Metsänomistajat. Energiapuun laitostoimitukset käynnistyivät. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2016 30.3.2016 Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 5 Tukin katkonta vaikuttaa puukauppatilin määrään sivu 6 Mhy Etelä-Savo ja APU yhdistyvät sivu 10 Hallituksen haastattelu sivu 21 Mobiilimetsäsuunnitelma jäsenetuna sivu 24 Jäätävä urakka Sulkavalla Energiapuun laitostoimitukset käynnistyivät PEFC/02 44 10

2 Johtajan katsaus 11 hallituksen jäsentämme ovat paikallisia metsänomistajia ja Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekijöitä valtuuston jäsenten lisäksi. Hallituksen ja valtuuston jäsenet tekevät päätöksiä metsänomistajan etujen näkökulmasta ja huolehtivat metsänomistajien edunvalvonnasta ilman muita intressejä. Muita päätöksentekijöitä yhdistyksellä ei ole. päättävät ja toimihenkilömme, yrittäjämme sekä metsurimme toteuttavat. Yhdistyksen toiminnasta eivät päätä siis kasvottomat osakkeenomistajat maailmalla, vaan paikalliset etelä-savolaiset metsänomistajat. Firmojen osakkeenomistajat haluavat kovaa tulosta firmalle, jonka vuoksi esimerkiksi puuta yritetään ostaa mahdollisimman halvalla ja sen vuoksi ilman kilpailuttamista. Yhdistyksen hallitus ja valtuusto haluavat vastaavasti parasta tulosta metsänomistajille ja tekevät päätöksiä metsänomistajien etujen näkökulmasta. Mhy Etelä-Savo ja mhy APU yhdistyvät Tätä palstaa kirjoittaessani valtuustot ovat juuri tehneet päätöksen mhy Etelä-Savon ja Enonkosken kunnan alueella toimivan mhy APU:n yhdistymisestä. Yhdistyminen tapahtuu 1.1.2017. Ensi vuoden alusta alkaen yhdistyksemme toimii 10 kunnan alueella. Lehti ilmestyy näytenumerona kaikille metsänomistajille Tämä jäsenlehti ilmestyy näytenumerona kaikille mhy Etelä- Savon kaikille metsänomistajille. Haluamme pitää esillä säännöllisesti ja aktiivisesti monipuolisia paikallisia metsäpalveluitamme. Yksi keskeisimmistä palveluistamme on puukaupan toimeksiantopalvelu, jossa puukauppa kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken tukin katkonta huomioiden ja hoidetaan korjuun valvonta. Palvelun avulla saat parhaan taloudellisen tuloksen puukaupastasi. Palvelumme ovat kaikkien metsänomistajien saatavilla. Liity jäseneksi Jos et ole vielä mhy Etelä-Savon jäsen, niin liity mukaan 10 400 jäsenemme joukkoon. Mitä yhtenäisempänä metsänomistajien yhteisrintama säilyy ja mitä enemmän puusta on kilpailua, niin sitä vahvempana metsänomistajien asema säilyy. Hyödynnä jäsenedut Viereiseltä sivulta löydät kattavat jäsenetumme, muista hyödyntää ne. Jos et ole vielä jäsen niin voit liittyä jäseneksi metsänomistajien omaan yhteisöön lehdestä löytyvällä lomakkeella. Sovi kesän metsänhoitotöistä ajoissa Metsänhoitokausi lähestyy. Sovi nyt metsäasiantuntijasi kanssa tulevan kesän metsänhoitotöistä, sillä myöhästyneen taimikonhoidon kustannukset ovat aina ajoissa tehtyä taimikonhoitoa kalliimmat. Kemeratukien myöntövaltuudet voivat katkaista tänä vuonna hyvin aikaisessa vaiheessa hakemusten käsittelyn, joten nopeus on valttia. Mhy:n suorittamissa työmaissa rahoitushakemusten ja toteutusilmoituksen laadinta on maksutonta. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi! Palvelua kaikissa metsäasioissa Pystymme tarjoamaan puukaupallisten ja metsänhoitotöiden lisäksi metsätilan omistusjärjestelyihin, metsäsuunnitteluun sekä metsäteiden rakennukseen ja kunnostusojituksiin liittyvät palvelut. Uutena palveluna jäsenille on tarjolla Mhy-jäsenen palvelusopimus. Nämäkin palvelut lähtevät liikkeelle oman metsäasiantuntijasi kautta. Etelä-Savon yhteismetsän perustamishakemus jätetty Etelä-Savon yhteismetsän perustamishakemus on jätetty Maanmittauslaitokselle. Vielä kevään aikana sovituille tiloille ehditään laatia metsäarviot ja tilat ehtivät mukaan perustamisvaiheeseen. Toki myöhemminkin yhteismetsään pääsee mukaan. Jäsenetuna mobiilimetsäsuunnitelma Mobiilimetsäsuunnitelma on saanut suuren suosion. Mhy:n toimesta tehtyyn uuteen tai päivitettyyn metsäsuunnitelmaan saat jäsenenä maksutta mobiilimetsäsuunnitelman. Siinä on peruskartat, ilmakuvat ja kiinteistörajat koko Suomen alueelta, joten se palvelee muuallakin kuin omalla metsätilalla liikkuessa. Tule mukaan metsänomistajatapahtumiin Metsänhoitoyhdistyksemme järjestää monipuolisia metsätapahtumia eri puolella toimialuetta sekä Helsingissä. Tapahtumailmoitukset löydät lehtemme takasivuilta. Tulevan kesän päätapahtumat ovat Joutsan metsänomistajatanssit pe 17.6.2016 ja Luston kesämetsäpäivä pe 1.7.2016. Tule mukaan tapahtumiin kuulemaan ajankohtaista metsäasiaa ja tapaamaan muita metsänomistajia. Puunmyyntisuunnitelma ja metsäkäynti maksuttomia jäsenetuja Puunmyyntisuunnitelman laadinta ja metsäkäynti ovat jäsenille maksuttomia jäsenetuja. Hyödynnä nämä soita omalle metsäasiantuntijallesi ja varaa aika maastokäynnille, katsotaan mitä metsäsi tarvitsee. Lumien sulettua on mitä parhaimmat olosuhteet lähteä metsäretkelle. Toivotan jäsenillemme ja muille metsänomistajille hyvää alkanutta kevättä! Petri Pajunen johtaja Uusi yhdistys ei tule vuodessa valmiiksi, mutta hyvälle kasvu-uralle ollaan päästy Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen määrittelee yhdistyksen ensimmäisen toimivuoden lyhyesti muutosten vuodeksi. Toimintamallien yhtenäistäminen on hyvässä mallissa ja ulkopuolelta ovat muutosta tuoneet keskeiset toimintaan vaikuttavat lait. Isomman yhdistyksen perustamista Juha-Pekka Hannikainen pitää oikeaan aikaan tapahtuneena. Aikaisemminkin olisi varmaan kannattanut olla liikkeellä, toteaa puheenjohtaja ja jatkaa, että toisaalta maltillisempien fuusioiden kautta eteneminen oli hyvin luonnollinen tie. Iso kiitos luottamushenkilöiltä tulee yhdistyksen metsäammattilaisille, sillä osalle nykyinen toimintamalli oli täysin uutta. Kukaan ei odottanutkaan, että vuodessa ollaan jo täysin valmiita, sanoo puheenjohtaja. Puun käyttö lisääntyy Kuluvaan vuoteen on ladattu kasvavia odotuksia puun käytön lisääntymisestä. Isot investoinnit uusiin biotuotantolaitoksiin lähialueella lisäävät kysyntää. Hyvää lisää sekin, että uudet investoinnit saavat raaka-aineen ensiharvennusmetsistä. Kun harvennuspuulla on kysyntää, niin se edistää myös metsien hoidollista tilaa. Arvioiden mukaan teollisuuden vuotuista puunkäyttöä on mahdollista lisätä nykyisestä reilusta 60 miljoonasta kuutiosta kestävästi enimmillään 23 miljoonaa kuutiota. Jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien tehdashankkeiden toteutuessa, puunkäytön lisäys olisi reilut 15 miljoonaa kuutiota. Metsänomistajan kohdalla ei tässä vaiheessa vaadita muuta kuin valmistautumista kysynnän kasvuun. Oman metsän hakkuumahdollisuudet on syytä tarkistaa ja neuvotella oman metsäasiantuntijan kanssa, sanoo Juha- METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Pekka Hannikainen ja jatkaa, että samalla tulevat myös muut metsänhoitoon liittyvät asiat päivitettyä. Yhdistys kasvaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon neuvottelut metsänhoitoyhdistys Apun kanssa ovat johtamassa siihen, että Enonkosken alue liittyy mukaan suurempaan yhdistykseen. Metsänhoitoyhdistys Apu oli mukana ensimmäisessä vaiheessa, jolloin oltiin perustamassa maakunnallista metsänhoitoyhdistystä, mutta neuvotteluista, joiden pohjalta Etelä-Savo syntyi Apu jäi sivuun. Enonkoski istuu yhdistyksen toimialueeseen maantieteellisesti hyvin. Yhdistyksen jäsenmäärä on reilut neljä sataa ja metsää yhdistyksen alueella on 17500 hehtaaria. Kaikkiaan vuoden 2015 jäsentilanne oli varsin tyydyttävä, vaikka lakimuutokseen liittyi paineita jäsenyyden säilyttämisessä. Lukumääräisesti jäsenyytensä uudisti 78 prosenttia ja pinta-alan mukaan 83 prosenttia, vaikka jäsenyys muuttui lakisääteisesti vapaaehtoiseksi. Suurin ryhmä luopujista olivat pientiloja, jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistyksen palveluja. Metsään kannattaa mennä Hankien huvetessa kannattaa askeleet suunnata metsään. Kulunut sanonta, että näkee metsän puilta pitää hyvin paikkansa keväällä, ennen kuin lehdet peittävät maiseman. Varhaiskevät on myös oivallista aikaa tarkastaa uudet taimikot, sillä ruohovartiset kasvit eivät peitä puunalkuja. Yhdistyksen tarjoamat jäsenedut kannattaa myös kerrata; metsäkäynnille voi pyytää seuraksi oman alueen metsäasiantuntijan, jolloin tieto ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja puunmyyntimahdollisuuksista päivittyy. Puheenjohtajan kuulumisia Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p. 040 776 6212 Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen p. 044 555 0482 Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2016 Osoitteenmuutokset: p. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen puheenjohtajan Juha- Pekka Hannikaisen odotuksen ison yhdistyksen eduista ovat todentuneet jo ensimmäisen toimintavuoden aikana. Parempia ja uusia toimitussopimuksia saadaan syntymään ja hankinnoissa isommat ostomäärät pudottavat yksikköhintoja.

3 Jäsenmaksu säilyy ennallaan Hyödynnä laajat rahanarvoiset jäsenedut! Mhy Etelä-Savon valtuusto päätti vuoden 2016 jäsenmaksuksi 50 perusmaksun + 1,50 hehtaarimaksun. Maksimi jäsenmaksu on 300. Yhteisö- ja kannatusjäsenten jäsenmaksu on 10 /henkilö. Moninkertaisista perusmaksuista voi hakea vapautuksen, mikäli maksajina ovat avio- tai avopuolisot ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Jäsenkortti 2016 Voimassa 4/2017 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2016 www.mhy.fi/etela-savo/jasenedut 1. Puunmyyntisuunnitelma (jäsenedun arvo 300 ½ pv) 2. Puukaupan toimeksiantopalvelu pystykaupassa ilman perusmaksua ajalla 1.1 30.4.2016 (jäsenedun arvo 60 ) 3. Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotyömaissa Kemera-rahoitushakemuksen, suunnitelman ja toteutusilmoituksen laadinta maksutta (arvo 30-40 /ha) 4. Metsäkäynti (jäsenedun arvo 75 /h) 5. Henkilökohtainen neuvonta metsäasioissa (jäsenedun arvo 75 /h) 6. PEFC-metsäsertifiointi (jäsenedun arvo 30 /v) 7. Mhy Etelä-Savon jäsenlehti 4 kpl/v ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot 4 kpl/v (jäsenedun arvo 30 /v) 8. Mobiilimetsäsuunnitelma sis. peruskartat, kiinteistörajat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta (jäsenedun arvo 50 /v) 9. ilaisuudet (jäsenedun arvo 20 /tilaisuus) 10. Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot www.mtk.fi/reppu 11. Edunvalvonta metsä- ja maankäyttöasioissa Mhy Etelä-Savon yhteistyökumppanien paikalliset jäsenedut: Suur-Savon Sähkö www.sssoy.fi Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksu 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK-Kymppi -sähkösopimusta. Suur-Savon Osuuspankki www.op.fi/suur-savo Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna: 50 % alennuksen rahastojen kertamerkinnästä (pl. ne rahastot, joiden palkkio menee Rahoitusyhtiölle) 50 % alennuksen Privaten ensimmäisen vuoden palkkiosta Uittokalusto www.uittokalusto.fi Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenhintaan seuraavat tuotteet Uittokalustolta: Pottiputki 38 63 mm: 99,00 (norm. 115,00 ) Pottiputki 75 mm: 114,00 (norm. 129,00 ) Taimivakka hihnasarjalla: 34,00 (norm. 39,00 ) Hinnat sis. alv 24 %, vapaasti Savonlinna. Pottiputkien ja taimivakan alennetut jäsenhinnat saa tilaamalla puhelimitse tai sähköpostilla (015 55 0402 tai shop@ uittokalusto.fi). Tarjouksen voi myös käyttää Savonlinnan Myymälässä, Taitajantie 2, 57210 Savonlinna. Mainitse jäsennumero tai näytä jäsenkortti tilauksen yhteydessä. Lisäetuna mhy Etelä-Savon jäsenille 15 alennus vähintään 100 kertaostoksesta nettikaupassa tai Savonlinnan myymälässä (alvillisista hinnoista). Kerta-alennuksen voi aktivoida nettikaupassa koodilla MHYETELASAVO Koodin lisäksi ostoksen yhteydessä pitää nettikaupan kommenttikenttään laittaa jäsennumero. Koodi laitetaan verkkokaupan kassa - sivulla, samalla sivulla alennuskoodin jälkeen on huomautuskenttä, johon laitetaan jäsennumero. Kampanjat ovat voimassa 30.6.2016 saakka. Koneveturi www.koneveturi.fi STIHL-polttomoottorikäyttöisistä laitteista - 10 % mhy Etelä-Savon jäsenkortilla. Valtakunnalliset jäsenedut Kaikki valtakunnalliset jäsenedut löydät www.mtk.fi/jasenedut Mhy:n jäsenenä pääset hyödyntämään myös MTK:n valtakunnallisia jäsenetuja. Jäsenedut päivittyvät ajoittain. Esimerkkejä valtakunnallisista jäseneduista Hankkija-Agrimarket Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälän valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi MTKjäsen alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. LähiTapiola Kotivakuutuksista ja metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsävakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. 15 % alennus metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla 10 000 sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Yhteys omaan alueyhtiöön tai www.lahitapiola.fi/mhy Neste Oil Polttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Neste Yrityskorttihakemuksen voi tehdä www.neste.fi/yrityskortti -sivuilla tai tilata hakemuksen numerosta 010 4588480. Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litra. Alennus ei koske Neste Oil Expressautomaattiasemia. Merkitse hakemukseen jäsennumero Lisätietoja kohtaan. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Ei koske Teboil Express-automaattiasemia. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamolla tai osoitteessa www. teboil.fi St1 jäsenedut St1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: bensiini, diesel ja polttoöljy 2,35 snt/litra. Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallinnointipalkkiota. St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain 0,5 snt/l-2,0 snt/l) St1-Visa. Jäsenenä saat polttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan. Alennus tolppahinnoista. Lisätietoa käteisalennuskortin tilaamisesta ja kaikista St1:n korttituotteista: kortit@st1.fi ja 050 3518897 Oy Aga Ab AGA tarjoaa MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille teollisuusja nestekaasut sekä pullovuokrat jäsenhinnoin. Hinnasto, joka on jäsenverkko Repussa, on käytettävissä AGAn 160 myyntipisteessä ympäri Suomea. Ramirent vuokraa rakennuskoneet jäsenalennuksella. Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista sekä muista kiinteähintaisista K-merkityistä tuotteista alennus 20 %. K1 Katsastajat 8 % alennus aseman halvimmasta hinnasta. Holiday Club Resorts Oy tarjoaa lomaosakkeita kampanjahintaan 30.9.2016 saakka. Jäsenetumajoitusta: Kunnonpaikka, Lataa jäsenkorttisi älypuhelimeen Pivopalvelussa. Sähköisen jäsenkortin lisäksi palvelusta löytyy tietoa valtakunnallisista jäseneduista. Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotellit ja Viking Line -risteilyt erikoishinnoin. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. Lataa sähköinen jäsenkortti Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti on nyt mahdollista ladata älypuhelimeen Pivo-sovelluksen avulla. Pivo on mobiililompakkosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia ja alennuskuponkeja ja nyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti. Sovellus on täysin ilmainen. Pivossa jäsenkorttisi on aina kätevästi mukana ja esimerkiksi valtakunnalliset jäsenedut on helppo tarkistaa missä vain. Edun tai alennuksen saa näyttämällä mobiilijäsenkorttia Pivosta. Pivoon rekisteröidytään omalla puhelinnumerolla. Mikäli jäsenkortti ei aukea puhelinnumerollasi, ota yhteyttä toimistoomme. Meillä saattaa olla väärä/ vanha puhelinnumero jäsentiedoissasi. Lue lisää sähköisestä jäsenkortista netissä www.mhy.fi/etelasavo

