Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle 4.3.2011 Heli Haikola Aluekoordinaattori
Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 70 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä AGA Alajärven Sähkö Atria Boliden Harjavalta Boliden Kokkola Componenta E.ON Kärnkraft Finland Esse Elektro-Kraft Etelä-Savon Energia Finnfoam Haminan Energia Haukiputaan Sähköosuuskunta Herrfors Hiirikosken Energia Imatran Seudun Sähkö Itä-Lapin Energia Jylhän Sähköosuuskunta Jyväskylän Energia Kemin Energia Keminmaan Energia Keravan Energia Kesko Koillis-Satakunnan Sähkö Kokemäen Sähkö 2 Kotkan Energia Kruunupyyn Sähkölaitos KSS Energia Kuopion Energia Kuoreveden Sähkö Köyliön-Säkylän Sähkö Lahti Energia Lammaisten Energia Lankosken Sähkö Lehtimäen Sähkö Leppäkosken Sähkö Myllyn Paras Mäntsälän Sähkö Naantalin Energia Nurmijärven Sähkö Omya Oulun Seudun Sähkö Outokummun Energia Outokumpu Ovako Bar Paneliankosken Voima Parikkalan Valo Pietarsaaren Energialaitos Porvoon Energia Raahen Energia Rantakairan Sähkö Rauman Energia Rautaruukki Rovakairan Tuotanto Sallila Energia Seinäjoen Energia S-ryhmä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Tammisaaren Energia Tornion Energia Turku Energia Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Vakka-Suomen Voima Valio Valkeakosken Energia Vantaan Energia Vatajankosken Sähkö Vetelin Sähkölaitos Vimpelin Voima Ålands Elandelslag Ääneseudun Energia
Periaatepäätös luo vankan pohjan Hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen 6.5.2010 Päätöksen mukaan Fennovoima voi rakentaa yhden enintään 1800 MW:n reaktorin tulee hakea viiden vuoden kuluessa rakentamislupaa tulee esittää kuuden vuoden kuluessa sopimus ydinjäteyhteistyöstä tai aloittaa omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointi Eduskunta hyväksyi 1.7.2010 hallituksen periaatepäätöksen Äänestystulos 121-71 Eduskunta liitti päätökseen neljä lausumaa, mm. edellyttää, että hallitus vaikuttaa siihen, että Posiva ja sen omistajat sekä Fennovoima käynnistävät vuoden 2010 aikana yhteiset selvitykset ja neuvottelut tavoitteenaan yhteinen kansallinen loppusijoitusratkaisu Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa.
Hanke etenee nyt hankintavaiheeseen Aikataulu tarkentuu kun laitossopimukset on tehty Valmistelu Hankinta Rakentaminen Käyttö Laaja osakaskunta Sijoituspaikkaja laitosvaihtoehdot YVA Kuntien, STUK:n ja muut lausunnot Periaatepäätös Päätökset paikasta ja päätoimittajista Kaavoitus valmis Maanrakennustyöt alkavat Rakentamislupa ja muut luvat Voimalaitoksen rakentaminen Vähintään 60 vuotta turvallista ja luotettavaa käyttöä Jätteiden loppusijoitus (2050-) Voimalaitoksen purku 2007-2010 2011-2014 2015-2019 2020-4
Laitospaikan valinta ~ 40 potentiaalista paikkaa tutkittu sekä sisämaassa että rannikolla (syksy 2007) 21 paikkaa valittu, Site evaluation report (12/2007) 5 paikkaa valittu, Pre-engineering report (04/2008) - Pyhäjoki - Simo - Ruotsinpyhtää (Gäddbergsö and Kampuslandet) - Kristinestad 4 paikkaa valittu YVAa varten (10/2008) - Pyhäjoki - Simo - Ruotsinpyhtää (Gäddbergsö and Kampuslandet) 3 paikkaa valittu PAPia varten (01/2009) - Pyhäjoki Hanhikivi - Simo Karsikko - Ruotsinpyhtää Gäddbergsö (pudotettiin pois 12/2009) Paikan valinta 2011 Simo tai Pyhäjoki 5 16.5.2011
Kaksi tasavahvaa paikkaa Pohjoisessa Simo Pyhäjoki Seudut odottavat Kuntalaiset, kunnat ja maakunnat tukevat hanketta Toimijat valmistautuvat hankkeeseen Edellytykset kunnossa Viranomaiset hyväksyneet paikat Riittävät maa-alueet hankittu Kaavoitus valmis, valitukset päällä 6
Laitospaikkavalinta vaatii huolellista harkintaa Laitospaikkavalinnassa huomioidaan erityisesti Turvallisuus Ympäristöasiat Tekninen toteutettavuus Rakentamiskustannukset Seutukunnan halu ja kyky vastaanottaa ydinvoimalan kaltainen jättihanke 7
