MÄÄRITELMÄT, PELIALUE JA PELIVÄLINEET...

UPPOPALLON KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT Kuvaus Uppopallo on urheilulaji, jota pelataan veden pinnalla ja pinnan alla uima-altaassa kuuden pelaajan joukkuein. Varusteina toimivat sukelluksen perusvälineet eli maski, snorkkeli ja räpylät. Pelin tarkoituksena on sijoittaa uppoava pallo vastajoukkueen maalin. Maalit on sijoitettu kumpaankin päätyyn altaan pohjalle. SÄÄNNÖT 1 MÄÄRITELMÄT, PELIALUE JA PELIVÄLINEET... 7 1.1 MÄÄRITELMÄT... 7 1.1.1 Ottelu... 7 1.1.2 Peli... 7 1.1.3 Kokonaispeliaika... 7 1.1.4 Varsinainen peliaika... 7 1.1.5 Rangaistuspallokilpailu... 7 1.1.6 Maatuomari... 7 1.1.7 Vesituomari... 8 1.1.8 Päätuomari... 8 1.1.9 Jury... 8 1.1.10 Ottelupöytäkirjapöytä... 8 1.1.11 Joukkueenjohtaja... 8 1.1.12 Pelikapteeni... 8 1.1.13 Vaihtopelaaja... 9 1.1.14 Reservi... 9 1.2 PELIALUE (KATSO LIITE 1)... 9 1.2.1 Mitat... 9 1.2.2 Pelialueenmerkintä... 9 1.2.3 Vaihtokäytävä... 9

1.2.4 Vaihtoalue... 10 1.2.5 Vaihtopenkki... 10 1.2.6 Poistumislinja... 10 1.2.7 Rangaistuspenkkialue... 10 1.2.8 Vapaapallon suoja-alue... 10 1.2.9 Puolilinja... 10 1.2.10 Keskilinja... 10 1.3 MAALI (KATSO LIITE 2)... 11 1.3.1 Maalien paikat... 11 1.3.2 Maalin mitat... 11 1.3.3 Maalinsuojapinnoite... 11 1.4 UPPOPALLO (KATSO LIITE 3)... 11 1.4.1 Pallon uppoamisnopeus... 11 1.4.2 Pallon ympärysmitta... 11 1.4.3 Pallon ulkonäkö... 12 1.4.4 Pallon valinta... 12 1.5 MERKINANTOLAITTEISTO... 12 1.5.1 Merkinantolaitteisto... 12 1.5.2 Laiteturvallisuus... 12 1.5.3 Merkinantolaitteidenmäärä... 13 2 JOUKKUEEN VELVOLLISUUDET, JOUKKUEKOKOONPANO JA VÄLINEET... 13 2.1 PELAAJAN JA JOUKKUEENJOHTAJAN VELVOLLISUUDET... 13 2.1.1 Pelaaja ja joukkueenjohtaja ovat velvollisia... 13 2.1.2 Joukkueenjohtajan velvollisuudet... 14 2.1.3 Pelikapteenin oikeudet... 14 2.1.4 Protesti... 15 2.2 JOUKKUEEN KOKOONPANO... 15 2.2.1 Pelaajien lukumäärä... 15 2.2.2 Vaihtopelaajat... 15 2.2.3 Reservit... 16 2.2.4 Vaihtoalue... 16 2.3 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET... 16 2.3.1 Puutteelliset varusteet... 16 2.3.2 Vaadittu henkilökohtainen varusteet... 17 2.3.3 Vahingoittumisen välttäminen... 18

2.3.4 Vartalon voitelu... 18 2.3.5 Tartuntaa parantavat aineet... 18 2.3.6 Happirikastettu ilma... 19 2.3.7 Rikkinäinen varustus... 19 2.4 JOUKKUETUNNUKSET... 19 2.4.1 Puutteelliset varusteet... 19 2.4.2 Joukkuevärit... 19 2.4.3 Asun värit... 20 2.4.4 Pelikapteenit... 20 2.4.5 Rannenauhat... 20 2.4.6 Henkilökohtaiset lisäsuojukset... 20 3 TOIMIHENKILÖT JA JURY... 21 3.1 MÄÄRÄ, NIMITYKSET JA TEHTÄVÄT... 21 3.1.1 Tuomarien määrä... 21 3.1.2 Maatuomari... 21 3.1.3 Vesituomarit... 23 3.1.4 Loukkaantunut pelaaja... 23 3.1.5 Pelaaja alentuneella tajunnan tasolla tuomareilla on oikeus poistaa vedestä pelaaja:... 24 3.1.6 Pelaajan karkotus vedestä... 24 3.1.7 Pallon vaihto... 26 3.1.8 Joukkueiden erotus... 26 3.1.9 Peliajan pidennys... 26 3.1.10 Kuulo- ja näkömerkit... 26 3.2 TOIMIHENKILÖIDEN VÄLINEET... 27 3.2.1 Tuomarien välineet... 27 3.2.2 Maatuomari... 27 3.2.3 Vesituomarit... 27 3.2.4 Henkilökohtaiset suojukset... 28 3.2.5 Video... 28 3.2.6 Jury... 28 4 OTTELU... 28 4.1 PELINALOITUS... 28 4.1.1 Erän alku... 28 4.1.2 Pelinaloitus tehdynmaalin jälkeen... 29

4.1.3 Pelinaloitusrangaistuspallon jälkeen Rangaistuspallon jälkeen peli aloitetaan seuraavasti... 29 4.1.4 Vesituomari asettaa pallon altaan keskelle... 30 4.1.5 Pelinaloitus tehdynmaalin jälkeen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.1.6 Pelin aloitus rangaistuspallon jälkeen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.1.7 Joukkuepallo... 30 4.1.8 Tuomaripallo... 30 4.2 PELAAJIEN VAIHTO JA KORVAAMINEN... 31 4.2.1 Pelaajien vaihto pelin aikana... 31 4.2.2 Reservien käyttö... 33 4.3 PELIN KESTO... 33 4.3.1 Ottelunosat... 33 4.3.2 Puoliajalla... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.3.3 Pelikatko... 34 4.3.4 Pelikatko erän päättyessä... 34 4.3.5 Ottelu, jossa tarvitaan ratkaisu... 34 4.3.6 Aikalisä... 36 4.3.7 Merkinantojen järjestys... 36 4.4 PISTELASKENTA... 37 4.4.1 Pisteytys... 37 4.4.2 Ottelutulos... 37 4.4.3 Turnaustulos... 37 4.5 PELIN PYSÄYTYS... 38 4.5.1 Pelin pysäytys... 38 4.5.2 Ottelukello... 38 4.5.3 Äänimerkit pelin pysäyttämiseksi... 39 4.5.4 Peli pysäytetään:... 39 5 SÄÄNTÖRIKKOMUKSET... 39 5.1 SÄÄNTÖRIKKOMUKSET... 39 5.1.1 Epäurheilijamainen tai härnäävä käytös... 40 5.1.2 Tarpeettoman kova tai väkivaltainen peli... 41 5.1.3 Liian monta pelaajaa vedessä... 41 5.1.4 Väärä veteen meno ja pois tulo... 42 5.1.5 Pelaajien väärä käyttö... 42 5.1.6 Vastustajan poisto maalilta... 42 5.1.7 Jättää palaamatta lähtöasemaan maalituksen jälkeen... 43

5.1.8 Sääntöjen vastainen maalin (ja allassivun) käyttö... 43 5.1.9 Runtata vastustajan varusteita... 45 5.1.10 Kuristusote... 45 5.1.11 Väärä pallonkäsittely... 46 5.1.12 Yleisesti ottaen väärä toiminta... 46 5.1.13 Pidättely... 46 5.1.14 Vapaapallonhäirintä... 47 5.1.15 Pallon piilotus startissa... 47 5.1.16 Ohjata pallo pelialueen ulkopuolelle... 48 5.1.17 Tarrautua altaan kiinteisiin pisteisiin pelin aikana... 48 5.1.18 Viivyttää tahallaan peliä... 49 5.1.19 Sääntörikkomus maalin estämiseksi... 49 6 RANGAISTUKSET... 50 6.1 VAROITUKSET... 50 6.1.1 Varoituksen syy;... 50 6.1.2 Varoitushetki... 51 6.1.3 Varoituksen anto... 51 6.1.4 Pelaaja uusii tekonsa... 51 6.1.5 Joukkue uusii tekonsa - Joukkuevaroitus... 52 6.2 VAPAAPALLO... 52 6.2.1 Vapaapallon syy... 52 6.2.2 Vapaapallon anto... 52 6.2.3 Rikkoneen joukkueen pallon käsittely... 52 6.2.4 Vapaapallon paikka... 53 6.2.5 Vapaapallon anto... 54 6.2.6 Vapaapallon antomerkki... 54 6.2.7 Virheellinen vapaapallo... 55 6.3 JÄÄHY... 55 6.3.1 Jäähy... 55 6.3.2 Jäähyn syy... 56 6.3.3 Rikkoneen joukkueen pallon käsittely... 56 6.3.4 Jäähyn aiheuttanut pelaaja... 56 6.3.5 Jäähyn päättymisen merkinannot... 57 6.3.6 Jäähyn päättyminen ennen täyttä aikaa... 57 6.3.7 Jäähyt rangaistuspallokilpailun aikana... 57