4 Puumarkkinat tasapainottumassa Kuluvan vuoden puukauppa Etelä-Savossa on käynnistynyt samassa tahdissa kuin viime vuonna. Maaliskuun puoliväliin mennessä kauppoja oli tehty 682 000 m³. Edellisvuonna määrä oli 690 000 m³. Tammi-helmikuun puukaupassa kilpailua on perinteisesti vähemmän. Vuoden alussa ostajat keskittyvät ilman kilpailutusta myytäviin sopimusasiakkaiden kauppoihin, mutta nyt vapailla puumarkkinoilla on orastavia piristymisen merkkejä. Kysyntä kohdistuu kesäleimikoihin Kuitupuun valtakunnallinen jalostuskapasiteetin niukkuus ja sahatavaramarkkinoiden epävarmuus ovat heijastuneet puumarkkinoille. Koko talven ajan kuitupuu on kärsinyt menekkivaikeuksista ja vaisua on ollut myös tukkimarkkinoilla. On ollut hieman yllättävää, että syksypuolella käynnistynyt havukuitupuun lisäkäyttö Varkaudessa ei ehtinyt vaikuttaa talven puukauppaan. Metsänhoidollisesti tärkeiden ensiharvennusten toteuttamista on hidastanut myös heikko energiapuun kysyntä. Vaisun talven jälkeen tilanne on hieman muuttumassa. Kysyntä kohdistuu nyt kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin, joita ostajien varannoissa on vähemmän Nämä leimikot kannattaa nyt kilpailuttaa erityisellä huolella. Vuoden jälkipuoliskoon kohdistuu positiivisia odotuksia. Kuitupuun kysynnän uskotaan vähitellen kohenevan, samoin energiapuun. Sahatavaramarkkinoilla epävarmuus jatkunee vielä, mutta sahausmäärien uskotaan säilyvän edelleen korkealla. Juuri nyt kuusisahatavaran näkymät ovat paremmat kuin männyn. Uusi huomioitava asia ostotarjousten vertailuun Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistuksessa kesähakkuiden juurikäävän torjunta on jäämässä rahoitettavien työlajien ulkopuolelle. Samassa yhteydessä muuttuu myös laki metsätuhojen torjunnasta. Tässä muutoksessa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana hakkuuoikeuden omistaja on velvoitettu suorittamaan kantokäsittely. Uudet säädökset astuvat voimaan todennäköisesti jo huhtikuun aikana. Juurikäävän torjuntakustannusten käsittelyssä ostajilla on käytössä erilaisia käytäntöjä. Osa ostajia huomioi kulut suoraan, kuten muutkin korjuukulut, kantohintatarjousta tehdessään. Osalla ostajia on puolestaan käytäntönä laskuttaa kantokäsittelykustannukset erikseen. Nämä seikat on syytä huomioida ostotarjousten vertailua tehdessä. Myyjän kannalta selkein toimintamalli on sisällyttää kantokäsittelykustannukset suoraan puunhintaan ja ostotarjoukseen. Leimikon kilpailuttamisen etuoikeudesta ei kannata luopua Valtakunnalliset hintaneuvottelut ostajien ja myyjien välillä ovat olleet kiellettyjä kilpailulain perusteella jo pitkään. Lainsäädäntömme lähtee siitä olettamuksesta, että puun hinta määräytyy vapaan kilpailun kautta markkinoilla. Jotta tämä voi toteutua, on välttämätöntä, että leimikot myyjään mahdollisimman laajasti vapailla markkinoilla. Mitä tapahtuisi puun hinnalle, jos suurin osa myyjiä perustaisi puukauppansa yhden ostajan tarjoukseen yhteistyösopimusten puitteissa? Entisajan savujako olisi valmis. Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenilleen leimikoiden kilpailuttamiseen perustuvan palveluratkaisun. Se on jäsenelle vaivaton ja turvallisin tapa hoitaa puukauppa. Ensin haetaan ostajilta mahdollisimman monta tarjousta, tarjoukset vertaillaan, tukinkatkonta ym. hintaakin tärkeämmät seikat huomioidaan tarjousten vertailussa ja valitaan päältä paras puukauppakumppani juuri kyseiselle kohteelle. Yksittäisen myyjän etu toteutuu, mutta samalla tuli huolehdittua myös metsätalouden tulevaisuudesta, koska markkinoille syntyi kilpailua ja se vaikutti keskihintatasoon. Miksi tästä kirjoitan usein? Siksi että se on metsänomistajien pärjäämisessä nyt ja tulevaisuudessa ykköskorin asia. Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK Metsälinja Oman kylän miehiä ja naisia Maailma muuttuu mutta metsänhoitoyhdistys pysyy paikallisena. Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Puunkorjuuyrittäjämme ovat osaavia harventajia, joiden työnjälkeen voi luottaa. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton esitys ajankohtaisista metsänhoitotöistä vuodelle 2016! Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotöissä Kemera-tukihakemusten laadinta jäsenille maksutta (jäsenedun arvo 30-40 / ha) ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

5 Mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelussa huomioidaan hinnan lisäksi tukinkatkonta Puukaupassa katkonnan merkitystä aliarvioidaan Metsänomistajalla ja puun ostajalla on erilaisia intressejä puukaupassa. Puun hinta ei ole ainoa, eikä aina edes merkityksellisinkään tekijä ostajaa valittaessa. Monesti suurin merkitys myyjän kannalta on sillä, minkä verran ostaja saa tukkipuuta hyödynnettyä. Parhaan yksikköhinnan tarjoaja ei siis välttämättä olekaan myyjän kannalta paras vaihtoehto. Puukaupan toimeksiantokaupoissa hinnan lisäksi huomioidaan tukin katkonta Mhy Etelä-Savo kilpailuttaa puukauppoja toimeksiannolla metsänomistajien valtuuttamana. Seuraamme jatkuvasti myös siitä, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri metsäyhtiöiden välillä ja hyödynnämme tietoa puukauppatarjousten vertailussa. Seuraamme jokaisen puukaupan toimeksiannon osalta katkontaa ja tallennamme tiedot järjestelmään. Puukaupan tarjousvertailussa huomioidaan puun hinta ja tukin katkonta. Tämän puukaupan taloudellisen lopputuloksen kannalta keskeisen palvelun pystyy tarjoamaan vain metsänhoitoyhdistys. Puukaupan toimeksiannon kustannus tulee takaisin moninkertaisesti kilpailutuksen ja katkonta-aineiston hyödyntämisen seurauksena. 80 78 76 74 72 70 68 66 79 Tukki-% ostajittain mänty päätehakkuu järeys 500-600 litraa (v. 2013-2015) 76 76 A B C D E 72 71 Päätehakkuu, mänty Keskijäreys 500-600 litraa Kertymä 500 m³ Tukkiprosentti 79 % (Ostaja A) m³ /m³ Yht. Mäntytukki 395 57 22515 Mäntykuitu 105 17 1785 500 24300 Tukkiprosentti 71 % (Ostaja E) m² /m³ Yht. Mäntytukki 355 57 20235 Mäntykuitu 145 17 2465 500 22700 Ero loppusummassa 1600 Ero loppusummassa 3,2 /m² *Lähde: Mhy Etelä-Savon tukin katkonta-aineisto Harvennus, mänty Keskijäreys 200-300 litraa Kertymä 500 m³ Tukkiprosentti 45 % (Ostaja A) m³ /m² Yht. Mäntytukki 225 47 10575 Mäntykuitu 275 14 3850 500 14425 Tukkiprosentti 35 % (Ostaja E) m² /m³ Yht. Mäntytukki 175 47 8225 Mäntykuitu 325 14 4550 500 12775 Ero loppusummassa 1650 Ero loppusummassa 3,3 /m² *Lähde: Mhy Etelä-Savon tukin katkonta-aineisto 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 45 Katkonnan merkitys yleensä tuhansia euroja jokaisessa puukaupassa Katkonnassa on monia eri seikkoja, mitkä tulisi ottaa huomioon. Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin talteen. Myös se vaikuttaa, kuinka ohut puu kelpaa Tukki-% ostajittain mänty harvennushakkuu järeys 200-300 litraa (v. 2013-2015) 41 39 A B C D E 36 35 tukiksi. Sentin ero minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tukkisaantoon 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mitat määräytyvät yleensä eri sahojen tarpeiden mukaan. Tukin laatuvaatimukset vaikuttavat tukkisaantoon erittäin paljon. Ratkaisevan tärkeää on rungon tyvitukin hyväksyminen tukiksi, koska rungon tyvellä on eniten puun tilavuudesta ja arvosta. Metsänomistajan kannalta haasteellista on se, että ostajien laatuvaatimukset saattavat olla paperilla yhtenevät, mutta seurannan mukaan ostajat soveltavat käytännössä laatuvaatimuksia ja tukkien pituus-läpimittajakaumaa eri tavalla. Tämän voi vain jääkausi hävittää Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja oja-asiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p. 044 555 0488, kalle.kaartinen@mhy.fi toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä, p. 040 674 3007, reijo.kahara@mhy.fi toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

6 Mhy Etelä-Savon ja Mhy Apun valtuuston kevätkokousten tiedote Mhy Etelä-Savo ja Mhy Apu yhdistyvät Mhy Etelä-Savon ja Enonkosken kunnan alueella toimivan mhy APU:n valtuustot ovat päättäneet 21.3.2016 pidetyissä kevätkokouksissaan metsänhoitoyhdistysten yhdistymisestä 1.1.2017 alkaen. Mhy Etelä-Savon toimialue laajenee yhdistymisen myötä Enonkosken kunnan alueelle. Ensi vuoden alusta alkaen mhy Etelä-Savon yksityismetsien pinta-ala on noin 500 000 ha ja metsänomistajia on noin 15 000. Jäsenten määrä on lähes 11 000 ja jäsenten metsäpinta-ala lähes 400 000 ha. Yhdistysten valtuustot pitävät tärkeänä turvata koko uuden toimialueen metsänomistajille kattavat paikalliset metsäpalvelut ja huolehtia metsänomistajien etujen ajamisesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vahva rooli puumarkkinoilla on yhdistyksen ykkösvahvuus. Puukaupan toimeksiantojen ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita. Yhdistysten nykyisillä toimialueilla syksyllä 2016 pidettävässä ensimmäisessä valtuustovaalissa käytetään vaalipiirijakoa. Valtuuston koko on 1.1.2017 41 jäsentä ja hallitukseen valitaan 8 jäsentä. Nykyiseltä mhy APU:n toimialueelta tulevaan valtuustoon valitaan kaksi jäsentä ja hallitukseen yksi jäsen. Yhdistymisasian lisäksi kokouksissa käsiteltiin normaalit kevätkokouksen asiat. Vuosi 2015 oli mhy Etelä-Savon ensimmäinen toimintavuosi. Kuluneen vuoden aikana tehtiin paljon uuden yhdistyksen perustan rakentamiseen liittyvää työtä, jonka hyödyt näkyvät tulevien vuosien toiminnassa MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen pitämässä kokousesitelmää mhy Etelä-Savon valtuuston kokouksessa. ja palveluissa. Uusi tiimiorganisaatiomalli rakennettiin suunnitellun mukaisesti. Erikoispalvelut laajennettiin koko toimialueelle, kuten metsäsuunnittelu, tie- ja ojapalvelut ja metsäomaisuuden hallintapalvelut. Mhy Etelä-Savon jäsenmäärä oli 31.12.2015 tilanteessa 10 404 jäsentä. Metsänhoitomaksua maksaneista metsänomistajista jäsenmäärän osuus oli 78 % ja metsäpinta-alasta 83 %. Mhy Etelä-Savon alueen yksityismetsien puunmyyntimäärä oli 2,5 milj. m³. Puukauppamäärä toi toimialueen metsänomistajille puukauppatuloja noin 100 milj. euroa. Puunmyyntisuunnitelmien määrä oli noin 1,6 milj. m³. Puukaupan toimeksiantojen määrä oli 804 000 m³. Pystykaupassa kysyntä kohdistui viime vuonna kesäkorjuukelpoisiin tukkileimikoihin. Kaikista heikoin kysyntä oli talvikorjuukelpoisilla harvennuksilla. Kuitupuun kaupassa vallitsi vahva ylitarjontatilanne, joka rajoitti puukauppaa läpi vuoden. Työsuoritteet olivat kokonaisuutena tavoitteiden mukaiset. Korjuupalvelun määrä oli 393 000 m³. Energiapuun markkinat olivat erittäin heikot kysynnän pysähtyessä vuoden 2015 alussa. Kesällä 2015 neuvoteltiin uusia monivuotisia energiapuun laitostoimitussopimuksia. Uuden Kemera-lain voimaantulo venyi 1.6.2015 saakka. Uusi laki vaatii kaikista rahoitettavista työlajeista ennakkoilmoituksen, jonka vuoksi taimikonhoitoja päästiin tekemään vasta kesäkuusta alkaen eli kaksi kuukautta normaalia myöhemmin. Metsänhoitotöitä tehtiin mhy:n toimesta 4450 ha. Metsänomistajille maksettiin mhy:n hakemana Kemera-tukea 800 000. Maksuja siirtyi vuoden 2016 puolelle Metsäkeskuksen maksatusviiveistä johtuen. Maanmuokkausta tehtiin 2200 ha, taimia toimitettiin 4,1 milj. kpl, joista yli puolet istutettiin mhy:n toimesta. Metsäsuunnittelua tehtiin neljän metsäsuunnittelijan toimesta 13 100 ha ja metsäarvioita 7000 ha. Paperisen metsäsuunnitelman lisäksi tarjolle tuli uutena jäsenetuna älypuhelimeen ladattava mobiilimetsäsuunnitelma. Metsätie- ja ojapalvelut laajennettiin koko toimialueelle. Kesäkuussa 2015 voimaan astuneen uuden Kemera-lain jälkeen Metsäkeskus ei saanut käsiteltyä ollenkaan tie- ja ojahankkeita koskevia rahoitushakemuksia, joka vaikutti tiehankkeiden työmäärään. Ensimmäiset hakemukset käsitellään vasta 1.4.2016 alkaen eli vasta 10 kuukautta lain voimaan astumisen jälkeen. Kunnostusojituksia tehtiin 35 km ja metsätien rakennusta 28 km. Metsäkiinteistöjen kaupassa ja metsäarvioiden laadinnassa vuosi oli vilkas. Etelä-Savon yhteismetsän perustamistoimituksesta jätettiin hakemus Maanmittauslaitokselle. Perustamisvaiheessa pinta-ala tulee olemaan on noin 500 ha. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 4197 metsänomistajalle. ilaisuuksia oli 65 kpl ja niihin osallistui 5900 metsänomistajaa. Metsänhoitoyhdistys työllisti 212 htv. Mhy Etelä-Savo toimii 1.1.2017 alkaen Enonkosken, Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan Sulkavan, Pertunmaan, Puumalan ja Rantasalmen kuntien alueilla sekä Mikkelin (pl. Ristiina ja Suomenniemi) ja Savonlinnan kaupunkien alueilla. Mhy Etelä-Savon toimialueen metsäpinta-ala on 500 000 ha ja metsänomistajien määrä 15 000 kpl. Mhy Etelä-Savolla on palvelutoimistot 1.1.2017 alkaen Anttolassa, Enonkoskella, Haukivuorella, Hirvensalmella, Joutsassa, Juvalla, Mikkelissä, Kerimäellä, Pertunmaalla, Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Savonrannalla ja Sulkavalla. Mhy Etelä-Savo tuottaa metsänomistajille puukauppa-, metsänhoito- ja asiantuntijapalveluita. Yhdistys työllistää toimihenkilöitä, yrittäjiä ja metsureita 216 htv. www.mhy.fi/etelasavo Petri Pajunen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuuston julkilausuma Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuusto on 21.3.2016 kevätkokouksessaan ilmaissut syvän huolensa maataloustuottajien tilanteesta, johon valtuusto antaa täyden tukensa. Maaseutuviraston ongelmat viljelijätukien maksuissa ovat aiheuttaneet kohtuuttomia ongelmia maatiloille. Kohtuuton byrokratia ja sanktiot rassaavat viljelijöitä. Hallitusohjelmassa luvataan keventää hallintoa ja byrokratiaa. Maataloustukien maksatusten lisäksi ongelmia on ollut metsätalouden tukien maksatuksessa. Kestävän Metsätalouden Rahoituslain (Kemera) maksatukset ovat viivästyneet kohtuuttomasti ja hakemusten käsittely on ollut hidasta. 1.6.2015 voimaan astuneen uuden Kemera-lain taimikonhoitotukia saatiin Metsäkeskuksessa maksuun metsänomistajille heidän tietojärjestelmäongelmistaan johtuen vasta joulukuussa eli puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen. Metsäteiden rakennukseen ja perusparannukseen sekä kunnostusojituksiin liittyviä rahoitushakemuksia ei ole saatu käsiteltyä vielä ensimmäistäkään, vaikka laki on ollut voimassa jo 10 kuukautta. Mhy Etelä-Savon valtuusto pitää käsittämättömänä maaja metsätalouden tukien maksatuksessa aiheutuneita kohtuuttomia viiveitä. Valtuusto vaatii, että maan hallitus ja kaikki muut päätöksentekijät ryhtyvät pikaisesti vaadittaviin toimiin asioiden korjaamiseksi Maaseutuvirastossa ja Metsäkeskuksessa! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon valtuusto Mhy Etelä-Savo toimii 1.1.2017 alkaen Enonkosken, Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan Sulkavan, Pertunmaan, Puumalan ja Rantasalmen kuntien alueilla sekä Mikkelin (pl. Ristiina ja Suomenniemi) ja Savonlinnan kaupunkien alueilla. Mhy Etelä-Savon toimialueen metsäpinta-ala on 500 000 ha ja metsänomistajien määrä 15 000 kpl.

7 Rakennuspeltiseppä ei kesällä metsään ennätä apu tulee metsänhoitoyhdistyksestä Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenelle, Juha Pasoselle, luottamustoimet yhdistyksessä ovat tulleet tutuiksi. Pyry Krappe Mäkelän ja Kotamäen tilat Hirvensalmella siirtyivät sukupolvenvaihdoksessa Juhalle 90-luvun alussa ja samaan aikaan alkoi yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Muutamaa välivuotta lukuun ottamatta Juha on hoitanut metsänhoitoyhdistyksessä jotain luottamistehtävää, Järvi-Savon yhdistyksessä hän oli varapuheenjohtajana. Kun on nähnyt yhdistyksen koon kasvun, niin ainakin tähän mittakaavaan saakka kehityksestä on vain myönteistä sanottavaa, sanoo Juha Pasonen ja jatkaa, että metsänomistajan kannalta suurempi yksikkö pystyy tarjoamaan laajemman palveluvalikoiman. Vuosien varrella erilaiset toimintamallit ovat tulleet tutuksi myös luottamushenkilöille. Tiimimallia Juha Pasonen pitää onnistuneena ja uskoo, että se saadaan tämän vuoden aikana ajettua sisään koko toimialueella. Pyry Krappe Juha Pasonen on aktiiviliikkuja sen verran, mitä kiireiltään ennättää. Klapienteko on aliarvostettua liikuntaa, sillä siinä koko kroppa saa monipuolista harjoitusta. Juhan kuntoiluun kuuluvat kesällä suunnistus ja talvella hiihto. Vaikka mies ei tunnustaudu kilometrien kerääjäksi, niin niitä tänäkin talvena tulee kasaan tuhat. Metsän hoitotyöt ovat myös oivallista liikuntaa ja salimaksujen sijaan omasta työstä kertyy tuloja viimeistään puukaupan aikaan. Juha Pasosen mukaan metsänhoitoyhdistyksen iso vahvuus on henkilökohtainen palvelu. Isomman yhdistyksen myötä palvelupaletti on myös kasvanut ja joka tarpeeseen löytyy apu samasta osoitteesta. Yrittäjä ei kesällä metsää ennätä! Tilanpito helpottui, kun Pasoset luopuivat karjasta 2008. Joutenoloon ei kuitenkaan jäänyt aikaa, sillä metsän lisäksi työllisti yritystoiminta. Sukupolven vaihtuessa metsää oli runsas sata hehtaaria ja 90-luvulla sitä ostettiin lisää saman verran. Tavoitteena oli tehdä metsästä tilan perustoimintojen toinen tukijalka, koska yksin pienten peltokuvioiden varaan ei voinut elinkeinoa rakentaa. Maalis-huhtikuusta joulukuun alkupuolelle Juhaa työllistävät katto- ja rakennuspeltityöt, lisäksi palveluihin kuuluvat pienimuotoiset rakennuskohteet ja metsurityöt, esimerkiksi tonttipuiden kaadot. Karjasta luopuminen kuitenkin tarkoitti sitä, että kuudentoista vuoden lomaton aika päättyi, kuittaa Juha. Yritystoiminnan ajoittuminen sulan maan kauteen tarkoittaa kuitenkin sitä, että isäntä ei itse metsän hoitotöihin juuri ennätä. Yhdistyksen metsurit ovat tehneet raivaukset pääosin. Taimet otetaan yhdistyksen kautta, mutta istutukset pyritään tekemään itse, kertoo Juha ja jatkaa, että kevään urakkana on kahden puolen hehtaarin uudistaminen oman väen voimin. Muokkaukset on tehnyt yhdistyksen sopimusurakoitsija. Hankintahakkaajalle ei ole enää sijaa Juha Pasonen sanoo, että aikanaan hän oli suhteellisen aktiivinen hankintahakkuun tekijä, sillä metsätyöt tulivat tutuksi jo nuorena miehenä. Parhaina vuosina talvikauden saldo nousi 600 kiintoon, mutta ainakin sata mottia puuta pyrittiin korjaamaan omatoimisesti. Tänä vuonna taitaa määrä jäädä 10-15 kiintoon koivukuitua, hankintahakkuu on käytännössä ajettu niin ahtaalle, että se ei yksinkertaisesti kannata, pahoittelee Juha. Puunmyyntisuunnitelmat on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä. Takavuosina puunmyynti on useimmin hoidettu itse, mutta viime aikoina on tehty kauppaa myös puukauppatoimeksiannolla yhdistyksen kautta. Vuosien varrella yhdistysten puukauppaosaaminen on kehittynyt pitkin harppauksin, varsinkin hyvä tieto katkonnasta kasvattaa puukauppatuloa. Kesäloma ensilumilla Kiireinen kesän rakentamisaika tarkoittaa sitä, että yrittäjän vuosiloma ajoittuu marraskuun alkuun, jolloin lähdetään sivakoimaan Lapin ensilumille. Liikunta on hyvä vastapaino työlle, miettii Juha. Talvella hiihdetään ja kesällä suunnistetaan. Lajien suuret massatapahtumat kannustavat kuntoilijaakin; Jukolan Viestissä Juha on ollut mukana kahdeksan kertaa ja Finlandia-hiihtokin on kokeiltu jo kuusi kertaa. Tuoreimmalla kerralla sijoitus oli 460, joka kannattaa suhteuttaa siihen tosiasiaan, että hiihtäjiä miesten sarjoissa oli kaksi ja puoli tuhatta. Kuntoilun ja hyötytyön välimaastoon Juha sijoittaa klapien teon. Oman talon puupinoa on mukava kartuttaa, kun kevätaurinko alkaa porottamaan. Yrityksen kautta tehdään jonkin verran mökkiläisten polttopuuhuoltoa vähän isommassa mittakaavassa.

