LIIKKEESEENLASKIJA- JA TAKAAJATIEDOT

Kuntarahoitus Oyj:n Kotimainen Velkaohjelma 500.000.000 euroa LIIKKEESEENLASKIJA- JA TAKAAJATIEDOT SISÄLTÖ Sivu Liikkeeseenlaskija - Kuntarahoitus Oyj 1. Kuntarahoitus Oyj:n yleisesittely... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Kuntarahoituksen toimintaympäristö 4 1.3 Kuntarahoituksen toiminta... 5 1.3.1 Yleistä... 5 1.3.2 Luottoluokitus... 5 1.3.3 Varainhankinta... 3 1.3.4 Antolainaus... 6 1.3.5 Maksuvalmiuden turvaaminen ja riskienhallinta... 7 1.3.6 Näkymät vuoteen 2004... 8 2. Kuntarahoitus Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat hallinto... 8 2.1 Suurimmat osakkeenomistajat. 8 2.2 Yhtiön hallinto. 9 3. Tiedot Kuntarahoituksen sitoumuksista... 9 3.1. Kuntarahoituksen sitoumukset 9 4. Tunnusluvut.... 11 4.1. Yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 1999-2003. 10 4.2.Tunnuslukujen laskentakaavat... 11 5. Tilintarkastuskertomukset tilikausilta 2002 ja 2003 12 6. Kuntarahoitus Oyj:n yhtiöjärjestys... 13 Takaaja - Kuntien takauskeskus 1. Kuntien takauskeskuksen yleisesittely... 15 2. Kuntien takauskeskuksen toiminta ja taloudellinen asema... 15 3. Kuntien takauskeskuksen hallinto... 15 4. Kuntien takauskeskuksen perustamisen vaikutus Kuntarahoituksen liiketoimintaan... 16 5. Kuntien takauskeskuksen takaustoiminta... 17 5.1 Takausvastuut 31.1.2004... 17 5.2 Uudelle Kuntarahoitukselle myönnetyt takaukset 18 6. Kuntien takauskeskuksen tilinpäätöstiedot 2003... 19 7. Laki Kuntien takauskeskuksesta... 27 Esitteen muut osat: Liikkeeseenlaskija: Tilintarkastaja: Velkaohjelman järjestäjä: Kuntaobligaatioiden Yleiset Ehdot, Lainakohtaiset Ehdot, Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätös 2003 Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki Käyntisoite: Aleksanterinkatu 15 B, 00100 Helsinki KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö, Mannerheimintie 20 B, 00100 HELSINKI Kuntarahoitus Oyj

Nämä Liikkeeseenlaskija- ja takaajatiedot on laadittu 19.3.2004. Kuntarahoitus Oyj:n 500.000.000 euron Kotimaisen Velkaohjelman perusteella liikkeeseen laskettavien Kuntaobligaatioiden ja muiden joukkovelkakirjojen Esite koostuu Kuntaobligaatioiden Yleisistä Ehdoista, Liikkeeseenlaskija- ja takaajatiedoista, Lainakohtaisista Ehdoista ja Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöksestä 2003. Esite on arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 :n 2 momentin mukainen listalleottoesite. Velkaohjelman perusteella liikkeeseen laskettavan Lainan pääoman, koron tai mahdollisen muun hyvityksen sekä viivästyskoron maksamisen vakuudeksi on asetettu Kuntien takauskeskuksen omavelkainen takaus. Obligaatiolaina on joukkovelkakirjalaina. 1.1.1994 jälkeen liikkeeseen lasketussa obligaatiolainassa ei tarvitse olla turvaavaa vakuutta, eikä lainan liikkeeseenlaskuun tarvita valtioneuvoston lupaa. Kuntarahoitus täydentää Esitettä, mikäli esitetyissä tiedoissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa liikkeeseen laskettavien joukkovelkakirjojen arvoon. Esitteen Liikkeeseenlaskijaja takaajatiedot päivitetään Kuntarahoituksen osavuosikatsauksilla ja tilinpäätöstiedoilla ja Kuntien takauskeskuksen tilinpäätöstiedoilla niiden valmistumisen ja julkistamisen jälkeen. Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin 7.3.2001 tilintarkastusyhteisö Arthur Andersen Oy, KHT-yhteisö ja uudestaan 5.3.2002. Päävastuullisena tarkastajana toimi 7.8.2001 saakka Hannu Vänskä, KHT ja 8.8.2001 alkaen Jarmo Lohi, KHT. Tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimipaikka sijaitsee osoitteessa Itämerenkatu 1, 00180 Helsinki. Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin 11.3.2003 ja 10.3.2004 tilintarkastusyhteisö KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana toimii Mikael Leskinen, KHT. Tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimipaikka sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 20 B, 00100 HELSINKI Esite on Rahoitustarkastuksen hyväksymä. Rahoitustarkastus ei kuitenkaan vastaa Esitteessä ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Rahoitustarkastuksen hyväksymispäätöksen Dnro on 31/250/2004 ja esitettä koskevan poikkeusluvan Dnro on 30/250/2004. 2

