Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sähkötieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST 25.20 SÄHKÖINEN VARUSTETASO OMAKOTITALOSSA LAADITTU 2016-12-19 (Korvaa kortin ST 25.20 laadittu 2001-09-15) SÄHKÖINEN VARUSTETASO OMAKOTITALOSSA SISÄLLYS 1 ALUESÄHKÖISTYS JA RAKENNUKSEN ULKOPUOLI 1.1 Sisääntulo tontille 1.2 Alue- ja julkisivuvalaistus 1.3 Autolämmityspistorasiat, sähköautonlatauspisteet ja pistorasiat sähkökäyttöisille koneille ja laitteille 1.4 Sulanapidot 1.5 Vesikatto 2 TALOTEKNIIKKA 3 SISÄPUOLINEN VARUSTELU TILARYHMITTÄIN 3.1 Sisääntulo 3.2 Kodinhoito-, wc-, kylpy- ja pukuhuonetilat sekä sauna 3.3 Makuuhuoneet 3.4 Portaat 3.5 Oleskelutilat 3.6 Keittiö ja ruokailutila 3.7 Terassi 3.8 Autotalli 3.9 Varastot ja tekniset tilat 4 MUUT JÄRJESTELMÄT 4.1 Ylijännitesuojaus- ja varavoimajärjestelmä 4.2 Äänentoistojärjestelmä 4.3 Murtoilmaisujärjestelmä 4.4 Kameravalvontajärjestelmä 4.5 Palovaroitinjärjestelmä 4.6 Merkinantojärjestelmät 4.7 Yleiskaapelointijärjestelmä 4.8 Antennijärjestelmä 4.9 Sähkölukitusjärjestelmä 4.10 Taloautomaatiojärjestelmät 4.11 LVI-järjestelmät 4.12 Kodinkoneet ja muut käyttäjän laitteet 5 ESIMERKKIRATKAISUT Kortissa kuvataan omakotitalon käyttömukavuutta ja toimivuutta parantavia sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien varustelutaso- ja toteutusratkaisuja. Sähkölämmitysratkaisut ja tietoteknisten järjestelmien tarkemmat suunnittelu- ja toteutusohjeet löytyvät järjestelmäkohtaisista ohjekorteista. 1 ALUESÄHKÖISTYS JA RAKENNUKSEN ULKOPUOLI Aluksi kartoitetaan yhdessä rakennuttajan kanssa rakennusalue, eli tontti käydään läpi kaikkien jatkosuunnittelussa tarvittavien lähtötietojen ja sinne suunniteltavien järjestelmien osalta. Suunnittelussa on tärkeää mm. tietää, mitä mihinkin on tarkoitus sijoittaa ja miten kulkureitit sijoittuvat. Riittävän ajoissa, viimeistään ennen kaivuutöiden aloittamista, kannattaa suunnitella tontin kaapelointireitit myös kaapelointien myöhempää asentamista varten ja toteuttaa varausreitit tontin muiden kaivuutöiden yhteydessä. Samassa yhteydessä toteutettujen kaapelireittivarausten kustannukset ovat pienet verrattuna siihen, että reittien kaivuutyöt tehtäisiin myöhemmin erikseen. 1.1 Sisääntulo tontille Aidalla ja portilla varustetuissa kohteissa tontin sisääntulo on mahdollista varustaa sähkötoimisella avausjärjestelmällä sekä kamerakuvaa välittävällä porttipuhelimella. Näiden myöhemmin tehtävään toteutukseen kannattaa varautua suunnittelemalla ja toteuttamalla vähintään tarvittavat kaapelointien reittivaraukset. Tarkoituksenmukainen valaistus toimii myös ohjaavasti, eli sisäänkäynti on helpompi löytää sen ollessa valaistuna. Sisääntuloympäristö suunnitellaan aina kokonaisuutena huomioiden ympäröivät olosuhteet, mm. mahdollinen katuvalaistus. 1.2 Alue- ja julkisivuvalaistus Aluevalaistus suunnitellaan valaisemaan usemmiten kulkureittejä. Mikäli tontilla on isoja puita, kiviä tai kallioita, niitä voidaan korostaa valaistuksella. Valaistuksen suunnittelussa on huomioitava lumen määrä eli valaisimina kannattaa suosia erilaisia pylvääseen asennettavia valaisimia tai pollarivalaisimia. 1 mentti on tulostettu Espoon Seudun Koulutuskuntayhtymä Omnia lisenssillä 70.12 26.5.2017. Severi on Sähköinfon sähköinen aineistopalvelu. Sähköinfo