8 Etelä-Savon energiapuulle uusia osoitteita - runkosopimukset takaavat tasaisemman työllisyyden yrittäjälle Pyry Krappe Talvikuukaudet ovat kiireisintä aikaa energiatoimituksissa. Yhdistyksen uusien runkosopimusten etuna on sekin, että haketta toimitetaan laitoksille ympäri vuoden. Kuvassa sopimusyrittäjän molemmat mobiilihakkurit. Pyry Krappe SM-Teamin porukkaa ESE:n kentällä Mikkelissä. Vasemmalla hakkurikuskit Jyrki Asikainen ja Jari Pursiainen. Oikealla hakerekkojen puikoissa työtä tekevät Mika Kinnunen ja Sami Orava. Vuodenvaihteen muutokset metsänhoitoyhdistyksen energiapuutoimituksissa näkyvät hyvin vähän metsänomistajalle, merkittävintä tulevaisuuden kannalta on, että toimitusosoitteita on tullut lisää. Kuluvan vuoden alusta haketta toimitetaan runkosopimuksilla Stora Enson Varkauden ja Heinolan laitoksiin Etelä-Savon Energian lisäksi. ESE:n kanssa laitostoimituksiin siirrytään lokakuun jälkeen. Siihen asti haketetaan pois vanhoja eriä, joissa energialaitos vastaa haketuksesta ja hakkeen kuljetuksesta, kertoo johtaja Petri Pajunen. Laitostoimituksissa yhdistys hoitaa hankinnan ja korjuun lisäksi haketuksen ja kuljetuksen asiakkaalle ja saa korvauksen luovutetun energian mukaan. Metsänomistajalle hinta määräytyy kiintokuutioina. Merkittävä muutos koko toiminnan kohdalla on, että uusissa runkosopimuksissa haketta toimitetaan tasaisemmin läpi vuoden eli kausivaihtelut eivät vaikuta niin voimakkaasti haketusyrittäjän työmäärään. Luonnollisesti lokakuun ja maaliskuun välinen aika on kuitenkin kiireisin. Petri Pajunen uskoo, että uusien sopimusten syntymiseen on vaikuttanut paljon myös yhdistyksen kasvanut koko, tilaaja voi luottaa, että energiahuolto on varmaa. Tällä hetkellä latvusmassalle ja kokopuulle löytyy osoite. Karsitun rangan menekki on vähentynyt. Yhdistys ottaa vastaa myös metsänomistajan tienvarteen toimittamaa energiapuuta. Yrittäjä omalta alueelta Viime kesä ryhdyttiin järjestelemään uutta tapaa toimia energiatoimituksissa. Tarjousten perusteella haketuksen ja kuljetusten toimijaksi valittiin SM-Team Marko Rouhiainen Juvalta, joka aloitti paletin pyörittämisen vuoden alussa. Yrityksellä on keskeinen sijainti koko toimialueen kannalta ja sillä on Juvalla haketerminaali, jota voidaan hyödyntää toimituksissa esimerkiksi kelirikkoaikoina. Isojen laitosten lisäksi metsänhoitoyhdistyksellä on myös pienempiä lämpölaitoksia asiakkainaan ja jonkun verran nk. pienostajia esimerkiksi puutarhoja, jotka käyttävät lämmöntuottamiseen kotimaista energiaa. Työtä kahdella ketjulla SM-Team lisäsi sopimuksen myötä kalustoaan. Helmikuussa yritys otti käyttöön uuden hakkurin ja jatkossa työtä tehdään kahdella ketjulla. Hakkurin kanssa ketjussa työtä tekee kaksi rekkaa ja yhden työvuoron aikana laitokselle ajetaan neljä rekkakuormaa per ketju, kertoo Marko Rouhiainen. Yhteen hakerekkaan mahtuu 130 hakekuutiota (52 kiinto-m3). Yrityksen hakkureista toinen tekee töitä vielä osin teollisuudelle. Isolla alueella, kun toimitaan, niin toinen ketjuista on alueen itäosissa ja toinen lännessä. Mobiilihakkuri on aika ketterä siirrettävä, joten asemapaikat voivat muuttua tarpeen mukaan. Investointiin uskalsi lähteä SM-Teamin yrittäjä Marko Rouhiainen sanoo, että sopimus metsänhoitoyhdistyksen kanssa antoi uskoa, että alalla on tulevaisuutta. Energiapuupuolella oli meno jokunen aika sitten vähän poukkoilevaa ja välillä jo laskeskeli, onko kannattavaa jatkaa. Yhdistyksen kanssa tehty sopimus antoi varmuutta, että alaan kannattaa panostaa ja siksi yritys hankki käyttöönsä toisen mobiilihakkurin. Markon mukaan kyse ei ole mistään pienestä investoinnista, sillä uusi hakkuri alustoineen maksaa pari kertaa enemmän kuin esimerkiksi uusi puutavararekka! Yrittäjän lisäksi töissä on tällä hetkellä viisi kuskia ja yksi aliurakoitsija.

9 Kasvatushakkuiden ammattilaiset Metsänhoitoyhdistys EteläSavo tarjoaa metsänomistajilleen kokonais-valtaiset puukaupan, metsänhoidon sekä metsäomaisuuden hallinta- palvelut. Puunkorjuupalvelumme toteuttaa metsänomistajan toivomuksen mukaisia hankkeita. Puunkorjuupalvelun kautta saat hyödynnettyä myös energiapuukohteet ja pienet leimikot, jotka eivät muutoin välttämättä tekisi niin hyvin kauppaansa. Metsänhoitoyhdistys on merkittävä työllistäjä toimialueellaan, omat luottourakoitsijat hoitavat korjuutyön laadukkaasti ja ammattimaisesti. Tässä juttuosiossa kuulemme toimialueemme sopimusyrittäjiä, tällä kertaa läntiseltä puolelta Mikkelin talousalueelta. Kysyimme Forest Hännisen Heikki Hänniseltä sekä Puunkorjuu Hannu Jääskeläisen Hannu ja Pekka Jääskeläiseltä heidän näkemyksiä tulevaisuudesta huomioon ottaen että naapuri maakuntiin investoidaan uusia puuta käyttäviä tuotantolaitoksia ja asioista joihin metsänomistajan tulisi kiinnittää enemmän huomioita. Keskustelimme myös siitä että minkälainen työllistäjä ja urakan antaja metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on. Loppuun he jokainen lähettävät metsänomistajille terveisiä tärkeistä ja aina ajankohtaisista asioista. Heikki Hänninen Vaikuttaa siltä että ainakin sen alueen maakunnan puuntarve lisääntyy ja uskon vahvasti, että tarpeen lisääntyminen näkyy myös meidän alueellamme. Leimikkorakenne on muuttunut ja puuta korjataan entistä enemmän, Heikki tuumaa tulevaisuudennäkymistä. Hänninen painottaa että kannattaa pitää hyvää huolta metsäomaisuudestaan, huolehtia ja hoitaa metsää sen eri kasvuvaiheissa. Tukin katkontaan kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota, Heikki neuvoo. Metsää myytäessä tili tulee tukkipuusta ja katkonnan vaikutuksesta, olkaa valppaana ja katsokaa omaa etuanne. Olen ollut erittäin tyytyväinen yhteistyöhömme metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kanssa. Metsäurakointia olen tehnyt 70-luvulta saakka, alkuun puolitela maataloustraktorilla. Kalustoa on vuosien varrella uusittu ja yhteistyötä olemme tehneet noin kaksikymmentä vuotta, Heikki muistelee. Erittäin hyvin metsänhoitoyhdistys on pystynyt tarjoamaan urakoita ympäri vuoden ja talvella työtä on koko ajan, sen minkä ehtii tekemään. Vuosien mittaan energiapuun kysyntä on ollut välillä haasteellista, tietenkin menekki vaikuttaa kysyntään. Hänninen vielä lisää että, yhteisten kahdenkymmenen vuoden aikana leimikkorakenne on muuttunut paljon. Entistä järeämpää puuta korjataan paljon, ensiharvennuksia tehdään hyvin paljon sekä myös päätehakkuita. Terveisiä haluaisin kertoa metsänomistajille että, pyytäkää rohkeasti metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilta apua metsienne hyvinvoinnin parhaaksi. Kysykää leimikon teosta ja tukinkatkonnasta, huomaatte konkreettisesti mitä hyötyä saatte oikealla katkonnalla! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta löytyy asiantunteva apu mihin tahansa metsäiseen asiaan, käytä palveluita, saat tietoa ja apua, Hänninen rohkaisee metsänomistajia. Hannu ja Pekka Jääskeläinen Puunkorjuu Hannu Jääskeläinen metsäpalveluyrityksen omistaa Hannu ja kaikki yrityksen työntekijät ovat perhepiiristä. Pekka edustaa erittäin vahvasti nuorempaa sukupolvea yrityksessä ja miehet kertoo yhteistyön sujuvan erinomaisesti perheen kesken. Hannun mielestä investoinnit naapurimaakuntiin antavat uskoa tulevaisuuteen ja investoinnit metsäalalla ovat hyvä asia. Tarvetta investoinneille on, se antaa myönteisen vaikutuksen ja itsekin hankimme juuri uuden metsäkoneen kouran. Puu kasvaa kasvukaudella koko ajan, seitsemänä päivänä viikossa, Hannu naurahtaa. Pekka on samoilla linjoilla ja kiittelee uusia investointeja. Alueellamme on paljon Ari Teittinen Pitkään metsänhoitoyhdistystä palvelleet mies ja kone. Mhy Etelä-Savo Heikki Hänninen nuoria kasvatusmetsiä, paljon on tulossa energiapuuta. On hienoa että kysyntää energiapuulle on ja että kysyntä lisääntyy, puuta riittää. Jääskeläiset painottavat ennakkoraivauksen tärkeyttä metsänhoidossa, valitettavan usein siinä yritetään säästää mutta se saattaakin kääntyä päinvastoin. Hannu muistuttaa että ennakkoraivaus kannattaa mieluummin tehdä vaikka pari vuotta ennen suunniteltua hakkuuta, ehtisi roskapuu painua paremmin maahan. Pekka painottaa että ennakkoraivaus on erityisen tärkeää etenkin ensiharvennus kohteissa. Harvennus onnistuisi paremmin koska metsäkoneen kuljettajan on helpompi valita jäljelle jäävä puusto, tulee parempi ja siistimpi lopputulos. Jos aliskasvillisuutta ja risuhaittaa on paljon, ei saada valikoitua hyviä puita kasvuun. Aliskasvillisuudesta on erittäin suuri näkyvyys haitta, koneella on ahtaampaa työskennellä ja saatetaan vahingossa kolhia hyviä kasvuun jääviä puita. Mikäli itsellä ei ole mahdollisuutta toteuttaa ennakkoraivausta, niin metsänhoitoyhdistys voi auttaa, muistuttaa Pekka. On huono vaihtoehto säästää ennakkoraivauksessa! Metsäteiden kunnossa pidosta ja teiden vierustoista kannattaisi pitää parempaa huolta, Hannu toteaa. Rakennetaan metsätie ja valitettavan usein se jää sen jälkeen hoitamatta, tie kasvaa risua ja vierustat tai ojat umpeutuu. Kunnossapito ja jälkihuolto kuntoon jotta metsäkalustolla päästään kunnolla kohteisiin, Jääskeläinen sanoo. Puutavara-autot ovat suurentuneet ja tarvitsevat enemmän tilaa kääntymiseen, huolehtikaa myös kääntöpaikoista, Hannu muistuttaa. Pekka haluaa vielä nostaa esille tukin oikean katkonnan tärkeyden. Hän kertoo hyvän esimerkin: mikäli metsässä on paljon pikkupuuta jota ei ole tarkoitus säästää, se kannattaa raivata pois. Tulevaisuudessa metsäkoneen kuljettajan on helpompi nähdä tukkipuut ja tehdä arvio miten ne katkotaan parhaalla mahdollisella tavalla jotta saadaan suurin mahdollinen hyöty. Ari Teittinen Kun ei ole pikkupuuta haittaamassa näkyvyyttä niin on helpompi havaita virheelliset kohdat puissa, lahot sekä muut virheet, iso asia joka vaikuttaa tukin katkontaan. Metsänhoitoyhdistys EteläSavon kanssa yhteistyö sujuu ja hommia on riittänyt hyvin ympäri vuoden, Hannu kiittelee. Olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 1995 saakka, hankimme vuonna 1997 moton ja yhteistyö laajeni. Alueen metsäasiantuntijat ovat tulleet tutuksi, heidän kanssa on helppoa ja sujuvaa työskennellä yhdessä. Konekantaa on uudistettu vuosien varrella ja tulevaisuuden näyttäessä valoisalta hankimme juuri uuden kouran metsäkoneeseemme. Se on päivitetty versio, isommat moottorit ja toimii varmemmin keskeytyksittä, myös mittatarkkuus on parempi ja se on oltava just eikä melkein, Hannu sanoo. Pekka Jääskeläinen muistelee oman työuransa ja yhteistyön alkua metsänhoitoyhdistyksen kanssa näin: Olen pienestä saakka varttunut metsäkoneiden kanssa ja mhy on tullut tutuksi jo pikku pojasta. Pekka aloitti työskentelyn perheyrityksessä jo yläaste ikäisenä koulun kesälomalla, sen jälkeen suoritti metsäalan opintoja ja 2009 alkoi moto hommien opettelu tosissaan. Valmistumisen jälkeen tein töitä perheyrityksessä täysipäiväisesti, kävin armeijan välissä ja jälleen palasin tuttuun työpaikkaan, Pekka kertoo. Olen minä ollut muuallakin muissa hommissa muutaman kuukauden mutta veri veti takaisin perheyritykseen ja moton puikkoihin. Tämä on minun juttu, Pekka tuumaa. Pekka Jääskeläinen työmaallaan Nulpon saaressa Vehmaskylän Hanhijärvellä. Hyviä kokemuksia yhteistyöstä riittää, töitä on ympäri vuoden ja metsäasiantuntijat ovat tulleet tutuiksi Mikkelin alueella, heidän kanssaan on helppo työskennellä. Talvelle valikoidaan kohteita joihin kesäkaudella ei pääse tai sinne johtavilla teillä on painorajoituksia. Tärkeää on että metsänhoitoyhdistys pystyy tarjoamaan ympäri vuoden korjuukohteita, homma toimii yhteistyössä, Pekka kiittelee. Hannu ja Pekka Jääskeläinen suosittelevat metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenyyttä, vastikkeeksi saa niin paljon etua ja hyötyä. Metsänomistajan kannattaa hyödyntää jäsenedut ja palvelut. Kannattaa rohkeasti pyytää neuvoja ja apua metsänhoitoyhdistyksestä, he ovat metsäalanammattilaisia ja metsänomistajia varten. Metsäomaisuudesta kannattaa pitää hyvää hyvää huolta, Jääskeläiset muistuttavat. Teksti: Maarit Jordan-Valtonen

10 Pyry Krappe Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallitus yhteiskuvassa. Edessä vasemmalta Leila Lehtinen, Kaisa Ralli ja Minna Ahonen. Toinen rivi vasemmalta Esko Vahvaselkä, Juha-Pekka Hannikainen, Mauri Ruuth, Olli Ruuskanen, Esa Anttonen, Pertti Havukainen, Juha Pasonen ja Mika Nykänen. Hallitus antoi arvosanaksi kahdeksan yhdistyksen ensimmäiselle toimintavuodelle Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon hallitus kokoontui maaliskuun toisella viikolla Juvalle ja sai esityslistan ulkopuolelta tehtäväkseen arvioida muun muassa sitä, millaisen arvosanan vanhalla kouluasteikolla (0 10) yhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi saa. Luottamushenkilöiden kaikki arvioit mahtuivat tyydyttävän ja kiitettävän raameihin ja keskiarvoksi saatiin kahdeksan. Kymmenen hallituksen jäsenten kesken arvottiin myös vastaava määrä kysymyksiä, joihin jäsenistön valitsemat luottamushenkilöt vastasivat. Vastaukset puretaan numerojärjestyksessä. Näitä kysyttiin 1. Mikä ovat mielestäsi metsänhoitoyhdistyksen tärkeimmät vahvuudet, jos vertaat sitä muihin toimijoihin? 2. Metsää ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevat lait uudistuivat jokunen aika sitten, miten ne ovat vaikuttaneet yhdistyksen toimintaympäristöön ja toimintaan? 3. Valtiovalta tähyää metsään maksut mielessä, mitä siitä seuraa, jos esimerkiksi kevennetyn kiinteistöveronluonteinen metsätilamaksu toteutuu? 4. Millaisin odotuksin lähdit uuden, suuren metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja kuinka odotukset ovat täyttyneet? 5. Jos katsotaan metsänhoitoyhdistyksen tulevaan, mitkä ovat toiminnan tärkeimmät painopistealueet lähivuosina? 6. Suomessa harjoitetaan perhemetsätaloutta, kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan metsästä: tulevina metsänomistajina tai metsäammattilaisina 7. Valtionvalta on huolissaan metsäomaisuuden pirstoutumisen jatkumisesta, mitä keinoja metsähoitoyhdistyksellä on edistää metsätilojen säilymistä tai niiden koon kasvua. 8. Kuinka aktiivinen metsänomistaja voi hyödyntää muutakin metsän tuottoa kuin puunmyyntiä. Onko metsän moninaiskäytöllä tulevaisuutta ja kuinka metsänomistaja voisi saada siitä myös tuloa? 9. Kenen kannattaisi harkita metsäomaisuutensa liittämistä perustettavaan Etelä- Savon yhteismetsään? Miten arvioit yhteismetsävaihtoehtoa metsänhoitoyhdistyksen näkökulmasta. 10. Metsänhoitoyhdistyksellä on valtakunnallisten jäsenetujen lisäksi omia jäsenetuja, kuinka hyvin ne tunnetaan ja kuinka paljon niitä käytetään. Mahtuisiko listaan joku uusi houkuttava jäsenetu? 1. Yhdistys on metsänomistajan asialla Metsänhoitoyhdistyksen ylivoimainen vahvuus on Mika Nykäsen mielestä se, että se on aidosti metsänomistajan puolella. Avoimen kilpailutuksen lopputulos puumarkkinoilla on aina metsänomistajan etu. Ajankohtainen puumarkkinatieto on myös Mhy:n vahvuuksia samoin kuin tukin katkontatieto eri ostajien suhteen. MTK:n jäsenyyden kautta yksittäisten jäsenien ääni yhdessä kuuluu myös valtakunnan tason metsäedunvalvonnassa, jollaista kanavaa muilla toimijoilla ei ole tarjota. Henkilökohtainen metsäasiantuntija samoin kuin laaja palveluverkosto ovat tänä sähköisenä aikana kuitenkin tärkeitä luottamuksellisen asiakassuhteen tekijöitä. 2. Kilpailu metsäpalveluiden tuottamisessa kovenee Mhy- maksun muuttuminen vapaaehtoiseksi vaikuttaa sen, että kilpailu metsäpalveluiden tuottamisessa kovenee, uskoo Pertti Havukainen. Olemme vastanneet muu-