LIIKKEESEENLASKIJA - KUNTARAHOITUS OYJ 1. KUNTARAHOITUS OYJ:N YLEISESITTELY 1.1 Yleistä Kuntarahoitus Oyj ( Kuntarahoitus, Yhtiö ) perustettiin 1.5.2001. Tällöin vanha Kuntarahoitus Oyj (perustettu 1989) ja Kuntien Asuntoluotto Oyj (perustettu 1993) sulautuivat kombinaatiofuusiolla uudeksi Kuntarahoitus Oyj:ksi, joka on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (30.12.1993/1607, luottolaitoslaki ) tarkoitettu luottolaitos. Yhtiö sai Valtiovarainministeriöltä luottolaitoksen toimiluvan 26.4.2001. Yhtiö on 1.5.2001 merkitty kaupparekisteriin Y-tunnuksella 1701683-4 ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Tässä esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua Kuntarahoitus Oyj:n päätoimipaikassa osoitteessa Aleksanterinkatu 15 B, 00100 Helsinki. Yhtiöön sovelletaan Suomen lainsäädäntöä. Yhtiöllä ei ole oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tai on ollut merkittäviä vaikutuksia Yhtiön taloudelliseen asemaan. Kuntarahoituksen maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 16.522.000 euroa. Osakkeita on yhteensä 16.522.000 kappaletta ja niiden nimellisarvo on 1 euro. Yhtiössä ei ole erilajisia osakkeita. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää enemmällä kuin viidellätoista (15) prosentilla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Yhtiön vähimmäispääoma on 10.000.000 euroa ja enimmäispääoma 40.000.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Yhtiön ensisijaiset ja toissijaiset omat varat ovat Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaan laskettuna n. 92.393.104 euroa (31.12.2003). Kuntarahoituksen tase oli 31.12.2003 n. 4.644 miljoonaa euroa ja antolainakanta n. 3.687 miljoonaa euroa. Yhtiön toimialana on yhtiöjärjestyksen 2 :n mukaan (kts. yhtiöjärjestys s. 13) harjoittaa luottolaitoslaissa tarkoitettua luottolaitostoimintaa. Yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 :n tarkoittamia yhteisöjä. Lisäksi yhtiö tarjoaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 :n mukaisia sijoituspalveluita sekä mainitun lain 16 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua säilytys- ja hoitopalvelua. Kuntarahoituksen tavoitteena on tarjota markkinaehtoista rahoitusta kunnille, kuntayhtymille ja kuntien määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä yleishyödyllisiksi nimetyille yhteisöille hankkimalla varoja pääomamarkkinoilta kilpailukykyisin kustannuksin. Tässä yhteydessä kunnilla tarkoitetaan Kuntien takauskeskuksen jäsenkuntia. Tavoitteisiinsa pääsemiseksi Yhtiö perustaa toimintansa tarkoin rajattuun toimintapolitiikkaan ja kuntasektorin hyvään luottokelpoisuuteen sekä pyrkii parhaan kykynsä mukaan hyödyntämään voimassa olevia luottoluokituksiaan. Yhtiön toiminnan lähtökohtana on kannattava liiketoiminta. Yhtiö pyrkii varmistamaan omalla toiminnallaan riittävän omien varojen kertymisen. Yhtiön varainhankinnan tavoitteena on kilpailukykyinen hinta ottaen kuitenkin huomioon Yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Varainhankinnan tavoitteena on myös turvata Yhtiön jälleenrahoitus kaikissa olosuhteissa. Yhtiön riskienhallinnan periaatteena on riskien välttäminen ja minimoiminen. Johdannaisten käyttö on sallittua ainoastaan suojaustarkoituksessa, jolloin tavoitteena on riskien minimoiminen ja tuloksen varmistaminen. Yhtiöjärjestyksen mukaan ilman Yhtiön suostumusta Yhtiön osakkeita eivät voi luovutustoimin hankkia muut kuin Kuntien eläkevakuutus, kunnat, kuntayhtymät, kuntien keskusjärjestöt, kuntien yksin tai enemmistönä omistamat yhteisöt tai tällaisten yhteisöjen omistamat yhtiöt. Suostumuksen antamisesta päättää yhtiön hallitus. 3

1.2 Kuntarahoituksen toimintaympäristö Kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikainen lainakanta vuoden 2003 lopussa oli noin 5,5 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 0,7 miljardia euroa ja lainanotto 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2004 lainakannan odotetaan kasvavan noin 0,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu jatkunee vuonna 2005. Kuntien lainakannan osuus bruttokansantuotteesta oli 3,9 % vuonna 2003 Kuntien talous heikkeni vuonna 2003. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate supistui 1,4 miljardiin euroon, kun vastaava summa vuonna 2002 oli 2,3 miljardia ja vuonna 2001 2,0 miljardia euroa. Kuntien vuosikatteiden laskun taustalla oli verotulojen heikko kehitys, mikä johtui verovähennyksistä ja yhteisöveroratkaisuista. Myöskään työllisyys ei kehittynyt viime vuonna odotetusti, mikä heikensi kunnallisverokertymää. Kuntayhtyminen talous pysyi vuonna 2003 keskimäärin vakaana. Kuntien väliset erot ovat talouden heiketessä tasoittuneet. Tulorahoitus supistui vuonna 2003 erityisen paljon keskisuurissa 20 001 40 000 asukkaan kunnissa. Kaikissa kuntakokoluokissa vuosikate jäi alle poistojen tason. Toinen kuntataloutta heikentävä tekijä, verotulojen negatiivisen kehityksen lisäksi, on ollut valtion rahoitusosuuden jääminen kuluvalla nelivuotiskaudella 350 miljoonaa euroa alle toteutuneen kuntien kustannuskehityksen. Vireillä olevassa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on muiden epäkohtien ohella tarkoitus oikaista kuntien verontasausjärjestelmää siten, että tasausvähennykset ja -lisäykset vastaisivat määrällisesti toisiaan. Jälkeenjääneisyyttä kustannuskehityksen seurannassa on järjestelmässä myös tarkoitus korjata. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät investointeihin vuonna 2003 kolme miljardia euroa eli vastaavan määrän kuin edellisvuonna. Neljäsosa investointimenoista voitiin kattaa käyttöomaisuuden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuluvana vuonna kuntatalouden tilan arvioidaan heikkenevän edelleen. Kunnallisveron veropohjaa alentavat ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten muutokset. Toisaalta ansiotulojen kasvu ja tuloveroprosenttien korotukset lisäävät verotuloja. Kunnallisverojen kehitykseen jatkossa vaikuttavat ennen kaikkea ansiotulojen kehitys ja veroperusteita koskevat päätökset. Paineet toimintamenojen lisäämiselle ovat edelleen suuret. Palvelujen ostot ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti eli keskimäärin kymmenisen prosenttia vuodessa. Kasvuvauhti hidastuu vuonna 2004 jonkin verran. Investointeja voidaan jossain määrin karsia, mutta rakentamistarve on suuri muun muassa peruskorjausten vuoksi. Lähivuosina mahdollisuudet tasapainottaa kuntien taloutta oletettavasti parantuvat. Kuntien tehtävien ja rahoituksen vastaavuuteen pyritään kuluvan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi. Voimakas talouskasvu yhdessä kasvukeskuksiin suuntautuneen maan sisäisen muuttoliikkeen kanssa on kasvattanut erityisesti vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa viime vuosina. Samalla myös vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysyntä kasvualueilla on lisääntynyt. Vastaavasti muuttotappioalueilla tyhjien asuntojen määrä on ollut kasvussa. Asuntotuotannon aloituksien määrä v. 2003 oli ennakkotietojen mukaan n. 29 000 asuntoa eli hiukan edellistä vuotta enemmän. Asuntotuotannon kasvu perustui vapaarahoitteisin tuotannon lisääntymiseen. Sen sijaan valtion tukemaa asuntotuotantoa käynnistyi vain n. 6 000 asuntoa, kun tavoite oli 10 000 asuntoa. Arava- ja korkotukiasuntojen aloitukset vähentyivät vuodesta 2002 n. 2 600 asuntoa. Valtioneuvosto hyväksyi 29.1.2003 asuntopoliittisen ohjelman, jolla pyritään lisäämään asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen tarjontaa erityisesti kasvukeskusalueilla. Samalla parannetaan sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavien asunnontarjoajien toimintaedellytyksiä. Sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyviä rajoituksia väljennetään mm. nostamalla sosiaalisen asukasvalinnan tulorajoja merkittävästi kasvualueilla sekä poistaminen kasvualueiden ulkopuolisesta vanhasta asuntokannasta. Sosiaalisen asuntotuotannon korkotukiehtoja parannetaan niin, että 4