Julkisivuvalaistuksella valaistaan rakennuksen ulkopintoja sekä sisäänkäyntejä. Julkisivuvalaistusta suunniteltaessa kannattaa huomioida ympäristöolosuhteet eli valaistuksen voimakkuus määritellään ympäristön valaistuksen mukaisesti. Varsinkin julkisivuvalaistuksesta tulee varomattomien valaisinvalintojen ja niiden sijoitusten takia helposti liian hallitseva ympäristöön verrattuna. Numerovalo sijoitetaan joko rakennuksen seinään tai mahdollisesti portin viereen. Sijoituspaikka valitaan siten, että talon numero on helposti luettavissa kadulta tai tieltä. Alue-, julkisivu- ja numerovalaistusta voidaan ohjata automaattisesti hämäräkytkimen ja aikakellon avulla tai vaihtoehtoisesti astronomisella kellokytkimellä. Järjestelmään kannattaa suunnitella myös ohjausmahdollisuus, esimerkiksi keskukseen asennettava ohjauskytkin, jonka avulla valitaan ohjaustapa, esim. 0-automaatti-käsiohjaus. 1.3 Autolämmityspistorasiat, sähköautonlatauspisteet ja pistorasiat sähkökäyttöisille koneille ja laitteille Autotallin lisäksi piha-alueella on usein muutama autopaikka, jotka voi olla tarpeen varustaa autolämmityspistorasioilla. Autolämmityspistorasiat voivat olla ohjattuja paikallisesti tai rakennuksen sisätiloista. Energiansäästön kannalta voidaan autolämmityspistorasiat varustaa myös lämpötilaan perustuvalla ohjauksella. Autojen lämmitysmahdollisuuden lisäksi kannattaa harkita autopaikkojen varustamista sähköauton latausmahdollisuudella (ks. ST 51.90, Sähköautojen lataaminen ja latauspisteiden toteutus). Piha-alueelle on hyvä varata muutamia sähkökäyttöisille koneille, laitteille, kausivaloille ym. tarkoitettuja pistorasioita, jotka ovat yleensä 1-vaiheisia, tarvittaessa myös 3-vaiheisia. Pistorasiat sijoitetaan piharasiakoteloihin tai ulkoseinille. 1.4 Sulanapidot Piha-alueilla olevia portaita, ajo- ja kävelyluiskia sekä muita vastaavia alueita, joilla liikkuminen on säännöllistä, voi olla tarpeellista varustaa sulanapitojärjestelmillä. Järjestelmällä saadaan estettyä alueiden liukkaus ja näin ollen pienennettyä onnettomuusvaaraa. Piha-alueiden sulanapitojärjestelmän ohjaus voidaan toteuttaa ohjauskeskuksella, joka on varustettu kosteuden ja ulkolämpötilan mittauksella. Tällä ohjausjärjestelmällä saadaan minimoitua sulanapitojärjestelmän päälläoloaika ja näin pienennettyä järjestelmän energiankulutusta. Ohjausjärjestelmä ohjaa sulanapitojärjestelmää kosteuden ja lämpötilan perusteella. Vaihtoehtoisesti sulanapidon ohjaus voidaan toteuttaa kaksoistermostaatilla, johon on säädetty lämmitysalueen ylä- ja alarajat esimerkiksi 3 +3 C. Sadevesijärjestelmien räystäskourut ja syöksytorvet voidaan varustaa sulanapitokaapeleilla jäätymisestä aiheutuvien vaurioiden estämiseksi. Myös rakennuksen katolla olevat loivat ja