Enemmistö tukee hanketta Mitä mieltä olette siitä, että Fennovoima rakentaisi ydinvoimalan seutukuntaan? Pyhäjoki ja naapurikunnat* (N=400) Simo ja naapurikunnat* (N=400) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 42 42 38 39 8 5 5 1 31 51 53 56 60 61 8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 49 47 43 4 5 5 47 48 52 38 4 30 13 58 57 Vastustan jonkin verran tai paljon En osaa sanoa Kannatan jonkin verran tai paljon 10 % 10 % 0 % 5/2008 11/2008 5/2009 1/2010 10/2010 0 % 5/2008 11/2008 5/2009 1/2010 10/2010 * Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Raahe, Vihanti * Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua, Tervola, Tornio 8
Arvio toteutuksesta n. 2012 Laitospaikan valmistelu Puuston raivaus, tieyhteydet Kunnallistekniikka ja työmaasähkö Louhinta ja maanrakennus Yleislouhinta, jäähdytysvesitunnelit Rakennusalueen tasaus ja täyttö päätasoon Satama, jäähdytysvesikanava ja laivaväylä Tuki- ja apurakennukset Toimistorakennukset, varastorakennukset ym Majoitusalue n. 1000 hengelle Vierailukeskus Voimalaitosrakentaminen Reaktorirakennus, polttoainerakennus, turvarakennukset ym. Turbiinirakennus, sähkörakennus, muuntamot, kytkinkentät n. 2020 9 Käyttö ja kunnossapito
Muutakin kuin voimalaitos... Voimalaitos (n. 140 000 kem 2 ) Apu- ja tukirakennukset (n. 50 000 kem 2 ) Majoituskylä (n.35 000 kem 2 ) Infrastruktuuri (tiet, kunnallistekniikka, satama, ym.) Apu- ja tukirakennukset Apu- ja tukirakennukset Esim. toimistot, varastot, paloasema, vierailukeskus ym. Majoituskylä Voimalaitos
Töitä ja palveluita Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia Alkuvaiheessa rakennetaan erilaisia yhteyksiä ( sähkö, vesi, tietoliikenne), teitä, satama ja laituri, majoitusalueen asuntoja yms. Rakennustöiden lisäksi kysyntää on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluille, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle Fennovoima Työmaan aikainen henkilöstö Infrastruktuurityöt (urakoitsijat) Rakennustyöt (urakoitsijat) Käyttö ja kunnossapito Laitostoimittaja(-t) Voimalaitostoimitus Riippuu lopullisesta toimituslaajuudesta Laitostoimittajien alihankintaketjut Hallinto ja tukipalvelut
Asettaa paikkakunnalle vaatimuksia mutta vastaavasti luo mahdollisuuksia Rakentamisvaiheessa hanke työllistää Suomessa tuhansia Merkitys on huomattava seutukunnan yrityksille, mm. uuden infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan paljon paikallista osaamista Lisäksi kysyntää on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle Hankkeen myötä talousalueen elinkeinoelämä piristyy ja yksityisten sekä julkisten palveluiden kysyntä kasvaa Laitoksen käyttövaiheessa pysyviä suoria työpaikkoja on 400-500
Käyttövaiheen henkilöstö Ydinvoimalaitos 300-400 henkilöä Laitoksen käyttö Kone-, sähkö-, prosessi-, automaatio- ja energiatekniikan diplomiinsinöörejä, insinöörejä, teknikkoja ja asentajia Laitoksen kunnossapito Kone-, sähkö-, automaatio- ja tietotekniikan diplomiinsinöörejä, insinöörejä, teknikkoja ja asentajia Tekniikka ja turvallisuus Kone-, sähkö-, automaatio-, turvallisuus-, laatu- ja ympäristöinsinööre jä, DI:tä, fyysikkoja, kemistejä Viestintä, hankinta, johto, rahoitus, HR, talous, hallinto, laitospalokunta, vartiointi Kauppa- ja hallintotieteiden maistereita, tradenomeja, humanisteja, valtiotieteilijöitä, DI:tä, sihteereitä, jne. jne. 13
Kansainvälinen megaprojekti vaatii huolellisen valmistautumisen Yhteistyö käynnistynyt suomalaisten työnantajaliittojen ja ammattiliittojen kanssa Ennen laitossopimuksen solmimista pelisäännöt selviksi viranomaisten kanssa, varsinkin verovirasto ja aluehallintovirastojen työsuojeluosastot Työmaalla neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille Ammattiliittojen edustajat tärkeä osa työmaaorganisaatiota Kaikki työmaalle tulijat rekisteröidään ja työsuhteiden valvontaa suoritetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa Työmaalla noudatetaan suomalaisia työehtosopimuksia ja viranomaismääräyksiä.
Pyhäjoen Hanhikivikivi
Kiitos. heli.haikola@fennovoima.fi www.fennovoima.fi 020 757 9200 Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki