240 240 300 300 350 1.2 normaali runkoaine 1200 < ρ 2400 1.2.1 α 1,0 200 200 240 300 350 Taulukko N.B.3.6 (FI) Normaali ja kevytrunkoaineisista betoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) rakoseinien, joiden vain yksi seinäpuolisko on kuormitettu, kummankin seinäpuoliskon minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1.1 kevyt runkoaine 400 < ρ 1600 1.1.1 α 1,0 90 90 110 140 2.1 kevyt runkoaine 240 < ρ 1650 2.1.1 α 1,0 90 90 110 140 N.B.4 Muuraus höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista Standardin EN 771 4 mukaiset höyrykarkaistut kevytbetoniharkot Taulukko N.B.4.1 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoivien ei kantavien (kriteeri EI) seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa EI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 1.1.1 350 < ρ 450 68 80 100 120 140 170 1.1.2 450 < ρ 1000 68 68 88 100 120 150 Taulukko N.B.4.2 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 350 < ρ 450 1.1.1 α 1,0 100 100 120 150 200 250 1.2 yleis tai ohutlaasti 450 < ρ 1000 1.2.1 α 1,0 100 100 100 150 175 200

14 Taulukko N.B.4.3 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten vähintään 1m pituisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 350 < ρ 450 1.1.1 α 1,0 120 150 175 225 275 325 1.2 yleis tai ohutlaasti 450 < ρ 1000 1.2.1 α 1,0 100 125 150 200 240 290 Taulukko N.B.4.4 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoimattomien kantavien (kriteeri R) yksinkertaisten alle 1 m pituisten seinien minimipituus eri palonkestävyysluokissa bruttokuivatiheys ρ seinän paksuus seinän minimipituus l F (mm) palonkestävyysluokassa R eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) [kg/m 3 ] [mm] 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 350 ρ 450 1.1.1 150 800 1000 1.1.2 175 490 600 1000 1.1.3 200 365 490 800 α 1,0 1.1.4 240 300 365 600 730 1.1.5 300 240 300 490 600 730 1.1.6 365 200 240 365 490 600 730 1.2 yleis tai ohutlaasti 450 ρ 1000 1.2.1 150 600 800 1000 1.2.2 175 365 490 800 1.2.3 200 300 365 600 730 α 1,0 1.2.4 240 240 300 490 600 730 1.2.5 300 200 240 365 490 600 730 1.2.6 365 170 200 300 365 490 600 Taulukko N.B.4.5 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien ja eikantavien (kriteeri REI M ja EI M) yksinkertaisten seinien minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI M ja EI M eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 1.1 ohutlaasti, laastia pysty ja vaakasaumoissa 350 < ρ 450 1.1.1 α 1,0 300 300 300 325 375 1.2 ohutlaasti, laastia pysty ja vaakasaumoissa 450 < ρ 1000 1.2.1 α 1,0 240 240 240 300 350

15 Taulukko N.B.4.6 (FI) Höyrykarkaistuista kevytbetoniharkoista tehtyjen osastoivien kantavien (kriteeri REI) rakoseinien, joiden vain yksi seinäpuolisko on kuormitettu, kummankin seinäpuoliskon minimipaksuus eri palonkestävyysluokissa palonkestävyysluokassa REI eri palonkestävyysajoilla t fi,d (min) 1 Aukkoryhmän 1 ja 1S muurauskappaleet 350 < ρ 450 1.1.1 α 1,0 90 100 110 140 175 200 1.2 yleis tai ohutlaasti 450 < ρ 1000 1.2.1 α 1,0 90 90 100 125 150 175 Liite C Yksinkertaistettu laskentamalli Liitettä C ei käytetä. Liite D Kehittynyt laskentamenetelmä Liitettä D ei käytetä. Liite E Esimerkkejä liitoksista, jotka täyttävät luvun 5 vaatimukset Liitettä E ei käytetä.