laajat alueet, joille on mahdollista kertyä jäätä, voidaan varustaa sulanapitokaapeleilla. Syöksytorvien, rännien ja kattoalueiden sulanapidon ohjaus voidaan suunnitella vastaavasti kuin aluesulanapidonkin. Vesi- ja viemäriputket varustetaan itserajoittuvin sulanapitokaapelein, mikäli LVI-suunnitelmissa näin edellytetään. Vesi- ja viemäriputkien sulanapitokaapeleiden ryhmät kannattaa varustaa käyttökytkimellä, jolla saadaan tarvit taessa saattolämmitys kokonaan pois päältä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pistotulppaliitäntäisiä kaapeleita. 1.5 Vesikatto Antenni asennetaan yleensä talon päätyyn, mutta jos antenni joudutaan asentamaan katolle, on maston läpivienti tehtävä huolellisesti. Satelliittiantennit tulee sijoittaa katolle siten, että ne on mahdollista suunnata esteettömästi lounas etelä-ilmansuuntaan. Antenniverkon lähetyksiä varten katolle asennetaan UHF-antenni normaaleja lähetyksiä varten sekä VHF-antenni teräväpiirtolähetyksiä varten. Tarvittaessa järjestelmä voidaan varustaa vahvistimella laadukkaan tv-kuvan saavuttamiseksi. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voidaan liittää kaapeli-tv-verkkoon sellaisella alueella, jolla on siihen mahdollisuus. 2 TALOTEKNIIKKA Sähkönjakelujärjestelmän tulee kattaa sähkönjakelun tarpeet päärakennuksessa sekä muissa rakennuksissa tonttia unohtamatta. Sähkönjakelujärjestelmällä toteutetaan myös lämpö-, vesi-, ilma- ja jäähdytysjärjestelmien tarvitsemat sähkösyötöt ko. suunnitelmien mukaisesti. Lämmitysmuodoksi on erilaisia vaihtoehtoja. Mikäli päädytään valitsemaan sähkölämmitys, sen valintaan ja mitoitukseen on ohjeita muissa ST-korteissa. 3 SISÄPUOLINEN VARUSTELU TILARYHMITTÄIN Tässä luvussa on käsitelty tilakohtaisesti erityyppisten tilojen varustelua. Lähtökohtana on perusvarustelutason mukainen pientalo. 3.1 Sisääntulo Tuulikaappi ja eteinen varustetaan hyvällä ja laadukkaalla valaistuksella. Tuulikaapin valaistus voidaan varustaa tunnistimella, jolla saadaan sisääntulo miellyttävämmäksi. Vaihtoehtoisesti tuulikaapin valaistusta voidaan ohjata kytkimin. Eteisen valaistus varustetaan kytkinohjauksella. Eteiseen on hyvä sijoittaa vähintäänkin 1 kpl 2-osaisia pistorasioita laitteiden sähkönjakelua varten. Sähkölämmitteisessä rakennuksessa tuulikaappi ja eteistilat varustetaan sähkölämmityskaapelilla tilojen käyttömukavuuden lisäämiseksi. Lattialämmityksen avulla lattiat saadaan pidettyä mukavan lämpiminä ja kuivina. 2
Eteistila voidaan varustaa tarvittaessa yleiskaapelointipisteellä tarpeiden mukaisesti. 3.2 Kodinhoito-, wc-, kylpy- ja pukuhuonetilat, sekä sauna Kodinhoitotilat varustetaan hyvällä yleisvalaistuksella ja työtasot valaistaan tarkoitukseen soveltuvilla valaisimilla. Kodinhoitotiloissa pistorasiat sijoitetaan kaikille sähköä tarvitseville laitteille sekä työtasoille siirrettäviä laitteita varten. Pistorasioiden sijoituksessa on huomioitava myös mahdollinen kiinteästi asennettava silityslauta. Wc-, kylpy-, pukuhuonetilat varustetaan kattoon asennettavalla yleisvalaisimilla sekä peilivaloilla. Peilivalo voi olla peilikaapin yhteydessä, peilin sivuilla tai yläpuolella. Peilin yhteydessä olevalla valaisimella on tarkoitus valaista henkilön kasvot esimerkiksi meikkauksen helpottamiseksi. Tunnelman luomiseksi kylpyhuonetilat voidaan varustaa yleisvalaistuksen lisäksi erinäisillä led-sovelluksilla tai valokuiduilla. Sauna voidaan valaista valokuiduilla tai perinteisimmin saunavalaisimin. Kuitujen lisäksi on suositeltavaa varustaa sauna perinteisellä valaisimella, jolla saadaan valotasoa nostettua esimerkiksi siivouksen ajaksi. Saunaan asennettavia kuitusarjoja on saatavissa monia erilaisia samoin kuin kuituvalaistukseen liitettäviä oheistarvikkeita, esimerkiksi valaistu vesikiulu. Led-valaisimet ovat yleistyneet myös saunojen valaistuksessa, mutta korkean lämpötilan aiheuttaman käyttöiän lyhenemisen takia niitä ei kuitenkaan aina suositella. Saunan kiukaan valinnassa kannattaa hieman selvittää, mitä kiukaalta halutaan, ja valita kiuas vaatimusten perusteella. Kalusteryhmät varustetaan pistorasioilla siten, että seinässä helposti käytettävässä paikassa on käyttöpistorasiat, esimerkiksi molemmin puolin peiliä. Ladattavien laitteiden latausta varten voidaan varustaa niiden säilytyskaappi tarvittavalla määrällä pistorasioita. Vaihtoehtoisesti pistorasiat voivat sijaita myös peilikaapissa, mutta siellä ne ovat sijaintinsa takia melko hankalasti käytettävissä. Kodinhoito-, wc-, kylpy-, ja pukuhuonetilojen sekä saunan lattiat varustetaan lämmityksellä, tilojen käyttömukavuuden lisäämiseksi. Lattialämmityksen avulla saadaan lattiat pysymään mukavan lämpiminä sekä turvallisen kuivina. 3.3 Makuuhuoneet Makuuhuoneet valaistaan pääasiassa katossa olevilla valaisimilla. Valaisimia ohjataan perinteisesti ovenpieleen sijoitetulla kytkimellä. Mukavuuden parantamiseksi voidaan sängyn kohdalle lisätä toinen kytkin, jolloin valaistus voidaan sytyttää ja sammuttaa myös sängystä käsin. Valaistuksen himmentämismahdollisuus on mukava lisäominaisuus myös makuuhuoneessa. Yleisvalaistusta voidaan täydentää seinävalaisimilla, jotka toimivat myös lukuvaloina. Vaatekaapin valaistus voidaan toteuttaa kattoon tai kaapin sisälle asennettavilla valaisimilla. Pistorasioita sijoitetaan vähintäänkin oven pieleen, mahdollisten yö- ja työpöytien kohdille sekä televisiolle. Antenni- ja tietoliikennerasioita sijoitetaan vähintäänkin televisiolle sekä työpöydän kohdalle. 3.4 Portaat Portaat on suositeltavaa valaista seinävalaisimin ja porrastasanteelle on hyvä sijoittaa pistorasia siivousta varten. 3.5 Oleskelutilat Oleskelutiloissa voidaan yleisvalaistus toteuttaa esimerkiksi kattoon asennettavilla valaisimilla sekä täydentämällä valaistusta epäsuoralla valaistuksella. Näiden lisäksi tilan valaistusta voidaan täydentää erilaisin jalka- ja pöytälampuin tarpeen mukaan. Mukavuutta saadaan parannettua esim. valaistuksen himmennysmahdollisuudella sekä tilanneohjauksilla. Pisto-, antenni- ja tietoliikennerasioita oleskelutiloihin sijoitetaan vähintäänkin siten, että kalusteet on mahdollista sijoittaa usealla eri tavalla. Pistorasioita tulee varata riittävästi etenkin viihdelaitteiden kohdalla. Oleskelutiloissa voidaan sijoittaa lisäksi pistorasiat kattoon ikkunoiden kohdalle esim. erilaisten joulu- ja koristevalojen sähkönsyöttöä varten. 3.6 Keittiö ja ruokailutila Keittiö valaistaan hyvällä yleisvalolla sekä työpöytävalaisimin hyvän työskentelymukavuuden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Työpöytävalaisimina voidaan käyttää sellaisia valaisinmalleja, jotka on varustettu pistorasialla ja kytkimellä. Vaihtoehtoisesti valaisimet ja pistorasiat voidaan sijoittaa erillisinä, jolloin pistorasiat ovat helpommin sijoitettavissa/käytettävissä. Keittiökoneille sijoitetaan tarvittava määrä pistorasioita keittiösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi keittiö varustetaan antenni- ja tietoliikennerasioilla. Ruokailutilan valaistukseksi riittää useimmiten pöydän päälle asennettava riippuvalaisin. Mukavuuden parantamiseksi ruokailutilan valaistus voidaan varustaa himmennyksellä. Pistorasioita on varattava keittiöön riittävästi. Jokaiselle kiinteästi sijoitetulle sähkökäyttöiselle kodinkoneelle varataan oma pistorasiansa ja jokaista työtason osaa kohden varataan vähintään yksi pistorasia. Lisäksi keittiö varustetaan antenni- ja tiedonsiirtorasioilla. Ruokailutilassa vähimmäisvaatimuksena on 2-osainen pistorasia, joka sijaitsee ruokapöydän kohdalla. Keittiö- ja ruokailutiloissa voidaan sijoittaa lisäksi pistorasiat kattoon ikkunoiden kohdalle erilaisten kausivalojen sähkönsyöttöä varten. 3.7 Terassi Terassi varustetaan riittävällä valaistuksella. Se ei saa olla liian voimakas tai sen on oltava säädettävissä, koska terassilla oleskelu voimakkaassa valaistuksessa voidaan kokea epämiellyttäväksi. Valaistus voidaan toteuttaa seinä-, kattotai riippuvalaisimin. 3
Lisäksi terassi varustetaan tarvittaessa säteilylämmitinvarauksella ja vähintään yhdellä muuhun käyttöön tarkoitetulla 2-osaisella pistorasialla. 3.8 Autotalli Autotalli varustetaan hyvällä valaistuksella. Valaisimien sijoitukset tulee tehdä siten, että autosta ei muodostu varjoa auton sivuille. Tarvittaessa autotallin työpöydät valaistaan erillisillä valaisimilla. 1-vaihepistorasioita sijoitetaan eri puolille autotallia, ja lisäksi pistorasioita varataan työpöydille erilaisten sähköä tarvitsevien koneiden ja laitteiden sähkönsyöttöä varten. Autotallin oven viereen sisä- tai ulkopuolelle voidaan tarvittaessa sijoittaa myös 3-vaiheinen pistorasia. Autotallin ovi on pääsääntöisesti sähkökäyttöinen. Autotallin ovikoneisto voidaan varustaa kauko-ohjauksella ja oven ohjauskeskukselta saadaan kosketintieto valaistuksen ohjausta varten. Kylmän autotalli on hyvä varustaa autolämmityspisto rasioilla. Ne voivat olla ohjattuja paikallisesti tai rakennuksen sisätiloista. Energiansäästön kannalta voidaan autolämmityspistorasiat varustaa myös lämpötilaan perustuvalla ohjauksella. Autojen lämmitysmahdollisuuden lisäksi kannattaa harkita autotallin varustamista sähköauton latausmahdollisuudella (ks. ST 51.90, Sähköautojen lataaminen ja latauspisteiden toteutus). 