Työttömyyskassan etuudet 2013 Bestoffset Työttömyyskassa Systems Pro, Oy 2013 03.2013 Työttömyyskassa Pro Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki PL 54, 00521 Helsinki
1 SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa... 1 Toimintaohje työttömyyden varalta... 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen... 2 Ansiopäivärahan hakeminen... 3 Ansiopäivärahahakemuksen liitteet... 7 Ansiopäiväraha... 11 Ansiopäivärahan työssäoloehto... 11 Omavastuuaika... 14 Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset... 15 Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan... 19 Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot... 20 Ansiopäivärahan laskenta... 21 Korotettu ansio-osa... 23 Esimerkkejä ansiopäivärahan suuruudesta eri tasoissa... 27 Ansiopäivärahakauden kesto ja lisäpäiväoikeus... 27 Vanhuuseläkkeelle lisäpäivien perusteella... 28 Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja... 28 Lomautus... 30 Soviteltu ansiopäiväraha... 31 Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus... 31 Työajan seuranta... 32 Sovitellun ansiopäivärahan määrä... 32 Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja... 32 Erityinen sovittelujakso... 34 Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen... 34 Työllistymisraha pitkäaikaistyöttömälle... 35 Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta... 35 Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan... 36 Sivutoiminen yrittäjä... 36 Päätoiminen yrittäjä... 36 Yrittäjän työssäoloehto... 37 Jälkisuoja... 38 Työllistymistä edistävät palvelut... 38 Vuorotteluvapaa... 42 Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot... 43 Vuorottelukorvauksen suuruus... 43 Vuorottelukorvauksen hakeminen... 44 Tietojen antaminen ja luovuttaminen... 45 Työttömyyskassan yhteystiedot... 45 Mallihakemus ja palkkatodistus... 46-49 Pro-kassa Työttömyyskassa Prohon (Pro-kassa) kuuluu noin 130 000 jäsentä. Pro-kassa on palkansaajakassa, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa sekä muussa lainsäädännössä työttömyyskassalle säädettyjen etuuksien maksaminen jäsenilleen. Pro-kassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä, joka työskentelee työntekijä-, toimihenkilö-, esimies-, tai asiantuntijatehtävissä teollisuus-, palvelu-, finanssi- tai ict- ja viestintäsektorilla tai vastaavissa tehtävissä. Lisäksi Pro-kassan jäseneksi pääsevät työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain huomion ottaen edellä mainittuihin ammatteihin opiskelevat ansiotyössä olevat henkilöt. Pro-kassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa työttömyyden, työllistymistä edistävien palveluiden (esim. työvoimakoulutus ja omaehtoinen opiskelu) ajalta sekä vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta. Jäsenen on näitä tukia saadakseen täytettävä eri laeissa sekä työttömyyskassan säännöissä määritellyt ehdot. Näitä ehtoja ovat muun muassa vakuutusehto, työssäoloehto ja jäsenmaksujen maksaminen. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen saapumispäivästä, aikaisintaan, kuitenkin siitä päivästä, josta lukien henkilö on maksanut jäsenmaksunsa. Työttömyyskassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Kun jäsen siirtyy kuukauden kuluessa toisesta työttömyyskassasta Pro-kassan jäseneksi, hänelle luetaan hyväksi edellisessä työttömyyskassassa hankittu työssäoloehto ja jäsenyysaika. Ammattiliitto Pron jäsenet on vakuutettu Pro-kassassa työttömyyden varalta. Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun vuosittain. Vuonna 2013 se on 9 euroa palkkatuloista kuukaudessa. Suurin jäsenmaksun suuruuteen vaikuttava tekijä on kassan jäsenten työttömyysaste. Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäsenet maksavat 1,2 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, kuitenkin enintään 46,20 euroa ja vähintään 9 euroa kuukaudessa. Liiton työssä käyvät vapaajäsenet maksavat kassan jäsenmaksun 9 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksu maksetaan jäsenmaksuviitteillä tai työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Työnantajaperinnästä on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Perintäsopimuslomakkeella ilmoitetaan jäsenen ja työnantajan tiedot liiton jäsenrekisteriin. Pelkästään työttömyyskassan jäsen ei voi olla työnantajaperinnässä, vaan hän on aina itse maksava jäsen. Jäsenmaksu täytyy maksaa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon se kohdistuu. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Työttömyyskassasta siirtyy automaattisesti tieto jäsenrekisteriin jäsenen työttömyys-, lomautus-, vuorotteluvapaa- tai koulutusajasta, joten jäsenen ei tarvitse tätä itse ilmoittaa erikseen. Tämä opas sisältää työttömyyskassan maksamista etuuksista vain pääpiirteet. Lisätietoja saa työttömyyskassasta.
