Yksittäinen kohde Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yksittäisen kohteen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012
Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2012
Sisällysluettelo 1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset... 2 2 Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet... 3 2.1 Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta... 3 2.1.1 Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet... 3 2.1.2 Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet... 4 2.1.3 Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet... 6 2.2 Sähkönkäytön CO 2 -päästöjen laskenta... 8 2.2.1 Ostosähkö... 8 2.2.2 Oma sähköntuotanto... 9 2.2.3 Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa... 9 2.3 Laskennassa käytettävät päästökertoimet... 10 Liite 1: Hyödynjakomenetelmä... 11 Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona... 12 1
1 Ohjeen lähtökohdat ja rajaukset Tämä yksittäisen kohteen nykyisen energiankulutuksen sekä kulutusmuutosten samanaikaiseen CO 2 -päästöjen laskentaan kehitetty laskentaohje sekä laskennassa käytettävät CO 2 -päästökertoimet on tarkoitettu antamaan arvioita energiankäytön ja mahdollisesti suunniteltujen tai toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista kohteen CO 2 -päästöjen tasoon. Laskentaohje on päivitys Motivan vuonna 2004 julkaisemalle ohjeelle. Ohje on tehty ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistö- ja palvelusektorin sekä pkteollisuuden yksittäisten kohteiden sekä suppeita esim. yhden omistajan kiinteistömassoja käsittelevissä energiankäytön CO 2 -päästötarkasteluissa liittyen esim. energiakatselmuksiin ja niissä esitettyihin toimenpiteisiin. Sen sijaan päästökaupan piiriin kuuluvan energiaintensiivisen teollisuuden kohteiden (mukaan lukien energiantuotanto) CO 2 - päästötarkastelut on syytä suorittaa aina tapauskohtaisesti. Polttoaineille sekä lämmölle ja sähkölle on esitetty CO 2 -päästökertoimet, joilla lasketaan sekä ko. kohteiden kokonaisenergiankäytön aiheuttama CO 2 -päästöarvio että mahdollisten suunniteltujen tai toteutettujen energian käyttöön tai hankintaan liittyvien toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin. Esitetyissä päästökertoimissa on huomioitu ainoastaan kyseisen energiamuodon hiilidioksidipäästöt. Muiden kasvihuonekaasujen (metaani ja typpioksiduuli) vaikutuksia ei tässä tarkastelussa oteta huomioon. Tavoitteena on ollut tuottaa selkeä ja yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida yhtäaikaisesti sekä yksittäisen kohteen energiankäyttöön että siellä toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden CO 2 -päästövaikutuksia. Laskentamenetelmän ja siinä käytettävien CO 2 -päästökertoimien osalta tehdään useita yksinkertaistuksia, jotka selkeyttävät ja yksinkertaistavat laskentaa, mutta samalla heikentävät jossain määrin laskennan tulosten tarkkuutta. Arvioitaessa yksittäisen energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 -päästöihin voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa esitetyn Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan CO 2 -päästökertoimeni rinnalla myös marginaaliperusteista päästökerrointa. Marginaaliperusteinen kerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Säästötoimenpiteiden CO 2- päästövaikutusten tarkastelu marginaaliperusteisella kertoimella on esitetty tässä ohjeessa erikseen. Tarkemmat päästöarviot tehdään aina tapauskohtaisesti, eikä tämä ohje ole tarkoitettu sovellettavaksi näihin tapauksiin. 2