asumismenot olisivat kohtuulliset. Lisäksi luodaan kokonaan uudenlainen avustusjärjestelmä erityisryhmien asumiseen. V. 2004 asuntotuotannon aloituksien ennustetaan nousevan 31 000 asuntoon. Valtion tukeman asuntotuotannon aloitustavoite on hallitusohjelman mukaan 10 000 asuntoa. Uusi asumisen tukimuoto on asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainat. Markkinakorkotason säilyminen vakaana ja alhaisella tasolla ylläpitää vaparahoitteisen asuntotuotannon kysyntää v. 2004. Valtion tukeman asuntotuotannon käynnistymiseen v. 2004 tulee keskeisesti vaikuttamaan uusien korkotukiehtojen sisällön ohella arava- ja korkotukituotantoon soveltuvien rakennustonttien saatavuus kasvualueilla sekä rakennuskustannusten kehitys. 1.3 Kuntarahoituksen toiminta 1.3.1 Yleistä Kuntarahoituksen tärkeimmän sidosryhmän muodostaa kuntasektori, joka koostuu n. 440 kunnasta, n. 240 kuntayhtymästä ja erilaisista kuntasidonnaisista yhteisöistä. Kuntarahoitus on välittänyt kuntasektorille rahoitusta vuodesta 1991 alkaen (vanhat yhtiöt ja uusi yhtiö 31.1.2004 mennessä) n. 6.531 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena on turvata kuntasektorin mahdollisimman kilpailukykyinen varainhankinta. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen pitkä- ja lyhytaikaisen rahoituksen ja sijoitusvaihtoehtojen lisäksi rahoitukseen, riskienhallintaan ja tasehallintaan sekä sijoitustoimintaan liittyvää konsultointia. Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus. Myös tämä Velkaohjelma ja sen alla liikkeeseen lasketut yksittäiset Kuntaobligaatiolainat ja Muut joukkovelkakirjalainat ovat Kuntien takauskeskuksen takaamia. Kuntien takauskeskus on Kuntien takauskeskuksesta annetulla lailla (487/96) perustettu julkisoikeudellinen laitos, jonka menoista ja sitoumuksista vastaavat takauskeskuksen jäsenkunnat. 1.3.2 Luottoluokitus Kuntarahoituksen pitkäaikaisen varainhankinnan voimassa olevat luottoluokitukset ovat parhaat mahdolliset: Moody's Investors Service 1) (vahvistettu viimeksi 21.12..2002) Aaa Standard & Poor's 2) (vahvistettu viimeksi 3.10.2003) AAA 1) Sijoituskelpoisten yritysten (investment grade) pitkäaikaisten lainojen luokitusasteikko on 10-portainen välillä Aaa (paras) - Baa3. 2) Sijoituskelpoisten yritysten (investment grade) pitkäaikaisten lainojen luokitusasteikko on 10-portainen välillä AAA (paras) - BBB-. Kuntarahoituksen lyhytaikaisella varainhankinnalla (KVS-lainat) on paras mahdollinen luottoluokitus: Moody's Investors Service (vahvistettu viimeksi 21.12.2002) Standard & Poor's: (vahvistettu viimeksi 10.12.2002) Prime-1 A-1+ Pankkien ja luottolaitosten vakavaraisuutta laskettaessa Kuntarahoituksen velkasitoumukset, joilla on Kuntien eläkevakuutuksen tai Kuntien takauskeskuksen takaus, luetaan Suomessa nollariskiluokkaan. 1.3.3 Varainhankinta Kuntarahoitus on kuntasektorin edustaja pääomamarkkinoilla. Yhtiön varainhankinta tapahtuu sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta pääomamarkkinoilta. 5

Ulkomainen varainhankinta tapahtuu pääasiassa joukkovelkakirjalainoilla. Tärkein ulkomainen varainhankintamuoto on 2,25 miljardin euron määräinen Lontoon Arvopaperipörssiin listattu kansainvälinen velkasitoumusohjelma ("MTN-ohjelma"). Yhtiöllä on yhteensä (31.1.2004) kansainvälisillä pääomamarkkinoilla liikkeeseen laskettuja MTN-velkasitoumuksia erääntymättöminä n. 3.265 miljoonan euron arvosta. Kuntarahoituksen hallitus on päättänyt 5.2.2004 korottaa ohjelman 3 miljardin euron suuruiseksi seuraavan päivityksen yhteydessä (toukokuussa 2004) ja takauskeskuksen hallitus on päättänyt 26.2.2004 myöntää sille vastaavan suuruisen takauksen. Vuonna 1993 Vanha Kuntarahoitus lähti kehittämään kotimaista varainhankintaansa laskemalla liikkeeseen ensimmäisen yleisölle merkittäväksi tarkoitetun Kuntaobligaatiolainan. Kuntaobligaatioita oli 31.1.2004 erääntymättöminä markkinoilla n. 340 miljoonan euron arvosta. Kuntaobligaatio on Yhtiön rekisteröity tavaramerkki. Kuntarahoitus toteuttaa kotimaista varainhankintaa laskemalla liikkeeseen Kuntaobligaatioita ja Muita joukkovelkakirjoja tämän kotimaisen 500 miljoonan euron suuruisen Velkaohjelmansa alla. Osana jälleenrahoitustaan Kuntarahoitus käyttää myös Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan neuvoston kehityspankin (ENK) kanssa solmittuja luottolimiittejä. EIP:n kanssa allekirjoitettiin 50 miljoonan euron luottolimiitti maaliskuussa 2003 ja ENK:n kanssa 50 miljoonan limiitti syyskuussa 2003. Kuntarahoituksen välittämää EIP-rahoitusta kanavoidaan kuntasektorin infrastruktuuri-, ympäristönsuojelu-, energia-, terveydenhuolto- ja koulutushankkeisiin. EIP on Euroopan Unionin viidentoista jäsenvaltion omistama, riippumaton rahoituslaitos. Sen tehtävänä on edistää jäsenmaiden taloudellista kehitystä myöntämällä pitkäaikaisia luottoja teollisuuden ja infrastruktuurin alalla toteutettaviin julkisiin ja yksityisiin investointeihin. Kuntarahoituksen välittämää ENK-rahoitusta kanavoidaan kuntasektorin ympäristönsuojelu-, terveydenhuolto- ja koulutushankkeisiin sekä tiettyihin sosiaalisiin perusinfrastruktuurihankkeisiin. Euroopan neuvosto on hallitusten välinen poliittinen järjestö, jonka jäseninä on 36 eurooppalaista valtiota. ENK perustettiin alun perin rahoittamaan pakolais- ja siirtolaishankkeita. Nykyisin ENK myöntää myös luottoja käytettäväksi työpaikkojen luomiseen, ympäristönsuojeluun, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä tiettyyn sosiaaliseen perusinfrastruktuuriin. Yhtiön lyhytaikainen varainhankinta tapahtuu Kuntarahoituksen lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla (KVS-lainat). Lyhytaikaista varainhankintaa käytetään kuntasektorin lyhytaikaiseen rahoitukseen ja Yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittyvän maksuvalmiuden turvaamiseen. KVS-lainat ovat lyhytaikaisia, likvidejä ja vähäriskisiä rahamarkkinainstrumentteja mm. kuntien ja muiden institutionaalisten sijoittajien sijoitustarpeisiin. Kuntarahoituksella on KVS-lainojen liikkeeseenlaskua varten 500 miljoonan euron määräinen velkaohjelma. 1.3.4. Antolainaus Kuntarahoitus myöntää lainoja: - Takauskeskuksen jäsenkunnille - kuntayhtymille, joiden kuntien välisen perussopimuksen mukaisessa vastuunjaossa Takauskeskuksen jäsenkunnat vastaavat yli kahdesta kolmasosasta kokonaisvastuusta - Takauskeskuksen jäsenkunnan kokonaan omistamalle tai määräysvallassa olevalle yhteisölle - valtion viranomaisten nimeämien asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille (Laki Aravalain muuttamisesta 571/1999, Laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta 572/1999). Antolainauksen vakuudeksi hyväksytään kunnan tai kuntayhtymän omavelkainen takaus tai täytetakaus, valtion täytetakaus sekä valtion ja kunnan takaus. Käytettäessä täytetakausta edellytetään kiinnitysvakuutta lainoitettavaan kohteeseen. Laina voidaan myöntää ilman erillistä vakuutta suoraan kunnalle tai kuntayhtymälle. Yhtiön noudattaman vakuuspolitiikan johdosta Yhtiön antolainaus luetaan 0 riskiluokkaan pankkien ja luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa Suomessa. 6