2 3 Toimintaohje työttömyyden varalta Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen Jäsenen tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti oman paikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhakua ei voi aktivoida takautuvasti. Työnhaku on voimassa siitä päivästä alkaen, kun ilmoittautuminen on tapahtunut. TE-toimistoon on mahdollista ilmoittautua asiakkaaksi jo työssä ollessa, mutta ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään työsuhteen päätyttyä, ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työ- ja opiskelutodistukset kannattaa ottaa mukaan heti ensimmäisellä ilmoittautumiskerralla. TE-toimistoon voi ilmoittautua sähköisesti osoitteessa www.mol.fi, mutta lisäksi edellytetään henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Tukipaketin saaneen jäsenen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työsuhteen päätyttyä, ja hänen tulee pitää työnhakunsa voimassa säilyttääkseen oikeuden työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Jäsen menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalaissa määriteltyä hyväksyttävää syytä. Pelkkä tukipakettiaika eli ajanjakso, jolle työttömyyskassa jaksottaa tukipaketin, ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jäsenen täytyy myös olla työnhakijana TE-toimistossa. Jos jäsenelle on maksettu sairauspäivärahan enimmäismäärä (n.300 päivää) ja sairausloma jatkuu edelleen, jäsen voi hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Tällöin hänen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi heti enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Ansiopäivärahaa voi hakea, jos eläkehakemus on vireillä tai se on jo hylätty, työkyvyttömyys jatkuu edelleen ja jäsenen työssäoloehto on kunnossa. Jos työsuhde on voimassa, edellytetään lisäksi, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Jos jäsenellä on eläkehakemus vireillä, on hänen ilmoittauduttava TEtoimistoon viimeistään siinä vaiheessa, jos hän saa hylkypäätöksen. Nimittäin eläkehakemuksen hylkäysajankohdan ja työnhakijaksi ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuutta kuukautta, muuten jäsen menettää oikeutensa ansiopäivärahaan. Jos työsuhde on osa-aikaistettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun osa-aikainen työ alkaa. Työsopimus täytyy olla mukana työnhakijaksi ilmoittauduttaessa. Jos jäsen on lomautettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi ensimmäisenä lomautuspäivänä. Lomautustodistus täytyy olla mukana ilmoittauduttaessa. Pro-kassan internet-sivuilla www.prokassa.fi on lisäohjeita lomautustilanteeseen. TE-toimistoon täytyy ilmoittaa mahdolliset sairauslomat, opiskelu, ym. työttömyydestä poikkeavat jaksot. Myös yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö on ilmoitettava TE-toimistoon. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnhaku pidetään voimassa TE-toimiston ohjeen mukaan. Ansiopäivärahaa ei voida maksaa eikä jäsenelle voida asettaa esimerkiksi omavastuuaikaa sellaiselta ajalta, jona työnhaku ei ole voimassa. TE-toimisto lähettää jäsentä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon suoraan työttömyyskassaan, joten jäsenen ei tarvitse toimittaa sitä työttömyyskassalle. Työttömyyskassa lähettää jäsenelle päätösten liitteenä häntä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot. Sähköinen asiointijärjestelmä Pro-kassalla on käytössä internetissä toimiva sähköinen asiointijärjestelmä. Sähköinen asiointijärjestelmä tarjoaa eri palveluja. Jäsen voi selata omia päivärahatietojaan tai lähettää sähköisesti ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen, jatkohakemukset, vuorottelukorvaushakemuksen sekä liitteet työttömyyskassaan. Sähköinen asiointi toimii myös useimmilla älypuhelimilla ilman erillistä sovellusta. Sähköisesti lähetetty jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus. Jos kokonaan työtön jäsen lähettää jatkohakemuksen sähköisesti neljältä kalenteriviikolta sunnuntaina tai viimeistään maanantaina klo 14 mennessä, hakemus on maksussa torstaina, jollei maksamiselle ole estettä. Vastauslähetyksenä postitse lähetetty hakemus on maksussa aikaisintaan seuraavan viikon maanantaina, koska postinkulkuun kuluu vähintään pari päivää. Sähköiseen asiointijärjestelmään kirjaudutaan työttömyyskassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi. Ohjelma neuvoo, miten tulee menetellä, kun järjestelmään kirjaudutaan ensimmäistä kertaa. Ansiopäivärahan hakeminen Ensimmäinen hakemus Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen (liitteineen) voi lähettää työttömyyskassalle sähköisesti tai postitse kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa maanantaina, hakemus täytetään maanantaista kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jos työttömyys- tai lomautus alkaa keskellä kalenteriviikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden ja puolen viikon päähän sunnuntaihin. Hakemus postitetaan aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä eli sunnuntaina, koska ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Hakemus tulee täyttää kohta kohdalta huolellisesti. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan jäsenelle täydennettäväksi. Ansiopäivärahaa ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Hakemusta voi täydentää jälkikäteen, jos kaikkia tarvittavia liitteitä ei vielä ole saatavilla siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää kassalle. Puutteellisen hakemuksen perusteella ei kuitenkaan makseta ansiopäivärahaa.