2 Yksittäisen kulutuskohteen CO 2 - päästöjen laskenta ja laskennassa käytettävät päästökertoimet 2.1 Lämmön ja polttoaineiden käytön CO 2 -päästöjen laskenta 2.1.1 Kaukolämpö / Yhteistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona (CHPtuotanto). Kyseiset paikkakunnat vuonna 2012 on esitetty liitteessä 1. Viimeisin päivitetty luettelo paikkakunnista on löydettävissä Motiva Oy:n verkkosivuilla 1. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmönkulutuksen CO 2 -päästöt saadaan, kun kohteen ostolämmön kokonaiskulutus tarkastelujaksolla kerrotaan taulukossa 1 esitetyllä kertoimella. Kerroin on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimeen. Taulukossa 1 esitetty koko Suomea koskeva kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen CO 2 -päästökerroin on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Menetelmä on kuvattu liitteessä 1. Jos laskennan suorittajalla on käytettävissä kohteen paikallisen lämmönmyyjän ilmoittama tarkempi oman kaukolämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin, käytetään laskennassa tällöin kyseistä kerrointa. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 - päästökerrointa laskennassa on käytetty ja mihin tietoon käytetty kerroin perustuu. Taulukko 1 Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden keskimääräinen CO 2 -päästökerroin Kaukolämpö / Yhteistuotanto kgco 2 /MWh Kaikki yhteistuotantoalueet 217 Lähde: Energiateollisuus ry, Tilastovuosi 2011 Jatkossa Suomen keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain laskemalla kolmen edellisen tilastointivuoden liukuva keskiarvo. Viimeisin päivitetty kerroin on haettavissa Motiva Oy:n verkkosivuilta 1. 1 http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energiankulutuksen_hiilidioksidi paastojen_laskenta 3
Esimerkki 1 Helsingissä sijaitseva toimistorakennus on liitetty kaukolämpöön (yhteistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on 5 500 MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh (Yhteistuotanto) Ostolämmön kokonaispäästöt: 5 500 MWh/a*217 kgco 2/MWh= 1 194 tco 2/a 1) Säästötoimenpide ja sen laskenta Patteriverkoston perussäädön avulla alenee lämmityksen lämmönkulutus 500 MWh/a. Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 217 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 500 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 500 MWh/a*217 kgco 2/MWh= 109 tco 2/a 1) 1) tco2 = tonnia CO 2 2.1.2 Kaukolämpö / Erillistuotantoalueet Tässä kappaleessa esitetyt CO 2 -päästökertoimet koskevat paikkakuntia, joissa kaukolämpö tuotetaan lämpökeskuksissa erillistuotantona (ei lämmön ja sähkön yhteistuotantoa). Jokaisella paikkakunnalla on kaukolämmön erillistuotannolla omanlaisensa päästöprofiili. Jotta vältyttäisiin yli 60 eri kertoimen käytöltä eri paikkakunnilla, on kertoimien määrän vähentämiseksi kaukolämmön erillistuotannon osalta muodostettu taulukossa 2 esitetyt yksitoista ryhmää (A-L) kaukolämmöntuotannon paikkakuntakohtaisten CO 2 - ominaispäästöjen perusteella. Paikkakunta on sijoitettu siihen ryhmään, jonka CO 2 -päästökerroin on lähimpänä paikkakunnan kaukolämpölaitoksen todellista CO 2 -päästökerrointa. Esimerkiksi, jos CO 2 -päästökerroin on 29 kgco 2 /MWh, on paikkakunta sijoitettu ryhmään A ja jos CO 2 -päästökerroin on 31, on paikkakunta sijoitettu ryhmään B. Paikkakuntakohtaiset päästökertoimet on laskettu viimeisen kolmen tilastointivuoden keskiarvoina. Taulukko päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitetty taulukko löytyy Motiva Oy:n verkkosivuilta 1 Taulukko 2 ei kata kaikkia kaukolämmön erillistuotantopaikkakuntia. Sitä mukaa, jos puuttuvien paikkakuntien laitosten CO 2 -päästökertoimia saadaan käyttöön, sijoitetaan ko. paikkakunnat niille kuuluviin ryhmiin. Niiden paikkakuntien osalta, joiden nimi ei esiinny taulukossa 2 ja joiden kaukolämmön CO 2 -päästökerroin ei ole muuten tiedossa, sovelletaan CO 2 -laskennassa ryhmän L kerrointa 161 kgco 2 /MWh, joka edustaa Energiateollisuus ry:n jäsenten kaukolämmön erillistuotannon keskimääräistä CO 2 -päästökerrointa. Taulukosta 2 puuttuvien alueiden/paikkakuntien kaukolämmön erillistuotannon CO 2 -päästökertoimia voi tiedustella paikalliselta lämmönmyyjältä/lämpöyhtiöltä. Kaukolämmön erillistuotannon piirissä olevan kohteen kaukolämmön käytön CO 2 -päästö saadaan laskettua, kun kohteen ostolämmönkulutus kerrotaan ao. alueen CO 2 -päästökertoimella. Kertoimet on ilmoitettu rakennuksessa käytettyä energiaa kohti, eli kaukolämmön tuotannon ja siirron häviöt sisältyvät ko. kertoimiin. 4
Taulukko 2 Kaukolämmön erillistuotannon paikkakuntien ryhmäjako ja laskennassa käytettävät ryhmäkohtaiset CO 2 -päästökertoimet Ryhmä A 20 kgco 2/MWh Haapajärvi Hanko Loimaa Nurmes Rääkkylä Ryhmä B 40 kgco 2/MWh Juuka Kuortane Mäntyharju Nurmijärvi Rantasalmi Uusikaarleby Ryhmä C 60 kgco 2/MWh Kitee Outokumpu Paimio Puumala Ryhmä D 80 kgco 2/MWh Loviisa Mynämäki Pielavesi Ryhmä E 100 kgco 2/MWh Akaa Inari Kannus Kokemäki Kolari-Ylläs Somero Säkylä Ryhmä F 150 kgco 2/MWh Hämeenlinna- Lammi Iitti Karvia Loppi Rautalampi Ryhmä G 200 kgco 2/MWh Alavieska Asikkala Hamina Järvenpää Kangasala Keminmaa Kuopio-Karttula Kärsämäki Lempäälä Mäntsälä Orimattila Siuntio Ryhmä H 250 kgco 2/MWh Joroinen Kolari Teuva Veteli Vimpeli Ryhmä I 300 kgco 2/MWh Alajärvi Hausjärvi Inkoo Jalasjärvi Kirkkonummi Kittilä Leppävirta Nilsiä Ruovesi Saarijärvi Sievi Suonenjoki Tohmajärvi Ylitornio Ylöjärvi Ryhmä J 350 kgco 2/MWh Juva Karkkila Ryhmä K 400 kgco 2/MWh Laihia Ryhmä L 161 kgco 2/MWh Erillistuotantoalueet, joita ei ole ryhmissä A-K Lähde: Energiateollisuus ry 5
Esimerkki 2 Haminassa sijaitseva kauppakeskus on liitetty kaukolämpöön (erillistuotantoalue). Kiinteistön lämmönkulutus on 11 500 MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta Haminassa käytettävä CO 2-päästökerroin (kts. taulukko 1, ryhmä G): 200 kgco 2/MWh Ostolämmön kokonaispäästöt: 11 500 MWh/a*200 kgco 2/MWh= 2 300 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon lämmönkulutus 650 MWh/a Kaukolämmön CO 2-päästökerroin: 200 kgco 2/MWh Kaukolämmönkulutus pienenee: 650 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 650 MWh/a*200 kgco 2/MWh= 130 tco 2/a 2.1.3 Oma lämmöntuotanto ja polttoaineet Kohteen oman lämmöntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden perusteella. Polttoaineiden CO 2 -päästökertoimina käytetään taulukossa 3 esitettyjä polttoainekohtaisia kertoimia. Kunkin käytetyn polttoaineen CO 2 -päästövaikutus tarkastelujaksolla saadaan, kun käytetyn polttoaineen kokonaismäärä kerrotaan ko. polttoaineen taulukossa 3 esitetyllä CO 2 -päästökertoimella. Laskettaessa kohteen nettolämmönkäyttöön kohdistuvien toimenpiteiden (esim. lämmöntalteenoton lisääminen ilmanvaihtojärjestelmään) vaikutuksia kohteen CO 2 - päästöihin, on laskennassa huomioitava oman lämmöntuotannon vuosihyötysuhde. Taulukko 3 Polttoainekohtaiset CO 2 -päästökertoimet Polttoaineet kgco 2/MWh Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 261 Maakaasu 198 Nestekaasu 234 Turve 381 Kivihiili 341 Koksi 389 Puuperäiset polttoaineet 0 Lähde: Tilastokeskus 2012, Ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan eikä kuljetuksen välillisiä CO 2-päästöjä 6