Yhtiön pitkäaikaisia lainatuotteita (laina-aika vähintään yksi vuosi) ovat: - talousarviolainat kunnille ja kuntayhtymille - kuntayrityslainat kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleville yhtiöille - asuntolainat asuntojen uustuotantoon, peruskorjaukseen ja hankintaan - lainat olemassa olevien lainojen korvaamiseen toisella lainalla (ns. konvertointilainat) - leasing-rahoitus. Yhtiön kunnille ja kuntayhtymille tarjoama lyhytaikainen rahoitustuote on kuntatodistus. Kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleville yhteisöille tarjottava lyhytaikainen rahoitustuote on kuntayritystodistus. V. 2003 Kuntarahoituksella oli pitkäaikaista antolainaa yli 351 kunnassa ja v. 2003 uusia lainoja myönnettiin 187 kuntaan. Kuntasektorin rahoitustarpeet vaihtelevat kunta-asiakkaan koosta ja rahoitettavasta investointihankkeesta riippuen. Kuntarahoituksen antolainojen keskikoko on ollut noin 1,1 miljoonaa euroa. Hankkimalla varoja yhteisesti Kuntarahoituksen kautta kunnat pystyvät hyödyntämään koko kuntasektorin hyvän luottokelpoisuuden ja tukkumarkkinoilla operoimisen edut. Asiakaskunnan koostumuksen vuoksi Yhtiön antolainausta voidaan pitää vähäriskisenä. Vanhalla Kuntarahoituksella ja Asuntoluotolla ei koko toimintahistoriansa aikana ollut luottotappioita eikä järjestämättömiä luottoja. Tietoja Kuntarahoituksen saamisista on lisäksi Kuntarahoituksen tilinpäätöksen 31.12.2003 liitetietojen kohdissa 13 21. Kuntarahoituksella ei ole merkittäviä sijoituksia toisista yrityksistä tai yhteisöistä. 1.3.5 Maksuvalmiuden turvaaminen ja riskienhallinta Maksuvalmiutensa turvaamiseksi Kuntarahoituksella on 100 miljoonan euron maksuvalmiusluottolimiitti sekä 40 miljoonan euron suuruinen syndikoitu pankkilimiitti. Maksuvalmiutensa ylläpitämiseksi Yhtiö voi myös tarpeen mukaan laskea liikkeeseen KVS-lainoja. KVSlainat on tarkoitettu vaihdannan kohteeksi rahamarkkinoille. Kuntarahoitus pyrkii tyydyttämään kuntasektorin rahoitustarpeet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kuntasektorin omistamana Yhtiö ei pyri liiketoiminnallisen voiton maksimointiin. Tämän vuoksi myös riskinotto on minimoitu. Yhtiöllä on käytössään asianmukaiset riskienhallintaohjelmistot. Riskienhallinnan organisointi on pyritty toteuttamaan mahdollisimman tehokkaalla ja asiantuntevalla tavalla ottaen huomioon Yhtiön koon, toiminnan laajuuden sekä konservatiivisen riskipolitiikan. Riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta vastaa toimitusjohtaja ja hänen apunaan toimiva johtoryhmä. Yhtiön johtoryhmä käsittelee kokouksissaan vähintään kerran kuukaudessa riskienhallintaan liittyvät asiat. Yhtiön tehtävänä on tarjota suomalaisille kunnille kilpailukykyistä rahoitusta. Tämän periaatteen mukaisesti Yhtiön antolainasalkku koostuu ainoastaan kuntien, kaupunkien, kuntayhtymien ja valtion (luotto)riskistä. Mikäli lainaa myönnetään muille kuntasidonnaisille yhteisöille, tulee näillä olla kuntaenemmistöinen omistuspohja ja kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän omavelkainen takaus tai täytetakaus tai valtion täytetakaus. Yhtiön koko antolainakanta on vahvistettu Suomessa kuuluvaksi 0- riskiluokkaan pankkien ja luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa. Sama pätee myös kaikkiin Yhtiön itse liikkeeseen laskemiin, eripituisiin velkasitoumuksiin. Johdannaisinstrumentteja käytetään Yhtiön toiminnassa vain rahoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojautumiseen. Aktiivista position ottamista tai välitystoimintaa ei tehdä minkään johdannaisinstrumentin osalta. Sopimusvastapuolien valinnassa sovelletaan luottoriskin arvioinnin osalta Yhtiön hallituksen hyväksymiä luottoluokitukseen sekä sopimustyyppiin perustuvia periaatteita. 7