4 5 Jatkohakemus Työttömyyskassa on velvollinen seuraamaan jäsenensä työssäoloehdon täyttymistä. Tästä syystä työttömyyskassalle on ilmoitettava myös sellaiset jaksot, joilta ei haeta ansiopäivärahaa, esimerkiksi sairauslomat, yli kaksi viikkoa kestäneet kokoaikatyöt jne. Sähköisesti lähetettävä ansiopäivärahahakemus täytetään Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä. Postitse lähetettävän ansiopäivärahahakemuksen saa TE-toimistosta tai sen voi tulostaa Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku) tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n sivuilta, osoitteesta www.tyj.fi. Jatkohakemus lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa jälkikäteen. Hakemus voidaan lähettää aikaisintaan sinä päivänä kun hakujakso päättyy. Myös jatkohakemukset vanhentuvat, joten jatkohakemuksen täytyy olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Sähköisessä asiointijärjestelmässä on kaksi jatkohakemustyyppiä: jatkohakemus (ei muutettava) ja jatkohakemus (muutettava). Jatkohakemusta (ei muutettava) käytetään, jos hakujakso on kokonaan joko työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa, sillä hakemus aukeaa esitäytettynä, ja siihen ei voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia. Tämä hakemus on nopeimmin maksussa. Jatkohakemusta (muutettava) käytetään, jos ansiopäivärahaa haetaan lyhyemmältä ajalta kuin neljä viikkoa tai hakujakso ei ole kokonaan työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa. Hakemus ei ole esitäytetty, vaan päivät on täytettävä itse. Jos jäsen on lähettänyt ensimmäisen hakemuksen postitse, hänelle lähetetään jatkohakemus postitse ensimmäisen ansiopäivärahapäätöksen yhteydessä ja sen jälkeen aina maksuilmoituksen yhteydessä. Jäsen voi saada ensimmäisestä ansiopäivärahahakemuksesta kielteisen päätöksen esimerkiksi siitä syystä, että hän on saanut karenssin. Seuraava ansiopäivärahahakemus lähetetään kuitenkin heti sen jälkeen, kun neljän kalenteriviikon jakso on täyttynyt, vaikka ansiopäivärahaa ei tulisi maksettavaksi vielä tästäkään hakemuksesta aikaisemmin annetun kielteisen päätöksen vuoksi. Jos jäsenelle on annettu kielteinen päätös yli kuukauden ajalle esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen vuoksi, hakemuksia ei tarvitse lähettää tältä jaksotusajalta, vaan niitä voi halutessaan ryhtyä täyttämään vasta jaksotusajan jälkeiseltä ajalta. Hakemuksessa täytyy kuitenkin ilmoittaa, onko hakematta jäänyt ajanjakso ollut työttömyysaikaa, sairausloma-aikaa tms. Jos jäsen on ollut jaksotusaikana työssä, täytyy työttömyyskassalle lähettää palkkaja työtodistus. Jos jäsen on ollut työtön koko jaksotusajan, tämä tieto ilmoitetaan esimerkiksi vapaamuotoisella ilmoituksella, joka lähetetään hakemuksen liitteenä. Työnhaku täytyy ehdottomasti pitää voimassa myös jaksotusaikana, jotta ansiopäivärahaoikeus varmasti säilyy. Osa-aikatyö Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein, jos jäsen on osa-aikatyössä. Hakujakson pituuden määrää palkkajakso, koska hakujakson pitää olla yhdenmukainen palkkajakson kanssa. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan joko neljän viikon välein tai palkkajakso on aina tasan kaksi viikkoa. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenellä on kuukausipalkka, ja se maksetaan joko kuukausittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma tai palkkatodistus hakujakson aikana tehdystä työstä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa ilman palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta. Hakemukseen täytyy ilmoittaa tehdyt työtunnit ja työpäivät. Jollei jäsen ole saanut palkkatodistusta vielä siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää työttömyyskassaan, työjaksot on kuitenkin ilmoitettava hakemukseen. Työttömyyskassa tarvitsee sovitellun ansiopäivärahan maksamista varten työsopimuksen tai muun työnantajan antaman kirjallisen selvityksen, jossa ilmoitetaan seuraavat asiat: työsuhteen alkamis-/päättymispäivä työaika viikossa sekä mikä on alan enimmäistyöaika (esim. 37,5 t) työtehtävä palkkausperuste (tunti-, kuukausi-, provisiopalkka) työn suorituspaikka (työpaikka, koti) Työttömyyskassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon aina kun osa-aikatyö alkaa tai päättyy, joten vastaanotetusta osa-aikatyöstä on ilmoitettava TEtoimistoon. Satunnainen työ (keikkatyö) Jos jäsenellä on enintään kaksi viikkoa (alle 15 kalenteripäivää) kestäviä satunnaisia työssäolojaksoja, ansiopäivärahan hakurytmiä ei muuteta, vaan ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Hakemuksen liitteenä täytyy lähettää palkkatodistus tai palkkalaskelma hakujakson aikana tehdystä työstä. Työtunnit ja työpäivät täytyy ilmoittaa hakemukseen. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa (= vähintään 15 kalenteripäivää), työttömyyskassa ei maksa soviteltua ansiopäivärahaa, vaan työjakso jätetään maksamatta. Jäsenelle maksetaan täyttä ansiopäivärahaa työsuhdetta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Hakemuksen voi täyttää työsuhteen alkamiseen saakka, ja hakemuksen täyttämistä voi jatkaa työsuhteen päättymisestä lukien. Työssäolojakson voi myös halutessaan ilmoittaa hakemukseen, vaikka tältä ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Työttömyyskassa tarvitsee uuden työvoimapoliittisen lausunnon aina yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen jälkeen, joten vastaanotettu työ täytyy ilmoittaa TE-toimistoon.
6 7 Lomautus Jos jäsen on lomautettu toistaiseksi, ansiopäivärahan voi hakea jälkikäteen neljän kalenteriviikon välein tai kalenterikuukausittain. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, esimerkiksi yhden kalenteriviikon kerrallaan tai hänen kalenteriviikoittaista työaikaansa on lyhennetty, ansiopäivärahaa haetaan palkkajaksojen mukaisesti joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan tasan kahden viikon välein. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenelle maksetaan kuukausipalkkaa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma samalta ajalta, jolta ansiopäivärahaa haetaan. Työaikapankista kahta kuukautta ennen lomautusta nostettu rahakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että rahakorvaus jaksotetaan lomautuspäiville. Jaksotus tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotus. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien Lomautus- tai työttömyysjakson välisenä aikana työskentely Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työviikoista, jotka tehdään työttömyystai lomautusjaksojen välissä. Palkkatodistus täytyy lähettää, vaikka uutta työssäoloehtoa olisi kertynyt alle 34 viikkoa (= päivien nollausehto) edellisestä ansiopäivärahan määrityksestä. Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen, koska se on velvollinen seuraamaan työssäoloehdon täyttymistä eli sitä, milloin ansiopäiväraha on määriteltävä uudelleen, ansiopäivärahapäivät nollattava ja seitsemän päivän omavastuuaika asetettava. Palkkatodistuksessa olevat työviikot viedään työttömyyskassan maksatusjärjestelmässä olevaan työhistoriarekisteriin, jossa seurataan työssäoloehdon täyttymistä. Jos ensimmäinen työttömyys- tai lomautusjakso on esimerkiksi 17.12.2012 31.12.2012, ja seuraava työttömyys- tai lomautusjakso alkaa 17.6.2013, kassa tarvitsee palkkatodistuksen ajalta 1.1.2013 16.6.2013 siinä vaiheessa, kun jäsen hakee ansiopäivärahaa 17.6.2013 alkaen. Jos työttömyys- tai lomautusjaksojen välissä on vain pari kuukautta, hakemuksen liitteenä voi lähettää palkkalaskelmat. Jos uusi lomautus- tai työttömyysjakso alkaa esimerkiksi 25.3.2013, hakemuksen liitteenä voi lähettää palkkalaskelmat tammimaaliskuulta 2013. Työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujaksoa Ansiopäivärahaa voi hakea alle neljän kalenteriviikon (=hakujakso) ajalta, jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken tämän neljän kalenteriviikon hakujakson esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävän työn vuoksi tai jäsenelle täyttyy 500 päivän enimmäisaika. Tällöin ansiopäiväraha haetaan viimeiseen työttömyystai lomautuspäivään asti ja hakemuksessa ilmoitetaan syy, miksi ansiopäivärahan hakeminen päättyy kesken hakujakson. Ansiopäivärahahakemuksen liitteet Ensimmäinen hakemus 1. Palkkatodistus Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen vähintään 34 palkalliselta viikolta. Palkkatodistuksen ei tarvitse olla täsmälleen 34 viikolta. Jos lomautus- tai työttömyys alkaa esimerkiksi 25.3.2013, voi palkkatodistus olla ajalta 1.7.2012 24.3.2013. Työttömyyskassalle lähetettävässä palkkatodistuksessa on ilmoitettava seuraavat asiat: työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä kertymäajan alkamis- ja päättymispäivä bruttosumma lomakorvaukset ja lomarahat eriteltyinä palvelusvuosilisät ja niiden ansainta-aika tuotanto- tai tulospalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät ja erien ansainta-aika sekä selvitys siitä, millä perusteella raha on maksettu säännöllinen kuukausipalkka palkattomat jaksot sekä selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut, mikäli työnantaja on yksityinen henkilö työnantajan y-tunnus tai yksityisen työnantajan henkilötunnus työnantajan yhteystiedot palkkatodistuksen antajan allekirjoitus Jos palkkatodistuksen kertymäaikaan sisältyy alle 18 työtunnin pituisia työviikkoja, nämä viikot eivät täytä työssäoloehtoa. Tällöin työttömyyskassa tarvitsee työnantajan vahvistaman viikkokohtaisen työtuntiselvityksen palkkatodistuksen liitteeksi, jotta kassassa pystytään poimimaan vähintään 18 tunnin työviikot palkanmääritykseen. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa kassan kotisivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku). Työttömyyskassa suosittelee käyttämään Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n laatimaa palkkatodistuslomaketta. 2. Jäljennös työtodistuksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Työtodistuksesta tarkistetaan muun muassa, että työ on ollut työssäoloehdon täyttävää työtä. 3. Jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Kassa tarkastaa irtisanomisilmoituksesta, että irtisanomisaika on ollut työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukainen. Jos jäsen on hakenut korotettua ansio-osaa, työttömyyskassa tarkistaa ilmoituksesta irtisanomisperusteen.
8 9 4. Jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen on tehty Jos jäsen on tehnyt sopimuksen työsuhteensa päättämisestä tai päättymiseen liittyvistä ehdoista, kassalle täytyy lähettää jäljennös sopimuksesta. 5. Lomautusilmoitus, jos jäsen on lomautettu Kassa tarkastaa lomautusilmoituksesta lomautuksen toteutustavan sekä lomautusilmoitusajan. Työsopimuslaissa mainittu minimivaatimus on, että lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen sen alkamista. Työehtosopimuksissa lomautusilmoitusajat ovat yleensä pidemmät. 6. Jäljennös työsopimuksesta, jos jäsen on lomautettu määräaikaisesta työsuhteesta Määräaikaisessa työsuhteessa olevan jäsenen täytyy lähettää jäljennös työsopimuksesta. Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). 7. Palkkalaskelma, jos jäsen saa palkkaa tai muuta tuloa Ansiopäivärahahakemuksen liitteenä on lähetettävä palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä sen jakson aikana, jolta hän hakee ansiopäivärahaa. Kassa tarvitsee palkkalaskelman myös siinä tapauksessa, jos jäsen saa muuta tuloa, esimerkiksi lomapalkan, lomarahan, tulospalkkion, palvelusvuosilisän jne., hakujakson aikana. Jos jäsenelle maksetaan lomapalkka, kassalle tulee myös ilmoittaa ajankohta, jolloin loma pidetään. Jos ansiopäivärahaa haetaan lomautuksen perusteella, palkkalaskelma täytyy lähettää jokaiselta lomautuskuukaudelta myös siinä tapauksessa, että lomautus on määräaikainen ja yhdenjaksoinen. Jos jäsen lomautetaan määräajaksi, esimerkiksi ajalle 25.3. 7.4.2013, palkkalaskelma lähetetään työttömyyskassalle maalis- ja huhtikuulta 2013. Jos lomautuspäivät vähennetään jälkikäteen, esim. seuraavassa kuussa, kassaan lähetetään lomautuskuukauden palkkalaskelmien lisäksi myös sen kuukauden palkkalaskelma, jossa palkanvähennys on tehty. Jos em. tapauksessa palkanvähennys tehdään toukokuussa, palkkalaskelma lähetetään myös toukokuulta maalis- ja huhtikuun lisäksi. Palkkalaskelmaa tarvitaan sovitellun ansiopäivärahan maksamista sekä työssäoloehdon täyttymisen seuraamista varten. Lomautustapauksissa laskelmasta tarkistetaan, että lomautuspäiviltä on vähennetty palkka. Jos jäsen on työssä perheyrityksessä, tulee hänen selvittää työttömyyskassalle perheyrityksen omistussuhteet ja asema yrityksessä (esim. hallituksen jäsen). Katso kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan. 9. Päätös sosiaalietuuksista/eläkkeestä Työttömyyskassa tarvitsee kopion viimeisimmästä päätöksestä, jos jäsen saa sellaista sosiaalietuutta, joka vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). Jos jäsen on saanut sosiaalietuutta sen jakson aikana, jona hän on kerryttänyt työssäoloehtoa, hakemukseen liitetään kopio päätöksestä. Tällaisia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha. Jos jäsen on ollut osa-aikaeläkkeellä välittömästi ennen työttömyyttään, työttömyyskassa tarvitsee lakkautuspäätöksen eläkkeestä. Jos eläkettä maksetaan samanaikaisesti ansiopäivärahan kanssa (esim. lomautustilanteessa) kassa tarvitsee maksuilmoituksen tai päätöksen, josta ilmenee eläkkeen määrä. Mikäli jäsenelle tai hänen puolisolleen maksetaan lasten kotihoidon tukea, on siitä ilmoitettava työttömyyskassalle. Päätös tuen maksamisesta ja määrästä lähetetään ansiopäivärahahakemuksen liitteenä. Jos tuki maksetaan puolisolle, työttömyyskassalle ilmoitetaan, onko puoliso työssä, työttömänä vai kotona hoitamassa lapsia (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). 