Esimerkki 3 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on raskas polttoöljy. Vuonna 2011 raskasta polttoöljyä kului 66,6 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 213 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kohteessa asennettiin ilmanvaihtoon lämmöntalteenottojärjestelmä, jonka laskennallinen vaikutus ilmanvaihdon lämmönkulutukseen (nettolämpö) on 75 MWh/a. Raskaan polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 284 kgco 2/MWh Laskennallinen lämmön nettosäästö: 75 MWh/a Kattilan vuosihyötysuhde: 85 % Öljynkulutus pienenee: 75 MWh/a *(100/85) = 88,2 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 88,2 MWh/a*284 kgco 2/MWh= 25 tco 2/a Esimerkki 4 Teollisuuslaitoksessa tuotetaan lämpö omalla kattilalla, jossa polttoaineena on kevyt polttoöljy. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 63,7 tonnia eli 750 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 750 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 196 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kattilan polttimien säädöllä saatiin vuosihyötysuhde nousemaan tasolle 89 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö hyötysuhteella 85 %: Polttoöljyn kulutus hyötysuhteella 89 %: 261 kgco 2/MWh 750 MWh/a*(85/100) = 637,5 MWh/a 637,5 MWh/a*(100/89)=716,3 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 750 MWh/a 716,3 MWh/a = 33,7 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: 33,7 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 9 tco 2/a Esimerkki 5 Itä-Suomessa sijaitsevan kunnantalon lämmitys on toteutettu vanhalla huonokuntoisella kevytöljykattilalla. Vuonna 2011 kevyttä polttoöljyä kului 76,4 tonnia eli 900 MWh/a. Kattilan vuosihyötysuhde on 80 %. Kokonaispäästöjen laskenta Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: 261 kgco 2/MWh Lämmöntuotannon kokonaispäästöt: 900 MWh/a*261 kgco 2/MWh= 235 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Vanha öljykattila uusitaan pellettikattilalla. Uuden kattilan vuosihyötysuhde on 85 %. Kevyen polttoöljyn CO 2-päästökerroin: Pellettien CO 2-päästökerroin: Nettolämmönkäyttö öljykattilan hyötysuhteella 80 %: Pellettien kulutus hyötysuhteella 85 %: 261 kgco 2/MWh 0 kgco 2/MWh 900 MWh/a*(80/100) = 720 MWh/a 720 MWh/a*(100/85) = 847 MWh/a Öljynkulutus pienenee: 900 MWh/a Öljyn CO 2-päästöt poistuvat: 900 MWh/a*261 kgco2/mwh = 235 tco 2/a Pellettikattilan päästöt: 847 MWh/a*0 kgco2/mwh = 0 tco 2/a CO 2-päästöt pienenevät: 235 tco 2/a 7
2.2 Sähkönkäytön ja sen kulutusmuutosten CO 2 -päästöjen laskenta Sähkön CO 2 -päästökertoimet määräytyvät ostosähkölle ja omalle sähköntuotannolle taulukon 4 mukaisesti. CO 2 -päästöarvioiden yhteydessä on aina ilmoitettava selkeästi, mitä CO 2 -päästökerrointa laskennassa on käytetty. Taulukko 4 Sähkö Sähkön CO 2 -päästökertoimet Ostosähkö (CO 2-päästökertoimien K1 ja K2 määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.1) Oma sähköntuotanto (CO 2-päästökertoimen määrittely käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.2) kgco2/mwh Oman sähkönmyyjän ilmoittama laskennallinen CO 2-päästökerroin K1 Rinnalla suositellaan laskentaa myös Suomen keskimääräisellä sähkönhankinnan CO 2- päästökertoimella K2=210 kgco 2/MWh (viimeisin päivitetty tieto löytyy Motivan verkkosivuilta 1) CO 2-päästökerroin käytettyjen polttoaineiden mukaan. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa polttoaineiden ja päästöjen jako sähkölle ja lämmölle tehdään hyödynjakomenetelmään perustuen. Marginaaliperusteinen (CO 2-päästökertoimen perusteet ja käyttö käsitelty tämän laskentaohjeen kohdassa 2.2.3) Sähkön marginaaliperusteinen CO 2-kerroin K3 Huom! Soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2-päästömuutosten laskentaan (kts. 2.2.3). 