Luotto- ja vastapuoliriskin ohella Yhtiö seuraa säännöllisesti myös markkina-, rahoitus-, likviditeetti-, operationaalista, oikeudellista ja strategista riskiä sekä niihin vaikuttavien tekijöiden kehitystä. 1.3.6 Näkymät vuoteen 2004 Päättyneen tilikauden 2003 antolainaus oli 691 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 antolainauksen arvioidaan olevan n. 725 miljoonaa euroa. Uusista lainoista n. 80 % tullee olemaan talousarviolainoja kunnille ja kuntayhtymille sekä niiden takaamille yhtiöille ja loppuosa n. 20 % suuntautunee asuntorahoitukseen. Yhtiön taseen loppusumma oli vuoden 2003 lopussa 4.644 miljoonaa euroa eli 12 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaista varainhankintaa tehtiin vuonna 2003 1.265 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 pitkäaikaisen varainhankinnan arvioidaan olevan n. 1-1,2 miljardia euroa. Kotimaasta, pääasiassa Kuntaobligaatioilla, hankittavien varojen osuus jäänee edellisvuosien tapaan noin 10 %:iin kokonaistarpeesta. Kuntaobligaatioiden jakeluverkostoa kehitetään edelleen ja tavoitteena on saada valtakunnallinen kattavuus vielä nykyistäkin paremmaksi. Tämä tarkoittaa yhteistyökumppanien määrän lisäämistä ja emissioaktiviteetin säilyttämistä vähintään vuoden 2003 tasolla. Sijoitustuotteiden myynnin haastavuutta ylläpitää vallitseva alhainen korkotaso. Vähittäismarkkinoille suunnattujen lainojen osalta kolmen prosentin tuottotason ylittäminen on jo lisännyt myyntiä ja tämän kehityksen uskomme jatkuvan myös vuonna 2004. Odotukset korkotason noususta euroalueella ovat voimistuneet. Lyhyet euribor-korot ovat pysytelleet erittäin alhaisella tasolla ja vaihdelleet kapeassa putkessa viime kesästä lähtien. Nyt termiinikorot kuitenkin ennustavat 6 kuukauden euriborin nousua noin 0,15% per vuosineljännes. Myös pitkien korkojen osalta ennusteet ovat samansuuntaiset, joten korkotaso tullee kautta linjan olemaan noin puoli prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla vuoden loppuun mennessä. Korkojen nousua odoteltaessa markkinoiden likviditeetti on kasvanut ja varoja hakeutuu turvallisina pidettyihin sijoituskohteisiin. Tämä on ollut omiaan säilyttämään kilpailutilanteen kireänä kuntien rahoituksessa. 2. KUNTARAHOITUS OYJ:N SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT JA HALLINTO 2.1 Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat Yhtiön 20 suurinta osakkeenomistajaa ovat seuraavan taulukon mukaiset tahot: Osakkeita Osakkeista % Kuntien eläkevakuutus 7,021,850 42.50% Helsinki 1,925,000 11.65% Espoo 651,750 3.94% Turku 440,000 2.66% VAV Asunnot Oy (Vantaa) 412,500 2.50% Oulu 385,000 2.33% Tampere 343,750 2.08% Joensuu 272,250 1.65% Kuopio 228,250 1.38% Suomen Kuntaliitto 202,125 1.22% Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 200,750 1.22% Lappeenranta 178,750 1.08% Kotka 165,000 1.00% Vaasa 137,500 0.83% Lahti 123,750 0.75% Hämeenlinna 110,000 0.67% Kokkola 96,250 0.58% Pori 96,250 0.58% Nurmijärvi 82,500 0.50% Seinäjoki 82,500 0.50% Yhteensä 13,155,725 79.63% 8

2.2. Yhtiön hallinto Yhtiöjärjestyksen mukaan Kuntarahoituksen hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenet valittiin yhtiökokouksessa 11.3.2003. Hallitus Puheenjohtaja: Risto Parjanne Varapuheenjohtaja: Timo Honkala Varsinaiset jäsenet: Juhani Alanen Esa Katajamäki Jouko Lehmusto Eva Liljeblom Kari Nars Raija Peltonen Timo Viherkenttä Päätehtävä Yhtiön ulkopuolella toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto r.y. apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki apulaiskaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki talous- ja suunnittelujohtaja, Oulun kaupunki kansliapäällikkö, Turun kaupunki professori, Helsinki kauppatieteiden tohtori, Helsinki kunnanjohtaja., Hartolan kunta varatoimitusjohtaja, Kuntien eläkevakuutus Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pekka Averio ja toimitusjohtajan sijaisena Jukka Reijonen. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt, joiden vastuualue on merkitty nimen perään sulkuihin: Harri Hiltunen (johtaja, luotonanto), Jukka Reijonen (varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, varainhankinta- ja treasurytoiminnot), Marjo Tomminen (johtaja, talous- ja henkilöstöhallinto) ja Jarkko Vuorenmaa (johtaja, sopimus- ja tietohallinto). Kuntarahoituksen toimitilat sijaitsevat osoitteissa Aleksanterinkatu 15 B, 00100 Helsinki. Em. osoite toimii jokaisen edellä mainitun henkilön työosoitteena tässä yhteydessä mainitun tehtävän osalta. Em. osoitteessa voi tutustua myös esitteessä mainittuihin asiakirjoihin. 3. TIEDOT KUNTARAHOITUKSEN SITOUMUKSISTA 3.1 Kuntarahoituksen sitoumukset Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskemien ja erääntymättömien joukkovelkakirjalainojen kokonaismäärä (nimellisarvo) oli 31.1.2004 (1000 euroa): Kotimainen varainhankinta Ulkomainen varainhankinta Kuntaob ligaatiot 341.464 MTN-ohjelmien alla Muut joukkovelkakirjalainat 5.887 liikkeeseenlasketut velkasitoumukset 3.264.694 Muut joukkovelkakirjalainat 35.000 Yhteensä 347.351 Yhteensä 3.299.694 Edellä mainituilla joukkovelkakirjalainoilla on pääsääntöisesti Kuntien eläkevakuutuksen tai Kuntien takauskeskuksen takaus. Muu kotimainen varainhankinta oli 31.1.2004 (1000 euroa): Kuntarahoituksen velkasitoumukset (KVS) 197.190 Debentuurilainat 33.819 Pääomalainat 23.846 Yhteensä 254.855 Debentuurilainoilla ja pääomalainoilla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla. Muu ulkomainen varainhankinta oli 31.1.2004 (1000 euroa): Yhteensä 613.261 9