6.4 RANGAISTUSPALLO... 58 6.4.1 Rangaistuspallon syy... 58 6.4.2 Rikkoneen joukkueen pallon käsittely... 58 6.4.3 Rangaistuspallojen ajankohta;... 58 6.4.4 Rangaistuspallojen toteutus... 59 6.4.5 Rangaistuspallo päättyy... 60 6.4.6 Puolustajan virheellinen toiminta... 60 6.4.7 Hyökkääjän virheellinen toiminta... 60 6.4.8 Rangaistuspallokilpailu... 60 6.5 ETUSÄÄNTÖ JA SIIRRETTY KATKAISU... 61 6.5.1 Etusääntö... 61 6.5.2 Siirretty katkaisu... 61 7 JÄRJESTÄMINEN... 62 7.1.1 Vastuu Pelialueesta... 62 7.1.2 Vastuu sääntömuutoksista tietyissä mestaruusotteluissa... 62 7.1.3 Vastuu toimitsijoista... 62 7.1.4 Vastuu palloista... 62 7.1.5 Vastuu tuomarien välineistä... 62 7.1.6 Pelaajat pelaavat omalla vastuullaan... 63

1 Määritelmät, pelialue ja pelivälineet 1.1 Määritelmät 1.1.1 Ottelu Aika ensimmäisen erän alusta viimeisen erän tai rangaistuspallokilpailun loppuun. Mukaan lukien erien tai rangaistuspallokilpailun väliajat ja aikalisät. 1.1.2 Peli Aika ensimmäisen erän alusta viimeisen erän/rangaistuspallon loppuun. Pois lukien erien/rangaistuspallojen väliajat sekä pois lukien aikalisät. 1.1.3 Kokonaispeliaika Aika, jolloin ottelukello käy, mukaan lukien rangaistuspallot. 1.1.4 Varsinainen peliaika Aika, jolloin ottelukello käy, poistukien rangaistuspallot. 1.1.5 Rangaistuspallokilpailu Sarja rangaistuspalloja ottelun lopuksi, joka sisältää vähintään 3 rangaistuspalloa kullekin joukkueelle. 1.1.6 Maatuomari Ottelun maatuomari on ottelun päätuomari. Hänen paikkansa on altaan laidalla, pelialueen sivulla.

1.1.7 Vesituomari Molemmat kaksi vesituomaria kussakin pelissä ovat pelialueella vedessä, yksi kummallakin puolella pelialuetta. 1.1.8 Päätuomari Turnauksen päätuomari. Maailman- tai maanosamestaruusotteluissa CMAS nimittää päätuomarin. 1.1.9 Jury Jury valitaan CMAS:n Sääntöjen ja Määräysten mukaisesti joukkueen johtajien kokouksessa. Se on turnauksen korkein päättäjä. 1.1.10 Ottelupöytäkirjapöytä Pöytä on sijoitettu pelialueen sivuun maatuomarin taakse. Tässä laaditaan ottelupöytäkirja ja pidetään ottelukello. 1.1.11 Joukkueenjohtaja Joukkuetta edustava henkilö, tavallisesti ei pelaaja. 1.1.12 Pelikapteeni Kutakin joukkuetta edustavaksi valittu pelaaja.

1.1.13 Vaihtopelaaja Yksi pelaavasta, korkeintaan kahdestatoista pelaajasta, joka ei sillä hetkellä ole pelialueella tai rangaistuspenkkialueella. 1.1.14 Reservi Yksi joukkueen korkeintaan viidestätoista ottelupöytäkirjaan listatusta pelaajasta, joka ei pelaa tai ole vaihtopelaaja, mutta on listattu reserviksi. 1.2 Pelialue (katso Liite 1) 1.2.1 Mitat Pituus: Pelialueen tulee olla 12-18m pitkä. Leveys: Pelialueen tulee olla 8-12 m leveä. Syvyys: Veden syvyyden tulee olla 3.5-5 m. Allassivujen tulee mieluimmin olla kohtisuorat pohjaan nähden. Portaat, kourut, maalien nousut, lähtökorokkeet ne eivät ole osa pelialuetta, vaikka ne olisivatkin pelialueella. 1.2.2 Pelialueenmerkintä Pintaköysi rajaa pelialueen avoimen sivun. Toisen merkinnän tulee näkyä altaan pohjalla. 1.2.3 Vaihtokäytävä Toinen köysi, joka on yhdensuuntainen pelialueen rajaavan köyden kanssa, ja joka on 3 m:n etäisyydellä siitä. Köysien väli osoittaa vaihtokäytävän.

1.2.4 Vaihtoalue Vaihtoalueet ovat altaan molemmin puolin pelialueen ja vaihtokäytävän päissä ja osoitetaan altaan reunalle merkityillä linjoilla. Pelialueen lyhyen sivun koko pituus ja vaihtokäytävä ovat vaihtoaluetta. 1.2.5 Vaihtopenkki Vaihtopenkki/tuolit ovat altaan sivulla vaihtokäytävän kummassakin päässä, vaihtoalueella. 1.2.6 Poistumislinja Pelialueen lyhyet päädyt, jotka erottavat pelialueen ja vaihtoalueen. Poistumislinja ei jatku pelialueen ohi, ja se ei siis jatku erottamaan vaihtokäytävää ja vaihtoaluetta. 1.2.7 Rangaistuspenkkialue Rangaistuspenkkialueen tulee olla lähellä vaihtoaluetta, mutta selvästi erillään. 1.2.8 Vapaapallon suoja-alue Kahden metrin säteinen pallomainen alue vapaapallon syöttöpaikasta. 1.2.9 Puolilinja Puolilinja on altaaseen kuviteltu linja, yhtä pitkän matkan päässä kummankin joukkueen vaihtoalueesta. 1.2.10 Keskilinja Keskilinja an altaaseen kuviteltu linja, joka jakaa pelialueen kahteen puoliskoon ja kulkee molempien joukkueiden maalin halki.

1.3 Maali (katso Liite 2) 1.3.1 Maalien paikat Maalit ovat kaksi tukevaa koria, jotka seisovat pelialueen molempien päätyjen keskellä, uima-altaan pohjalla, seinää vasten. Palloa ei saa olla mahdollisuutta pelata maalin ja seinän välistä. Maalit eivät saa olla helposti liikuteltavissa ottelun aikana. 1.3.2 Maalin mitat Maalin tulee alla 450 mm korkea ja yläosan sisämitta 390 400 mm. 1.3.3 Maalinsuojapinnoite Korin reuna tulee peittää pehmeällä pinnoitteella. 1.4 Uppopallo (katso Liite 3) 1.4.1 Pallon uppoamisnopeus Pelaamiseen käytetään vedellä niin täytettyä palloa, että se uppoaa. Sen uppoamisnopeuden tulee olla 1000 1250 mm sekunnissa (Vertaa Liite 3). 1.4.2 Pallon ympärysmitta Sen ympärysmitan tulee olla 520 540 mm miesten otteluissa ja 490 510 mm naisten otteluissa

1.4.3 Pallon ulkonäkö Sen tulee olla väriltään musta, tai muutoin tumma, sekä valkoinen, joilla on suuri kontrasti keskenään. Tai sen tulee olla punainen. Pallon tulee olla vedessä hyvin näkyvä. 1.4.4 Pallon valinta Maailman- tai maanosamestaruusotteluissa kaikilla joukkueilla on mahdollisuus esittää oma pallonsa harkittavaksi. Tuomarit tarkistavat ympärysmitan, uppoamisen, kovuuden, oteominaisuudet, värin, värieron, suuntavakavuuden jne. Tämä tehdään joukkueen johtajien kokouksessa päätettynä aikana ja päätetyssä paikassa. Tarpeen vaatiessa tuomarit voivat vähentää testattavien pallojen määrää. Edustaja kustakin joukkueesta äänestää siitä, mitä palloa turnauksessa käytetään. Vähintään kolme palloa valitaan sekä miesten että naisten peleihin. Pallot merkitään selvästi ja pidetään helposti saatavilla ottelupöytäkirjapöydän välittömässä läheisyydessä. Pallot tulee pitää riippumassa erillisissä verkoissa tai täysin upoksissa vesiastioissa. 1.5 Merkinantolaitteisto 1.5.1 Merkinantolaitteisto Merkinantolaitteisto tulee hankkia ja kokeilla ennen turnausta. Lähtö/seis - merkkien tulee kuulua selvästi koko pelialueella, vaihtokäytävässä ja maalla. 1.5.2 Laiteturvallisuus Kaiken välineistön allasalueella tulee täyttää kansalliset vaatimukset käyttöön tarkoitetulla alueella. Kaiken välineistön tulee olla turvallisia käyttää.

1.5.3 Merkinantolaitteidenmäärä Kaikilla kolmella tuomarilla tulee olla merkinantolaitteiden hallintapainikkeet niin, että he ulottuvat koko tarvitsemalleen alueelle; vesituomarien siis tulee ylettyä ainakin maaleille ja niiden taa, ja maatuomarin pitää pystyä kävelemään vähintään pelialueen koko pituudella. 2 Joukkueen velvollisuudet, joukkuekokoonpano ja välineet 2.1 Pelaajan ja joukkueenjohtajan velvollisuudet 2.1.1 Pelaaja ja joukkueenjohtaja ovat velvollisia 2.1.1.a Käyttäytymään urheilua edistävällä tavalla koko turnauksen ajan 2.1.1.b Tuntemaan säännöt ja toimimaan niiden mukaan 2.1.1.c Varmistumaan, että varusteet ovat sääntöjen mukaiset koko ottelun ajan (vrt. sääntö 1.1.1) 2.1.1.d Noudattamaan tuomarien ohjeita koko ottelun ajan (vrt. sääntö 1.1.1)

2.1.2 Joukkueenjohtajan velvollisuudet 2.1.2.a Toimittamaan järjestäjän ilmoittamaan aikaan ja paikkaan listan, jossa on joukkueen johtajan nimi ja kaikkien pelaajien nimet sekä ottelussa käytettävät lakkinumerot. Pelikapteeni merkitään C. Reservit merkitään R. Myös joukkueenjohtajan nimi tulee ilmoittaa. Lista täytyy toimittaa järjestäjän ilmoittamaan aikaan ja paikkaan. 2.1.2.b Vastaamaan kaikkien pelaamattomien pelaajien käytöksestä vaihtoalueella. (vrt. 2.2.4.c) 2.1.2.c Allekirjoittamaan kaikki protestit joukkueen puolesta. 2.1.2.d Ellei joukkueen johtajan nimeä ole ilmoitettu pöytäkirjaan, pelikapteeni katsotaan joukkueenjohtajaksi. Ellei pelikapteenia ole merkitty, pelaaja pienimmällä lakkinumerolla (ei reservi) katsotaan sekä pelikapteeniksi että joukkueenjohtajaksi 2.1.3 Pelikapteenin oikeudet Kun pelikapteeni on merkitty pöytäkirjaan (vrt. sääntö 2.1.2.a) ja hänet voidaan tunnistaa säännön 2.4.4 mukaisesti, hänellä on oikeus keskustella maatuomarin kanssa sääntöjen tulkintaa koskevista pelin aikana esiin tulevista kysymyksistä. Pelikapteeni voidaan myös kutsua maatuomarin luo saamaan tietoa varoituksista jne. Tämän tavan käyttäminen on tärkeää; muutoin tieto saattaa jäädä huomiotta (vrt. sääntö 6.1.3).

2.1.4 Protesti 2.1.4.a Joukkue voi normaalisti jättää protestin ottelusta vain, jos kukaan joukkueenjäsen ei ole allekirjoittanut ottelupöytäkirjaa. 2.1.4.b Protesti tulee jättää kirjallisena järjestäjälle 30 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä. Turnaukselle määrätty protestimaksu tulee jättää samanaikaisesti. (vrt. sääntö 3.1.2.m) 2.1.4.c Protestin allekirjoittaa vain joukkueenjohtaja. (Vertaa säännöt 2.1.2.c ja 2.1.2.d) 2.1.4.d On joukkueenjohtajan tehtävä varmistaa, että protesti toimitetaan oikealle vastaanottajalle, ja että vastaanottaja merkitsee vastaanottoajan sekä kuittauksen protestimaksusta koko nimellään itse protestiin. 2.2 Joukkueen kokoonpano 2.2.1 Pelaajien lukumäärä Joukkue koostuu enintään 15 pelaajasta, joista kuusi vedessä, kuusi vaihtopelaajaa sekä kolme reserviä. Joukkueessa voi olla vähemmän kuin 15 pelaajaa, mutta vähintään kuusi pelaajaa tulee olla pelin alkaessa. 2.2.2 Vaihtopelaajat Joukkueen kaikkia 12 (tai vähintään kuutta) pelaajaa, jotka ovat vaihtoalueella, kutsutaan vaihtopelaajiksi. Jos joukkueella on useampia kuin kuusi pelaajaa, kaikkien lisäpelaajien tulee olla vaihtoalueella koko ottelun ajan (vrt. sääntö 1.1.2).

2.2.3 Reservit Ei ole olemassa vaatimuksia reservien paikan tai toiminnan suhteen. Kuitenkin, jos he ovat vaihtoalueella, heidän tulee noudattaa sääntöä 2.2.4. Reservien sallitaan lämmitellä altaassa vaihtokäytävän ja pelialueen ulkopuolella, jos allas on siihen sopiva. 2.2.4 Vaihtoalue 2.2.4.a Joukkueilla saa olla ei-pelaavia henkilöitä vaihtoalueella ottelun aikana. Joukkueenjohtaja vastaa heidän käytöksestään (vrt. sääntö 2.1.2.l) 2.2.4.b Kaikkien ei-pelaavien tulee olla helposti erotettavissa itse pelaajista ja heidän tulee peittää vähintään vartalonsa ja hartiansa, eikä heillä saa olla lakkia, maskia tai räpylöitä. Maatuomari voi vaatia mitä määrää tahansa näistä henkilöistä lähtemään alueelta, jos hän havaitsee heidän vaikeuttavan tuomitsemista tai sekaantuvan otteluun. 2.2.4.c Kaikkien vaihtoalueella olevien henkilöiden tulee noudattaa ottelun sääntöjä, ia jos joku ei-pelaaja rikkoo sääntöjä, voidaan siitä rangaista joukkuetta. Jos tällöin annetaan jäähy, tuomari pyytää joukkuetta valitsemaan pelaajan, tai tuomari voi valita pelaajan sattumanvaraisesti, ellei joukkue reagoi pyyntöön. Rangaistuksen aiheuttaneen henkilön tulee jättää vaihtoalue ia sen välitön ympäristö. 2.3 Henkilökohtaiset varusteet 2.3.1 Puutteelliset varusteet Pelaajan, joka milloin hyvänsä ottelun aikana ei täytä henkilökohtaisista varusteista annettuja sääntöjä, voivat tuomarit poistaa vedestä ja estää hänen pääsynsä veteen. Pelaajalle voidaan antaa jäähy. Vedestä otettu pelaaja ei saa palata veteen ennen kuin maatuomari on vakuuttunut, että varusteet on hyvässä kunnossa.

2.3.2 Vaadittu henkilökohtainen varusteet Jokaisella pelaajalla tulee olla lakki, uima-asu, maski, snorkkeli ja räpylät. 2.3.2.a Kaikki mahdollisesti vahingoittavat ulkonevat reunat varusteissa tulee peittää. 2.3.2.b Räpylät saa varmistaa kolmiokiristimin. 2.3.2.c Räpylät saavat olla niin pitkät kuin halutaan. 2.3.2.d Monoräpylöitä ei saa käyttää. 2.3.2.e Räpylöiden tulee olla riittävän laajat/jäykät aiheuttamaan vastuksen veteen, jotta estetään/vähennetään potkujen vauriolta. 2.3.2.f Räpylöiden tulee olla niin muotoiltuja, että ne eivät voi vahingoittaa ketään. 2.3.2.g Jos käytetään haurasta ainetta missä tahansa varustuksen osissa, täytyy pitää huolta siitä, että välineet eivät rikkoutuessa voi haitata ketään. 2.3.2.h Lakeissa tulee olla korvasuojukset asennettuina, eikä näitä suojuksia saa poistaa tai muuttaa mitenkään. Syynä on korvavaurioiden välttäminen. 2.3.2.i Kuminen uimalakki, jota pidetään numerolakin alla, ei saa peittää korvakäytävää. Syynä on korvavaurioiden välttäminen. Uimalakin tulee samanvärinen joukkuevärin kanssa. 2.3.2.j Jokaisella pelaajalla tulee olla eri pelaajanumero, ja sen on oltava väliltä 1-99.