2.2.1 Ostosähkö Sähkönmyyjien tulee ilmoittaa asiakkaillensa myymänsä sähkön alkuperä (polttoaineet ja niiden osuudet) sekä sähkön tuottamisessa syntyneet CO 2 -päästöt. Hiilidioksidipäästöjen osalta sähkönmyyjien laskuissa ja myynninedistämisaineistoissa tulee olla vähintäänkin viittaus julkisiin tietolähteisiin, joissa on saatavilla tarkempia tietoja sähkönmyyjän edellisen kalenterivuoden aikana myymän sähkön energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä. Laskenta suoritetaan ensisijaisesti käyttämällä tarkasteltavan kulutuskohteen sähkönmyyjän ilmoittamaa myydyn sähkön CO 2 -päästökerrointa (K1). Näin lasketun ostosähkön CO 2 -päästöjen rinnalla suositellaan esitettäväksi samalla myös ostosähkön CO 2 -päästöt laskettuna Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa (oma tuotanto + nettotuonti) kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella (K2). Näin saadaan havainnollistettua, mitä suuruusluokkaa päästöt ovat, jos sähkö hankitaan tulevaisuudessa esim. tällä hetkellä käytössä olevan vähäpäästöisen sähkön sijaan keskimääräisenä markkinasähkönä. Jos sähkön myyjän esittämää CO 2 -päästökerrointa ei ole saatavilla, suoritetaan laskenta tässä tapauksessa ainoastaan Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavalla CO 2 -päästökertoimella K2, joka lasketaan vuosittain edellisten viiden vuoden liukuvana keskiarvona 1. Käytettävän laskentatavan mukaan katsotaan Suomen olevan vastuussa Suomen sähkön kokonaistuotannon (tuotanto omaan käyttöön ja vientiin) CO 2 -päästöistä. Sähkön tuonti on laskennassa päästötöntä. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon osalta päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä (liite 1). Vuonna 2013 käytettäväksi Suomen keskimääräiseksi sähkönhankinnan CO 2 - päästökertoimeksi K2 saadaan 210 kgco 2 /MWh. Keskimääräisen sähkönhankinnan 8
CO 2 -päästökerroin päivitetään vuosittain. Tilastokeskuksen laskema viimeisin päivitetty kerroin on saatavissa Motivan verkkosivuilta 1. Esimerkki 6 Kauppakeskus hankkii sähköenergiansa sähkönmyyjältä, jonka ilmoittama myydyn sähkön CO 2- päästökerroin (K1) on 142 kgco 2/MWh. Kiinteistön sähkönkulutus on 9 500 MWh/a. Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkönmyyjän laskennallisiin päästöihin Sähkönmyyjän sähkön CO 2-päästökerroin: 142 kgco 2/MWh (K1) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: 9 500 MWh/a*142 kgco 2/MWh= 1 349 tco 2/a Vertailu: Kokonaispäästöjen laskenta perustuen sähkön keskimääräiseen CO 2 - päästökertoimeen (K2) Sähkön keskimääräinen CO 2-päästökerroin: 210 kgco 2/MWh (K2 vuosi 2011) Sähkönkäytön kokonaispäästöt: 9 500 MWh/a*210 kgco 2/MWh= 1 995 tco 2/a Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Sähkönmyyjän ilmoittama(k1): 142 kgco 2/MWh Suomen keskimääräinen (K2) 210 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K1) 375 MWh/a*142 kgco 2/MWh= 53 tco 2/a (K2) 375 MWh/a*210 kgco 2/MWh= 79 tco 2/a 2.2.2 Oma sähköntuotanto Oman sähköntuotannon CO 2 -päästökerroin lasketaan tapauskohtaisesti käytettyjen polttoaineiden sekä tuotetun energian perusteella. Tilastokeskuksen 8.2.2000 asettaman energian tuotantotilastojen kehittämistä käsitelleen työryhmän ehdotus polttoaineiden jakamiseksi sähkölle ja lämmölle yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on hyödynjakomenetelmä. Myös tässä laskennassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet ja CO 2 -päästöt jaetaan hyödynjakomenetelmään perustuen. Hyödynjakomenetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. 