10. Verokortti Työttömyyskassa saa verottajalta jäsentensä verotiedot (= ns. suorasiirtotiedot). Jos jäsen on hakenut muutosta ennakonpidätykseensä tai hänellä on portaikkoverokortti, tiedot eivät välity työttömyyskassalle. Tällöin nämä verokortit täytyy lähettää työttömyyskassalle alkuperäisenä. 11. Jäljennös opiskelutodistuksesta Jos jäsen on ollut opiskelemassa ennen työttömyyttään tai hän on kerryttänyt työssäoloehtoa opintojensa ohella, ansiopäivärahahakemuksen liitteenä täytyy lähettää jäljennös opiskelutodistuksesta. Muistilista ensimmäiseen ansiopäivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä Kokonaan työtön: Sulkuihin merkityt liitteet tulee toimittaa työttömyyskassalle, mikäli tilanne edellä olevan mukaan sitä edellyttää. 8. Selvitys mahdollisesta yritystoiminnasta (verotuspäätös) Jos jäsenellä on tuloa yritystoiminnasta (esimerkiksi maataloustuloa), työttömyyskassalle lähetetään kopio viimeisimmästä henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä. palkkatodistus jäljennös työtodistuksesta (jäljennös irtisanomisilmoituksesta) (jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta) (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta)
10 11 Lomautettu: palkkatodistus lomautusilmoitus palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä lomautuskuukauden aikana työsopimus tai muu selvitys työsuhteesta (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) Ennen hakemuksen lähettämistä on hyvä tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus tai liitteet viivästyttävät aina hakemuksen käsittelyä. Työttömyyskassan maksamien etuuksien verotus Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta portaikkoverokortteja ja muutosverokortteja lukuun ottamatta. Verohallituksen päätöksen mukaan palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena, jos jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa. Korotus johtuu siitä, että työttömyysetuuksista ei voi tehdä ansiotulovähennystä eikä etuuden maksatuksen yhteydessä peritä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaa varten määrättyä pidätysprosenttia korotetaan neljällä prosenttiyksiköllä, ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta, palkkaa varten määrättyä ennakonpidätysprosenttia alennetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta tai alenneta, jos muutosverokortti on määrätty sosiaali- ja muuta etuutta varten. Muutosverokortti täytyy lähettää työttömyyskassalle aina alkuperäisenä, koska nämä ennakonpidätysprosentit eivät siirry verottajalta työttömyyskassalle automaattisesti. Jos kassa ei saa verotietoja verottajalta eikä jäseneltä itseltään, ennakonpidätys suoritetaan ns. takautuvien maksujen taulukon mukaan. Tällöin pidätysprosentti määräytyy ansiopäivärahan suuruuden mukaan seuraavasti: ansiopäiväraha euroa/pv 0,17-26 20 26,01-39 25 39,01-51 30 51,01-66 35 66,01-100 40 100,01-156 45 156,01-50 pidätysprosentti Ansiopäiväraha Ansiopäivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle, 17 64-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä (kokoaikaisen työn hakijana TE-toimistossa) ja joka on työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt 34 viikon työssäoloehdon ja maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. Kun jäsen siirtyy kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta Prokassan jäseneksi, hän voi lukea hyväkseen edellisessä työttömyyskassassa hankkimansa työssäoloehdon ja jäsenyyskautensa lukuun ottamatta sellaista jaksoa, jona jäsen ei ole mahdollisesti ollut siirtovaiheessa kummankaan työttömyyskassan jäsen. Tästä syystä jäsenyyden siirto työttömyyskassasta toiseen kannattaa tehdä niin, että jäsenyysaikaan ei tule katkoksia. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös 65 67-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle lomautustilanteessa, lomautukseen rinnastettavan syyn vuoksi, hänellä on sääestepäiviä tai hän on estynyt työskentelemästä muiden työnseisauksen vuoksi. Kokonaan työttömällä 65 67-vuotiaalla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan työssäoloehto Työssäoloehdon pituus on 34 viikkoa. Jäsen täyttää työssäoloehdon, jos hän on ollut jäsenyysaikanaan vakuutuksenalaisessa työssä vähintään 34 viikkoa. Tähän 34 viikkoon lasketaan kaikki sellaiset kalenteriviikot, joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Vakuutuksenalainen työ tarkoittaa sitä, että palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (esim. eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut). Työssäoloehtoa ei tarvitse kerryttää yhdenjaksoisesti, vaan sen voi kerätä jaksoista, kunhan nämä työjaksot sisältyvät 28 kuukauden (= tarkastelujakso) ajalle. Tämä 28 kuukautta lasketaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä taaksepäin. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta siitä syystä, että hän opiskellut päätoimisesti, ollut palkattomalla sairauslomalla, laitoshoidossa, kuntoutuksessa, osasairauspäivärahalla, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla, työskennellyt tieteellisellä tai taiteellisella apurahalla, hoitanut alle 3-vuotiasta lasta tai suorittanut asevelvollisuutta. Myös työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. Muut työssäoloehdon täyttymisen edellytykset Työssäoloehtoon mukaan luettavan työn täytyy olla palkkatyötä. Tällöin työntekijän toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa (ks. kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan).