3.9 Varastot ja tekniset tilat Varastojen valaistuksessa voidaan käyttää perinteisiä kytkinohjattuja valaisimia tai vaihtoehtoisesti sisäisellä liiketunnistimella varustettuja valaisimia. Pistorasioita on suositeltavaa sijoittaa vähintäänkin 1 kpl 2-osaisia varastoa tai teknistä tilaa kohden. Tekniseen tilaan voidaan tämän lisäksi sijoittaa myös 3-vaihepisto rasia. Mikäli tilassa sijaitsee sähkökeskus, voidaan pistorasiat sijoittaa keskukseen. Teknisen tilan pistorasioiden sijoituksissa tulee tämän lisäksi huomioida mahdolliset muut sähköä tarvitsevat laitteet, kuten esimerkiksi antennivahvistin, keskuspölynimuri ja kotijakamo. 4 MUUT JÄRJESTELMÄT Tässä luvussa esitellään muutamia järjestelmiä, joiden avulla varustetasoa voidaan asiakkaan toiveiden mukaisesti täydentää. Tarkemmat järjestelmäkohtaiset suunnittelu- ja toteutusohjeet löytyvät järjestelmäkohtaisista ohjekorteista. 4.1 Ylijännitesuojaus- ja varavoimajärjestelmä Kiinteistö voidaan myös varustaa ulkoisella salamasuojauksella. Koska ukkostiheys on Suomessa melko pieni, salamasuojauksen tarpeellisuutta kannattaa harkita mm. rakennuksen sijainnin mukaan. Kiinteistön sähkönjakelun turvaamiseksi sähköpääkeskus voidaan varustaa varavoimageneraattorin liitäntämahdollisuudella (ks. ST 52.40, Siirrettävän, pienjännitteisen moottorigeneraattorin liittäminen sähkölaitteistoon). Tällöin rakennuksen sähköjärjestelmää voidaan syöttää erillisen generaattorin avulla. 4.2 Äänentoistojärjestelmä Oleskelutilat voidaan varustaa kattavalla äänentoistojärjestelmällä varautumalla järjestelmän asentamiseen tarvittavin varaputkituksin ja rasioinnein. Varaputket kannattaa varustaa asennusvaiheessa vetonaruin myöhempien kaapelointien toteuttamiseksi. Television katselutilassa kannattaa varautua kotiteatterijärjestelmään, eli huoneeseen tulevat putkitukset ja rasioinnit etu- ja takakaiuttimille, keskikaiuttimelle sekä subwooferille. Muissa tiloissa riittää 2 kpl kaiutinrasioita stereo-äänentoiston saavuttamiseksi. Kaiuttimet tulee valita käyttöolosuhteiden ja tilaajan laatutasovaatimusten sekä budjetin mukaisesti. 4.3 Murtoilmaisujärjestelmä Olennaista murto- ja ilkivaltasuojauksessa ovat rakenteelliset ratkaisut, jotka ovat usein tehokkain ja helpoin tapa parantaa turvallisuutta. Tontti voidaan esimerkiksi varustaa aitauksella, jolla tahaton alueelle tulo estetään. Lisäksi turvallisuutta voidaan parantaa riittävällä valaistuksella joka kattaa myös mahdolliset autokatokset ja parkkipaikat. Valaisuun voidaan käyttää liiketunnistimella varustettuja valaisimia. Sisätilojen valaistuksia voidaan ohjata myös ajastimella, jolloin annetaan asuttu vaikutelma, vaikka asukkaat eivät olisikaan paikalla. Katso myös ST 660.05, Pientalon turvallisuus- ja valvontajärjestelmä, Suunnitteluja asennusohje. 