11 tokseen rakennekehityksellä ja näillä resursseilla pystymme tuottamaan laajan palveluvalikoiman. Mhy- ja metsälait on laadittu pitkälti teollisuuden ehdoilla. Mitä lait olisivatkaan ilman metsänomistajien edunvalvontaa ja MTK:ta? Metsälakiuudistus on poistanut metsänkäsittelyn rajoituksia; metsän voi uudistaa ilman järeys- tai ikärajoja. On mahdollisuus käyttää jatkuvan kasvatuksen menetelmää eli suomennettuna harsintahakkuuta. Uudistusvaatimukset ovat väljentyneet ja uhkana on, että metsien hoito huononee, joka vaikuttaa pitkässä juoksussa metsien tuottoon. Sivusta katsoen näyttää, että teollisuus hyödyntää lakia täysimääräisesti, parhaassa arvokasvussa olevia metsiä uudistetaan niiden omissa metsissä. Menevätkö siinä sivussa sopimusasiakkaidenkin metsät. 3. Lisää veroja eikä veroluonteisia maksuja metsiin tarvita Jos kiinteistöveroluontoinen metsätilamaksu toteutuisi se koskettaisi metsänomistajia monella eri tavoin, sanoo Kaisa Ralli. Tämä vero, joka aikoinaan tuli kattamaan katumaksua sekä manttaalimaksua saisi aikaan todella paljon vain negatiivisia vaikutuksia. Metsäomistajat haluaisivat tämän jälkeen rajoittaa jokamiehenoikeuksia, jolloin näistä oikeuksista tulisi kauppatavaraa. Tämä voisi aiheuttaa monenlaisia ristiriitatilanteita. Osa metsänomistajista voisi joutua luopumaan metsäomaisuudestaan, jos metsien ikärakenne ei mahdollistaisi hakkuita ja tuloja ei metsistä olisi saatavissa. Metsäomaisuus voisi luopumisien ja myyntien seurauksena siirtyä kokonaan pois aktiivisesta metsien käytöstä. Osa metsänomistajista menisi aivan varmasti puunmyyntilakkoon ja juuri nyt, kun puuta tarvitaan teollisuuden tarpeisiin entistä enemmän ei tähän olisi varaa. Puunmyyntitulon verotuksen osalta ollaan verotuksellisesti jo nyt niin korkealla tasolla ettei metsätalouden kannattavuudella ole kehumista. Lisää veroja eikä veroluonteisia maksuja metsiin tarvita. 4. Uuden yhdistyksen vaikuttavuus ylittänyt odotukset Fuusiollahan pyrittiin mm. siihen, että etelä- ja itäsavolaisella metsänomistajalla olisi takanaan entistä vahvempi oma yhdistys, sanoo Leila Lehtinen. Mhy Etelä-Savossa yhdistyi jo entuudestaan vahvat ja hyvät yhdistykset, joissa osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä monipuoliset palvelut metsänomistajalle. Metsänomistajilla on edelleen käytettävissä oman tutun neuvojan ja henkilöstön palvelut. Näillä perustein lähdin uuteen hallitukseen positiivisin mielin. Toki tiedossa oli, että uusiin toimintatapoihin, tiimityöskentelyyn yms. siirtyminen ei suju hetkessä eikä ilman alkuhankaluuksia. Uudistumisen hankaluuksia ei kuitenkaan pidä pelätä liikaa. Odotukset ovat täyttyneet melkoisen hyvin. Ison yhdistyksen vaikuttavuus on joissakin kohdin ollut odotuksiakin suurempi. Puukaupallisten palvelujen onnistuminen on jokaiselle metsänomistajalle erittäin tärkeä asia ja mhy tarjoaa väylän puukauppaan, jossa on tarjolla kaikenlaisia tarvittavia palveluja. 5. Teollisuuden puuhuollon takaaminen on tärkein tehtävä Teollisuus tarvitsee paljon puuta tulevaisuudessa ja metsänhoitoyhdistyksen on luotava kustannustehokkaasti sellainen toimintaympäristö, että teollisuus saa tarvitsemaansa puuta riittävästi, uskoo Esko Vahvaselkä. Metsänhoitoyhdistys voi turvata puun saantia teollisuudelle tuottamalla metsänomistajille metsänhoitoa tukevia palveluita muun muassa neuvontaa ja korjuupalveluja sekä auttamalla metsänomistajaa saamaan uuden taimisukupolven mahdollisimman nopeaan kasvuun. Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistys on tiedottanut hyvin toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille, mutta talouspuolessa voisi olla tiukempi linja. 6. Metsänomistajien ikärakenteessa on remontin paikka! Olen sitä mieltä että Suomen perhemetsätalouden ongelma on se, että nuorempi sukupolvi on kuudenkymmenen ja kuoleman väliltä saadessaan metsät haltuunsa, sanoo Olli Ruuskanen. Siinä vaiheessa suurin into metsätalouden kehittämiseen on jo hiipunut. Sukupolvenvaihdoksia tulisi kehittää niin, että hypätään vaikka yhden sukupolven yli tilakaupoissa. Kun metsä on omassa hallussa nuorempana, lisää se kummasti kiinnostusta metsäisiin asioihin. 7. Neuvonnalla on spv:n kohdalla uuri merkitys Yhdistys voi korostaa koulutus ja neuvontatilaisuuksissa metsätilojen koon tärkeyttä harjoitettaessa kannattavaa ja järkevää metsätaloutta, teroittaa Juha Pasonen. Sukupolvenvaihdostilanteissa luopujia pitää kannustaa säilyttämään tilakokonaisuus esimerkiksi yhtymänä, jos vaihtoehtona on tilan jako useampaan osaan. Aktiivisille metsänomistajille tulisi markkinoida kiinteistövälityksen kautta lisämaanhankinta mahdollisuuksista. 8. Metsässä on mahdollisuuksia Varmasti mahdollisuuksia moninaiskäyttöön on, mutta metsän sijainti vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ulkopuolisten virkistyskäytön mahdollisuuksiin, sanoo Minna Ahonen. Hyvällä sijainnilla metsää voidaan hyödyntää esimerkiksi muiden alueella toimivien yrittäjien kanssa vaikka ulkoilu- tai virkistyskäytössä. Myös erilaiset riistan käyttö- tai elinmahdollisuuksien lisääminen voivat tuoda uusia tulonlähteitä. Näitä voivat olla villiriistan tai jonkinlainen tarhatun riistaeläimen hyödyntäminen. Metsänomistaja voi myös itse käyttää omaa metsäänsä esimerkiksi vierailu- tai virkistyskäytössä tarjoamalla erilaisia tapahtuma- ja teematilaisuuksia sellaisille asiakasryhmille, joilla ei omaa metsää ole. 9. Yhteismetsä on vaivaton tapa omistaa metsää Etelä-Savon yhteismetsä sopii kaukana metsäomaisuudestaan asuville tai metsänhoidosta vieraantuneille metsänomistajille, arvioi Esa Anttonen. Yhteismetsässä metsäomaisuus voidaan jakaa tasaosuuksina tuleville sukupolville sekä sukupolvenvaihdoksissa että perinnönjaossa. Etelä-Savossa tilojen keskikoko on noin 30 hehtaaria. Sitä ei ole järkevää pirstoa enää pienemmäksi. Täten sukutilat pysyvät yhtenäisinä ja voivat jopa laajentua. Metsänomistus voi saada tuottoa suuruudesta ja tehokkaasta käsittelystä. Yhteismetsä ei sovi mielestäni omatoimiselle ja metsiään yrittäjämäisesti hoitavalle metsänomistajalle. Mhy:n näkökulmasta se tarjoaa vaihtoehdon sukupolvenvaihdoksiin ja kuolinpesille sekä mahdollisuuden metsänhoitotöiden saamiseen yhteismetsältä. Etelä-Savon yhteismetsä ei olisi sidoksissa mihinkään puuta jalostavaan yhtiöön. Se voi myydä puunsa parhaaseen mahdolliseen hintaan ja kenelle haluaa. 10. Yhdistyksen jäsenedut ovat tosi monipuoliset Käyttämällä niin valtakunnallisia ja yhdistyksen omia jäsenetuja voi jäsen kuitata merkittävän osan jäsenmaksusta, toteaa Mauri Ruuth. Tosin merkittävin asia jäsenyydestä mielestäni on kaikki se edunvalvonta, jota metsäomistajaketju tekee metsänomistajan hyväksi. Jäseneduista on tiedotettu varsin kattavasti, yhdistyksen lehdessä ja jäsentiedotteissa sekä sähköpostilla. Toivottavasti jäsenet pysähtyvät lukemaan ja tutustumaan yhdistyksen jäsenetuihin. Itse olen huomannut että helposti tulee ohitettua jäsenetujen esittelyt ja kun on niihin pysähtynyt tutustumaan onkin havainnut että tuohan voin hyödyntää. Viimeisin jäsenetua, jota olen hyödyntänyt, on metsäselain jolla saa metsäsuunnitelman kännykkään ja tablettiin sekä tietokoneelle. Todella kätevää, kun josta näkee suunnitelman tiedot. Heti ei tule mieleen uusia jäsenetuja. Pitäisikö tästä laittaa kysely, mitä jäsenet toivoisivat? Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijasi kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo tai soittamalla numeroon 015 357 4000. ETELÄ-SAVO METSÄKÄYNTI ON JÄSENILLE MAKSUTON PALVELU (Jäsenedun arvo 75e/h) Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 JUVA www.mhy.fi/etelasavo etelasavo@mhy.fi www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

12 TIIMIKIERROS LKV tiimi metsäkiinteistöjen välitys Metsätilojen kysyntä on pysynyt edelleen hyvänä Metsien käytön kannalta järkevämpää on myydä pieni metsätila ulkopuoliselle kuin pirstoa se tuottamattomiin palasiin. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon LKVtiimi sorvasikin palaverissaan iskulauseeksi tulevaan lyhyesti - lohkomatta paras! Tiimin asiantuntijat muistuttivat, että pian ollaan parhaan myyntiajan kynnyksellä, sillä lumien kadottu ja ennen kuin lehti tulee puihin on paras aika myydä tarjolla oleva metsäkiinteistö. Metsäkiinteistöjen välitys yhdistyksessä hoidetaan Järvi - Suomen Metsätilat Oy:n kautta, joka yksi omistaja Mhy Etelä- Savo on. Yhdistyksen alue on jaettu kolmelle LKV-asiantuntijalle. Antti Tiihosella on vastuullaan läntinen alue: Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Joutsa. Kimmo Asikainen hoitaa Juvan, Puumalan, Sulkavan ja toimii lisäksi kaupanvahvistajana. Yhdistyksen itäisestä osasta, Savonlinna, Rantasalmi, vastaa Petra Huupponen. Tila-arvio ratkaisujen tueksi Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi on tila-arvion tekeminen hyvä valinta, sillä puolueeton lausunto antaa pohjaa niin omaisuuden siirtämiselle kuin siitä luopumiselle. LKV tiimin mukaan tila-arvio voi ratkaista myös perikunnan paikalleen jämähtäneen tilanteen, sillä sen tilaamiseen ei tarvita yhteistä päätöstä, vaan sen voi tehdä kuka tahansa osakkaista. Ainoa riski on, että tilaaja sitoutuu maksamaan arvion tekemisen. Arvion jälkeen osakkaat voivat koko toimialue ilman rajoja helpommin päätyä omaisuuden myymiseen ja perinnönjakosopimuksen tekemiseen tai sitten joku osakkaista voi lunastaa metsätilan itselleen. Tila-arvio on käyttökelpoinen apuväline, sillä metsäammattilaisen mukaan se on käyttökelpoinen paperi ainakin pari vuotta, mikäli tilalla ei tehdä isompia hakkuita tuona aikana. Petra Huupponen Multamäentie 18, Kerimäki Toimialue: Savonlinna, antasalmi Kimmo Asikainen Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Toimialue: Juva, Sulkava, Puumala Antti Tiihonen Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Toimialue: Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Kiinteistökauppa osa isompaa verkkoa Pyry Krappe Jos tila-arvion jälkeen päädytään metsäkiinteistön myyntiin, niin välitystoimeksianto tehdään Järvi-Suomen Metsätilat Oy:n kanssa, joka on osa valtakunnallista Metsätilat verkostoa. Metsätilat.fi - ketjussa on seitsemän metsä- ja maatilakiinteistöjen välitykseen erikoistunutta yritystä eri puolilla Suomea, kertoo Järvi-Suomen Metsätilat oy:n toimitusjohtaja Antti Mähönen. Kirjallisessa toimeksiannossa tilalle määritellään hinta, jossa vaikuttavina asioina tila-arvion lisäksi ovat sijainti ja metsänhoidollinen tila. Myytävän kohteen hinta määräytyy suljetun tarjouskierroksen perusteella, ostajilla on apunaan välittäjän antama hintanäkemys kohteesta. Metsäkiinteistöillä on edelleen hyvä kysyntä ja ostajajoukkoa riittää ammattisijoittajista puuhastelupalstan ostajiin. Koko valtakunnan kattava ketju markkinoi metsätiloja ja muita maaseudun kohteita. Ketjun vahvuus on vankka metsäalan osaaminen. Välittäjät ovat metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä, jotka ovat suorittaneet kiinteistönvälitystutkinnon. Etelä-Savon LKV tiimin kanssa kuvassa on Järvi-Suomen Metsätilat oy:n toimitusjohtaja Antti Mähönen. Petra Huupponen, päätoimisesti LKV/SPV-asiantuntijana noin kolme vuotta. Vapaa-ajalla ulkoilmaharrastuksia, uusimpana metsästys. Kimmo Asikainen, julkinen kaupanvahvistaja, päätoimisesti LKV/SPV asiantuntijana noin kolme vuotta, aikaisemmin muun neuvojan tehtävän ohella 2000 -luvun alkupuolelta lähtien. Harrastaa mökillä puuhailua ja siihen liittyviä juttuja sekä metsästystä kotimaisemissa ja mahdollisuuksien mukaan myös muualla... Antti Tiihonen, erityisasiantuntija, LKV Välitystehtävät olen aloittanut keväällä 2012, vapaalla harrastan monenlaista ulkoliikuntaa muun muassa metsänhoitotöiden tekemistä, hiihtämistä ja soutamista. Kiinnostus ja viitseliäisyys Metsäkiinteistön myyminen on varteenotettava vaihtoehto, jos seuraavasta sukupolvesta ei löydy yhtään metsänhoidosta kiinnostunutta. Metsänomistaminen vaatii kiinnostusta ja viitseliäisyyttä ne ovat metsäammattilaisten mielestä avainkysymyksiä, kun metsän tulevaisuutta ryhdytään ratkomaan. Hoitamaton metsä on jossain vaiheessa tuottamatonta omaisuutta. Monta kertaa tilasta luopumista pitkitetään siihen asti, että esimerkiksi rakennukset ovat käyneet arvottomiksi.

13 Mhy toiminut Sulkavalla jo 80 vuoden ajan Hyvällä metsänhoidolla on Sulkavalla pitkät perinteet TIIMIKIERROS Sulkava Fuusion myötä yksi aikakausi Sulkavalla siirtyi historiaan, Kiviapaja liitettiin paikallisen tiimin alueeseen aikaisemmin naapuriyhdistyksen neuvoja ajeli aina Sulkavan kautta tontilleen. Se onkin suurin muutos, sitten yhdistyksen nimen vaihtumisen. Kun Sulkavalla metsistä puhutaan ei yhtä tapahtumaa voi ohittaa, vaikka Asta-myrskystä tulee kesällä kuluneeksi kuusi vuotta. Heinä- elokuun vaihteen myräkkä vuonna 2010 jätti metsiin jäljen, joka säilyy vielä kymmeniä vuosia. Nyt Astan tekemät aukot ovat varhaisperkausvaiheessa. Sulkavan toimisto on kolmen metsäasiantuntijan ja metsäesimiehen työpiste. Metsäasiantuntijoista perusteellisesti Sulkavan tuntevat Eija Koistinen ja Aki Kemppinen, jotka tekivät töitä alueella jo ennen edellisen yhdistyksen aikaa eli Sulkavan metsänhoitoyhdistyksessä. Tomi Miettinen tuli Sulkavalle 2010 ja metsäesimies Markku Kolehmainen vuotta myöhemmin. Tiimin palvelupalettiin kuuluvat myös tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen Savonlinnan toimistossa ja korjuuesimies Arto Turtiainen Juvan toimistossa. Kiinteistövälitystä ja tila-arvioita hoitavan Kimmo Asikaisen asemapaikka on myös Juvalla. Metsänhoidolla on vahvat perinteet Tiimin alueen pinta-ala on noin 39000 hehtaaria ja metsänomistajia on 922. Osuus koko yhdistyksen metsäpintaalasta on 8,2 prosenttia. Tiimin tilojen keskipinta-ala on noin 35 hehtaaria eli muutaman hehtaarin suurempi kuin yhdistyksen keskipinta-ala. Tyypillistä alueelle ovat vaihtelevat maastot. Saimaan rannat ovat jyrkkäpiirteisiä ja kallioisia, mutta isoja yhtenäisiä suoalueita ei Sulkavalta löydy. Metsien valtapuuna on mänty. Siitä huolimatta, että Sulkava soutuineen mielletään saaristopitäjäksi, niin venereissuja neuvojilla on harvoin. Tilastollisesti 25 prosenttia pitäjästä on vettä ja rantaviivaa kertyy 1100 kilometriä. Sulkavalla vahvat metsänhoitoperinteet ja metsät hoidettu jopa keskimääräistä paremmin. Eija Koistinen muisteli, että aikanaan Sulkava oli muun muassa hankintahakkuiden kärkipaikkakunta koko maassa, kun hakkuiden määrä suhteutettiin metsänomistajien määrään. Etämetsänomistajien määrä on suuri, arviolta metsää omistetaan alueen ulkopuolelta jo yli puolet, jopa Australiasta asti. Metsänhoidon kipinä on tarttunut hyvin myös etämetsänomistajiin, sillä osa ahkeroi lomansakin metsässä. Kelit kiusaavat keväällä Alkuvuosi näytti lupaavalta puunkorjuun kannalta, mutta kiivaasti tuleva kevät aiheuttaa ongelmia. Ennustajan kykyjä, kun ei palvelupalettiin kuulu niin työmaiden aloitus on välillä arpapeliä. Pitkään ei kohdetta voi seisottaa, mutta pahin lopputulos on, että puut saadaan metsästä pois, mutta tiet eivät enää kanna kaukokuljetuksia. Tiimin yrittäjät ja metsurit Puunkorjuu-urakoitsijat: MetsäMikkonen Oy Sulkavan tiimi naureskeli, että tästähän tulee ihan perhekuva vanhukset ovat keskellä ja pojat molemmilla sivuilla. Työurien mukaan näin onkin, sillä Eija ja Aki olivat neuvontatyössä jo pitäjän oman metsänyhdistyksen aikaan. Tiimin väki vasemmalta. Tomi Miettinen. Aloitanut maaliskuun alussa 2010. Harrastuksina metsästystä, kalastus, kilpa-ammuntaa sekä kuntoliikunta. Eija Koistinen. Työura Sulkavalla alkanut marraskuussa 1987. Harrastuksina metsätyöt ja lukeminen. Sulkavan toimisto Tiiterontie 17 A Sulkava Koneurakointi Tarmo Reponen Metsurit: Pajari Jari Partanen Arto Yrittäjämetsurit: Partanen Arttu ja Marja-Leena Uotinen Jukka Metsäpalvelu A.Litmanen Hämäläinen Mauri Parkkonen Antti Maanmuokkausyrittäjät: Lind Pekka Mikkonen Mika Taimien jakelu: Virtojen Kuljetus Ky Pyry Krappe Aki Kemppinen. Aloittanut metsänhoitoyhdistyksessä 1997. Harrastuksina moottoripyöräily, pienimuotoinen puutarhanhoito, puukäsityöt. Markku Kolehmainen Metsäesimies. Aloittanut syyskuussa 2011. Harrastuksina crossfit, pyöräily, pesäpallo ja penkkiurheilu.

14 Bräcken jatkuvatoiminen mätästys ja laikutus uutena muokkausmenetelmänä Kevään metsänviljelykausi lähestyy kovaa vauhtia. Jos et ole vielä sopinut kevään maanmuokkauksista, taimista, istutuksista, siemenistä ja kylvöistä, niin ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi. Uudella Bracken jatkuvatoimisella mätästyskoneella voidaan työskennellä monipuolisemmin ja kustannustehokkaammin kuin aikaisemmilla menetelmillä. Kohteista havujen tulee olla korjattu pois ja maaperä ei saa olla liian Petri Pajunen kivinen. Kannot eivät haittaa mätästämistä, koska kone osaa väistää niitä sivuttaisella heiluriliikkeellä. Jos alueella on kuivatustarvetta, niin Bracke ei sovellu kyseisille kohteille. Koneella onnistuu myös siementen kylvö. Bracken mätästyskustannus on noin 100 /ha kaivurimätästystä edellisempi. Järjestämme kevään ja kesän aikana työnäytöksiä Savonlinnan ja Mikkelin seudulla. Taimien toimitukset alkavat toukokuussa Mhy Etelä-Savon toimittamat taimet tuotetaan pääasi- Mhy Etelä-Savon jäsenille istutusvälineet jäsenhintaan Uittokalustolta Pottiputki 38 63 m 99,00 (norm. 115,00 ) Pottiputki 75 mm 114,00 (norm. 129,00 ) Taimivakka hihnasarjalla 34,00 (norm. 39,00 ) Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %, vapaasti Savonlinna. Ville Laamanen aloitti uudella Logsetin ajokoneella ja jatkuvatoimisella Bracken mätästyslaitteella mhy Etelä-Savon sopimusyrittäjänä. Toimialueena on koko yhdistyksen toimialue. Kimmo Pajunen FinForelia on yksi mhy Etelä-Savon taimentoimittajista. Taimet toimitetaan metsänomistajille pääsääntöisesti pahvilaatikoissa, jolloin ne säilyvät kuljetuksessa hyvin. Laatikoissa taimia on helppo siirtää myös uudistusalueella. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tilaa metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Halutessasi metsäsuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta varten. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen tilanneelle jäsenelle mobiilimetsäsuunnitelma maksutta (jäsenedun arvo 50 / vuosi) Tilaa palvelu ja kysy lisää metsäsuunnittelupalvelustamme. Metsäsuunnittelutiimin yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai www.mhy.fi/etelasavo tai p. 015 357 4000 ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo assa Partaharjun Puutarhan, FinForelian ja TaimiTapion tarhoilla. Lisäksi taimia tulee muutamilta pienemmiltä tarhoilta. Männyn ja koivun viljelyn osuus ovat kasvattaneet suosiotaan aiemmista vuosista. Männyn ja kuusen taimia on saatavissa vielä hyvin kevään toimituksiin, mutta koivut alkavat olla loppuun myyty. Taimet toimitetaan metsänomistajan tilalle tai metsäautotien varteen Taimet toimitetaan ilman erillisiä kustannuksia sopimuksen mukaan metsänomistajan tilalle tai kuorma-autokelpoisen metsäautotien varteen. Mikäli istutus on sovittu metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi, niin yhdistyksen metsurit vastaavat lisäksi taimien siirtämisestä uudistusalalle ja istutustyöstä. Metsänhoitoyhdistyksen toimittamilla taimilla ja istutustyöllä on takuu auto- maattisesti. Lähetämme metsänomistajille tiedotekirjeen huhtikuussa, joille on taimia tulossa. Pottiputkien ja taimivakan alennetut hinnat saa tilaamalla puhelimitse tai sähköpostilla (015 55 0402 tai shop@uittokalusto.fi). Tarjouksen voi myös käyttää Savonlinnan Myymälässä, Taitajantie 2, 57210 Savonlinna. Lisäetuna Uittokalustolta mhy Etelä-Savon jäsenille 15 alennus vähintään 100 kertaostoksesta nettikaupassa tai Savonlinnan myymälässä (alvillisista hinnoista). Kertaalennuksen voi aktivoida nettikaupassa koodilla MHYETELASAVO Koodin lisäksi ostoksen yhteydessä pitää nettikaupan kommenttikenttään laittaa jäsennumero. Koodi laitetaan verkkokaupan kassa -sivulla, samalla sivulla alennuskoodin jälkeen on huomautuskenttä, johon laitetaan jäsennumero. Kampanjat ovat voimassa 30.6.2016 saakka. Sovi muokkauksista ja taimista puunmyyntisuunnitelman yhteydessä Tällä hetkellä neuvottelemme taimisopimuksia vuosille 2018 ja 2019. Tämän vuoksi on tärkeää, että taimet sovitaan ajoissa eli puunmyyntisuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tällä tavalla taimien toimitukset voidaan varmistaa haluttuna ajankohtana kaikkien puulajien osalta. Puunmyyntisuunnitelman yhteydessä sovitut taimierät ovat aina etusijalla toimituksissa. Monena keväänä esimerkiksi koivujen ja mäntyjen osalta määrät on loppuunmyyty jo hyvissä ajoin. Petri Pajunen

15 Kemera-lain ja metsätuholain muutokset eduskunnan käsittelyyn Uusi kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä (Kemera) tuli voimaan kesäkuun 2015 alusta. Kemera-tukea myönnetään taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Kemera-tukiin on valmisteltu muutoksia valtiontalouden säästöjen vuoksi Kemera-tukijärjestelmää valmisteltaessa tarvittavaksi vuosittaiseksi määrärahatarpeeksi arvioitiin noin 68 milj. euroa metsänhoidollisiin toimenpiteisiin ja tieverkostoon. Ympäristötuen ja metsäluonnon hoitohankkeiden vuotuiseksi määrärahan tarpeeksi arvioitiin noin 6 milj. euroa. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa metsänhoidon ja tieverkoston vuotuisiin määrärahoihin päätettiin kohdentaa 12 milj. euron säästöt vuoden 2016 alusta lähtien ja tukipäätöksiä voidaan tehdä 58 milj. euron edestä. Vastaavasti ympäristötukeen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin kohdennetaan 3 milj. euron säästöt. Kestävän metsätalouden rahoituslain muutosten valmistelu Hallitusohjelmassa edellytettyjen säästöjen takia maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut muutoksia Kemera-lakiin. Tavoitteena on varmistaa, että tukipäätösten maksamiseen olisi vuosittain riittävästi määrärahoja. Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella lokakuussa 2015. Hallituksen esitys hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 3.12.2015 ja se lähti käsiteltäväksi eduskuntaan. Myös Kemera-asetukseen, jossa säädetään tukitasoista ja tukiehdoista, valmistellaan muutoksia. Tavoitteena on, että lain ja asetuksen muutokset tulevat voimaan 18.4.2016 lähtien. Kemeraa koskevaan hallituksen esitykseen sisältyy myös metsätuholain muutos. Juurikäävän torjunta poistetaan Kemeran työlajeista ja metsätuholakia esitetään muutettavaksi siten, että kesähakkuiden yhteydessä hakkuuoikeuden haltija velvoitetaan huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Kemera-tukijärjestelmään valmistelluissa muutoksissa tuki metsien terveyslannoitukseen esitetään rajattavaksi boorilannoitukseen ja suometsissä tehtävään tuhkalannoitukseen ja tukitasoa alennettaisiin. Boorilannoitusta tuettaisiin sekä kivennäis- että turvemailla. Suometsän hoidon tukitasoa alennettaisiin. Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä ennen työn aloittamista täsmennettäisiin siten, että tukea ohjattaisiin nykyistä selkeämmin riukuuntuneiden nuorten metsin hoitoon. Metsäteiden tukitasoa alennettaisiin muualla maassa paitsi Pohjois- Suomessa. Ympäristötukeen tarkoitettujen varojen riittävyys turvattaisiin alentamalla hehtaarikohtaista peruskorvausta nykyisestä. Puuston myyntitulojen menetykset sen sijaan korvattaisiin nykyisellä tavalla. Kemera-lakiesitykseen on sisällytetty maa- ja metsätalousministeriölle toimivalta päättää myöntämisvaltuuden ja määrärahan jaosta eri työlajien kesken. Lisäksi ministeriö voisi päätöksellään keskeyttää tukihakemusten hyväksymisen, kun myöntämisvaltuutta ei enää olisi riittävästi käytettävissä. Tällä pyritään turvaamaan hyväksyttyjen Kemera-hankkeiden maksatus ja varmistamaan valtion varojen tasainen käyttö. Nykyiset Kemeran tukiehdot ennen muutoksia: Taimikon varhaishoito Pituus 0,7 m 3m Min. 1 ha, pienin kuvio 0,5 ha Tuki 160 /ha Nuoren metsän hoito Pituus 3m lpm 16 cm Min. 2 ha, pienin kuvio 0,5 ha Tuki 230 /ha Nuoren metsän hoito ja pienpuun kerääminen Pienpuun määrä min. 35 m³/ha Kemera-hoitotyön yhteydessä Tuki 450 /ha Terveyslannoitus Min 2 ha, pienin kuvio 0,5 ha Tuki 40 % kokonaiskustannuksista Metsätienrakennus ja perusparannus Tuki 40 % kokonaiskustannuksista Uuden metsätien teko Tuki 30 % kokonaiskustannuksista Suometsän hoito (kunnostusojitus) Yli 5 ha hankkeet tuki 70 % kokonaiskustannuksista 2 5 ha hankkeet tuki 40 % kokonaiskustannuksista 600 Esimerkkilaskelma: Taimikon varhaishoito 496 sis. arvonlisävero 24 % 700 Esimerkkilaskelma: Nuoren metsän hoito 620 sis. arvonlisävero 24 % 500 400 Arvonlisäveron vähennys ; 96 Verovähennys metsäverotuksessa ; 72 600 500 400 Arvonlisäveron vähennys ; 120 Verovähennys metsäverotuksessa ; 81 300 Kemera-tuki (jos saatavissa) ; 160 300 Kemera-tuki (jos saatavissa) ; 230 200 200 100 Maksettavaa jää ; 168 100 Maksettavaa jää ; 189 0 0 Esimerkkilaskelman nuoren metsän hoidossa maksettavaa jää lopulta vain 189 n. Esimerkkilaskelman taimikon varhaishoidossa maksettavaa jää lopulta vain 168 n. Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha* ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0,5 3000 5000-0,7 Nuoren metsänhoito 230 2,0 0,5 1000 3000-3,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0,5 1000 3000 35 3,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista* pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus % kokonaiskustannuksista* min metriä osuus % min Metsätien perusparannus 40 500 30 Uuden metsätien tekeminen 30 500 50 *Tukitasoihin- ja ehtoihin on tulossa muutoksia keväällä. Kysy tarkemmat tiedot omalta metsäasiantuntijaltasi!

16 1-5. LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN 0400 754 252 Korjuuesimies JUHA KOKKO 0400 547 133 MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI 4. HAUKIVUORI JARI LOIKKANEN ARI TEITTINEN 0400 754 256 (11.4.2016 alkaen) 0400 165 984 JENNIINA JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN (9.5.2016 saakka) 0400 165 984 050 343 5046 0400 165 984 1. JOUTSA KARI PAASO 0400 124 950 MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI 0400 124 916 0400 124 951 Metsäesimies JUSSI RAUTIO 0400 515 988 MIKKO PIISOLA 044 720 1720 Metsäesimies VELI MANNINEN 0500 156 115 2. HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA 0400 124 952 JORMA SANISALO 0400 142 044 Haukivuori 4 1 Juva 6 Joutsa Metsäesimies SAMULI KOIVISTO 0400 124 953 3 NIINA IKONEN 0400 124 915 2 Hirvensalmi Mikkeli 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa TIINA SALMINEN (16.4.2016 saakka) HERKKO HÄMÄLÄINEN JARMO TORVINEN (4.4.2016 alkaen) 050 505 1482 040 580 0321 TAINA KEKKONEN 0440 124 123 Metsäesimies TAPIO PERKO 0400 754 251 0400 754 255 5. PUUMALA-ANTTOLA ANTTI PISKONEN 044 742 2351 OLLI LUUKKONEN 044 742 2355 Metsäesimies MARKKU MODIG 0400 183 961 vuorotteluvapaalla 1.3. 31.7.2016 sijaisena Jani Pulkkinen JAAKKO SALAKKA 040 146 1120 Metsäesim JANI PULKK 040 726 4

17 6. JUVA 6-10. ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN 040 841 7006 JARI PARKKINEN 040 845 2710 PEKKA HARMOINEN 0400 203 468 Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN 044 555 0481 Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN 0400 256 492 8. SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN 044 742 2352 Metsäesimies HANNA REIJONEN 040 359 1256 MAIJA-LIISA KETTUNEN 044 555 0490 OTTO KANKKUNEN 044 555 0493 PAULI PÄRNÄNEN 044 555 0491 Metsäesimies IIRO OJALAINEN 044 555 0486 10. KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI KATRI IHALAINEN 0400 MONONEN 511 2017 044 511 2017 PIIA KIETÄVÄINEN 044 511 2014 TAPANI HUTTUNEN 044 511 2015 Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN 044 555 0495 Metsäesimies JORMA KORPELA 044 511 2013 5 9. SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi AKI PARKKINEN 044 555 0492 MARKKU LUOSTARINEN 044 555 0489 ies INEN 007 AKI KEMPPINEN 0400 726 639 TOMI MIETTINEN 040 180 3338 EIJA KOISTINEN 0400 726 638 Metsäesimies MARKKU KOLEHMAINEN 044 742 2350 VESA LAUKKANEN 044 555 0485 Metsäesimies HEIKKI MONONEN 044 555 0484

18 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN 040 776 6212 Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN 040 776 6235 Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN 040 357 5572 Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN alueet 1 2 0400 754 254 Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu SAIMI TIINA SALMINEN RITVANEN alueet 32-5 5 0400547 7544622 255 Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN 0440 360 084 Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN 0400 142 906 Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN 044 555 0482 METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu AAPO MANNINEN alueet 8 10 044 511 2018 Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu JAAKKO RYYNÄNEN alueet 5 6 0400 203 469 TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija, metsäsuunnittelu PAULI KAIPAINEN alueet 6 8 040 588 1985 Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet 1 4 040 513 1717 KIMMO ASIKAINEN alueet 5 7 0400 156 022 PETRA HUUPPONEN alueet 8 10 044 742 2353 METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet 6 10 044 555 0488 Erityisasiantuntija, tiet ja ojat REIJO KÄHÄRÄ alueet 1 5 040 674 3007 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 0600 393 959 (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi JUKKA HAATAJA Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki 040 720 3160 jukka.haataja@mhy.fi Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, 52100 Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, 51600 Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, 52550 Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, 19650 Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, 51900 Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, 58200 Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, 58500 Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, 52200 Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, 58900 Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, 57130 Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, 58300 Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, 58700 Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva 015 357 4000 etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

19 Kysyimme toimialueemme suuremmilta puunostajilta kevään puumarkkinanäkymiä Kevään puumarkkinatilanne? Millaiset leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä? Kevään puukaupalle on hyvät edellytykset. Kaikille kesäkorjuukelpoisille leimikoille on hyvä kysyntä, sillä tuotannon ja hakkuiden pitäisi olla normaalilla hyvällä tasolla läpi kevään ja kesän. Koskitukin hankinnassa koivutukkipitoiset leimikot ovat kysyttyjä sillä vaneritehtaan, koivusahan ja koivuviilutehtaan tuotantonäkymät ovat normaalit. Hankimme Savosta myös pikkutukkipitoisia leimikoita Kissakosken sahalle, joten myös niille on hyvä kysyntä. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö Koskitukki Ostamme pystykaupalla kaikkia puutavaralajeja ensi kesäkauden hakkuisiin. Paras kysyntä on havutukeilla ja kesäharvennuksilla. Jussi Sairanen Piiripäällikkö Metsä Group Kauppa on käynyt tasaisesti ja hyvällä volyymillä. Ostamme kaikkia puutavaralajeja. Valmiiksi katkottua puuta otamme vastaan mieluiten kesäkuljetuskelpoisten teiden varresta. Pystykaupoissa kaikki kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat haluttuja. Etenkin kuusitukkivaltaisia kohteita mahtuu kevään korjuuohjelmaan. Jussi Lemmetty Aluejohtaja Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä Hallitusohjelman kirjaus metsätietojen paremmasta hyödyntämisestä on metsäomistajienkin näkökulmasta kannatettava. Biotalouden kehittäminen ei kuitenkaan vaadi metsäomistajien perusoikeuksien polkemista ja metsäelinkeinon tietosuojan murentamista. Väite, ettei metsäomistajille kyettäisi tarjoamaan palveluja ilman, että kaikki hänen metsäänsä koskeva tieto olisi täysin julkista, on lähinnä lapsellinen. Yhtä perätön on metsäteollisuuden esittämä väite, jossa kaikille avoin metsävaratieto on ehdoton edellytys sähköisen puukauppapaikan kehitykselle ja käyttöönotolle, viestittää MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Parhaillaan eri tahojen yhteistyönä kehitettävän puukauppapaikan lähtökohtana on, että metsänomistajat itse päättävät kohteidensa markkinoinnista ja tarjouspyynnöistä. Metsänomistajan on voitava myös päättää omaisuuttaan koskevien yksityiskohtaisten tietojen käytöstä. Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmää ja metsäomistajille Kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Ostoslistan kärjessä ovat sulanmaan korjuukohteet, etenkin järeälle kuuselle on kysyntää, mutta myös harvennuspuulle on hyvä menekki. Nyt on puukaupan aika! Mika Wahlman Metsäasiakaspäällikkö UPM suunnattua Metsään.fi palvelua on kehitetty nimenomaan sähköisenä elinkeinopalveluna, jossa luottamuksellisuus on avainsana. Näistä lähtökohdista palvelusta on saatu toimiva ja sillä on ollut toimijoiden ja metsänomistajien vahva tuki. Tietojen avaaminen täysin vapaaseen käyttöön rikkoisi tämän luottamuksellisuuden ja johtaisi koko järjestelmän uudelleenarviointiin. Kun yrittäjyys ja kilpailu ovat päivän sanat metsäpalveluissa, miksi ne eivät olisi sitä myös Sahatavarakauppaa on tehty normaaliin tapaan, joten puutakin ostetaan entiseen tahtiin. Versowood Oy on ennen kaikkea sahayhtiö, joten olemme erityisen kiinnostuneita kuusija mäntytukkivaltaisista leimikoista. Otavan saha Mikkelissä käyttää pelkästään kuusitukkia, minkä vuoksi se on ykkösartikkelimme ostossa. Järeää mäntyä tarvitsemme Hankasalmen ja Vierumäen sahoilla sekä pylväänä, joten myös hyvälaatuisia mäntyleimikoita ostamme. Jussi Torpo Metsäpäällikkö Versowood Tieto metsäomaisuudesta kuuluu henkilötiedon suojaan Metsäteollisuus on vaatinut kaiken metsäkeskuksen tietojärjestelmissä olevan metsätiedon avaamista täysin julkiseksi riippumatta käyttäjästä tai käyttötarkoituksesta. MTK painottaa, että tämän toteutuminen johtaisi tilanteeseen, jossa julkisilla varoilla kerättävän metsävaratiedon sisältö ja koko tietojärjestelmä olisi arvioitava uudelleen. metsätietopalveluissa? Miksi yhteiskunnan pitäisi tuottaa sellaisia palveluja, joiden tuotantoon löytyisi markkinatoimijoita? Varsinkin, jos yhteiskunnan tuottamina näiden elinkeinopalveluiden sisältö olisi kaikille avointa. Uskomme kuitenkin edelleen, metsäteollisuuden kommenteista huolimatta, että metsätietokokonaisuuteen löytyvät järkevät koko sektoria palvelevat ja metsäomistajien henkilötiedon suojaa kunnioittavat ratkaisut. Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. MIKKELI, Koskentaipale, 10,529 ha: n metsätila Kalvitsassa,puustoa noin 1355 m3. Hp. 55 000 euroa. Antti Tiihonen 040-5131717 Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min. 2480 (sis. alv.) Joutsa (pl. Leivonmäki) Pertunmaa Hirvensalmi Antti Tiihonen, LKV p. 040 513 1717 antti.tiihonen@ metsatilat.fi Savilahdenkatu 32, 50100 MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Juva Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Rantasalmi Puumala Sulkava Savonlinna Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Petra Huupponen, LKV p. 044 742 2353 petra.huupponen@ metsatilat.fi Multamäentie 18 58200 KERIMÄKI Savonlinna, Itä-Rantasalmi, (Enonkoski) Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p. 0400 156 022 kimmo.asikainen@metsatilat.fi Väätäisentie 5, 51900 JUVA Juva, Puumala, Sulkava, Länsi- Rantasalmi Harri Huupponen, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 5550481, harri.huupponen@mhy.fi Olavinkatu 23 A 5, 57130 SAVONLINNA Antti Mähönen, AKA, julkinen kaupanvahvistaja, p. 044 977 3767, antti.mahonen@metsatilat.fi Minna Canthin katu 11 B, 70100 KUOPIO Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i JUVA, Hyötyy, 14,94ha. Puustoa noin 1470m 3. Hyvä tieyhteys. Hp 67 000. Kimmo Asikainen 0400 156 022 SULKAVA, Lohilahti. Rantametsätila 33,2330ha. Puustoinen ja hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan rannalla. Puusto n. 3300 m 3. Hp 295 000. Kimmo Asikainen p. 0400 156 022 RANTASALMI, Kolkontaipale. Metsätila 33,08ha. Puustoa noin 4700m3. Uudistuskypsää 13 ha. Hp. 240 000. Tarj. 30.4. mennessä. Petra Huupponen 044 7422353 SAVONLINNA, Punkaharju, Hiukkajoki. Metsätila 40,79ha. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Hyväkasvuinen maapohja. Hp. 136 000. Tarj. 30.4. mennessä. Petra Huupponen 044 7422353 RANTATONTTEJA JUVA, Syysjärvi. Myytävänä kahdeksan upeaa omarantaista lomarakennuspaikkaa Juvalla Syysjärven rannalla Putronniemessä. Lähtöhinta 39 000. Kts. myös www.etuovi.com Kimmo Asikainen 0400 156 022 SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi kaunista Saimaan Paasselän rantatonttia Savonrannan Ruokoniemessä. Hp. 40 000 /50 000. Kts. myös www.etuovi.com Petra Huupponen 044 7422353 Minna Canthin katu 11 B, KUOPIO, p. 045 341 6990

20 Uusi palvelu jäsenille Metsä tuottavaksi palvelusopimuksella Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä voit solmia kanssamme palvelusopimuksen. mme tuottavat sinulle tietoja ja ehdotuksia metsäsi kunnon parantamiseen. Näin pysyt jatkuvasti ajan tasalla metsäsi tilasta. Mhy-jäsenen peruspaketti Mhy-jäsenen peruspaketti on maksuton. Paketti sisältää metsäkatsaukset puhelimitse tai toimistolla. Jäsenelle maksuttomia palveluja ovat myös metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma. Jäsenten metsät kuuluvat maksutta PEFC-metsäsertifiointiin ja saat paikalliset kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot käyttöösi verkkopalvelussa. Mhy-jäsenen palvelusopimus Palvelusopimuksella varmistat, että metsästäsi pidetään huolta. Palvelusopimus sopii helppoa ja tuottoisaa metsäomaisuuden hoitoa arvostavalle metsänomistajalle, joka haluaa säännöllisesti esityksen metsässä tarvittavissa hakkuu- ja hoitotoimenpiteistä. Palvelusopimus sisältää vuosittaisen toimenpide-esityksen ja tähän liittyen tarvittaessa metsäkäynnin. Metsäsuunnitelman päivitys sisältyy palveluun. Kun metsäsuunnitelma on päivitetty ajan tasalle lähtötilanteessa, niin jäsen saa käyttöönsä mobiilimetsäsuunnitelman, johon metsäasiantuntijan tekemät kuviotietojen muutokset päivittyvät. Metsäveroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen laadinta metsäasiantuntijan tekemänä sisältyvät palvelusopimukseen. Palvelusopimusasiakkaalle taataan palveluvarmuus myös erityistilanteissa, kuten myrskypuiden korjuussa. Palvelusopimuksen hinta on vain 100 200 /vuosi tilan metsäpinta-alasta riippuen. Verovähennyksen jälkeen lopulliseksi kustannukseksi jää vain 70 140 /vuosi. Kysy lisää palvelusopimuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi. Yhteystiedot löydät keskiaukeamalta. METSÄ TUOTTAVAKSI PALVELUSOPIMUKSELLA ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä voit solmia kanssamme palvelusopimuksen. Metsäammattilaisemme tuottavat sinulle tietoja ja ehdotuksia metsäsi kunnon parantamiseen. Näin pysyt jatkuvasti ajan tasalla metsäsi tilasta. Tämä kuuluu jäsenhintaan! MHY-JÄSENEN PERUSPAKETTI Peruspaketti sisältää mm.: Henkilökohtaisen metsäasiantuntija Metsäkatsaus puhelimitse tai toimistolla Metsäkäynti Puunmyyntisuunnitelma PEFC-metsäsertifiointi Paikalliset puun hintatiedot Jäsenetuihisi kuuluvat myös mm. jäsenlehdet, koulutustilaisuudet ja yhteistyökumppaneidemme alennukset. Mhy jäsenyys kannattaa! Laita metsäsi tuottamaan! MHY-JÄSENEN PALVELUSOPMUS Jäsenhinta alk. 100e / vuosi Hinta sisältää: MHY-jäsenen peruspaketti Vuosittainen toimenpide-esitys ja tarvittaessa metsäkäynti Tarvittaessa metsäsuunnitelman päivitys Metsäveroilmoituksen tekeminen Palvelusopimusasiakkaalle taataan palveluvarmuus myös erityistilanteissa. Tee sopimus metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kanssa! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Puukauppakokemus käytössäsi! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA Jäsenhinta 0 Ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! Hinta sisältää: PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO Hinta alk. 0,90 / m3 Puukaupan toimeksiantopalvelu jäsenille ilman perusmaksua ajalla 1.1-30.4.2016 (arvo 60 ) Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ P. 015 357 4000 tai etelasavo@mhy.fi

21 Metsäselain-mobiilimetsäsuunnitelma on jäsenetu Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa jäsenilleen ilmaisena jäsenetuna mobiilisovelluksen, jolla omaa metsäsuunnitelmaa voi kätevästi selailla matkapuhelimella tai tabletilla. Metsänhoitoyhdistysten jäsenille kehitetty Metsäselain-sovellus on ladattavissa kaikkiin älypuhelinmalleihin. Palvelu on käytettävissä myös verkossa osoitteessa www.metsaselain. fi. Mobiilimetsäsuunnitelma edellyttää metsänhoitoyhdistyksen toimesta laadittua tai päivitettyä metsäsuunnitelmaa. Metsäsuunnitelmasi kulkee mukana Metsäselain-mobiilisovellus mahdollistaa metsänomistajille uudenlaisia, helppoja tapoja oman metsäsuunnitelman tarkasteluun ja maastokäynteihin. Metsäselaimella niin metsänomistaja kuin -ammattilainenkin saavat käyttöönsä taskuversiona teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, kuviotiedot, hakkuutuloarviot sekä sijaintitiedot. Metsäselaimen ominaisuuksiin kuuluvat hyvälaatuiset kartat, tilanrajat sekä Maanmittauslaitoksen ilmakuvat koko Suomen alueelta, eikä sovellus tarvitse nettiyhteyttä. Voit tutustua metsäsuunnitelmaan heti kokeilemalla Metsäselaimesta löytyvää demometsäsuunnitelmaa. Ennen oman metsäsuunnitelman käyttöönottoa, ota ensin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseesi. Mobiilimetsäsuunnitelman tarkastelu nimittäin vaatii, että metsänhoitoyhdistyksen järjestelmään on syötetty metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai teettämällä päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan. Löydät sovelluksen laitteesi sovelluskaupasta hakemalla hakusanalla metsäselain, tai skannaamalla jutun alareunassa näkyvän QR-koodin yhteensopivalla sovelluksella. Hyötyjä vapaa-aikaan Metsäselainta voi hyödyntää erinomaisesti myös vapaaajan harrastuksissa, koska se sisältää tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Myös reittien tallennus onnistuu sovelluksella näppärästi. METSÄNHOITOKURSSI Rantasalmen 4H-yhdistys järjestää Pyyvilän kartanolla 13.-14. toukokuuta 2016 metsänhoitokurssin. Kahden päivän koulutus on suunnattu 15 25-vuotiaille metsän hoidosta kiinnostuneille nuorille. Kurssille ovat tervetulleita sekä tytöt että pojat 4H:n jäsenyydestä riippumatta, eikä aikaisempaa osaamista metsäasioista tarvitse olla. Koulutuksen aikana käydään läpi teoriaa, jonka jälkeen opittuja asioita sovelletaan käytännön harjoitteissa. Kurssiohjelmaan kuuluu metsänistutusta, taimikonhoitoa sekä tutustumista käytännössä työvälineiden turvalliseen käyttöön ja huoltoon. Tavoitteena on tuoda luonto- ja metsäasiat lähemmäs nuoria, oman luontoympäristön arvostuksen lisääminen sekä nuorten kannustaminen yrittäjyyteen. Kurssilla tutustutaan myös metsäalan moniin ammatteihin. Mukana koulutuksen järjestämisessä Rantasalmen 4H-yhdistyksen, Sulkavan 4H-yhdistys, Etelä-Savon Metsänhoitoyhdistys ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Kurssin jälkeen nuorella on mahdollisuus työllistyä 4H-yhdistyksen kautta tai paikallisten metsänomistajien palkkaamana muun muassa metsänistutus- ja taimikonhoitotehtäviin. Ilmoittautumisia otetaan vastaan maaliskuusta 2016 alkaen, 15.4. asti. Pauli Makkonen 045 642 6280 rantasalmi@4h.fi Kurssille otetaan 8 nuorta hakuperusteluiden mukaisesti Kurssin hinta 4H-yhdistyksen jäseniltä 40 ja muilta 55 Lisätiedot: Pauli Makkonen 045 642 6280 ja www.4h.fi Ura biotalouden osaajana? Hae yhteishaussa 16.3. 6.4.2016 METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) 240 op, opiskeluaika 4 vuotta, Mikkeli. TOIMI HETI! www.mamk.fi/metsatalous

22 Järeää puuta halutaan jalostaa entistä enemmän Etelä-Savossa. Lisääntyvä puun tarve siivittää Etelä-Savon metsäohjelmaa Metsäteollisuuden investoinnit ja kasvava puun kysyntä tarjoavat hienoja tulevaisuuden näkymiä metsänomistajille. Puun tarpeeseen vastaamisen ohella kärkiasioiksi uudessa Etelä- Savon metsäohjelmassa 2016-2020 nousevat myös entistä tehokkaampi luontoarvojen ja vesiensuojelun huomioiminen. Puun kysyntä lisääntyy voimakkaasti metsäteollisuuden mittavien investointien myötä. Jo valmistuneet ja käynnissä olevat investoinnit lisäävät metsäteollisuuden puuraaka-ainetarvetta vuodesta 2017 lähtein 10-11 miljoonalla kuutiolla. Metsäohjelmien tavoitteiden toteutuessa hakkuut nousevat Etelä-Savossa suurimman kestävän hakkuumäärän tasolle eli reiluun 7 miljoonaan kuutioon. Tämä merkitsee Etelä-Savossa noin miljoonan kuutiometrin lisäystä hakkuumääriin vuosittain. Hakkuumäärien nosto tuo kasvavaa hyvinvointia maakuntaan ja erityisesti maaseutu- ja haja-asutusalueille. Pelkästään bruttokantorahatulot lisääntyvät lähes 35 miljoonaa euroa. Hakkuut, kuljetukset sekä lisääntyneet metsänhoitotyöt tuovat uutta työtä arviolta 200 henkilötyövuoden verran. Myös järeän puun jalostukseen kaivataan lisäystä Puun käytön hyvinvointivaikutukset kertaantuvat puun jalostuksessa ja uusien investointien toteuttamisessa. Puun jalostus on selkeästi metsätaloutta suurempi työllistäjä myös Etelä-Savossa, vaikka metsäteollisuuden puunkäyttö on meillä alle puolet maakunnan hakkuumääristä. Etelä-Savoon kaivattaisiinkin lisäkapasiteettia järeän puun jalostukseen. Esim. Savonlinna olisi puuvarojen kannalta oiva paikka vaikkapa uuden mäntysahan sijoituspaikaksi. Lisääntyneen tukin käytön myötä myös kuiduttava teollisuus saisi lisää raaka-ainetta sekä latvakuiduista että sahahakkeesta. Hakkuumäärien nostaminen edellyttää puumarkkinoiden luotettavaa ja tasaista toimintaa. Metsäohjelmassa metsänomistajien aktiivisuutta pyritään parantamaan tehostamalla metsävaratietojen käyttöä, kehittämällä metsätilarakennetta ja tarjoamalla metsänomistajille myös uusia vaihtoehtoja metsiensä käsittelyyn. Liikenneinfraan satsattava Heikentyvät talvikorjuuolosuhteet, kasvavat hakkuumäärät sekä tarve jaksottaa hakkuut tasaisemmin ympäri vuoden edellyttävät liikenneinfran parantamista. Kohennusta kaivataan sekä alempiasteisen tieverkoston, pääteiden että vesikuljetusten ja niihin liittyvien lastaus- ja pudotuspaikkojen osalta. Kemera-tukirahoitusta sekä valtion myöntämää liikenneväylien korjausvelkarahaa pyritään ohjaamaan myös metsäteiden ja alempiasteisen tieverkoston kunnostamiseen. Taimikonhoito vaatii tason nostoa Taimikonhoidon taso on jäänyt viime vuosina huolestuttavan alhaiseksi. Jos taimikonhoitomääriä ei saada nopeasti nostettua, se näkyy 20 30 vuoden kuluttua metsien tuottokunnon ja laadun huomattavana alenemisena. Luonnonvarakeskuksen (entinen Metsäntutkimuslaitos) tuoreiden Valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan Etelä-Savon taimikonhoitotarve on tulevalla 5-vuotiskaudella lähes 40% suurempi viimeisen 5 vuoden taimikonhoitoalaan verrattuna. Huomiota metsien monimuotoisuuteen ja vesien suojeluun Kasvavat puunkorjuumäärät lisäävät metsäluonnon monimuotoisuuteen, vesiensuojeluun ja metsien muuhun käyttöön kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia. Metsäohjelmassa korostetaan vahvasti metsien monimuotoisuuden säilyttämistä ja vesiensuojelun tehostamista kaikissa talousmetsien hakkuuja hoitotoimenpiteissä. Luontoarvoja säilymistä edistetään myös vapaaehtoisen METSOsuojeluohjelman kautta. Metsäohjelmat ja toteutus yhteistyötä Uusi Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma laadittiin metsänomistajien, metsäteollisuuden, järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä. Metsäohjelman sisältö hyväksyttiin alueellisessa metsäneuvostossa joulukuussa 2015. Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja -asetukseen. Metsäohjelmien onnistunut toteutuminen edellyttää, että kaikki keskeiset alueen metsäalan toimijat ja sidosryhmät ovat vahvasti mukana myös toteuttamassa ja tukemassa sen toimenpiteitä. Antti Heikkilä aluejohtaja Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue

23 Jos minä kuolen Metsänomistaja ei näytä monestikaan elinaikanaan määräävän metsäomaisuutensa tulevista omistajista mitään. Omistajasukupolvi vaihtuu siitä huolimatta. Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Perilliset maksavat perintöosuudestaan perintöveron. Ellei perinnönjättäjä ole antanut kuoleman varalta mitään määräyksiä, määräävät kuolinpesän osakkaat perinnöstä, myös metsäomaisuudesta, yhdessä. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen. Kuolinpesien suurin ongelma on yksimielisyyden puuttuminen. Suhteiden tulehtuessa saatetaan joutua hakemaan käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjä/pesänjakaja. Tällöin lakimies saa ulkopuolisena asiantuntijana päättää omaisuudesta ja sen jakamisesta. Pesän osakkaat siis riitelevät keskenään ja omaisuuden jakamisesta syntyy huomattavia ylimääräisiä kuluja. Sukupolvenvaihdoksessa kaikkein kallein ratkaisu onkin useimmiten se, ettei ole ratkaistu mitään, vaan käsillä on suunnittelematon kuolema. Jo harkittu testamentti voi parantaa oleellisesti puolison tai rintaperillisten asemaa sekä verotuksessa että myös muutoin. Testamentilla perinnönjättäjä voi määrätä omaisuutensa jakaantumisesta kuolemansa jälkeen sekä saajien oikeuksista omaisuuteen. Usein puolisot laativat keskinäisen testamentin jolla halutaan turvata eloonjäävän puolison asemaa, vaikuttaa perillisten verotukseen sekä estää turhaa riitelyä. Testamentti on aina tarpeellinen osana sukupolvenvaihdosta. Valveutunut metsänomistaja voi siirtää metsätilansa seuraavalle polvelle ajoissa sekä ilman tarpeettomia kuluja ja riitelyä. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa metsätilan määräämisvallan sopiva järjestely, luovutusten ja metsän verotus, tilan elinkelpoisuus sekä metsien hoidon ja käytön jatkuvuuden turvaaminen ovat kaikki tärkeitä seikkoja. Tarpeettomia yhteisomistuksia ei suositella. Hallittu sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa kauppana, lahjana tai vaikkapa testamentilla. Monesti parhaaksi vaihtoehdoksi muodostuu näiden yhdistelmä. Vaihdosta järjestellään luovutuksilla elinaikana ja lopuksi laaditaan vielä kuoleman varalta testamentti. Kiinteistön kaupassa syntyy ostajalle metsävähennysoikeus. Tilan ostaja saa siten myydä tilalta ve-rovapaasti puuta metsävähennysoikeuden (60 % tilan hankintakuluista) verran. Usein tämä on mer-kittävä veroetu. Vähennyksen käytön vaikutus tilan luovutuksen verotuksen on kuitenkin syytä tiedostaa. Metsätilakauppa katsotaan lahjanluonteiseksi vain mikäli kauppahinta ei ole yli 3/4 tilan käyvästä arvosta. Kaupassa voi siis antaa merkittävän verottoman lahjan. Mikäli tilalla jatketaan maataloutta, on rajana 50 % käyvästä arvosta. Kiinteistön lahjassa vastiketta ei makseta. Lahjan saaja on velvollinen perintö- ja lahjaverolain mukaisesti maksamaan luovutetun omaisuuden käyvän arvon mukaan lahjaveroa. Lähisukulaisuus osapuolten kesken on verotuksessa eduksi. Usein lahja yli sukupolven on verotuksellisesti edullisin. Tällöin olisi kuitenkin suotavaa että lapsenlapsi olisi täysi-ikäinen. Hallintaoikeuden pidättäminen välisukupolvelle on monesti toimivin ja edullisin ratkaisu tässä. Tilan luovutuksessa voi luovuttaja pidättää erilaisia oikeuksia, esimerkiksi hallintaoikeuden. Tärkeää olisi kuitenkin tietää mitä se käytännössä (metsäverotus, puukaupat) tarkoittaa. Tarpeettomia hallintaoikeuden pidätyksiä on syytä välttää. Hallintaoikeudesta voi tulla ongelma, mikäli hallintaoikeuden haltija menettää työkykynsä tai oikeustoimikeloisuutensa. Vaarana, että tilan metsiä ei kyetä käyttämään mitenkään. Elinikäiset hallintaoikeuden pidätykset ovat harvoin suositeltavia. Metsänomistajan kannattaa käyttää asiantuntijan apua sukupolvenvaihdoskysymyksissä. Tällaista osaavaa apua löytyy mm. metsänhoitoyhdistysketjusta. Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! NAISTEN KESÄRETKET Ke 16.6. Naisten kesäretki Tutustuminen UNESCO:n maailmanperintökohde Verlaan Lähtö Mikkelistä, retkiohjelma ja tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin Ilmoittautuminen: Kirsi Himanen kirsi.himanen@mhy.fi tai p. 0440 360 084 To 16.6 Retki Linnansaareen ja Oraviin Alustava aikataulu ja retken sisältö: 8.00 Lähtö Rantasalmelta bussilla reittiä Hiismäki- Savonlinna-Oravi Tutustumme matkalla metsäkohteeseen, Saapuminen Oraviin, kahvi ja suolainen kahvileipä Siirtyminen veneellä Linnansaareen Tutustumista Linnansaaressa perinne maisemaan Maastossa ruokailu Paluu veneellä Oraviin ja kotimatka alkaa samaa reittiä 20.00 Saapuminen takaisin Rantasalmelle Mhy Etelä-Savon jäsenet 30e/ hlö sis alv 24% (ei jäsenet 55e/hlö sis alv 24%) Ilmoittautuminen viimeistään 9.6. mennessä Maarit Jordan-Valtonen maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p. 044 555 0482 Retki toteutuu kun vähintään 20 osallistujaa, seuraa tapahtuman sisällön päivittymistä www. mhy.fi/etela-savo/tapahtumat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Perustamistoimitus on vireillä maanmittauslaitoksessa- Juva mukaan ehtii vielä! Hirvensalmi Joutsa Mikkeli Pertunmaa Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten Rantasalmi Sulkava Puumala Enonkoski Savonlinna päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Perustamissopimus ja hakemus toimituksesta jätettiin lokakuussa maanmittauslaitokselle. Tämän talven aikana mukaan lähtevät tilat voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on jatkossakin avoin kaikille halukkaille, joilla on kiinnostusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Etelä-Savon osaksi. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p. 0400 256 146 Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p. 044 742 2353 METSÄTILA SUJUVASTI SEURAAVAAN SUKUPOLVEEN! Sukupolvenvaihdos tapahtuu sujuvasti, kun annat ammattilaisten auttaa. Metsänhoitoyhdistyksissä on pitkä kokemus erilaisten metsätilojen sukupolvenvaihdoksista. Käytä kokemus hyväksesi ja keskustellaan yhdessä eri vaihtoehdoista! Metsävarallisuuden asiantuntija Kartoita vaihtoehdot! STARTTIPALAVERI 300 jäsenille Ilman jäsenyyttä 400 Hinta sisältää: Henkilökohtainen asiantuntijapalvelu (2 h) Osapuolten toiveiden ja tarpeiden kartoitus Eri vaihtoehtojen veroseuraamukset Kustannusarvio metsätilan sukupolven- vaihdoksen avustamisesta ja hoitamisesta Varmista sukupolvenvaihdoksen onnistuminen! SUKUPOLVENVAIHDOS Alustava kustannusarvio starttipalaverissa Metsätilan arvonmääritys Verotus- ja rahoitussuunnitelma Asiakirjojen laadinta Kaupanvahvistus ymv. toimenpiteet Kysylisää omastaosuuspankistasitaikatsolisätietoja osoitteestaop.fi/metsa. Jäsenenä varmistat edullisemmat hinnat! ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Aloita sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ajoissa. Ota yhteyttä ja sovitaan Starttipalaveri! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

24 Jäätävä urakka Sulkavalla Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon metsäasiantuntija Eija Koistinen oli tehnyt kaksi tavallisesta poikkeavaa leimikkoa. Molemmissa oli kuljetuksen kannalta pieniä haasteita. Kohteet olivat nimittäin sisävesijärvien saarissa, joten niiden korjuun mahdollistaisi ainoastaan jäätie. Lähivuosien talvet eivät ole olleet jääteiden tekijöille kovinkaan suotuisia. Ensimmäiset kunnon pakkaset ovat tulleet joulukuun lopulla tai vasta tammikuussa, jos ovat edes tulleet. Vesisateet ovat nykytalvina aivan normaaleja kesken kovimman talven. Kuukausien pakkastalvet alkavat olla jo myyttisiä legendoja. Ajatus jäätien tekemisestä lähti vuodenvaihteen kovien pakkasten myötä. Joulukuun lopussa oli hyvä jakso kovaa pakkasta, mikä jäädytti järvien jäälle vahvan jääpeitteen. Useampana talvena on järvien jäätymisen yhteydessä satanut lunta, mikä on eristänyt ja hidastanut jäätymistä sekä heikentänyt jään kovuutta. Tänä vuonna pohjat jäätielle olivat luonnon puolesta hyvät. Nyt tai ei koskaan oli Eijan ajatus jäädytysurakasta. Toinen kohteista sijaitsi Partalansaaressa Suomen suurimman saaressa sijaitsevan järven Kulkemuksen sisällä ja toinen oli Siikajärvellä Ruottilassa. Molempien jääteiden jäädytysmatka oli noin 160 metriä. Eijalla tai muillakaan Sulkavan tiimin jäsenillä ei ollut aikaisempaa kokemusta jäätien teosta, joten tietoa haettiin netistä, kirjallisuudesta ja jäädytystä tehneiltä konkareilta. Neuvoja sai vanhoilta jäätien tekijöiltä hyvin, mutta niissä oli jonkin verran ristiriitoja. Kun tarpeellinen tieto jäädytyksestä oli kasattu ja leimikoille löydetty ostaja, oli käytävä sanoista tekoihin. Ennen jäädytystä molemmille jääteille tehtiin jäädytyspäiväkirja, jota jäädyttäjät päivittäin täyttivät. Jäädytyspäiväkirjasta piti ilmetä mm. jään paksuus, päivän alin ja ylin lämpötila sekä jäädytyskerrat ja kerralla nostettu veden määrä. Tavoitteena oli saada 75 cm teräsjäätä. Molempien kohteiden jäädytys alkoi lumen aurauksella aluksi mönkijällä ja sitten traktorilla. Jäädytettävää alaa aurattiin 20 Ari Ruottinen ajoi hakkuukoneen maaliskuun toisena maanantaina pois toisestakin saaresta. metrin leveydeltä ja laidoille tehtiin lumesta kaulukset veden pitämiseksi jäädytettävällä alalla. Aluksi vesi meinasi karata kauluksien läpi, mutta kauluksien jäädyttyä kunnolla vesi pysyi melko hyvin tarkoitetulla alueella. Jäätien reunat merkattiin kepein ja kuitunauhoin. Haasteita jäätien teossa oli paljon. Helmikuun vesisateet ja leudot ilmat meinasivat tuhota koko projektin, mutta kaikeksi onneksi helmikuun loppu ja maaliskuun alku tarjosivat hyvät yli kymmenen asteen yöpakkaset, joilla jäätiet saatiin viimeisteltyä. Helmikuun kahden viikon leudon sään pelättiin heikentäneen jäätä ratkaisevasti, mutta yllätys oli positiivinen, kun jään paksuus ei ollut ohentunut leudon kauden aikana kuin parilla sentillä. Jäädytystä varten Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolle hankittiin polttomoottoripumppu, mikä nostaa yhden kuution vettä minuutissa. Toisella jäädytyskohteella käytössä oli lähinnä traktorin perässä oleva traktoripumppu, joka oli alussa jopa liian tehokas veden nostamisessa. Jäädytys hoidettiin paikallisten Hannu Kaipaisen ja Ville Ruottisen voimin. Vettä nostettiin jäälle yli kahdenkymmenen asteen pakkasella 2-3cm kerralla kerran tai joskus jopa kahdesti päivässä. Alle 20 asteen pakkasilla vettä nostettiin noin 2 cm. Vettä nostettaessa piti säätiedotuksia seurata tiiviisti lumisateiden varalta. Lumisade pilaa tuoreen jäädytyksen sekoittumalla veteen ja eristämällä pakkasen purevuutta jäähän. Omat haasteensa hankkeille toivat myös mökkiteiden heikot kääntöpaikat, tieoikeudet ja varastopaikat, mutta näistä haasteista selvittiin hyvin. Saarien leimikoista havutukit myytiin pystykaupalla Versowood Oy:lle, vanerit Koskitukki Oy:lle ja muu puutavara metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluna. Saarihakkuiden puusta metsänomistaja saa lähes saman kantohinnan kuin mantereelta hakatusta puustakin, mutta muut kulut pienentävät lopputulosta. Helmikuun lopulla jäätä oli saatu tarvittavat 75 cm joten oli aika laittaa jäätie töihin. Ennen hakkuita suoritettiin Eijan, Hannun ja Ruottisen Arin toimesta virallinen jäänmittaus, jonka jälkeen Versowoodin urakoitsija Veljekset Ruottinen Ky:n 23 tonnin painoinen Ponsse Ergo eteni hitaasti, mutta varmasti Arin ohjauksessa saareen. Metsäkuljetuksen suorittivat samat miehet kuin jäädytyksen, joten jään kestävyys oli metsäkuljetuksessa vahva. Metsäkuljetus tapahtui metsävarusteisilla traktoreilla, joiden paino kuorman kanssa oli noin 15 tonnia. Metsäkuljetus Kolmenkymmenen asteen pakkasilla jäädytys oli kylmää touhua. päätettiin tehdä pienemmällä kalustolla, koska alusta asti näytti siltä, ettei jäästä saada riittävän paksua metsätraktorille. Maaliskuisena lauantaina Siikajärven saaressa kävi melkoinen kuhina. Hakkuuta oli saapunut seuraamaan metsänomistajat ja joukko kyläläisiä. Paikalla oli yhtä aikaa lähes kaikki hankkeeseen jollakin tavalla osallistuneet henkilöt. Lämpimässä lauantaiiltapäivässä maistui makkara ja Eija Koistinen nokipannukahvit pullan kera. Sisävesien saarissa on puuta hakattu jo vuosikymmenien ajan, mutta talvet eivät ole enää kuten ennen. Puun tarpeen lisääntyessä ei saarissa olevaa puuvarantoa pidä kuitenkaan unohtaa vuosikymmeniksi. Vaikka jäätien tekeminen on melkoinen urakka fyysisesti sekä henkisesti, ei se kuitenkaan mahdoton tehtävä sopivana talvena ole. Pauli Kaipainen Eija Koistinen Hannu Kaipainen ja Ville Ruottinen ajoivat kahdessa vuorossa puita saarista. Lähes 97 vuotias Ulla Ruottinen oli saapunut tyttärensä Hannan kanssa katsomaan hakkuiden etenemistä Siikajärven saaressa. Hakkuukoneenkuljettaja Mika Auvisen poika Aatu, oli saapunut seuraamaan isänsä työn jälkeä. Aatu löysi saaresta hyvän havupedin päiväunia varten.

25 Miljoonan metsähehtaarin mahdollisuus Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta. Sen reilusta 1,2 miljoonasta metsähehtaarista on sertifioitavissa luomukeruualueiksi yli miljoona hehtaaria. Tämä on mahdollista muuttamatta nykyisiä hoitokäytäntöjä, sillä metsissämme käytetään hyvin vähän luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia. Puun rinnalle keruutuotteet - luomuna Keruutuotteet marjat, sienet, yrtit ja muut voivat kotitarvekäytön lisäksi olla metsänomistajan tulonlähde. Puun ja keruutuotteiden tuotanto eivät sulje toisiaan pois. Keruutuotteilla voi tehdä tiliä vuosittain, ja luomuna tili voi kasvaa. Luomusertifioinnilla voimme osoittaa muille sen, mikä meille on itsestään selvyys: metsämme ovat puhtaita ja raaka-aineemme aitoja. Luonnonmarjamme tunnetaan jo maailmalla, mutta myös esimerkiksi mahlan, pakurin ja pihkan kysyntä luomuna kasvaa. Enemmän etua kuin rajoitteita Luomusertifiointi ei rajoita metsänhoitoa, mutta tietyt käsittelyt rajaavat käsitellyn alueen pois luomukeruualueesta kolmen vuoden määräajaksi. Tällaisia ovat juurikäävän torjunta urealla, kemialliset torjunta-aineet ja tietyt lannoitteet. Sallittua on luomuhyväksyttyjen lannoitteiden käyttö: tuhka- ja hivenlannoitteita, kuten booria, voi käyttää. Juurikäävän torjunnassa voi käyttää biologista harmaaorvakkaa. Luomu on laadun tae ja ohjeistaa kestävään keruuseen. Luomupinta-alan kasvu on imagoetu myös matkailusektorille ja koko maakunnalle. Miten mukaan? Keruualueita haetaan mukaan luomuvalvontaan alueiden sijaintikunnan ELY-keskuksesta. Metsänomistaja voi itse hakeutua luomuvalvontaan, tai sen voi tehdä selvittäjä, joka voi liittää monen maanomistajan alueet tai vaikka koko maakunnan kerralla. Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä Luomumetsistä moneksi -hanke. Sitä toteuttavat Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa. Hankkeessa tiedotetaan keruualueiden luomusertifioinnista ja metsien monikäytöstä, sekä kehitetään Etelä-Savoon sopivaa toimintamallia luomukeruualueiden sertifiointiin ja ylläpitoon. Lisätietoja: Birgitta Partanen, HY/Ruralia, birgitta.partanen@helsinki.fi Antti Heikkilä, Suomen metsäkeskus, antti.heikkilä@metsakeskus.fi Luomukeruuasia on esillä Mikkelin tiedepäivien METSÄILLASSA 13.4.2016 klo 16 18 Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella, Ravintola Dexissä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan aiheesta! ASETU EHDOLLE! Metsänhoitoyhdistysten VALTUUSTO- VAALIT 4. 25.11.2016 Metsänomistaja, asetu ehdolle! Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palveluvalikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä. Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta www.mhy.fi.

26 Metsätalouden vesiensuojelun tehostamista biosuodattimilla Turvemaiden puuston tuotto-odotusten toteutuminen edellyttää hakkuiden ja kunnostusojitusten tekemistä ajallaan. Metsätaloudessa onkin jatkuvasti tarvetta kehittää entistä tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä, erityisesti turvemaille kohdistuvilla kunnostusojituskohteilla. Kalle Karosto Laboratoriossa ja maastossa Perinteisillä vesiensuojelumenetelmillä, kuten laskeutusaltailla, on vaikea täysin estää kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin. On mahdollista, että erityyppisillä suodattimilla vesiensuojelu tehostuisi. Ensin biosuodinmateriaalivaihtoehtojen soveltuvuutta on testattu metsäbiomassan varastoalueiden ja metsäojitusalueiden valumavesien käsittelyyn laboratoriomittakaavassa. Materiaaleina on testattu mm. biohiiltä ja tuhkaa. Lisäksi on testattu orgaanisten materiaalien kuten lehtipuuhakkeen ja rahkasammalen toimivuutta suodattajana. Laboratoriomittakaavan testauksien aikana selvitetään eri tuotevaihtoehtojen teknistä toimivuutta (rakenteen kestävyys) sekä puhdistustehoa. Seuraavassa vaiheessa biosuotimia pilotoidaan käytännön metsätalouden vesiensuojelukohteissa. Viime vuoden aikana on perustettu kolme pilottikohdetta maastoon, jotka sijaitsevat kunnostusojituskohteen vesiensuojelurakenteissa sekä metsäbiomassan varastointialueella. Kokeiden aikana seurataan mm. tuotteiden kestävyyttä ja toimivuutta sekä teknisiä ominaisuuksia. Maastokohteet Elokuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana rakennettiin kolme biosuodatinta. Kaksi kunnostusojituskohteille, Juvan Paatelaan ja Pakinmaalle. Suodattimet asennettiin keväällä ja kesällä 2015 kunnostusojitetuille metsäojitusalueille. Suodattavina materiaaleina käytettiin lehtipuuhaketta(1.suodatin) ja biohiiltä (1. ja 2.suodatin). Marraskuussa 2015 rakennettiin vielä yksi Ennakkotietoa kesätapahtumastamme Metsänomistajien kesämetsäpäivä Metsäpäivän ohjelmassa mm: Esitelmiä mm. Sahatavaramarkkinoiden näkymät Toimitusjohtaja Kai Merivuori, Suomen Sahat Maankäyttö-, rakennus ja lunastuslain muutokset Lakimies Leena Penttinen, MTK Opastettuja kierroksia bussilla Puulajipuistoon Fin Forelian taimet esittelyssä Tutustu metsäkoneisiin ja muuhun kalustoon Lapsille omaa ohjelmaa Voit tutustua Luston näyttelyihin edullisesti Yhteistyökumppanien tuotteet ja palvelut esittelyssä Pe 1.7.2016 Punkaharju, Lusto Seuraa tapahtuman sisällön päivittymistä www.mhy.fi/etela-savo/tapahtumat Ennakkoilmoittautuminen 23.6. mennessä maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai 044 555 0482 Tervetuloa! Biohiilisuodatin metsäojassa. Juva, Pakinmaa. Leena Penttinen Bussikuljetus reittiä Kuortti - Mikkeli - Juva - Savonlinna - Lusto Kuljetus 10e/8e/5e, varaa paikkasi kuljetukseen hyvissä ajoin! Tukkilaisnäytöksiä Kai Merivuori biohiilisuodatin bioenergiaterminaalin laskeutusaltaan purkuojaan. Suodattimen rakenne erosi edellisistä siten, että suodatin oli edeltäjiään huomattavasti pidempi. Tällä pyrittiin lisäämään veden viipymää suodattavassa materiaalissa, biohiilessä. Suodattimien toimintaa maastossa seurataan viikoittain, tuoden vesinäytteet suovedestä laboratorioon tutkittaviksi sekä havainnoiden rakenteiden kuntoa ja materiaalien toimintakykyä. Tulokset Kokeiden tuloksena saadaan tietoa biosuodinmateriaalien toimivuudesta. Testauksen yhteydessä arvioidaan muun muassa biosuotimen materiaalikestävyys, käyttöikä, kierrätettävyys, huollon tarve, logistiikka ja erillisen huoltopalvelun tarve. Mikkelin ammattikorkeakoululla toteutettavassa Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla (Vetu)-hankkeessa tavoitteena on kehittää metsätalouden vesiensuojeluun suodattimia, jotka vähentävät kiintoaine- ja ravinnekuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Mikkelin ammattikorkeakoulu toteuttaa hanketta yhdessä Tapio Oy:n kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, RPK Hiili Oy ja Vapo Oy. ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo Kirjoittajat: Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö Mamk Samuli Joensuu, vesiensuojelun asiantuntija Tapio Oy Kalle Karosto, projektipäällikkö Mamk

27 Metsäkoneen kopista koulun penkille Puiden kaataminen vaihtui oppimiseen. Miika Ylikoski aloitti opiskelun metsätalousinsinööriksi viime syksyllä. Kyllähän konehommat edelleen ovat ihan parasta mitä voi olla. Seuraava lähtö hakkuille onkin huomenna sanoo Miika Ylikoski, 21. Ylikoski ehti tehdä töitä vuoden päivät, ennen kun hän päätti lähteä opiskelemaan metsätalousinsinööriksi. Mutta mikä sai nuoren miehen lähtemään syventämään osaamistaan Mikkelin ammattikorkeakouluun? Kutina jatko-opiskeluista oli pyörinyt Ylikosken päässä työnteon ohessa. Lopulta hän päätti laittaa hakupaperit vetämään. Päädyin opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Mikkeliin, koska se sattui olemaan ensimmäisenä vaihtoehtona hakulomakkeessa ja täällä sitä nyt ollaan. Ylikoski tuumaa. Viihtyisä opiskeluympäristö Nivalasta lähtöisin oleva Kutsu Metsäpäivään Helsinkiin Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon järjestämään metsäpäivään lauantaina 16.4.2016 klo 11.30 14.15. Paikka Klo 11.30 Miika Ylikoski tuumailee tulevan työmaan äärellä. SOKOS HOTELLI PRESIDENTTI Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Kahvitarjoilu Miika Ylikoski Ylikoski on tähän asti nauttinut metsätalousinsinööriopinnoista. Opiskelukaverit ovat osoittautuneet mukaviksi ja opettajillakin on hyvä asenne. Ainoa opintoihin liittyvä toive Miikalla on se, että käytännön opetusta voisi olla vielä enemmän. Ylikoski kävi metsäkoneenkuljettajan opinnot Taivalkosken ammattikoulussa. Siellä hän koki käytännön kautta oppimisen erittäin hyväksi oppimistavaksi. Opiskelusta jäi käteen vahva perusosaaminen. Metsäkoneen kuljettajan tutkinnosta huolimatta Ylikoski on oppinut paljon uutta jo tässä vaiheessa. Ammattikorkeakoulusta olen saanut paljon vastauksia kysymyksiin, että miksi jokin asia tehdään juuri tietyllä tavalla. Esimerkiksi tarkempi ymmärrys tehtaiden mitta- ja laatuvaatimuksista on avannut näkemyksiä. Tulevaisuus näyttää valoisalta Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä hieman auki Ylikoskella. Siitä huolimatta hän pitää metsätalouden tulevaisuutta hy-vänä. Töitä tulee varmasti riittämään, siitä ei ole puhettakaan. Metsäalalta kuuluu koko ajan hyviä uutisia suurten investointien merkeissä ja homma kehittyy hurjaa vauhtia. Alalle vapautuu koko ajan lisää työpaikkoja eläköitymisen johdosta ja uusia tekijöitä ei ehdi tilalle samaa vauhtia. Ylikoski summaa. Joka tapauksessa Miika on päättänyt työllistyä puunhankinnan puolelle, asiakaslähtöiseen työhön, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Korjuuesimiehen tehtävät tai vastaava rooli kuulostaa houkuttelevalta. Yrittäminen on hyvä vaihtoehto Liityn metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry:n jäseneksi Liityn jäseneksi Metsäkonetöiden yhdistäminen toimihenkilötehtäviin on myös mahdollista. Ylikoski ei pidä mahdottomana toimimista metsätoimihenkilönä esimerkiksi metsäkoneyrityksessä. Ottaen huomioon sen, että konehommat maistuvat hänelle edelleen, tämä voisi olla hyvä ratkaisu. Miika Ylikoski on mukana vasta perustetussa metsäopiskelijoiden Osuuskunta Tammessa. Ihan mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan ja tutustumaan yritystoimintaan. Minulla on kova halu oppia uutta yritystoiminnasta ja asiakastyöstä. En pidä mahdottomana sitä, että perustaisin oman yrityksen tulevaisuudessa. Yksin Yhdessä puolison kanssa Yhtymänä tai kuolinpesänä Yhtymä/kuolinpesä on jo jäsen, liityn yhteisomistajajäseneksi En omista metsää, liityn kannatusjäseneksi Matti Ervasti metsätalousinsinööriopiskelija Johanna Jalkanen lehtori Mikkelin ammattikorkeakoulu # Klo 12.00 Tilaisuuden avaus Nimi (jäseneksi liittyvä henkilö tai asiainhoitaja) Henkilön kotikunta klo 14.15 Metsärahojen sijoittaminen Myyntipäällikkö Oona Paasolainen, LähiTapiola Puukauppakatsaus Tukin katkonnan vaikutus puukaupan lopputulokseen Uusi palvelu: Mhy-jäsenen palvelusopimus Johtaja Petri Pajunen, mhy Etelä-Savo Oma metsä osaksi uutta Etelä-Savon yhteismetsää? Asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen, mhy Etelä-Savo Metsäpalveluiden ajankohtaiskatsaus Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija Tuotepalkintojen arvonta Metsäpäivän päätös Arvomme kaikkien tilaisuuteen osallistuneiden kesken tuotepalkintoja! Pyydämme ystävällisesti ennakkoilmoittautumista tilaisuuteen 6.4.2016 mennessä www.mhy.fi/etela-savo/tapahtumat/metsapaiva-helsinki p. 044 555 0482 tai maarit.jordan-valtonen@mhy.fi Y-tunnus tai syntymäaika Yhtymän/kuolinpesän/yhteismetsän nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite 1. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 2. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 3. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 4. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 5. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala Paikka ja aika Allekirjoitus/allekirjoitukset Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän

28 Metsä tutummaksi koululaisille Metsänhoitoyhdistys EteläSavo järjestää vuosittain runsaasti metsänomistajatilaisuuksia. Osa tapahtumista on koulutustilaisuuksia, tapahtumissamme tiedotetaan ajankohtaisista ja uusista metsäasioista, viihdytään yhdessä metsätapahtumissa sekä tehdään metsää ja metsäalaa tutummaksi koululaisille. Syksyllä 2015 järjestimme yhteistyössä 4H-kerhon ja Metsäsäätiön kanssa koululaisten metsäpäivät Kerimäellä ja Punkaharjulla sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa Mikkelin Otavassa. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat Jukka Tuomaala ja Joni Kuikka kirjoittivat jutun mukavasta metsäisestä teemapäivästä Mikkelin Otavassa sekä Kerimäen ja Punkaharjun koululaisten metsäpäivistä tunnelmia valokuvin ja kuvatekstein. Mikkelin ammattikorkeakoulu järjesti yhdessä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kanssa 24.9.2015 metsäisen teemapäivän Mikkelin Otavassa. Osallistujina olivat Otavan alakoulun innokkaat kuudesluokkalaiset opettajineen. Olosuhteet olivat säänkin puolesta hyvät, koko päivä oli aurinkoinen ja poutainen. Päivän aikana oppilaat osallistuivat aluksi neljälle rastille. Rastien aiheet olivat taimenistutus, taimikonhoito, harvennushakkuu sekä päätehakkuu. Taimenistutusrastilla oppilaille kerrottiin metsän uudistamisesta istuttamalla ja jokainen heistä pääsi istuttamaan kuusen taimen - innokkaimmat halusivat istuttaa kaksikin taimea ja kovasti kiinnosti, minkä ajan kuluttua puu on iso. Taimikonhoitorastilla perehdyttiin taimikonhoidon oikeaan ajankohtaan sekä työn periaatteisiin ja taimikonhoidon tärkeyteen. Harvennushakkuurastilla oppilaat pääsivät itse määrittämään mm. puuston pohjapinta-alaa relaskoopilla sekä heille kerrottiin harvennuksen tarkoituksesta ja eri harvennustavoista. Päätehakkuurastilla arvioitiin puuston määrää sekä hyvän metsänhoidon suositusten mukaista uudistamiskypsyyttä. Siinä oppilaat pääsivät tekemään elävään puuhun reiän ihan luvan kanssa ikäkairalla. Rastien jälkeen vuorossa oli evästauko, jossa nautittiin sämpylät ja tripit. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumaan metsänhoitoyhdistyksen metsurin työhön. Metsuri teki taimikonhoitoa raivaussahalla. Oppilaat katselivat kiinnostuneina, jonka jälkeen he saivat esittää metsurille kysymyksiä. Seuraavana oli vuorossa makkaranpaistoa kodassa, jonka ohessa oppilaille jaettiin tietovisakortit. Niissä oli kysymyksiä päivän aikana kerrotuista asioista. Muutamilla oppilailla oli jo ennestään hieman tietoa metsäasioista, mutta kaikki olivat seuranneet opetusta tarkoin. Tästä kertoivat hyvät tulokset tietovisassa. Oppilailta kysyttäessä muutama heistä kertoi suunnitelleensa hakeutuvan metsäalalle ajastaan. Muutamaa heistä kiinnosti myös taimenistutus ja taimikonhoito kesätyönä. Se on positiivinen asia, sillä näitä töitä Suomen metsissä riittäisi. Kaiken kaikkiaan Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Info: 51900 Tunnus 5011087 00003 Vastauslähetys Mikkelissä Otavan koulun oppilaat kuuntelivat mielenkiinnolla kun metsuri kertoi työskentelystään ja mitä kaikkea hänen monipuolinen työnsä sisältää. Harvennushakkuulla Kerimäen koulun oppilaat saivat nähdä moton ja ajokoneen työssään, kysellä kuskeilta ja käydä koneen kopissa. päivä oli onnistunut ja kaikille osallistujille hyödyllinen! Mikkelin ammattikorkeakoulun puolelta tapahtumaa oli järjestämässä kolmannen vuosikurssin metsätalousinsinööriopiskelijat Jukka Tuomaala, Joni Kuikka, Niko Falck ja Petra Kumpulainen. Metsänhoitoyhdistyksestä paikalla oli metsäasiantuntija Taina Kekkonen. Hän on muutama vuosi sitten valmistunut metsätalousinsinööriksi samasta koulusta, joskin opetus tapahtui silloin Pieksämäen Nikkarilassa nykyisen Mikkelin vanhan kasarmialueen sijaan. Kirjoittajat: Jukka Tuomaala ja Joni Kuikka Punkaharjun koululaisten metsäpäivässä pienryhmissä kuulimme Metsänhoitoyhdistyksen työnkuvista ja koulutuspaikoista, tunnistimme puulajeja, tutustuimme metsurin toimenkuvaan ja työtehtäviin sekä pääsimme mittaamaan puustoa metsäasiantuntijan ja metsäsuunnittelijan opastuksella. Nautimme lopuksi mehua ja keksejä. Taita tästä Kerimäen koululaisten metsäpäivässä oppilaat olivat innokkaana istuttamassa kuusentaimia, istutus sujui huolellisesti ja hyvin. Putkella istuttaminen oli kuu- Kerimäen koululaisten metsäpäivässä tehtäviä tehtiin pienryhmissä ja maastoon tutustuttiin huolella. lemma mieluisampaa kuin kuokalla.

29 Nimityksiä Saimi Ritvanen Olen Saimi Ritvanen ja aloitin helmikuun lopulla työskentelyn metsäsuunnittelijana metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Teen metsäsuunnitelmia pääasiassa Mikkelin ja Anttolan alueella ja toimipisteeni on Mikkelin toimisto. Olen valmistunut Mikkelin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys on minulle jo ennestään tuttu työympäristö. Olen ollut työharjoittelussa aiemmin yhdistyksellä, pääasiassa Pertunmaan ja Hirvensalmen alueilla. On ollut mukava palata takaisin tähän tuttuun porukkaan. Kotoisin olen Vesannolta Pohjois-Savon puolelta, mutta koulun perässä olen ajautunut tänne Etelä-Savoon. Ensimmäisen opiskeluvuoteni ehdin olla Pieksämäellä Nikkarilassa, kunnes muutimme koko koulun voimin tänne Mikkeliin. Tämä on mukava kaupunki ja olen viihtynyt täällä hyvin. Vapaa-aikani olen aina kuluttanut pääasiassa koirien kanssa ja niihin liittyvässä harrastustoiminnassa. Olen maalta kotoisin, joten luonnossa liikkuminen ja metsästyskoirat ovat olleet lapsesta saakka lähellä sydäntä. Nykyään omistan Jackrusselinterrierin, joka on niin energinen kaveri, ettei sen kanssa käy koskaan aika pitkäksi. Toivottavasti pääsen pian tutustumaan teihin metsänomistajiin. Soitellaan ja tavataan! Saimi Ritvanen Suomen parhaat taimet Vapaa-aika kuluu mukavasti Väiski-koiran kanssa. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! www.finforelia.fi Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä Oy Agrame Ab www.agrame.fi TAPIO SILVA Oy puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi

30 Torstaina 25.2 järjestimme metsätyönäytöksen Mikkelin Häppälässä, aiheena oli koivikon päätehakkuu ja puun katkonta. Aihe ja näytös kiinnosti. Näytös sujui todella hyvin ja porukkaa oli juuri sopivasti, niin että parkkipaikat saatiin juuri ja juuri riittämään. Näytöstä oli seuraamassa 80 henkilöä. Myös Yle vieraili paikalla...pääsimme ihan Ylen alueuutisiin, jossa haastateltiin Teittisen Aria. Järjestimme yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa Metsään ABC-päivän la 16.1.2015 hotelli Cumuluksessa Mikkelissä. Metsään ABC päivä oli suunniteltu erityisesti uusille metsänomistajille. Päivän aikana tutustuttiin metsänomistamisen arkeen ja metsätietojen hyödyntämiseen yhdessä muiden tuoreiden metsänomistajien kanssa. Tarvetta oli selkeästi tällä tapahtumalle, osallistujia oli reilu 70 henkilöä ja kaikki olivat erittäin aktiivisesti mukana. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjesti yhteensä 13 metsäverokoulutustilaisuutta. Osa metsäverokoulutuksista järjestettiin mhy Etelä-Savon toimistoilla, kuva Punkaharjulla järjestetystä metsäveroillasta 29. tammikuuta. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää kevään aikana yhteensä kymmenen Metsäiltaa/ Metsäpäivää. Mikkelin Metsäillassa 9.3. Yliopistokeskuksen auditoriossa oli paikalla n. 70 hlöä. Kuvassa menossa palkinnon arvonta tilaisuuden päätteeksi (2 pipoa). Esitelmöitsijöinä toimi Reijo Särkkä Op Suur-Savosta, Aija Rahikainen Kestävän Metsätalouden Yhdistyksestä (KMY) ja Petri Pajunen mhy Etelä-Savosta. Illan isäntänä toimi Vesa Väänänen. Punkaharjun Metsäiltaa vietimme mhy Etelä-Savon toimistolla 17.3. Tilaisuudessa oli paikalla yhteensä 21 henkilöä. Kuulimme esityksiä Punkaharju-Savonlinna tiimin Aki Parkkiselta ja Markku Luostariselta, asiakkuuspäällikkö Harri Huupposelta sekä metsäsuunnittelija Aapo Manniselta. Erityisesti keskustelua metsänomistajien kesken herätti tukin katkonnan merkitys. Kiitos Metsäiltaan osallistuneille. Usealla paikkakunnalla opiskeltiin metsäveroasioita paikallisissa valtuustosaleissa. Kuva Hirvensalmella järjestetystä metsäveropäivästä 4. helmikuuta. Savonlinnassa metsäveroasioita kuulimme Opetusravintola Paviljongin auditoriossa ja Mikkelin metsäverokoulutus järjestettiin loppuunmyydyssä Mikpoli-salissa. Jokaisen metsäverokoulutuksen jälkeen oli varattu reilusti aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Erittäin hyvää ja runsasta keskustelua tulikin. Kiitos kaikille metsäverokoulutuksiin osallistuneille! Korholan Lomapesässä järjestettiin 20.2 koko perheen Talvisavotta tapahtuma. Korholassa oli esillä savottatyyliä 50-luvulta tähän päivään. Tutustuimme kuinka ennen vanhaan tehtiin savottaa, näimme vanhoja työtapoja, vanhoja metsätyöesineitä ja koneita. Metsänhoitoyhdistys EteläSavo oli tapahtumassa mukana ja järjesti mm. sahan huoltopisteen ja pääsimme kokeilemaan kuinka puita katkottiin justeerilla. Talvisavotta tapahtumassa oli todella paljon nähtävää ja koettavaa, ohessa muutamia kuvia mukavasta koko perheen tapahtumasta.

31 METSÄTAPAHTUMIA Pe 1.4. klo 12-15 Metsäpäivä Savonranta, Kokkolahdenkota To 7.4. klo 13 alkaen Metsätapahtuma koko perheelle, Rantasalmi Rouhialan kartano Avoin Metsätapahtuma kaikille, ei ennakkoilmoittautumista To 7.4. klo 18-20 Metsäilta Savonlinna, Tanhuvaaran urheiluopisto Ke 13.4. klo 17.30-20 Metsäilta Kerimäki, kylätalo Nousula (Silvola) To 14.4. klo 13-17 Tupapäivä, Veljespirtti, Kuortti La 16.4. klo 11.30-14 Metsäpäivä Helsingissä, Sokos Hotelli Presidentti (katso erillinen ilmoitus) Pe 13.5. Metsänuudistamisen metsäpäivä ja metsätyönäytös Mikkeli (ei ilmoittautumista) Pe 13.5. Metsänuudistamisen metsäpäivä ja Bräcken maanmuokkausnäytös Savonlinna, Kulennoinen (ei ilmoittautumista) Ke 15.6. Naisten kesäretki, lähtö Mikkelistä (katso erillinen ilmoitus) To 16.6. Naisten kesäretki, Linnansaari ja Oravi (katso erillinen ilmoitus) Pe 17.6 Tanssit Joutsan maapirtillä (ei ennakkoilmoittautumista, katso erillinen ilmoitus) Metsätapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen viikko ennen tapahtumaa ellei toisin mainita: Helsinki, Kerimäki, Savonlinna, Savonranta sekä Naisten kesäretki Linnansaari- Oravi, Maarit Jordan-Valtonen: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p. 044 555 0482 Kuortti ja Naisten kesäretki Mikkeli, Kirsi Himanen: kirsi.himanen@mhy.fi tai p. 0440 360 084 Mhy Etelä-Savon jäsenet Metsäiltoihin veloituksetta (ei jäsenet 20e/hlö +alv 24%) LISÄTIEDOT JA PÄIVITETTY SISÄLTÖ TAPAHTUMISTA: www.mhy.fi/etela-savo/tapahtumat ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo KOULUTUSTA La 14.5. klo 9.30-15.00 Raivaussahapäivä Sulkavalla La 11.6. klo 9.30-15.00 Raivaussahapäivä Kerimäellä Koulutuksen sisältö: Sahahuollon perusteet, terän kunnostus sekä raivaussahan käytön ja taimikonhoidon perusteet Oma saha ja turvavarustus mukaan (vähintään metsurinkypärä ja maastoon sopivat kengät). Maastossa tarjolla kahvit ja pientä evästä Kurssimaksu mhy Etelä-Savon jäsenelle 15e/hlö + alv 24% (ei jäsenet 45e/hlö + alv 24%) Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: Maarit Jordan-Valtonen maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p. 044 555 0482 Pe 3.6. Raivaussahauksen perusteet Mikkeli, Salosaari Koulutuksen sisältö: Sahahuollon perusteet ja säädöt, ruokailu Pe 10.6. Taimikonhoito raivaussahalla Mikkeli, Salosaari Koulutuksen sisältö: Taimikonhoidon perusteet ja työskentelytekniikat, ruokailu Kurssimaksu mhy Etelä-Savon jäsenelle 50e/hlö + alv 24% (ei jäsenet 75e/hlö +alv 24%) Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: Kirsi Himanen kirsi.himanen@mhy.fi tai p. 0440 360 084 To 30.6. 12.30-16.00 Visakoivun leikkauskoulutus Koulutuksen sisältö: Opastus maastokohteella Tarjolla kahvia tai mehua ja pullaa Kokoontuminen klo 12.30 mhy Etelä-Savon toimistolla Mikkelissä, Savilahdenkatu 32, 50100 Mikkeli Kurssimaksu mhy Etelä-Savon jäsenelle 20e/hlö + alv 24% (ei jäsenet 40e/hlö +alv 24%) Ennakkoilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen: Kirsi Himanen kirsi.himanen@mhy.fi tai p. 0440 360 084 Lisätiedot ja kurssien päivitetty sisältö: www.mhy.fi/etela-savo/tapahtumat Metsänomistaja tanssit Joutsan Maapirtillä pe 17.6.2016 ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Tilaisuuden ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Petri Pajunen Johtaja, mhy Etelä-Savo Metsäpolitiikan ajankohtaiskatsaus Jari Leppä Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj 19.00 Kakkukahvitarjoilu ja makkaranpaistoa 19.30 Kinojake yhtye alkaa soittaa Jari Leppä Tervetuloa! Husqvarna tuote- esittely FinForelian taimet esittelyssä ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie 5 51900 Juva etelasavo@mhy.fi www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

32 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen kiinteistönvälitys ja omistusjärjestelyt Tonttipuiden kaato Luonnonhoitopalvelut Rajalinjojen GPS-paikannuspalvelu Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien välitys ja istutuspalvelut Taimikonperkaus Metsäsuunnitelmien ja metsäarvioiden laadinta Metsäsuunnitelmien päivitys Metsänomistajien koulutus Kunnostusojitus Nuorten metsäosaamisen edistäminen