12 13 Jotta työ luettaisi työssäoloehtoon, on siitä maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Ellei alalla ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä saadun palkan olla vähintään 1 134 euroa/kk (v. 2013). Määrä tarkistetaan vuosittain. Työssäoloehtoon lasketaan palkallinen vuosiloma, jos lomapalkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työssäoloehtoa karttuu myös ajalta, jolta jäsen on saanut työnantajaltaan täyttä palkkaa sairauden ajalta. Irtisanomisajalta kertyy työssäoloehtoa, vaikka jäsenellä ei olisi työvelvoitetta irtisanomisaikana. Palkkaa täytyy kuitenkin maksaa vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työvelvoitteetonta irtisanomisaikaa voidaan laskea työssäoloehtoon korkeintaan kuusi kuukautta. Työssäoloehtoon ei voida huomioida työtä, jota jäsen on tehnyt saadessaan osasairauspäivärahaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida aikaa, jolta jäsenelle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa (esimerkiksi 2/3 palkkaa). Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Työssäoloehtoon ei lueta työaikapankkiin säästettyä työaikaa. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on sen sijaan normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jos jäsenellä on kaksi osa-aikaista palkkatyötä, voidaan kalenteriviikon aikana tehdyt työtunnit laskea yhteen. Jos työtuntien yhteismäärä on vähintään 18 tuntia viikossa, työviikko luetaan työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon voidaan jäsenen pyynnöstä lukea myös neljän peräkkäisen viikon jakso, jonka aikana työtä on tehty jokaisella viikolla vähintään yksi tunti ja kokonaisuudessaan työaika on ollut neljän viikon aikana vähintään 80 tuntia. Työssäoloehdon tarkastelua tällä tavalla tulee pyytää kirjallisesti kassalta heti työjakson päättymisen jälkeen. Jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos hän on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, ja hänellä ei ole työttömyysturvassa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Jäsen saa oikeuden ansiopäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt uuden 34 viikon työssäoloehdon työmarkkinoilta poissaolonsa jälkeen. Esimerkiksi tukipaketin saaneen jäsenen täytyy ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä säilyttääkseen oikeutensa työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös opiskeluaikana esimerkiksi kesätöissä ja työharjoittelussa. Edellytyksenä on, että henkilö on työttömyyskassan jäsen, jäsenmaksu maksetaan työskentelyajalta ja työ on työssäoloehdon täyttävää työtä. Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työviikot, mutta joillakin aloilla työssäoloehdon kertyminen poikkeaa tästä (mm. kotityöntekijät ja opettajat). Työttömyyskassasta saa asiasta tarkempaa tietoa. Jos jäsen ei ole ollut ansiopäivärahan saamiseksi edellytettyä aikaa työssä ja työttömyyskassan jäsenenä, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Palkkatuki ja työssäoloehdon kertyminen Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen myöntää TE-toimisto. Perustuki on peruspäivärahan suuruinen. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Palkattaessa vaikeasti työllistyviä työttömiä lisäosa on enintään 90 prosenttia (=korotettu palkkatuki) perustuen määrästä. Työssäoloehtoon hyväksytään puolet siltä ajalta, jolle työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. TE-toimiston täytyy ilmoittaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisessa lausunnossaan, mikäli jäsen on ollut palkkatuella tuetussa työssä. Palkkatuella tuetun työn täytyy täyttää työssäoloehdossa määritellyt työaikaa ja palkkaa koskevat vaatimukset, jotta työviikkoja voidaan lukea työssäoloehtoon. Työviikot, joita ei voida lukea palkkatukityössä työssäoloehtoon, pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Esimerkki 28 kuukauden tarkastelujakson pidentämisestä Esimerkkihenkilö Tiina aloitti päätoimisen opiskelun syksyllä 2009. Hän sai kesätyön pankista ajalle 1.6. 31.7.2010. Tiina liittyi kirjallisesti Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäseneksi työn alkaessa. Jokainen työviikko oli vähintään 18 tunnin pituinen. Tiina maksoi jäsenmaksut saaduista palkoista, jotta työtä voidaan käyttää hänen työssäoloehtonsa laskemiseen. Tästä työsuhteesta Tiinalle kertyi työssäoloehtoa yhdeksän viikkoa. Tiinan päätoiminen opiskelu jatkui työjakson jälkeen. Kesällä 2011 Tiina oli työssä 1.7. 21.8.2011 yhteensä seitsemän viikkoa. Kesällä 2012 Tiina oli työssä 1.6. 31.8.2012 yhteensä 13 viikkoa. Nyt Tiinalla oli koossa 29 viikkoa työssäoloehtoa. Tiinan opiskelut päättyivät joulukuussa 2012. Tiina pääsi vielä kokoaikaiseen työhön ajalle 1.1. 28.2.2013. Työsuhde kesti yhdeksän viikkoa. Työssäoloehtoviikkoja oli nyt 38 viikkoa. Tiina ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi asuinpaikkakuntansa TE-toimistoon 1.3.2013 ja lähetti ansiopäivärahahakemuksensa liitteineen työttömyyskassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Liitteinä hän toimitti palkka- ja työtodistukset työjaksoistaan sekä lisäksi jäljennöksen opiskelutodistuksesta. Tiinalle täyttyy työssäoloehto, vaikka päivärahakauden alkamisen ja ensimmäisten työssäoloehtoon laskettavien töiden välissä on yli 28 kuukautta. 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, koska Tiina on ollut hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta päätoimisen opiskelun vuoksi.