4.4 Kameravalvontajärjestelmä Tarvittaessa murtoilmaisujärjestelmää voidaan täydentää kameravalvontajärjestelmällä, jolla voidaan valvoa esimerkiksi piha-aluetta. Valvontajärjestelmä tallentaa havaitessaan liikettä ja tarvittaessa myös hälyttää. Järjestelmän olemassaololla saadaan havainnoitua ja tallennettua mahdolliset tunkeutujat. Lisäksi kameroilla voi olla tunkeutujat karkottava vaikutus. Kameravalvontajärjestelmän sijoittelussa ja suuntauksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon henkilötietolain asettamat vaatimukset. Lisäksi naapurikiinteistön näkyminen valvontakameran kuvassa tulkitaan salakatseluksi. Katso myös ST 660.05, Pientalon turvallisuus- ja valvontajärjestelmä, Suunnittelu- ja asennusohje. Standardissa SFS 6000-4-44:2012 esitetään vaatimus ylijännitesuojauksesta, kun asennuksessa on (A) ilmajohto muuntajan ja liittymän välisessä syöttävässä verkossa tai itse asennuksessa ja (B) asennuksessa on käytössä elektronisia laitteita (tietotekniikka-, viihde- tai ohjauslaitteet). 4
4.5 Palovaroitinjärjestelmä Rakennus on varustettava minimissään määräysten mukaisesti yhdellä palovaroittimella kerroksen jokaista alkavaa 60 m 2 kohti. Lisäksi on suositeltavaa sijoittaa palovaroittimet makuuhuoneisiin. Uusiin ja uudistettaviin kohteisiin tulee asentaa huoneistokohtaiset, sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja. Palovaroittimien olisi hyvä olla ketjutettavia ja paristovarmennettuja. Ketjutettavien palovaroittimien hyvänä puolena on se, että yhden hälyttäessä hälyttävät muutkin varoittimet sijainnista riippumatta. 4.6 Merkinantojärjestelmät Ulko-ovelle sijoitetaan vähintäänkin ovikellopainike ja kumistin keskeiselle paikalle rakennukseen. Mikäli rakennus on monikerroksinen tai muuten suuri on sijoituksessa oltava tarkka. Vaihtoehtoisesti voidaan ulko-ovi varustaa ovipuhelimella, kameralla tai ilman, kuten sisääntuloporttikin. 4.7 Yleiskaapelointijärjestelmä Yleiskaapelointijärjestelmä on suunniteltava pientaloon viimeisimmän voimassa olevan Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen mukaisesti. Tämän määräyksen perusteella valitaan määräyksen täyttävät kaapelit ja liittimet yleiskaapeloinnin toteuttamiseksi. Suositeltavaa on käyttää uusimman luokan ja kategorian kaapeleita ja liittimiä. Järjestelmään on suositeltavaa tehdä varaukset ulkoisen antennin lisäämiselle, jolla saadaan varmistettua myös siirrettävän tietoliikenneliittymän käyttömahdollisuus. Liitäntäpisteitä kannattaa sijoittaa eri puolille rakennusta langattomien tukiasemien liittämistä varten, kattavan langattoman verkon toteuttamiseksi. Langattomille tukiasemille on suositeltavaa varata myös pistorasia mahdollista sähkönsyöttöä varten. 4.8 Antennijärjestelmä Antennijärjestelmä on suunniteltava pientaloon viimeisimmän voimassa olevan Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen mukaisesti. Jokaiseen asuinhuoneeseen asennetaan vähintään yksi antennirasia. Yleisimpiin katselutiloihin, joihin on mahdollisuus sijoittaa televisio usealla tavalla, tulisi laittaa useampi antennirasia. Antennirasiat kaapeloidaan koaksiaalikaapelilla tähtiverkoksi huoneiston kotijakamoon. Eri taajuusalueiden vastaanottamiseen (VHF ja UHF) on käytettävä erillisiä antenneja. Antenni asennetaan yleensä talon päätyyn. 