Pelaajan numeron tulee näkyä selvästi kaikille kolmelle tuomarille. Jos lakkinumero on (osin tai kokonaan) peittynyt, pelaajan tulee kirjoittaa numeronsa olkapäähän käyttäen vedenkestävää merkintää. Ihoon vedenkestävällä merkinnällä tehdyn numeron täytyy näkyä koko ottelun ajan. (vrt. sääntö 1.1.2) 2.3.3 Vahingoittumisen välttäminen 2.3.3.a Pelaajat eivät saa käyttää mitään mikä millään tavoin voi vahingoittaa ketään. 2.3.3.b Kynnet tulee leikata lyhyiksi, eivätkä ne saa olla terävät. 2.3.3.c Sormien sitominen yhteen pehmeällä teipillä sallitaan, kunhan sormet pysyvät taipuisina. 2.3.3.d Kaikki ulkonevat reunat maskissa ja räpylänpitimissä täytyy pehmentää ja/tai peittää; sen voi tehdä teipillä tai sen tapaisella aineella. 2.3.3.e Pelaajan, joka huomaa, tai olisi pitänyt huomata, että hänen varusteensa voivat olla vaaralliset, tulee heti lähteä vedestä sekä ilmoittaa maatuomarille alueelle jääneestä vaarallisesta varustuksesta. 2.3.4 Vartalon voitelu Jos pelaajan vartalo on märkänä liukas, häntä voidaan kieltää osallistumasta otteluun. Mitään vartalon osaa ei saa voidella millään rasvalla tai vastaavalla. (vrt. sääntö 3.1.2.c) 2.3.5 Tartuntaa parantavat aineet Ei ole sallittua käyttää mitään tartuntaa parantavaa ainetta missään vartalon osassa. (vrt. sääntö 3.1.2.c)

2.3.6 Happirikastettu ilma Ottelun pelaajaluettelossa oleva pelaaja ei saa hengittää happirikastettua tai jollain muulla aineella rikastettua ilmaa. Kilpailijan, joka hengittää happea tai happirikastetta, katsotaan automaattisesti lähteneen ottelusta, eikä hän saa palata ottelualueelle. Kun happea annetaan ensiapuna, ei ole tarpeen tiedottaa etukäteen tuomareille, mutta tieto tulee antaa siitä niin pian kuin mahdollista. 2.3.7 Rikkinäinen varustus Jos osa pelaajan varusteista menee rikki pelin aikana, pelaaja saa korjata varusteensa lähtemättä vedestä, jos hän voi tehdä sen häiritsemättä ottelun kulkua tai ihmisten turvallisuutta. Jos pelaaja lähtee vedestä varusteitaan korjaamaan, tulee se tehdä normaalina vaihtona. (vrt. sääntö 4.2.1 ia 2.2.2) 2.4 Joukkuetunnukset 2.4.1 Puutteelliset varusteet Pelaaja, joka pelin aikana ei käytä joukkueen tunnistamisen vaatimuksia, voidaan ottaa pelistä, ja tuomarit voivat kieltää veteen pääsyn. Pelaajalle voidaan antaa jäähy. Tuomarin vedestä ottaman pelaajan ei sallita palata veteen, ennen kuin maatuomari on vakuuttunut, että varusteet ovat kunnossa. 2.4.2 Joukkuevärit Kaikilla joukkueen jäsenillä tulee olla yhdenväriset numeroidut uima-asut ia numeroidut uimalakit. Lakeissa ei saa olla muun värisiä värireunuksia. Jos pelaajalla on kuminen uimalakki tai jokin muu apuväline, kaikkien näkyvien osien tulee olla samanväriset.

2.4.3 Asun värit Joka joukkueella tulee olla tummansininen tai musta sarja sekä valkoinen sarja uima-asuja ja uimalakkeja vastaavan värisinä. Uima-asuissa saa olla pieniä alueita lipun väreissä, joukkueen/maan nimi jne., mutta päävärin tulee olla selvästi hallitseva. Mikään erivärinen reunus uima-asussa ei ole sallittu. Olkanauhojen ja yläetuosan tulee noudattaa naisten uima-asussa pääväriä. Uima-asun tulee olla vedessä selvästi vaalea/tumma. Läpinäkyvät asut, joissa tummempi asu alla, tai vastaväriset asun näkyminen läpi tai ulkopuolelta, on katsottava yhteen sopimattomiksi. 2.4.4 Pelikapteenit Pelikapteenien nimet tulee merkitä ottelupöytäkirjaan, ja kapteeneilla tulee olla nauha toisen käsivarren yläosassa. Nauhan tulee olla joukkueen asun värinen. 2.4.5 Rannenauhat Tummia uimalakkeja ja uima-asuja käyttävän joukkueen tulee käyttää tummia rannenauhoja. Valkoisia uimalakkeja ja valkoisia uima-asuja käyttävän joukkueen tulee käyttää valkoisia rannenauhoja. Rannenauhojen alle ei saa olla mahdollista työntää sormia. 2.4.6 Henkilökohtaiset lisäsuojukset On sallittua pelata kyynärpää- ja polvisuojuksin jne., jotka on valmistettu pehmeästä aineesta ja jos ne ovat joukkueväriset tai pelaajan ihon väriset. Ne eivät saa aiheuttaa vammaa kellekään, kuten viiltää, sitoa sormia jne. (vrt. sääntö 2.3.3.a.)

3 Toimihenkilöt ja jury 3.1 Määrä, nimitykset ja tehtävät 3.1.1 Tuomarien määrä Vähintään kolme tuomaria vastaa kustakin ottelusta, ja heidän päätöksensä ovat sitovia. (vrt. 3.2.5) 3.1.2 Maatuomari Maatuomari tarkkailee peliä altaan laidalta ja vastaa: 3.1.2.a Kaikista osatekijöistä ja pelin yleisjohdosta. 3.1.2.b Pelialueesta, vaihtoalueista, rangaistuspenkkialueista, maaleista ja pallosta. Kaikki eroavuudet sääntöihin tulee merkitä ottelupöytäkirjaan. 3.1.2.c Varusteiden, märän kehon liukkauden, oteparannusaineiden jne. tarkastuksesta ennen ottelua. 3.1.2.d Tarkastuksesta, että pelaajien nimet ja numerot ovat viety ottelupöytäkirjaan ennen ottelun alkua. 3.1.2.e Käynnistysmerkistä Kunkin erän aloituksessa Korituksen jälkeisessä aloituksessa Maatuomarin antamien vapaapallojen käynnistyksestä Joukkuepallojen käynnistyksestä Tuomaripallojen käynnistyksestä Rangaistuspallojen käynnistyksestä Varoituksen annon jälkeisestä käynnistyksestä Jäähyn antamisen jälkeisestä käynnistyksestä

3.1.2.f Peliajasta 3.1.2.g Vaihtopelaajista 3.1.2.h Jäähyistä 3.1.2.i Havaitsemistaan sääntörikkomuksista 3.1.2.j Jatkuvasta pelaajien varusteiden seurannasta ja vedestä poistosta sekä veteen menon estämisestä pelaajilta, joiden varusteet eivät ole sääntöjen mukaiset 3.1.2.k Pelaajavaihdoista 3.1.2.l Ottelupöytäkirjan pidosta 3.1.2.m Ottelun päättymisajan merkitsemisestä ottelupöytäkirjaan 3.1.2.n Ratkaista parhaalla ymmärryksellään tilanteet, joita nämä säännöt eivät kata. Maatuomarilla voi olla yksi tai useampia apulaisia hoitamaan hänen puolestaan esimerkiksi seuraavat tehtävät: Ajan otto Ottelupöytäkirjan pito Pelaajien henkilökohtaiset välineiden tarkastus ennen ottelun alkua Pelaajia valvominen jäähypenkkialueella Vaihtojen valvominen Karkotettujen pelaajien valvominen Pelaajia valvominen, jotka lähtevät vedestä korjaamaan välineitään.

3.1.3 Vesituomarit Kaksi tuomaria on vedessä, yksi molemmin puolin pelialuetta, ja heitä kutsutaan vesituomareiksi. Vesituomarit vastaavat: 3.1.3.a Havaituista sääntörikkomuksista 3.1.3.b Aloittavat ottelun vapaapallon antamisen jälkeen (ellei ole annettu jäähyä tai varoitusta) 3.1.3.c Viestivät kahdella pitkällä äänimerkillä, että maali on tehty 3.1.3.d Tarkastelevat jatkuvasti pelaajien henkilökohtaisia varusteita, ja poistavat vedestä pelaajan, jonka varusteet eivät vastaa sääntöjä 3.1.3.e Tarkkailevat jatkuvasti, että maalit, merkkilinjat ja muut välineet ovat sääntöjen mukaiset 3.1.3.f Antavat pallon hyökkääjälle, kun on annettu rangaistuspallo 3.1.3.g Asettavat pallon altaan keskeen, kun rangaistuspallon aika loppuu ja maalia ei ole syntynyt 3.1.3.h Asettavat pallon altaan keskeen kunkin erän alkaessa 3.1.4 Loukkaantunut pelaaja Tuomarien tulee keskeyttää ottelu heti, jos heidän mielestään, pelaaja on loukkaantunut vakavasti. Loukkaantunutta pelaajaa autetaan. Pelaaja saa vaihtopenkiltä mennä veteen (vrt. sääntö 4.2.1). Pelaajan, jolle annetaan happea/happirikastettua ilmaa, katsotaan lähteneen ottelusta. Ottelu aloitetaan uudestaan tuomaripallolla tai joukkuepallolla. (vrt. 4.1.4 ja 4.1.5).