14 15 Omavastuuaika Ansiopäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsen on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana yhteensä seitsemää työpäivää vastaavan ajan. Yhdeltä kalenteriviikolta omavastuuaikaa kertyy enintään viisi päivää, joten omavastuuaika on esimerkiksi kokonaan työttömällä tai toistaiseksi lomautetulla viikko ja kaksi päivää. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, omavastuupäiviksi voidaan laskea ne päivät, jotka olisivat olleet alan työehtosopimuksen mukaisia työpäiviä ilman lomautusta. Edellytyksenä on lisäksi, että työnantaja on vähentänyt palkan lomautuspäiviltä. Arkipyhäpäivät eivät pääsääntöisesti käy omavastuupäiviksi, koska ne eivät yleensä ole jäsenen työpäiviä, ja kyseisiltä päiviltä ei ole tehty vähennystä palkkaan. Omavastuuaika kuluu myös sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos jäsen aloittaa esimerkiksi työllistymistä edistävään palveluun kuuluvan omaehtoisen koulutuksen heti työsuhteen päättymisensä jälkeen, työttömyyskassa jaksottaa ensin mahdollisen tukipaketin. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan jaksotusajan jälkeen. Seitsemän päivän omavastuuaika kuluu samanaikaisesti kassan maksaman ansiopäivärahan kanssa. Omavastuupäiviä ei voida laskea sellaiselta ajanjaksolta, jolle jäsen on saanut kielteisen päätöksen esimerkiksi tukipaketin jaksotuksen vuoksi. Seitsemän päivän omavastuuaikaa ei myöskään voida asettaa päällekkäin rangaistuskarenssin kanssa. Jos jäsenelle on asetettu esimerkiksi 90 päivän (n. 3 kk) rangaistuskarenssi, omavastuuaika asetetaan vasta karenssiajan jälkeen. Lomautuksen vuoksi lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle siirretylle jäsenelle voidaan omavastuupäiviä laskea sellaisilta kalenteriviikoilta, joiden aikana työaika on korkeintaan 80 prosenttia alan kokoaikatyön (100 %) määrästä. Esimerkiksi nelipäiväisen työviikon ajalta kertyy yksi omavastuupäivä viikossa. Nelipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että jäsenellä on neljä normaalipituista työpäivää, yksi kokonainen lomautuspäivä ja kaksi palkatonta vapaapäivää kalenteriviikossa. Jos jäsen on osa-aikatyössä, omavastuupäiviä voidaan laskea sellaisilta neljän kalenteriviikon tai kuukauden hakujaksoilta, joiden aikana työaika ei ylitä 80 prosenttia alan kokoaikaisesta työajasta. Seitsemän omavastuupäivää tai niitä vastaava aika on kerättävä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan aina uudelleen sen jälkeen, kun jäsenelle on täyttynyt uusi 34 viikon työssäoloehto, vaikka ansiopäivärahaa ei olisi maksettu yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen. Omavastuuajan laskeminen Omavastuuaika on yhteensä seitsemää työpäivää vastaava aika, ja se voidaan laskea vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on ollut voimassa TEtoimistossa. Jos jäsen on kokonaan työtön, omavastuuaika on suoraan seitsemän arkipäivää. Osa-aikatyön ajalta omavastuuaika lasketaan siten, että alan enimmäistyöajasta vähennetään tehdyt työtunnit ja näiden erotus lasketaan omavastuuaikaan. Esimerkki: Jäsen on osa-aikatyössä 20 tuntia viikossa, ja alan enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa (7,5 t/pv). Omavastuuaikaan lasketaan seitsemää työpäivää vastaava aika. Tämä on työtunneiksi muutettuna 52,5 tuntia (7 x 7,5 tuntia = 52,5 tuntia). Tällöin omavastuuaika täyttyy kolmessa viikossa, koska enimmäistyöajan (37,5 t) ja todellisten työtuntien (20 t) erotus on 17,5 tuntia viikkoa kohden (37,5 t 20 t = 17,5 t) ja 17,5 t x 3 viikkoa = 52,5 tuntia. Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset Ansiopäivärahaa ei voida maksaa jäsenelle, jos jäsen: on alle 17-vuotias on täyttänyt 65 vuotta (ansiopäivärahaa voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta) ei ole työnhakijana TE-toimistossa ei ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. lautamiespäivät) ei hae kokoaikatyötä (poikkeuksena osatyökyvyttömyyseläkeläinen) saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (poikkeuksena valtion eläkelain 8 1 momentin mukaiset alemmat eläkeiät, jolloin eläke vähennetään työttömyyspäivärahasta) saa työttömyyseläkettä saa maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkettä taikka luopumistukea; on työkyvytön sairauden, vian tai vamman takia saa äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa on sellaisella vapaalla, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautuksen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen saa kuntoutusrahaa saa ansionmenetyskorvausta työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai omassa työssään on päätoiminen opiskelija (kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu) on oikeutettu saamaan työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta saa työnantajaltaan työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta saa vuosilomapalkkaa kokoaikatyön perusteella on saanut TE-toimiston määräämän rangaistuskarenssin
16 17 saa lomakorvauksen ennen 1.1.2013 päättyneestä työsuhteesta (lomakorvaus jaksotetaan samalla tavalla kuin tukipaketti jaksotetaan) kipaketti jaksotetaan ajalle 1.3. 30.7.2013 eli 108 päivälle. Lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa jaksotuspäiviksi. Irtisanomisajan palkka Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolle työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos jäsenellä on oikeus saada työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa, mutta hän luopuu tästä joko kokonaan tai hän sopii esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta, kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, ansiopäivärahahakemus hylätään siltä ajalta, jolle jäsenellä olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). Erorahaluonteiset korvaukset Ansiopäivärahan maksamisen estää sellainen työnantajan maksama rahasuoritus ( kultainen kädenpuristus ), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteen päättymistä. Jos rahasuoritus joudutaan katsomaan ns. kultaiseksi kädenpuristukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut summat yhteen ja jaksottaa summan työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että maksetun tukipaketin määrää verrataan jäsenen päiväpalkkaan, joka lasketaan samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena oleva palkka. Päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,89 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska jäsenen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääkseen ansiopäivärahaoikeuden jaksotuksen jälkeen. Esimerkki tukipaketin jaksottamisesta Jäsenen työsuhde päättyy 28.2.2013. Hänelle maksetaan työsuhteen päättyessä eroraha, joka on suuruudeltaan 15 000 euroa. Hänen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 /kk. Jäsenelle maksetaan työsuhteen päättyessä myös lomakorvaus, joka on 3 000. Päiväpalkka, johon tukipaketin määrää verrataan, on 137,93, joka saadaan jakamalla palkkatodistuksessa ilmoitettu palkka 24 000 euroa (ajalta 1.7.2012 28.2.2013) kyseiseen ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä (174 päivää). Kun tukipaketin jakaa päiväpalkalla, saadaan summaksi 108,75 eli 108 täyttä päivää. Pyöristäminen tapahtuu aina alaspäin. Tu- Työaikapankki Työkyvyttömyys Mikäli jäsenelle on ennen kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana maksettu työaikapankista rahakorvausta, estää se työttömyyspäivärahan maksamisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Jaksotuspalkka tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotuksessa tehdään. Rahakorvaus jaksotetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Jäsenelle ei voida maksaa ansiopäivärahaa, jos hän saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Ansiopäivärahaa ei myöskään makseta, jos jäsen on todettu sairausvakuutus- /tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty esim. jonkin laissa olevan rajoituksen vuoksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, jos jäsenelle on maksettu ansiopäivärahaa välittömästi sairastumista edeltäneeltä päivältä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa. Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisenä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa jäsenelle, jonka sairauspäivärahaoikeus on päättynyt (noin 300 pv), hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen. Edellytyksenä ansiopäivärahan maksamiselle on se, että jäsen on ilmoittautunut TE-toimistoon, vaikka hän olisi edelleen sairauslomalla. Ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, jos jäsen on jo saanut ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta tai hänen työssäoloehtonsa ei ole muuten kunnossa. Edellä mainittu menettely koskee myös jäsentä, jonka työsuhde on voimassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos hän on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, ja hän on edelleen sairauslomalla. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen todistus siitä, ettei jäsenelle ole tarjota hänen työkykynsä mukaista työtä. Tämä todistus esitetään ensin TE-toimistolle ja lähetetään sen jälkeen työttömyyskassalle hakemuksen liitteenä. Jos TE-toimistoon ei ilmoittauduta heti sen jälkeen, kun sairauspäivärahaoikeus on päättynyt, on ilmoittautuminen tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, jos eläkehakemus hylätään. Eläkehakemuksen hylkäysajankohdan (ensiasteen)
18 19 Osasairauspäiväraha Rangaistuskarenssit ja TE-toimistoon ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuuden kuukauden katkosta. Jos kuuden kuukauden raja ylittyy, jäsen menettää oikeuden ansiopäivärahaan. Tällöin hänen on kartutettava 34 viikon työssäoloehto uudelleen, ennen kuin hän voi saada ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa ei makseta ajalta, jolta jäsen saa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan aikana tehty työ ei kerrytä 34 viikon työssäoloehtoa. Osasairauspäiväraha-aika on kuitenkin ns. hyväksyttävä syy pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon henkilön työttömyydestä, opiskelusta, yritystoiminnasta ja työmarkkinoiden käytettävissä olosta. TE-toimisto voi asettaa myös rangaistuskarenssin. 60 päivän karenssin voi saada, jos henkilö kieltäytyy yli viisi päivää kestävästä työstä tai hänelle sopivasta koulutuksesta. Jos henkilö itse aiheuttaa sen, ettei työsopimusta synny, on karenssin pituus myös 60 päivää. Karenssin pituus on 30 päivää, jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa. Henkilö voi ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä sellaisesta työstä, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan. Hän voi kuitenkin halutessaan vastaanottaa työn, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan ja erota tästä työstä kolmen kuukauden kuluessa työn alkamisesta saamatta karenssia. Järjestelyllä kannustetaan kokeilemaan muutakin työtä kuin omaa ammattiaitoa vastaavaa työtä. TE-toimisto määrittelee sen, vastaako työ henkilön ammattitaitoa. Siten näissä tilanteissa täytyy aina olla yhteydessä TE-toimistoon. Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vähintään 15 päivän pituisen karenssin, jos henkilö jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Karenssi on aina vähintään 15 päivän pituinen, ja se päättyy sinä päivänä, kun henkilölle on laadittu suunnitelma tai sitä on tarkistettu. Jos henkilö kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, on karenssin pituus vähintään 30 päivää. Karenssi päättyy sinä päivänä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. Lisäksi 60 päivän karenssin voi saada, jos suunnitelmassa mainittu asia ei toteudu henkilön laiminlyönnin vuoksi. Karenssin voi myös saada, jos henkilö kieltäytyy työnhakuvalmennuksesta, uravalmennuksesta, kokeilusta, työvoimakoulutuksesta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään jonkun edellä mainitun palvelun ilman pätevää syytä. 90 päivän karenssin voi saada, jos henkilö itse eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai hän itse aiheuttaa työsopimuksensa päättymisen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, karenssin pituus on silloin 30 päivää. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus eli toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely voi aiheuttaa ansiopäivärahan päättymisen kokonaan. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työssä tai koulutuksessa 12 kalenteriviikkoa. TEtoimistosta saa tarkempia tietoja karensseista. Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan Sosiaalietuudet voivat vaikuttaa ansiopäivärahaan kolmella eri tavalla: Ne vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisinä, ne estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan tai niillä ei ole mitään vaikutusta ansiopäivärahan määrään. Ansiopäivärahasta ei vähennetä lapsilisää, perhe-eläkkeitä, asumistukea, toimeentulotukea, vammaistukea, kansaneläkkeensaajan hoitotukea, tapaturmavakuutuslain mukaan maksettua haittarahaa, elinkoron peruskorkoa vastaavaa osaa tai erityisten kustannusten korvausta, sotilasavustusta eikä sotilasvammalain mukaista elin- tai täydennyskorkoa tai erityisten kustannusten korvausta. Omaishoidon tukea ja perhehoitopalkkiota ei vähennetä ansiopäivärahasta, mutta omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen saattaa estää ansiopäivärahan maksamisen kokonaan siinä tapauksessa, että hoitotyön katsotaan työllistävän henkilöä niin paljon, että se on esteenä työmarkkinoilla ololle. Oman paikkakunnan TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon siitä, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa omaishoidon tai perhehoidon ajalta. Toisesta valtiosta, esimerkiksi Ruotsista saatu eläke tai muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava etuus vähennetään ansiopäivärahasta. Muut sosiaalietuudet, lukuun ottamatta niitä etuuksia, jotka estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan, vähennetään ansiopäivärahasta. Vähennettäviä etuuksia ovat mm. osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikaeläke. Myös työnantajan järjestämä lisäeläke on ansiopäivärahasta vähennettävä etuus. Kotihoidon tuki on niin sanottu perhekohtainen etuus. Jos ansiopäivärahan hakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, tuki vähennetään ansiopäivärahan hakijan ansiopäivärahasta. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä, jos puoliso hoitaa lasta kotona eikä hänellä ole tämän takia oikeutta ansiopäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Samoin puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään sen puolison ansiopäivärahasta, jolle tuki on myönnetty. Lasten yksityisen hoidon tukea ei vähennetä, koska tuki maksetaan hoidon tuottajalle, ei perheelle itselleen.