4.9 Sähkölukitusjärjestelmä 4.10 Taloautomaatiojärjestelmät Pientalon järjestelmien ja laitteiden ohjauksia helpottamaan on mahdollista varustaa pientalo taloautomaatiojärjestelmällä. Sillä hallitaan rakennuksen eri järjestelmiä ja laitteistoja kokonaisuutena paikallisesti tai etäyhteyden avulla. Etäyhteys helpottaa pientalon järjestelmien hallintaa etenkin niillä, jotka matkustavat paljon. Paikallisesti taloautomaatiojärjestelmää ohjataan ohjauspaneelilla, jossa ovat näkyvillä kaikki ne toiminnot, joita asiakkaalla on tarvetta ohjata tai säätää. Taloautomaatiojärjestelmään voidaan liittää lähes kaikki pientalojen järjestelmät. Taloautomaatiojärjestelmän toiminnot ovat ohjelmoitavissa vielä myöhemminkin suhteessa pienemmillä kustannuksilla kuin niin kutsutun perussähköistyksellä toteutetun pientalon sähköjärjestelmät. Taloautomaatioratkaisut voidaan toteuttaa esimerkiksi KNX-standardiin perustuvalla järjestelmällä. 4.11 LVI-järjestelmät Pientalo varustetaan LVI-suunnitelmien mukaisten järjestelmien tarvitsemilla sähkönsyötöillä, joita ovat mm. ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys. Käyttövesijärjestelmä voidaan varustaa vuodonilmaisujärjestelmällä, joka hälyttää ja sulkee päävesilinjan havaitessaan vesivuodon. 4.12 Kodinkoneet ja muut käyttäjän laitteet Pientalon suunnittelun aikana kartoitetaan kaikki kodinkoneet ja muut mahdolliset laitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalta saatujen tietojen perusteella suunnitellaan näille laitteille tarvittavat pisteet sähkö- ja tietoliikenneverkkoihin liittämiseksi. Luotettavimman tiedon laitesijoituksista saa asiakkaan toimittamista kalustekuvista suunnitelmien laatimista varten. 5 ESIMERKKIRATKAISUT Kuvissa 1a, 1b ja 2 on esimerkkejä omakotitalon järjestelmäpisteiden sijoittelusta. Kaikkien suunniteltavien omakotitalojen ei tarvitse olla tämän esimerkin mukaisia, vaan tapauskohtaisesti on sovellettava perusvarustukseen kuuluvia järjestelmiä ja asiakkaan näkemyksiä omista käyttötarpeistaan. Hyvän suunnittelijan ominaisuuksiin kuuluu asiakkaan kuunteleminen ja ohjaus lukuisten erilaisten järjestelmien valinnassa asiakkaan tarpeiden ja budjetin mukaisesti. Omakotitalo on mahdollista varustaa sähkölukitusjärjestelmällä, jolla voidaan avata portti ja/tai ulko-ovi. Pelkän kauko-ohjattavan sähkölukituksen sijasta omakotitaloon on suositeltavaa asentaa portti- ja ovipuhelimesta sekä murtoilmaisu- ja sähkölukitusjärjestelmistä koostuva kokonaisuus. Perusteena tälle kokonaisuudelle on käyttäjän turvallisuus: sisääntulija on hyvä tunnistaa ennen kuin oven tai portin lukitus avataan. 5
Kuva 1a. Esimerkki omakotitalon sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien pistesijoituksesta. 6
Kuva 1b. Piirrosmerkkejä kuvaan 1a. 7
Kuva 2. Esimerkki autotallirakennuksen pistesijoituksesta. Kortin käsikirjoittaja: Kari Nyman, Kanmanco Oy Kortin päivitys: Jani Lavi, Sähköinsinööritoimisto SHS Oy 8