2.2.3 Sähkön marginaalituotannon CO 2 -päästökertoimien käyttö säästötoimenpiteiden päästöväheneminen laskennassa Arvioitaessa ainoastaan energiansäästötoimenpiteen kulutusmuutoksen vaikutusta CO 2 - päästöihin, voidaan sähkölle käyttää tässä ohjeessa aiemmin esitetyn laskentatavan sijaan tai rinnalla myös marginaaliperusteista CO 2 -päästökerrointa. Marginaaliperusteinen sähkön CO 2 -päästökerroin ei kuitenkaan sovellu nykyisen kulutuksen ja säästötoimenpiteiden vaikutuksesta syntyvien kulutusmuutosten samanaikaiseen tarkasteluun. Marginaaliperusteinen CO 2 -päästövähenemien arviointi perustuu siihen, että toteutetut sähkönsäästötoimenpiteet kohdistuvat sähkön marginaalituotantoon, toisin sanoen siihen tuotantomuotoon, joka on sen hetken kalleinta sähköntuotantoa ja jonka tuotantoa säädetään kulutuksen mukaan. Useimmissa tapauksissa kyseessä on hiililauhdetuotanto, mutta ajoittain myös muu tuotanto. 9
Työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmä 2 arvioi tuulivoiman lisärakentamisella saavutettavia päästövähennyksiä päästökertoimella 600 kg/mwh, jota myös VTT on käyttänyt myöhemmissä arvioissaan marginaalinperusteisena kertoimena. Myös tämän ohjeistuksen mukaisissa päästövähenemäarvioissa käytetään marginaaliperusteisena kertoimena K3 600 kg/mwh. 3 Muistutus: Sähkön marginaaliperusteinen CO 2 -kerroin (K3) soveltuu vain energian kulutusmuutosten aiheuttamien CO 2 -päästömuutosten laskentaan. Sitä ei tule käyttää sähkönkulutuksen CO 2 -päästöjen laskentaan eikä raportoinnissa tule esittää rinnan tai verrata toisiinsa kohteen sähkönkulutuksen ja toisaalta marginaalituotantoon perustuvalla kertoimella laskettujen CO 2 -päästövähenemien muutoksia. Edellisen esimerkin 6 säästötoimenpiteiden vaikutusten laskenta mikäli käytetään marginaaliperusteista sähköntuotannon CO 2 -päästökerrointa: Esimerkki 7 Säästötoimenpide ja sen laskenta Kauppakeskuksen ilmanvaihdon käyntiaikoja muuttamalla alenee ilmanvaihdon sähkönkulutus 375 MWh/a Sähkön CO 2-päästökerroin: Marginaalikerroin (K3) *) : 600 kgco 2/MWh Sähkönkulutus pienenee: 375 MWh/a CO 2-päästöt pienenevät: (K3) 375 MWh/a*600 kgco 2/MWh= 225 tco 2/a 2.3 Laskennassa käytettävät päästökertoimet Edellä taulukoissa 1, 2 ja 4 esitettyjen laskennassa käytettävien sähkön ja kaukolämmön päästökertoimien viimeisimmät päivitetyt arvot löytyvät jatkossa Motiva Oy verkkosivuilla: http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energiankulutuksen_hiil idioksidipaastojen_laskenta 2 Syöttötariffityöryhmän loppuraportti; Ehdotus tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffiksi (http://www.tem.fi/files/24645/sy_tt_tariffity_ryhm_n_loppuraportti_29-09- 09.pdf ) 3 Aiemmassa Motivan ohjeistuksessa (2004) sähkön marginaalituotannon CO 2-päästökertoimelle käytettiin arvoa 700 kg/mwh. Kerroin oli alhaisempi kuin hiililauhdetuotannon, koska kertoimessa oli huomioitu muun marginaalituotannon vaikutus. Kerroin noudatti VTT:n Climtech-ohjelmassa käytettyjä simulointeja tuulivoiman lisäämisen CO 2-vaikutuksille. 10
Liite 1: Hyödynjakomenetelmä Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutusten suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa ja lämmölle vesikattilalämpöä. Hyödynjakomenetelmällä yhteistuotannon hyöty jakautuu tasapuolisesti molemmille tuotteille. Monissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan lauhdesähköä lämpökuorman ollessa alhainen. Näissä tapauksissa kyseinen lauhdesähkön tuotanto ja sitä vastaavat polttoaineet sekä vastaavasti erillinen lämmöntuotanto ja polttoaineet erotetaan ennen jakomenetelmän käyttöä. Hyödynjakomenetelmässä lasketaan ensin vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoaineiden kulutukset: Sähkö, lauhdetuotanto F e = E e / η e Lämpö, vesikattilalämpö F h = E h / η h missä F e = vaihtoehtoisen sähkön erillistuotannon polttoainekulutus (lauhdetuotanto) F h = vaihtoehtoisen lämmön erillistuotannon polttoainekulutus (vesikattila) E e = tuotettu sähkö yhteistuotannossa E h = tuotettu lämpö yhteistuotannossa η e = sähkön erillistuotannon hyötysuhde (39 %) η h = lämmön erillistuotannon hyötysuhde (90 %) Toteutunut polttoaineen kulutus jaetaan vaihtoehtoisten hankintojen kulutusten suhteessa ja tuloksena saadaan polttoaineiden kulutukset sähkölle ja lämmölle. Laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F e = F e /(F e + F h )*F Laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = F h /(F e + F h )*F missä F e = laskennallinen sähkön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F h = laskennallinen lämmön polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa F = polttoaineiden kulutus yhteistuotannossa Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.12.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/kas.html 11
Liite 2: Paikkakunnat, joissa kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhteistuotantona Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Fortum Power and Heat Oy, Espoo Adven Oy, Eura Vapo Oy, Forssa Haukiputaan Energia Elenia Lämpö Oy, Heinola Helsingin Energia Lahti Energia Oy, Hollola Hyvinkään Lämpövoima Oy Leppäkosken Energia Oy, Hämeenkyrö Elenia Lämpö Oy, Hämeenlinna Vapo Oy, Ilomantsi Imatran Lämpö Fortum Power and Heat Oy, Joensuu Elenia Lämpö Oy, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy Turku Energia, Kaarina Kajaanin Lämpö Oy Vatajankosken Sähkö Oy, Kankaanpää Fortum Power and Heat Oy, Kauniainen Kemijärven Kaukolämpö Oy Oulun Seudun Sähkö, Kempele Keravan Energia Oy, Kerava Keuruun Lämpövoima Oy Oulun Energia, Kiiminki Fortum Power and Heat Oy, Kirkkonummi (keskusta) Kokkolan Energia, Kokkola Kotkan Energia Oy KSS Lämpö Oy, Kouvola Kuopion Energia Lahti Energia Oy, Lahti Lappeenrannan Energia Oy Lapuan Energia Oy Vapo Oy, Lieksa Mariehamns Energi Ab Etelä-Savon Energia Oy Mäntän Kaukolämpö Oy Turku Energia, Naantali Nivalan Kaukolämpö Oy Fortum Power and Heat Oy, Nokia Oulun Energia, Oulun runkoverkko Pietarsaaren Energialaitos Pori Energia Oy, runkoverkko Porvoon Energia Oy Turku Energia, Raisio Rauman Energia Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy Espoo Eura Forssa Haukipudas Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ilomantsi Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylä Kaarina Kajaani Kankaanpää Kauniainen Kemijärvi Kempele Kerava Keuruu Kiiminki Kirkkonummi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lapua Lieksa Maarianhamina Mikkeli Mänttä Naantali Nivala Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki 12
Kaukolämpö/Yhteistuotantoalueet (v. 2012) Rovaniemen Energia Oy, keskusta Liikelaitos Salon Kaukolämpö Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna Seinäjoen Energia Oy, Seinäjoki Vapo Oy, Sotkamo Ekenäs Energi, Tammisaari Tampereen Kaukolämpö Oy Tornion Energia Oy Turku Energia, Turku Ulvilan Lämpö Oy Vaasan Sähkö Oy Valkeakosken Energia Oy Vantaan Aviaenergia Oy Vantaan Energia Oy Varkauden Aluelämpö Oy Herrfors Oy Ab Ääneseudun Energia Oy Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Sotkamo Tammisaari Tampere Tornio Turku Ulvila Vaasa Valkeakoski Vantaa Vantaa Varkaus Ylivieska Äänekoski 13
Urho Kekkosen katu 4 6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin 0424 2811 Faksi 0424 281 299 www.motiva.fi