3.1.5 Pelaaja, jolla tajunnan taso heikentynyt Tuomareilla on oikeus poistaa pelaaja vedestä: 3.1.5.a Jos hän tulee ilmeisen ylirasittuneeksi tai uupuneeksi 3.1.6 Pelaajan karkotus vedestä Tuomareilla on oikeus karkottaa pelaaja jatkamasta ottelua. 3.1.6.a Tuomari voi karkottaa pelaajan epäurheilijamaisen tai rajun käytöksen vuoksi. Vaihtopelaaja saa korvata karkotetun pelaajan joukkueen sovitettua viiden (5) minuutin jäähyn, ja sitten voidaan jatkaa kuudella pelaajalla vedessä ia korkeintaan viidellä vaihtopelaajalla Tätä sääntöä tulee käyttää vain vakavassa tapauksessa. Jos tuomari ei ole varma karkottaako pelaaja vai antaako jäähy, hänen tulee aina antaa jäähy. (vrt. sääntö 5.1.1 tai 5.1.2) Pelaaja voidaan karkottaa epäurheilijamaisen tai rajun käytöksen vuoksi milloin ja missä tahansa turnauksen aikana, ei vain ottelujen aikana. Karkotetun pelaajan tulee jättää pelialueen ja vaihtoalueen välitön läheisyys. Lisäksi pelaaja ei saa osallistua seuraavaan otteluun. Reservipelaaja voi osallistua seuraavaan otteluun. Säännön 3.1.6.i rikkomisen tähden karkotettu pelaaja tulee ilmoittaa liitolleen käyttäen lomaketta liitteessä 5 3.1.6.b Tuomari voi karkottaa pelaajan tämän rikkoessa toistuvasti sääntöjä. Tuomarin tulee antaa selvä varoitus pelaajalle, että hänet karkotetaan hänen jatkaessaan sääntöjen rikkomista, vrt. sääntö 6.1.1.l. Pelaajan, jolle annetaan 2+2 minuutin jäähy säännön 6.3.1.g perusteella, katsotaan automaattisesti tulleen varoitetuksi.

Vaihtopelaaja saa korvata karkotetun pelaajan joukkueen sovitettua 5 minuutin jäähyn, ja joukkue voi tämän jälkeen jatkaa kuudella pelaajalla vedessä sekä enintään viidellä vaihtopelaajalla. Karkotetun pelaajan tulee jättää Pelialueen ja vaihtoalueen lähiympäristö. Lisäksi pelaaja ei saa osallistua seuraavaan otteluun. Reservipelaaja saa liittyä peliin seuraavassa ottelussa. 3.1.6.c Pelaaja voidaan karkottaa rikkomuksista, jotka tapahtuvat milloin tahansa turnauksen aikana. Joka vakava epäurheilijamaisuus milloin tahansa turnauksen aikana voi aiheuttaa kilpailijan karkotuksen ottelusta (tai turnauksesta). Jurylle ilmoitettu epäurheilijamainen käytös voi aiheuttaa juryn koolle kutsumisen käsittelemään asia, ja mahdollisesti karkottamaan pelaaja yhdestä tai useasta ottelusta tai koko lopusta turnauksesta. Jos pelaaja karkotetaan yhdestä tai useammasta ottelusta, tai koko turnauksesta, reservipelaaja saa liittyä otteluun seuraavassa pelissä. 3.1.6.d Karkotettu pelaaja ei saa olla peli-/vaihtoalueen välittömässä läheisyydessä eikä pelaaja saa keskustella joukkueensa kanssa sen ottelun aikana, josta hänet on karkotettu, tai joihin häntä on kielletty osallistumasta. Tuomari voi tarvittaessa vaatia pelaajaa poistumaan allasalueelta. 3.1.6.e Sääntöjen 3.1.6.a tai 3.1.6.l perusteella karkotettua pelaajaa ei katsota jäähyä sovittavaksi pelaajaksi, eikä häntä koske sääntö 6.3.6. 3.1.6.f Kun käytös, joka johti pelaajan karkottamiseen säännön 3.1.6.a rikkomisesta, katsotaan erityisen raskaaksi, ottelun tuomari tai maatuomari voi vaatia jurya harkitsemaan onko tapaus kyllin vakava pelaajan karkottamiseksi enemmän kuin yhden ottelun ajaksi tai koko turnauksesta. Jos pelaaja karkotetaan enemmän kuin yhdestä ottelusta tai koko turnauksesta, reservipelaaja voi tulla peliin seuraavassa ottelussa.

3.1.7 Pallon vaihto Ottelun aikana saa pallon vaihtaa vain maatuomarin luvalla. Maatuomarin tulee varmistua, että kummallekin pelikapteenille tiedotetaan pallon vaihdosta. Vaihdon syy tulee ilmoittaa ottelupöytäkirjassa. 3.1.8 Joukkueiden erotus Tuomarit voivat milloin tahansa ottelun aikana vaatia, että pelaajat menevät omiin päätyihinsä. Tuomarit antavat näkyvän merkin (vrt. sääntö 3.1.10). Tätä voidaan käyttää erityisesti seuraavissa tilanteissa, mutta ei ole rajoitettu vain näihin tilanteisiin; Kun vesituomarit eivät voi valvoa pelaajia pelialueella, esimerkiksi tuomarikokouksen aikana, kun vesituomarit joutuvat tarkastamaan jotain välineistöä me Kun peli keskeytyy tuntemattomaksi tai pitkäksi aikaa, esimerkiksi merkinantolaitteen vian tähden me Kun tuomaritoiminta estää pelaajia täyttämästä tehtäviään, esimerkiksi varoituksen antaminen pelaajalle, joka peittää maalia myös pelikatkolla Kun tuomari haluaa antaa tietoja pelikapteeneille, koskienvaroituksia me, ja jompikumpi on estynyt tehtäviensä täyttämisestä pelikatkon aikana 3.1.9 Peliajan pidennys Tuomari voi pidentää peliaikaa. (vrt. sääntö 5.1.18) 3.1.10 Kuulo- ja näkömerkit Tuomarien on tehtävä itsensä ymmärretyiksi puheella, ääni- sekä näkömerkein.

Merkit esitetään liitteessä 4. Tuomareita kehotetaan ilmoittamaan lyhyesti pelikatkojen syyt, aina kun se vain on mahdollista. Kaikkien tuomarien suositellaan toistavan toistensa merkit. 3.2 Toimihenkilöiden välineet 3.2.1 Tuomareiden välineet 3.2.1.a Äänimerkinantolaitteisto: kaikilla kolmella tuomarilla tulee olla välineet äänimerkkien antamiseksi pelin käynnistämiseksi ja pysäyttämiseksi (vrt. sääntö 1.5) 3.2.1.b Paineilma: Kaksi vesituomaria voivat käyttää paineilmalaitteita, jos sen katsotaan olevan tarpeen. Maailman- ja maanosamestaruusotteluissa kummankin vesituomarin tulee käyttää paineilmalaitteita. 3.2.2 Maatuomari Maatuomarilla tulee olla yllään valkoinen paita/ t-paita ja valkoiset housut/shortsit. 3.2.3 Vesituomarit Vesituomareilla tulee olla tumma T-paita tai sukellusasu. Tumman osan tulee peittää ainakin vartalo ja hartiat, jotta maatuomari voi nähdä viestitetyn vapaapallon suunnan. Vesituomareilla voi olla punainen uimalakki. Lakin korvasuojukset voivat olla minkä tahansa väriset.

3.2.4 Henkilökohtaiset suojukset Henkilökohtaisia suojuksia (kyynär- tai polvisuojuksia) käyttävien vesituomarien tulisi mieluummin valita ihonsa tai vaihtoehtoisesti kirkkaan punainen väri. 3.2.5 Video Videota ei tule tuomarien tai juryn käyttää muista syistä kuin mahdollisesti karkotukseen johtavissa tilanteissa. 3.2.6 Jury Jury tulee valita CMAS:n sääntöjen mukaisesti. 4 Ottelu 4.1 Pelin aloitus Pelisuunnitelmassa ensin mainittu joukkue pitää tummia uima-asuja ja uimalakkeja. 4.1.1 Erän alku Kunkin erän alkaessa pallo on asetettu altaan pohjalle pelialueen keskelle. 4.1.1.a Kaikkien vedessä olevien pelaajien tulee olla päädyssään pinnalla ja ainakin yksi käsi seinää koskettamassa. 4.1.1.b Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkillä! tuoleissa. 4.1.1.c Maatuomari aloittaa pelin pitkällä, jatkuvalla äänellä. 4.1.1.d Jos erän alussa syntyy varaslähtö, peli pysäytetään ja aloitetaan uudestaan, kun kello on asetettu aloitusaikaan.

Pallon asettamiseen pelin alussa voi käyttää rengasta tai matalaa maljaa, kunhan se ei vaaranna pelaajia. 4.1.2 Pelin aloitus tehdyn maalin jälkeen Kun maali on tehty, joukkueet palaavat päätyihinsä. Tuomarin merkinannon jälkeen joukkue, jota vastaan maali tehtiin, hyökkää pallon kanssa: 4.1.2.a Pallo tulee pitää pinnalla, osittain veden päällä, maatuomarin nähtävissä. Joukkueille tulee antaa järkevästi aikaa lähdön valmisteluun. (vrt. sääntö 51.18) 4.1.2.b Kun peli aloitetaan uudelleen maalin jälkeen, kaikkien lähtömerkin aikaan vedessä olevien pelaajien tulee ennen peliin yhtymistään koskea toisella kädellään allasseinää pinnalla omassa päädyssään. 4.1.2.c Hyökättäessä heti maalin tekemisen jälkeen, pallo on pidettävä näkyvissä kahden metrin etäisyydelle vastajoukkueen pelaajista. Palloa ei saa pitää selän takana, jalkojen välissä jne. (vrt. sääntö 5.1.15) 4.1.3 Pelin aloitus rangaistuspallon jälkeen Loppuneen rangaistuspallon jälkeen peli aloitetaan seuraavasti

4.1.3.a Jos tehtiin maali, rangaistuspalloa puolustanut joukkue aloittaa pallon kanssa, ja peli aloitetaan säännön 4.1.2 mukaisesti. 4.1.3.b Jos rangaistuspallo keskeytyi puolustavan pelaajan virheen takia, rangaistuspallo keskeytetään ja uusi rangaistuspallo annetaan. (vrt. sääntö 6.4.6) Jos sääntörikkomus aiheuttaisi normaalissa pelissä jäähyn, se annetaan myös nyt. 4.1.3.c Jos täydellä rangaistuspalloajalla ei tehty maalia tai, jos rangaistuspallo katkesi hyökkäävän pelaajan virheen takia (vrt. sääntö 6.4.7), peli aloitetaan kuten normaalisti erän alkaessa, vrt. sääntö 4.1.1. Vesituomari asettaa pallon pelialueen keskelle. 4.1.4 Joukkuepallo Tuomari voi antaa joukkuepallon, jos peli keskeytetään eikä ole tehty maali ja tai määrätä vapaapalloa tai rangaistuspalloa, ja tuomaripallo arvioidaan ilmeisen epäoikeudenmukaiseksi. Pallo annetaan toiselle joukkueelle. Molemmilla Pelialuepuoliskollaan. Pallo annetaan pinnalla keskilinjalta (vrt. Liite 1) ja Peli aloitetaan normaalilla aloitusmerkillä. Tätä voi erityisesti käyttää seuraavissa, mutta ei ainoastaan näissä tilanteissa; Peli keskeytyi puolustajan loukkaannuttua, kun hyökkäävällä joukkueella oli selvästi pallo hallussaan Merkinantolaitevika, kun toisella joukkueella oli selvästi pallo hallussaan Tuomari antaa virheellisesti merkin, kun toisella joukkueella on selvästi pallo hallussaan 4.1.5 Tuomaripallo Jos peli katkaistaan, eikä maalia, rangaistuspalloa, vapaapalloa tai joukkuepalloa määrätä, peli aloitetaan tuomaripallolla.

Tuomaripallon maatuomari heittää veteen keskilinjalla niin ettei siitä ole hyötyä kummallekaan joukkueelle. Palloon on kiellettyä koskea ennen kuin se rikkoo veden pinnan. Jos tällainen rike tapahtuu, määrätään vapaapallo kohdan 5.1.16 mukaisesti. 4.2 Pelaajien vaihto ja korvaaminen 4.2.1 Pelaajien vaihto pelin aikana Kaikkia kahtatoista (tai vähintään kuutta) pelaajaa, jotka ovat vaihtoalueella, kutsutaan vaihtopelaajiksi. Jos joukkueella on enemmän kuin kuusi pelaajaa, kaikkien lisäpelaajien tulee olla vaihtoalueella koko ottelun ajan (vrt. sääntö 1.1.2).

4.2.1.a Vaihtopelaaja voidaan vaihtaa halutessa vedessä lentävällä vaihdolla toiseen pelaajaan 4.2.1.b Vaihdettavan pelaajan tulee lähteä Pelialueelta vain ylittämällä joukkueensa poistumislinja (vrt. sääntö 1.2.6 ja Liite 1). 4.2.1.c Pelaajan katsotaan lähteneen vedestä, kun koko hänen vartalonsa on poissa vedestä, myös vaikka osa räpylöistä varpaiden edessä on vielä vedessä. 4.2.1.d Jos veden pinta altaassa on altaan reunan tasalla, vedestä lähtevän pelaajan katsotaan lähteneen vedestä, hänen ollessaan polvillaan altaan laidalla, vaikkapa osa jaloista nilkkojen edessä on yhä vedessä. 4.2.1.e Vaihtopelaaja ei saa mennä veteen ennen kuin vaihdettava pelaaja on kokonaan poistunut vedestä ja on joukkueensa vaihtoalueella. 4.2.1.f Jos veden pinta on altaan reunan tasalla, veteen menevä pelaaja voi asettaa jalkateränsä altaan reunalle osa jaloista nilkkojen edessä vedessä, valmiina lähtöön, ennen kuin vedestä poistuva pelaaja on poissa vedestä. 4.2.1.g Vaihtopelaaja saa mennä altaaseen vain vaihtokäytävän kautta. Pelaajan tulee mennä Pelialueelle ennen Pelialueen puolivälilinjaa. 4.2.1.h Vahingoittunut, sekava tai vaarallista välineistöä me kantava pelaaja voi lähteä altaasta missä hyvänsä, mutta hänen tulee kävellä varovasti joukkueensa vaihtoalueelle ennen kuin toinen pelaaja saa korvata hänet tai hän itse palaa veteen.

4.2.2 Reservien käyttö 4.2.2.a Kummallakin joukkueella on oikeus kolmeen pelaajavaihtoon ottelunaikana. 4.2.2.b Maatuomarille tulee ilmoittaa pelaajavaihdosta, ja pelaajannimi tulee ilmoittaa ottelupöytäkirjapöydälle ennen pelaajan vaihtoa. (vrt. sääntö 1.1.10) 4.2.2.c Joukkue saa toteuttaa pelaajavaihdon vain kun peli on jo pysäytetty. 4.2.2.d Pelaajavaihto ei saa viivyttää ottelun kulkua, esimerkiksi vastustajan vapaapalloa. Pelaajavaihto, jota ei ole täysin valmisteltu ilmoittamalta lakkiennumerot, pelaajien ollessa valmistautumattomat jne., voi siksi tulla tuomarin kieltämäksi. Samoin pyyntö tehdä pelaajavaihto turhan myöhään pelikatkolla voidaan kieltää. 4.2.2.e Pelaaja, joka on kerranotettu pois, voi liittyä taas peliin, mutta tämä lasketaan toiseksi pelaajavaihdoksi. 4.3 Pelin kesto 4.3.1 Ottelun osat Ottelu koostuu normaalista peliajasta ja tarvittaessa lisäajasta sekä rangaistuspallokilpailusta. Ottelu kestää 2x15 minuuttia tehokasta peli-aikaa (vrt. sääntö 4.3.3). 4.3.2 Erätauko Erätauko on viisi minuuttia Joukkueet vaihtavat päätyjä Vesituomarit eivät vaihda puolia.

4.3.3 Pelikatko Kaikilla pelikatkoilla ottelukello pysäytetään. 4.3.4 Pelikatko erän päättyessä 4.3.4.a Rangaistuspallo tulee aina pelata riippumatta peliajan päättymisestä. Tarvittaessa peliaikaa jatketaan rangaistuspallon pelaamiseksi 4.3.4.b Jos maali, vapaapallo, jäähy, joukkuepallo tai tuomaripallo annetaan ajan loppuessa, maatuomari ohjaa ottelupöytäkirjaa ja/tai rangaistuksia. Tämän jälkeen erä päätetään ääni- ja näkömerkein. 4.3.5 Ottelu, jossa tarvitaan ratkaisu Kun ottelu, jossa tarvitaan ratkaisu, päättyy tasapeliin, sitä jatketaan viiden minuutin tauon jälkeen joukkueiden vaihtamatta puolia seuraavasti: 4.3.5.a Lisäaika; Lisäaika on yksi erä viiteentoista minuuttiin saakka ns. äkkikuolemalla. Joukkue, joka tekee ensimmäisen maalin, on pelin voittaja. Peli päätetään heti, kun maali on tehty. 4.3.5.b Rangaistuspallokilpailu; Ellei peliä saada ratkaisuun äkkikuolemalla, joukkueet käyvät rangaistuspallokilpailun, missä suoritetaan kolme rangaistuspalloa kummallekin joukkueelle (kolme kierrosta); Kolme pelaajaa molemmista joukkueista tekevät jokainen yhden rangaistuspallon Maalivahtia saa halutessa vaihtaa Joukkueet tekevät rangaistuspallot vuoronperään Ensimmäisen rangaistuspallon suorittava joukkue arvotaan Pelaaja, jolle on annettu jäähy rangaistuspallokilpailussa, ei saa osallistua tähän eikä seuraavaan rangaistuspallokierrokseen, ei hyökkääjänä eikä puolustajana (vrt. säännöt 6.4.6 ja 6.4.7)

4.3.5.c Rangaistuspallokilpailu (jatkoa); Ellei peliä voida ratkaista rangaistuspallokilpailun kolmella ensimmäisellä rangaistuspallolla, rangaistuspallokilpailu jatkuu yhdellä rangaistuspallolla kummallekin joukkueelle, kunnes toinen joukkue saavuttaa johtoaseman; Kumpikin joukkue tekee rangaistuspallon eri pelaajalla Kukaan pelaaja, mukaan lukien ne kolme pelaajaa, jotka tekivät kohdan 4.3.5.b rangaistuspallot, ei saa esiintyä uudestaan, kunnes joka pelaaja joukkueesta on tehnyt rangaistuspallon Maalivahdin saa vaihtaa halutessa Pelaaja, jolle on annettu jäähyrangaistus rangaistuspallokilpailussa, ei saa osallistua tähän eikä seuraavaan kierrokseen ottelussa, ei hyökkääjänä eikä puolustajana

4.3.6 Aikalisä 4.3.6.a Joka joukkueella on oikeus yhteen aikalisään kussakin ottelussa. 4.3.6.b Kuka tahansa pelaaja vedessä tai henkilö vaihtoalueella voi vaatia aikalisää joukkueelle. 4.3.6.c Aikalisää voi vaatia vain pelikatkolla. Aikalisä ei voi olla keskeytyksen syy. 4.3.6.d Aikalisän kesto on yksi minuutti. 4.3.6.e Aikalisäpyynnön näkömerkki on sama kuin tuomarien aikalisämerkki. (vrt. sääntö 3.1.10) 4.3.6.f Maatuomari antaa äänimerkin (pelin keskeytys) ja sitten näkyvän aikalisämerkin (vrt. sääntö 3.1.10) 4.3.6.g Aikalisän aikana molemmat joukkueet siirtyvät omiin päihinsä pelialuetta 4.3.6.h Minuutin aikalisä aikaa, kun maatuomari antaa aikalisämerkin. Kun täysi minuutti on ohi, maatuomari antaa uuden merkin (Pelin keskeytys) ja asettuu alkamaan pelin, (oikea paikka näyttäen samalla merkin vapaapallon/rangaistuspallon antamiseksi). Joukkueille annetaan järkevä aika siirtyä paikoilleen ja peli aloitetaan. (vrt. sääntö 5.1.18) 4.3.7 Merkinantojen järjestys Jos tuomari jostain syystä estyy antamasta heti merkkiä, hänen havaintonsa ja päätöksensä ovat silti voimassa vaikka toinen merkki olisi annettu ennen sitä. Näin on erityisesti, mutta ei ainoastaan seuraavissa tilanteissa; Jos vesituomari on havainnut maalin/sääntörikkomuksen, eikä pysty antamaan merkkiä ennen loppumerkkiä tai erän loppumerkkiä, hän yksinkertaisesti ilmoittaa maatuomarille, ja maali rangaistuspallo me annetaan. Suositellaan, että tuomarit pitävät lyhyen kokouksen vakuuttuakseen tapahtumien järjestyksestä.

Syitä välittömän merkinannon antamattomuuteen voivat olla: Yksi tuomari on soveltanut etusääntöä. (vrt. sääntö 6.5.2) Pelaaja on sotkeutunut merkinantolaitteen johtoon, ja tuomari on päästänyt irti merkinantolaitteesta. Tuomari tarvitsee lisää tietoa päättääkseen, onko pallo maalissa vai sen takana. Tuomari tarvitsee aikaa tilannearvioon. Merkinantolaite ei toimi. 4.4 Pistelaskenta 4.4.1 Pisteytys 4.4.1.a Maali on tehty, kun pallo on kokonaan korin reunan alapuolella. Tuomari osoittaa sen kahdella jatkuvalla äänimerkillä. 4.4.1.b Korin tehneen pelaajan tulee antaa maatuomarille näkyvä merkki nostamalla nyrkissä oleva käsi veden pinnan yläpuolelle heti pinnalle noustuaan. Ellei merkkiä anneta, kori hyväksytään, mutta pelaajan numero ei ehkä tule ottelupöytäkirjaan. 4.4.2 Ottelutulos Joukkue, joka saa ottelussa eniten pisteitä, on voittaja. Jos kummallakin joukkueella on sama määrä maaleja, peli on tasapeli. 4.4.3 Turnaustulos Turnauksessa kunkin pelin voittanut joukkue saa kolme pistettä, kun taas tasatulokseen päättyvässä ottelussa kumpikin joukkue saa yhden pisteen.

Joukkue, jolla on eniten pisteitä, voittaa turnauksen Jos joukkueilla on samalta pistemäärällä, arviointi tehdään seuraavasti: 4.4.3.a Näiden joukkueiden keskinäisten pelien tulokset ratkaisevat (tärkeysjärjestyksessä: pisteet, maaliero ja eniten tehtyjä maaleja). 4.4.3.b Jollei ratkaisua synny, kaikkien pelien maaliero on ratkaiseva. 4.4.3.c Jos kaikkien pelien maaliero on sama, eniten maaleja tehnyt joukkue on voittaja. 4.4.3.d Jos tehtyjen maalien määrä on myös sama, pelataan uusintapeli tarvittaessa säännön 4.3.5 mukaan. 4.5 Pelin pysäytys 4.5.1 Pelin pysäytys Peli pysäytetään, kun on: Maali Rangaistuspallo, vapaapallo tai varoitus Erän tai rangaistuspallon loppu Aina, kun tuomari katsoo sen tarpeelliseksi peli katsotaan keskeytetyksi ensimmäisellä äänellä. 4.5.2 Ottelukello Ottelukello pysäytetään pelikatkojen ajaksi.

4.5.3 Äänimerkit pelin pysäyttämiseksi Peli pysäytetään: 4.5.3.a Kahdella jatkuvalla äänellä, kun tehdään maali 4.5.3.b Toistetuilla lyhyillä merkeillä kaikista muista pysäytyssyistä. 5 Sääntörikkomukset 5.1 Sääntörikkomukset Tuomarin tärkein tehtävä on turvata kaikkien henkilöiden turvallisuus altaassa ja sen ympärillä. On siksi tärkeätä, että tilanteissa, joissa joku voi loukkaantua tai näin epäillessään, tuomari katkaisee pelin ja antaa rangaistuksen. Samaan aikaan, pelaajien täytyy toimia hyvin selkeästi rangaistukset välttääkseen, jotta tuomarit eivät tulkitse tilannetta väärin. Sääntöjen 5.1.7 5.1.12 suhteen on tuomarin tehtävä ratkaista rikkomuksen vakavuus ja siten myös rangaistus, antaako jäähy, varoitus vai vain vapaapallo. Tuomarin tulee muun muassa arvioida todellinen/mahdollinen vaara, kuinka tarkoituksellinen/ärsyttävä sääntörikkomus on, rikkeen uusiminen, ja kuinka paljon rikkoja olisi voinut hyötyä sääntörikkomuksesta, mikäli se olisi jäänyt huomaamatta. Jos pelaaja voi hyötyä paljon, esimerkiksi tehdä tai estää maalin, hänen tulisi myös riskeerata paljon, jolloin rangaistuksena on jäähy. Koska tuomarit eivät pysty näkemään kaikkia sääntörikkomuksia, rangaistusten tulee olla suhteellisesti kovempia kuin mahdollinen vahinko/hyöty, jotta rohkaistaan puhtaaseen peliin. Kokemus on osoittanut, että varoitukset eivät välttämättä johda toivottuun muutokseen käytöksessä, kuten jäähyt tekevät. Tuomarin tulee arvioida käyttääkö joukkue tätä väärin varoituksen antamaa mahdollisuutta. (vrt. 6.1.1) Jos

käytöksen muutos tulee liian hitaasti, tulee antaa suoraan rangaistuksia. Yhtäläisesti, jos joukkue rikkoo useita eri sääntöjä, varoitukset vain hidastavat peliä. Suorien jäähyjen käyttöä suositellaan, erityisesti peleissä, joissa ei käytetä tehollista peliaikaa. Ei ole mahdollista kuvailla kaikkia mahdollisia sääntörikkomuksia näissä säännöissä. Esimerkit annetaan asettamaan mitta ja edistämään tuomarin mielikuvitusta. Annetuista esimerkeistä tulee ymmärtää, että säännöt ovat tyypillisesti käytettävissä, mutta eivät rajoitu vain kuvattuihin tilanteisiin. Seuraavat asiat katsotaan kielletyksi käytökseksi: 5.1.1 Epäurheilijamainen tai härnäävä käytös Käyttäytyä millään tavoin epäurheilijamaisesti tai härnäävästi Tuomarin tulee tunnistaa rajatapaukset, jotka voivat johtaa karkotukseen. (vrt. sääntö 3.1.6.a) Tätä voi erityisesti käyttää seuraavissa, mutta ei ainoastaan näissä tilanteissa; Käyttäytyä tavalla, joka osoittaa sääntöjen, toimihenkilöiden tai toisten pelaajien tai henkilöiden halveksuntaa Huono kielenkäyttö Ottaa pallo pois korista ennen maalimerkin antoa Lyödä ohi uidessa pallo vastustajan kädestä, jolle on annettu vapaapallo Kuljettaa vastustajan välineet omalle vaihtoalueelle, tai piilottaa ne vesikanavaan, lähtökorokkeen taa jne. Vastustajan välineet tulee jättää paikalleen, toimittaa suoraan vastustajan vaihtoalueelle tai antaa tuomarille, jos ne arvioidaan vaarallisiksi Roiskia vettä vastustajan kasvoille (keskustelun aikana jne.)

5.1.2 Tarpeettoman kova tai väkivaltainen peli Potkaista tai lyödä pelaajaa, tai pelata tarpeettoman väkivaltaisesti. Painaa vastustajan päätä tai vääntää päätä. Lisäksi on kiellettyä käyttää liiallista voimaa päätä vastaan, tai ottaa ote pään ympäri. On kiellettyä koskea vastustajan päätä pinnalla. Tätä voi erityisesti käyttää seuraavissa, mutta ei ainoastaan näissä tilanteissa; Puolustajat, erityisesti puolustajat, karkottavat hyökkääjän potkimalla häntä jalkojen/räpylöiden kantapäillä. Pelaajalle tulee antaa jäähy myös, jos potku menee ohi. Puolustaja saa kuitenkin puolustautua asettamalla jalat pehmeästi hyökkääjän rinnalle pitääkseen hänet etäällä. Epäillessään, onko kysymyksessä pehmyt kosketus vai potku, tuomarin tulee antaa rangaistus. Kun pallo on pysäytetty ryhmään, pelaaja voi yrittää vapauttaa itsensä kiemurtelemalla. Kiemurtelu kyynärpäät/käsivarret erillään vartalosta, tai polvien/kantapäiden me nopea liikuttelu, voi vahingoittaa ympärillä olevia, ja tälle henkilölle tulee antaa jäähy, mieluummin ennen kuin kukaan on loukkaantunut. Kuitenkin kiemurtelu kyynärpäät vartalon myötäisesti, ja vain pehmeitä osumia aiheuttavat liikkeet tulisi hyväksyä. Kun vastustaja on ottanut otteen jalkojen ympäri pallon haltijasta, pelaaja ei saa potkia ajattelemattomasti päästäkseen irti. Tuomarin tulee keskeyttää vaarallinen käytös ennen kuin kukaan on loukkaantunut Koskea kenenkään pelaajan päätä pinnalla, mikä nähdään yleisimmin suljettaessa pallo pinnalle tai keskustelujen aikana Hyökkäävän pallollisen pelaajan nopea tönäisy vain maalivahdin pään sivuun Pelaaja työntää vastustajan kasvoja/leukaa, ja näin saa pään kääntymään taakse tai ylös. Tuomarin tulee alla tietoinen rajatapauksista, jotka saattavat oikeuttaa karkottamaan pelaaja. (vrt. sääntö 3.1.6.a) 5.1.3 Liian monta pelaajaa vedessä Joukkueella on enemmän kuin kuusi pelaajaa yhtä aikaa vedessä (ja rangaistuspenkkialueella) pelin aikana. (vrt. sääntö 1.1.2.)

Maatuomari ja hänen apulaisensa tarkkailevat, että vaihtoalueella on oikea määrä vaihtopelaajia koko pelin ajan. Jos yksi tai useita vaihtopelaajia puuttuu vaihtoalueelta, eikä hän ole antanut virallista tietoa poistumisesta maatuomarille, se osoittaa, että vedessä on liian monta pelaajaa, mikä on rangaistavaa säännön 5.1.3 mukaan. Etusääntöä, 6.5.2, voi käyttää. 5.1.4 Väärä veteen meno ja pois tulo 5.1.4.a Mennä veteen mistä tahansa muualta kuin vaihtokäytävästä pelin aikana (vrt. 1.1.2), tai mennä veteen mahdollisesti vaarallisella tavalla ottelun aikana(vrt.4.2.1. ja.1.1) 5.1.4.b Lähteä pelialueelta mistään muualta kuin ylittämällä poistumisviiva. (vrt. säännöt 4.2.1.l, 4.2.1.e ja 1.2.6) 5.1.5 Pelaajien väärä käyttö Mikäli joukkue käyttää ketään muuta pelaajaa kuin niitä 12, joilla on pöytäkirjaan listattu vastaavat lakkinumerot. Sääntöjen vastaisesti käytetyn pelaajan on lähdettävä Pelialueelta, ja joukkueelle annetaan jäähy, jonka kuluessa joukkue voi korjata listan/henkilön/lakin jne. Maatuomari voi sallia jäähyn saaneen pelaajan lähteä alueelta mahdollistaakseen oikeiden lakkien jne. hakemisen. Jos 12 pelaajan joukkoon ottelupöytäkirjaan listaamaton pelaaja (reservit pois lukien) tekee maalin, maali hylätään. 5.1.6 Vastustajan poisto maalilta Kun kumpikaan pelaaja ei ole pallon haltija, pelaajan työntää vastustajaa maalilta milloin tahansa pelin aikana. Tuomarin tulee ymmärtää, että tämän säännön rikkomiset tapahtuvat usein, kun pallo on toisessa paikassa, ja myös ennen kuin peli on aloitettu vapaapallolla.

Koska joukkue voi hyötyä paljon rikkomalla tätä sääntöä (maali tehty tai estetty), pelaajalle tulee normaalisti antaa suoraan jäähy. Tätä voi erityisesti käyttää seuraavissa, mutta ei ainoastaan näissä tilanteissa; Kaikki avoimet taistelut maalilla, kun ei ole pallon haltijaa, toisen pelaajan siirtämisen aloittanut pelaaja on rikkoja Kun hyökkääjä on hankkinut hyvän aseman maalilla, odottaen joukkuetoverinsa tuovan pallon. Puolustaja ui hyökkääjän ja maalin väliin ja siten poistaa hyökkääjän maalilta Kun maalivahti on asemassaan, hyökkääjä hiljakseen työntää käsivarren maalivahdin ja maalin (tai allasseinän) väliin, ja siten työntää maalivahdin maalilta Hyökkääjä, joka ei ole pallon haltija, ja on vallannut vastustajan korin, ei saa siirtää suoraan yläpuolellaan makaavaa vastustajaa. Ellei kumpikaan saa palloa, hyökkääjän täytyy poistuessaan olla liikuttamatta vastustajaa mihinkään suuntaan. Vastustajan alle asettuva pelaaja, joilla ei ole palloa hallussaan, ei saa vahingossa tai tahallisesti aiheuttaa vastustajan siirtymistä, kun hän jättää paikkansa. Tämä on tyypillistä kun hyökkääjä ui pintaan ja työntää hartian, lonkan, reiden, käden jne. maalivahdin alle vetäen maalivahdin lyhyelle tai pitkälle etäisyydelle pois maalilta. Hyökkääjän liikkuminen ei saa liikuttaa lainkaan maalivahtia. 5.1.7 Jättää palaamatta lähtöasemaan maalin jälkeen Jatkaa pelaamista maalin tai rangaistuspallon jälkeen palaamatta ensin lähtöasemaan, kuten kuvataan säännössä 4.1.12. 5.1.8 Sääntöjen vastainen maalin (ja allassivun) käyttö Että pelaaja tarttuu, työntää tai kiilaa millään vartalonsa osalla maalia tai tunkee allassivun ja maalin väliin hyötyäkseen tästä mitenkään. Pallon maantieteellisen asema tai kumpi joukkue on pallon haltija, on yhdentekevää tässä tilanteessa.