Kuntarahoituksen kuntasektorille myöntämien antolainojen velkakirjat on pääsääntöisesti luovutettu Kuntien eläkevakuutukselle (KEVA) tai Kuntien takauskeskukselle (KTK) kyseisen takauksen vastavakuudeksi. Alla on taulukko luovutetuista vastavakuuksista 31.1.2004: Euro Pantatut velkakirjat KEVA:lle 55.989.701,98 Pantatut saamistodistukset KEVA:lle - Pantatut velkakirjat KTK:lle 2.682.939.388,63 Pantatut saamistodistukset KTK:lle 692.462.882,27 Yhtiöllä oli 31.1.2004 taseen ulkopuolisia erääntymättömiä sitoumuksia eriteltyinä seuraavasti: Sitovat luottolupaukset 186.304.415 euroa 31.1.2004 avoinna olevien johdannaissopimusten kohde-etuuksien yhteenlasketut arvot sekä luottovastaarvot: Suojaamistarkoituksessa tehdyt Kohde-etuuksien arvot Korkosidonnaiset Termiinisopimukset - Koronvaihtosopimukset 4.794.664.763 Valuuttakurssisidonnaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 1.694.123.485 Osakesidonnaiset 43.381.233 Sopimusten luottovasta-arvot (ilman nettoutuksia) Korkosidonnaiset sopimukset 161.340.450 Valuuttakurssisidonnaiset sopimukset 149.691.763 Osakesidonnaiset sopimukset 5.261.587 Tietoja Kuntarahoituksen sitoumuksista on lisäksi Kuntarahoituksen tilinpäätöksen 31.12.2003 liitetietojen kohdissa 45 51. 4. TUNNUSLUVUT 4.1 Yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 1999-2003, viralliset tiedot 2003-2001 ja vertailevat tiedot (yhteenlaskettuja tietoja: vanha Kuntarahoitus Oyj/Kuntien Asuntoluotto Oyj) 1999 2000 1.1. 31.12.03 1.1. 31.12.02 1.5.-31.12.01 1.1.-31.12.00 1.1.-31.12.99 Liikevaihto, milj. euroa 129 147 123 173 124 Liikevoitto, milj. euroa 4,0 3,1 1,8 3,2 3,1 %-osuus liikevaihdosta 3,1 2,1 1,5 1,8 2,5 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, milj. euroa 4,0 3,1 1,8 3,2 3,1 %-osuus liikevaihdosta 3,1 2,1 1,5 1,8 2,5 Oman pääoman tuotto-% (ROE) 7,3 6,2 5,6 7,1 9,9 Koko pääoman tuotto-% (ROA) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 Omavaraisuusaste-% 1,3 1,2 1,3 1,2 1,0 Tuotto-kulu-suhde 1,5 1,4 1,4 1,5 1,6 Vakavaraisuussuhde % 52,0 63,4 84,1 48,8 63,2 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 29 27 24 26 26 Tilikausi (kk) 12kk 12kk 8kk 12kk 12kk Tilinpäätöksessä 2003 on esitetty kohdassa Tunnusluvut vertailevat tiedot vuosilta 1999-2001. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat jäljempänä kohdassa 4.2. 10

4.2 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihtona ilmoitetaan korkotuottojen, leasingtoiminnan tuottojen, palkkiotuottojen, arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottojen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen yhteenlaskettu määrä. Liikevoitto saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja saadaan suoraan tuloslaskelmasta. Oman pääoman tuotto-% (ROE) tunnusluku lasketaan seuraavasti: liikevoitto - verot ----------------------------------------------------------------------------- x 100 oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset lykätyllä verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto-% (ROA) tunnusluku lasketaan seuraavasti: liikevoitto - verot ----------------------------------------------------------------------------- x 100 taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste-% tunnusluku lasketaan seuraavasti: oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset lykätyllä verovelalla vähennettynä ------------------------------------------------------------------------------ x 100 taseen loppusumma Tuotto-kulu suhde: rahoituskate +osinkotuotot+ palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot --------------------------------------------------------------------------------------- palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut Vakavaraisuussuhde-% lasketaan seuraavasti: Ensisijaiset + toissijaiset omat varat ----------------------------------------------------------------------------- x 100 Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 11

5. TILINTARKASTUSKERTOMUKSET TILIKAUSILTA 2002 ja 2003 TILINTARKASTUSKERTOMUS Kuntarahoitus Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Kuntarahoitus Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2003-31.12.2003. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain sekä luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 2004 KPMG WIDERI OY AB KHT-yhteisö Mikael Leskinen KHT TILINTARKASTUSKERTOMUS Kuntarahoitus Oyj:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Kuntarahoitus Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2002-31.12.2002. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain sekä luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 2003 ARTHUR ANDERSEN OY KHT-yhteisö Jarmo Lohi KHT, JHTT 12

6. KUNTARAHOITUS OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kuntarahoitus Oyj ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhtiön virallinen toiminimi on ruotsiksi Kommunfinans Abp, englanniksi Municipality Finance Plc ja saksaksi Kommunalfinanzierung AG. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (30.12.1993/1607 muutoksineen) tarkoitettua luottolaitostoimintaa. Yhtiö palvelee koko suomalaista kuntasektoria ja siinä erityisesti Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 :n tarkoittamia yhteisöjä. Lisäksi yhtiö tarjoaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 :n mukaisia sijoituspalveluita sekä mainitun lain 16 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua säilytys- ja hoitopalvelua. 3 Osakepääoma Yhtiön vähimmäispääoma on kymmenenmiljoonaa (10.000.000) euroa ja enimmäispääoma neljäkymmentämiljoonaa (40.000.000) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. 4 Osakkeiden nimellisarvo Osakkeiden nimellisarvo on yksi (1) euro. 5 Suostumuslauseke Ilman yhtiön suostumusta yhtiön osakkeita eivät voi luovutustoimin hankkia muut kuin Kuntien eläkevakuutus, kunnat, kuntayhtymät, kuntien keskusjärjestöt, kuntien yksin tai enemmistönä omistamat yhteisöt tai tällaisten yhteisöjen omistamat yhtiöt. Suostumuksen antamisesta päättää yhtiön hallitus. Tämä pykälä on merkittävä osakekirjoihin ja osakeluetteloon, mahdollisesti annettavaan väliaikaistodistukseen ja osakeantilippuun. 6 Lunastuslauseke Mikäli osake siirtyy sellaiselle yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, joka ei edellä olevan suostumuslausekkeen mukaisesti voi ilman yhtiön suostumusta luovutustoimin hankkia yhtiön osakkeita, on siirronsaajan ilmoitettava siitä viipymättä hallitukselle. Osakkeenomistajilla on tällöin ensisijaisesti ja Kuntien takauskeskuksen niillä jäsenkunnilla, jotka eivät ole osakkeenomistajia, toissijaisesti, ja yhtiöllä sen jälkeen oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla: Hallituksen tulee antaa tieto osakkeenomistajille ja muille lunastukseen oikeutetuille osakkeen siirtymisestä kahden viikon kuluessa siirtoilmoituksen saapumisesta lukien. Tiedoksiantamisen tulee sisältää lunastushinta ja päivämäärä, jolloin lunastusvaatimus on viimeistään tehtävä. Tiedoksiantaminen on toimitettava soveltuvin osin samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen. Lunastushinta on osakkeesta lunastuksenalaisessa saannossa maksettu vastike tai yhtiön viimeisen tarkistetun tilinpäätöksen taseen mukainen osakkeen substanssiarvo sen mukaan, kumpi on alempi ja, mikäli kyseessä on vastikkeeton saanto, yhtiön viimeisen tarkistetun tilinpäätöksen taseen mukainen osakkeen substanssiarvo. Osakkeenomistajan ja muiden lunastukseen oikeutettujen tulee esittää lunastusvaatimuksensa kirjallisesti yhtiölle kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Jos useammat osakkeenomistajat haluavat käyttää lunastusoikeuttaan, on osakkeet jaettava hallituksen toimesta lunastusta haluavien kesken heidän omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa. Mikäli osakkeiden jako ei näin mene tasan, jaetaan ylijääneet osakkeet lunastusta haluavien kesken arvalla. Mikäli kukaan osakkeenomistajista ei halua lunastaa, on muilla kuin yhtiön osakkeenomistajina olevilla Kuntien takauskeskuksen jäsenkunnilla oikeus lunastaa ko. osakkeet. Jos useammat tällaiset lunastukseen oikeutetut haluavat käyttää lunastusoikeuttaan, on osakkeet jaettava hallituksen toimesta lunastusta haluavien kesken tasan tai mikäli jako ei mene tasan lunastusta haluavien kesken, kuntien väestötietolain (507/93) 18 :ssä tarkoitetun edeltävän vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Mikäli osakkeiden jako ei näin mene tasan, jaetaan ylijääneet osakkeet lunastusta haluavien kesken arvalla. Hallituksen tulee ilmoittaa jokaiselle lunastusvaatimuksen esittäneelle, montako osaketta hän saa lunastaa ja niistä maksettava lunastushinta seitsemän päivän kuluttua siitä, kun lunastusvaatimus oli viimeistään tehtävä Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle käteisenä tai pankin varmentamalla shekillä kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusvaatimus oli viimeistään tehtävä. Mikäli kukaan osakkeenomistajista tai muista lunastukseen oikeutetuista ei halua käyttää lunastusoikeuttaan, on yhtiöllä oikeus yhtiökokouksen tekemän päätöksen nojalla ja varoilla, jotka voidaan käyttää voitonjakoon, lunastaa osake yhtiölle kahden kuukauden kuluessa siirtoilmoituksen saapumisesta yhtiön hallitukselle. Yhtiön hallituksen on tämän ajan kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ensisijaisesti lunastukseen oikeutetuille ja siirronsaajalle, käyttääkö yhtiö lunastusoikeuttaan. Mikäli yhtiö käyttää lunastusoikeuttaan, tulee lunastushinta suorittaa kahden viikon kuluessa em. määräajan päättymisestä Lunastusoikeutta tai lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistavaksi välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) mukaisessa järjestyksessä. 7 Yhtiön hallitus Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu yhdeksän (9) varsinaista jäsentä. Jäsenten toimikausi päättyy järjestykseltään toisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen, jonka toimikausi päättyy, voidaan valita uudelleen. Hallituksen sellaisen jäsenen sijaan, joka on eronnut tai kesken toimikauden tullut pysyvästi estyneeksi, voidaan varsinaisessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, joka valittaessa ei ole saavuttanut 65 vuoden ikää. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden toimikausi kestää valitsemisesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien estyneenä ollessa valitsevat läsnä olevat jonkun keskuudestaan puhetta johtamaan. Jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävät päättyvät kesken toimikauden, voidaan sijaan valita uusi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat sitä vaativat. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan enemmistöpäätöksin. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, vähintään yksi hallituksen jäsen sekä kokouksen sihteeri. 8 Toimitusjohtaja Yhtiöllä on hallituksen nimittämä toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen tulee hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. 13

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkkaeduista päättää yhtiön hallitus. 9 Kuuluminen toisen yrityksen hallintoon Hallituksen jäsen, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen ja toimihenkilö eivät saa kuulua toisen luottolaitoksen tai muun yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan yhtiön hallintoon. Toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja toimihenkilö saavat kuulua muun yhtiön hallintoon ainoastaan yhtiön hallituksen luvalla. Hallituksen jäsenen on ilmoitettava yhtiön hallitukselle kuulumisestaan muun yhtiön hallintoon. 10 Esteellisyys Hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan sijainen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhtiön ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa, tai, jos on kyse yhtiöstä, toimii kyseisen yhtiön hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen. 11 Tehtävänjako Hallitus päättää toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten välisestä tehtävänjaosta ja oikeudesta edustaa luottolaitosta. 12 Toimipaikat Yhtiön toimipaikat kuuluvat hallituksen valvonnan alaisuuteen. Toimipaikkojen hallinnosta ja tarkemmasta valvonnasta määrätään hallituksen hyväksymissä toimintapolitiikoissa. 13 Toiminimen kirjoittaminen Yhtiön toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen tässä toimessaan taikka se tai ne henkilöt, joille hallitus antaa toiminimenkirjoitusoikeuden, aina kaksi yhdessä. 14 Tilintarkastaja Yhtiössä on yksi (1) tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 15 Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen edelliseltä vuodelta tulee olla valmiina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle vähintään kuukautta ennen varsinaista yhtiökokousta. Tilintarkastajan tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista yhtiökokousta. Tilintarkastajan mahdollisesti tekemistä muistutuksista antakoon hallitus kirjallisen selvityksen yhtiökokoukselle toimintakertomuksen yhteydessä. 16 Kutsu yhtiökokoukseen Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan todistettavasti kirjallisesti, lähettämällä kirjattu kirje osakkeenomistajien osakasluetteloon ilmoittamaan osoitteeseen tai julkaisemalla se yhtiökokouksen määräämässä lehdessä. Kokouskutsun tiedoksiantamisen tulee tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen yhtiökokouskutsussa määrättyä ennakkoilmoittautumispäivää. Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen yhtiökokousta. 17 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen huhtikuun loppua. Kokouksessa on: esitettävä: 1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen; 2. tilintarkastuskertomus; päätettävä: 3. tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 4. toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta; 5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle; 6. tilintarkastajan ja tarvittaessa hallituksen jäsenten palkkioista; valittava 7. tarvittaessa hallituksen jäsenet; 8. tilintarkastaja; käsiteltävä 9. muut kokouskutsussa mainitut asiat 18 Äänioikeus Yhtiökokouksessa kukaan ei saa äänestää enemmällä kuin viidellätoista (15) prosentilla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. 19 Lunastusehto Yhtiön kaikki osakkeet ovat lunastusehtoisia. Lunastamisessa noudatetaan seuraavia ehtoja: 1) Lunastaminen on yhtiön velvollisuus 2 kohdassa mainittujen lunastusedellytysten täyttyessä 2) Yhtiöllä on velvollisuus lunastaa osakkeet, joiden omistaja lakkaa mistä syystä tahansa täyttämästä yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaiset edellytykset sille, että omistaja voisi hankkia yhtiön osakkeita ilman hallituksen suostumusta. Jos osakkeenomistaja lakkaa täyttämästä mistä syystä tahansa yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaiset edellytykset, tulee osakkeenomistajan viipymättä ilmoittaa tästä yhtiön hallitukselle. Osakkeenomistajalla on oikeus 60 päivän aikana lakattuaan täyttämästä 5 :n mukaiset edellytykset, luovuttaa osakkeensa taholle, joka voisi hankkia osakkeet 5 :n mukaan yhtiön suostumuksetta. Mikäli tällaisesta luovutuksesta ei ole mainittuna aikana toimitettu kirjallista selvitystä hallitukselle, yhtiöllä on tämän jälkeen velvollisuus lunastaa osakkeet. 3) Lunastaminen voi tapahtua voitonjakokelpoisilla varoilla, osakepääomalla ja/tai kaikilla sidotun oman pääoman rahastoilla lukuun ottamatta arvonkorotusrahastoa. Yhtiö voi alentaa osakepääomaansa enintään vähimmäispääomaan asti lunastamalla yhtiön osakkeita. 4) Osakkeen lunastushinta on yksi kymmenesosa osakkeen nimellisarvosta. 5) Lunastamisessa noudatettavista menettelyistä ja lunastusjärjestyksestä sekä muista lunastamiseen liittyvistä seikoista päättää hallitus noudattaen osakeyhtiölaissa säädettyä menettelyä. Lunastushinnasta syntyvä erimielisyys samoin kuin muut mahdolliset lunastamista koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistavaksi välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. 14

TAKAAJA - KUNTIEN TAKAUSKESKUS 1. KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN YLEISESITTELY Kuntien takauskeskus on Kuntien takauskeskuksesta annetulla lailla (487/96) perustettu julkisoikeudellinen laitos ("takauskeskus"), jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki. Takauskeskuksen toiminnan tarkoituksena on turvata ja kehittää sen jäsenkuntien yhteistä varainhankintaa. Sen tavoitteena on varmistaa kuntasektorille omaan, hyvään luottokelpoisuuteen perustuva kilpailukykyinen varainhankinta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi lain 1 :n mukaan myöntää takauksia kuntasektorin omien luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kuntasektorille tai tietyille asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille. Takauskeskuksesta annettu laki tuli voimaan 1.7.1996 ja lainmuutokset 1.5.1997 ja 1.12.1999. Takauskeskuksen jäseninä on 413 Suomen kuntaa, jotka edustavat 98,4 %:a Suomen asukasmäärästä. Kuntien oli 30.9.1996 mennessä ilmoitettava sisäasiainministeriölle päätöksestään jättäytyä takauskeskuksen ulkopuolelle. Ahvenanmaan itsehallinnon vuoksi Ahvenanmaan kunnat eivät ole takauskeskuksen jäsenkuntia. 2. KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TOIMINTA JA TALOUDELLINEN ASEMA Takauskeskuksen menot katetaan pitkällä tähtäyksellä sen toiminnasta kertyvillä tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi sillä on rahasto, johon kertyy varoja takauskeskuksen perimistä takausprovisioista. Lisäksi takauskeskus on tehnyt sopimuksen Kuntien eläkevakuutuksen kanssa kassatilanteensa turvaamisesta. Varoja voi olla samanaikaisesti lainattuna enintään 50.000.000,00 euroa. Kunnat vastaavat takauskeskuksen jäsenyhteisöinä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolaissa (507/93) tarkoitetun edellisen vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Suomen Pankkiyhdistys on 18.12.1996 kannellut Kuntien takauskeskuksesta annetusta laista Euroopan Unionin komissiolle. Kantelua koskevaan viimeisimpään kyselyyn Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi asianmukaisen vastauksen 7.11.2002. Takauskeskuksen käsityksen mukaan kantelulla ei ole vaikutusta sen antamien takauksien laillisuuteen tai täytäntöönpantavuuteen tai takauskeskuksen kompetenssiin vastaisuudessa antaa sitoumuksia Kuntarahoituksen varainhankinnan takaamiseksi. Takauskeskuksen viimeisin vuosikertomus ja tilinpäätösasiakirjat ovat merkitsijöiden nähtävillä Kuntarahoituksessa, osoitteessa Aleksanterinkatu 15 B, 00100 Helsinki ja/tai muissa erikseen määritellyissä merkintäpaikoissa. Takauskeskuksen tulevaisuudennäkymiä vuodelle 2004 on käsitelty jäljempänä (s. 21) tilinpäätöksessä 2003. Takauskeskuksella ei ole oikeudenkäyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia tai on ollut merkittäviä vaikutuksia Takauskeskuksen taloudelliseen asemaan. 3. KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN HALLINTO Takauskeskuksen hallintoeliminä ovat valtuuskunta ja hallitus. Sisäasiainministeriö on 27.9.2001 määrännyt takauskeskuksen valtuuskunnan jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä 30.9.2005 päättyväksi toimikaudeksi. Takauskeskuksen juoksevaa hallintoa hoitaa toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajana toimii Heikki Niemeläinen. Takauskeskuksen toimielinten kokoonpanosta ja toimikaudesta, tehtävistä ja muusta toiminnasta annetaan tarvittavat määräykset ohjesäännössä. Valtuuskunnan 24.10.1996 hyväksymän ohjesäännön sisäasiainministeriö vahvisti 18.11.1996 ja sen muutoksen 29.1.1999. Takauskeskuksen toimintaa valvoo takauskeskustarkastaja, jonka sisäasiainministeriö määrää takauskeskuksen hallituksen esityksestä. Sisäasiainministeriö on 24.10.2003 määrännyt vuodeksi 2004 takauskeskustarkastajaksi Deloitte & Touche Oy -nimisen KHT- tilintarkastusyhteisön. Takauskeskuksen tilintarkastusyhteisönä on toiminut Arthur Andersen Oy 31.12.2002 saakka. Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö on nimennyt KHT-tilintarkastaja Erkki Mitron 1.9.2000 saakka ja sen jälkeen KHTtilintarkastaja Jarmo Lohen. Tilintarkastusyhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja Mitro on tarkastanut takauskeskuksen tilinpäätökset 1996, 1997, 1998 ja 1999. Vuoden 2000, 2001 ja 2002 tilintarkastuksen on tehnyt Jarmo Lohi. Tilintarkastusyhteisön ja tilintarkastaja Lohen toimipaikka sijaitsee osoitteessa Itämerenkatu 1 A, 00180 Helsinki. Takauskeskuksen valtuuskunta valitsi kokouksessaan 14.11.2002 KPMG Wideri Oy Ab:n uudeksi tilintarkastajaksi 1.1.2003 lähtien. Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi tilintarkastajayhteisö on nimittänyt Mikael Leskisen. Vuoden 2003 15