LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 12/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 249 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Pakkolankosken voimalaitoksen rakentaminen, Kauhajoki. Kauhajoen Invalidit ry HAKEMUS SUUNNITELMA Kauhajoen Invalidit ry on 12.8.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Pakkolankosken pienvoimalan rakentamiseen kunnostettuun myllykiinteistöön käyttäen hyväksi luonnonkoskityyppiseksi entisöityä patorakennetta Kauhajoen kaupungissa. Kauhajoen Invalidit ry on vuonna 1969 hankkinut omistukseensa Kyrönjokeen kuuluvan Ikkelänjoen vesistön varrelta kiinteistön Arolaidun RN:o 6:334, jonka alueelle suunniteltiin ja toteutettiin monitoimikeskus Asuuli alunperin invalidien virkistys ja vapaa aikakeskukseksi. Toiminta on sittemmin laajentunut, ja aluetta käytetään monipuoliseen virkistäytymiseen, erilaisten juhlien pitopaikkana ja vaikeavammaisten hoitokotina. Alueen käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi Kauhajoen Invalidit ry osti vesistön alapuolella olevan käyttämättömänä olleen Pakkolankosken rappeutuneen myllykiinteistön Pakkolanmylly RN:o 6:104, jolla sijaitsevalle myllylle Waasan läänin Maaherranvirasto oli myöntänyt luvan 26.6.1919, ja kunnosti kiinteistön myös virkistyskäyttöön vuosina 1995 97. Myllykiinteistöä patoineen oli käytetty jauhomyllynä ja sahalaitoksena, mutta hakijan ostaessa kiinteistön olivat rakenteet patoineen erittäin huonossa kunnossa. Viljan jauhamiseen ja sahaukseen tarkoitetut rakenteet olivat aikojen kuluessa ja taloudellisen toiminnan loputtua hävinneet tai muutoin tuhoutuneet. Koska haluttiin myös ehostaa jokimaisemaa ja taata pääasiassa kiilakivistä kootun padon säilyminen ja parantaa sen ulkonäköä sekä entisöidä vesimaisema, pyydettiin Länsi Suomen ympäristökeskusta suunnittelemaan paikalle ns. luonnonkoskityppinen pohjapato. Padon rakentamiseen myönsi Länsi Suomen vesioikeus luvan 16.9.1996 antamallaan päätöksellä nro 60/1996/2. Samalla vesioikeus kumosi Vaasan läänin maaherran 26.6.1919 antaman päätöksen. Vanhaa myllypatoa koskenut päätös jäi tarpeettomaksi uuden pohjapadon rakentamisen myötä, jonka Länsi Suomen ympäristökeskus rakensi vuosina 1997 99. Jo patoa entisöitäessä heräsi ajatus vesivoiman taloudellisesta hyödyntämisestä alueiden melko suurten sähkömenojen kompensoimiseksi.
2 Voimalaitoskohde sijaitsee Kauhajoen kaupungin Ikkelän kylässä Ikkelänjoen alaosalla noin 6 km:n päässä joen suusta. Joen valuma alueen pinta ala on 212 km 2. Kohteen kohdalla valuma alue on 204 km 2 ja järvisyys 2,2 %. Ikkelänjoki saa alkunsa noin 30 km:n päässä olevalta Ikkeläjärveltä. Järven suuruus on 380 ha. Joessa on lukuisia koskijaksoja ja kokonaisputous järvellä joen suulle on noin 56 m. Monitoimikeskus Asuuli on 0,5 km:n päässä yläjuoksulla. Ikkelänjoki on leirikeskuksen alueelta ylöspäin lähes Ikkeläjärveen saakka kauniissa kanjonimaisessa uomassa. Ikkelänjoki laskee Kauhajokeen Kyrönjoen yläosalle. Laajoja hydrologisia havaintoja ei kohteen osalta ole. Tunnusomaiset virtaamat padolla ovat seuraavat: HQ 1/20 33 m 3 /s MHQ 18 m 3 /s MQ 1,8 m 3 /s MNQ 0,4 m 3 /s NQ 0,01 m 3 /s Kunnostettu pohjapato on suunniteltu niin, että vallitsevat ylivedenkorkeudet eivät muutu. Kun vesivoima otetaan käyttöön, tulvariski edelleen vähenee. Vedenkorkeusasteikko on pohjapadon kulmassa rannalle valetussa betonireunuksessa ja aivan potkuriturbiinille rakennetun putken d=1000 mm vieressä. Asteikon 0 pisteen korkeus on N 43 + 96,00 m. Laitos rakennetaan yhtenä potkuriputkiturbiinina, joka sijoitetaan myllyn lattiatason alle. Vesi johdetaan turbiinin pohjapadon yläpuolelta jo asennettua läpimitaltaan 1000 mm:n putkea pitkin. Potkuriputkiturbiinilla korvataan vanha paikalla ollut Francisturbiini. Turbiinin tuloputken aukko on valettu. Lattiatason alla olleita vanhoja rakenteita on osittain poistettu. Pienvoimalan koneistoa ajetaan automaattisesti ylävesipintaohjauksella, jonka vedenpintaa tarkkaileva anturi asennetaan vedenkorkeusasteikon läheisyyteen. Virtaaman pysyvyyskäyrän mukaan vettä riittää täyteen tehoon vuoden aikana noin 7 kuukautta. Kun padon harjakorkeus N 43 +96,00 m saavutetaan, pysähtyy koneisto jääden odottamaan vedenpinnan nousua ja uutta käynnistyskäskyä. Koekäytön yhteydessä kalibroidaan sopivat käyttörajat vesipintaohjaukselle. Pienvoimalan rakentamisen kokonaiskustannukset ovat 73 200 euroa. Padon kunnostussuunnitelman mukaan pohjapadon harjan korkeus on N 43 +96,00 m. Keskivirtaamalla ylävedenpinta on N 43 +96,05 m. Ylävesi vaihtelee välillä N 43 +96,60 96,00 m virtaaman vaihdellessa välillä 18,0 m 3 /s (MHQ) 0,4 m 3 /s (MNQ). Alaveden vaihteluista ei ole tarkkaa tietoa, mutta mittausten perusteella voidaan arvioida alaveden olevan alimmillaan N 43 +93,30 m. Virtauksen kasvaessa alavesipinta nousee. Käytettävissä oleva nettoputouskorkeus (turbiinin häviöt huomioitu) on näin ollen Hn = 2,5 2,0 m.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen 3 Uusi turbiini käyttää enintään saman vesimäärän kuin vanha turbiini (1,52 m 3 /s). Voimalaitoksen teho on 10,5 15,5 KW putouskorkeudesta ja virtaamasta riippuen. Pakkolankoskesta saatavaksi vuosienergiaksi arvioidaan 130 000 160 000 kwh vesivuodesta riippuen. Semi Kaplan turbiinin käyttö antaa mahdollisuuden pientenkin vesimäärien (0,8 0,9 m 3 /s) käytön energian tuottamiseen. Potkuriputkiturbiini, jolla on korkea kierrosluku, toimii samalla myös ilmastuslaitteena. Valuma alueen ollessa runsaat 200 km 2 on tällä merkitystä kalastolle ja veden puhtaudelle varsinkin kesäkuukausina. Pohjapadon alivirtaama aukko pidetään aina vesitettynä. Näin ollen voimala ei muodostu kalannousun esteeksi. Vesivoiman hyödyntäminen potkuriputkiturbiinia käyttäen ei tule sanottavasti vaikuttamaan vallitseviin vedenkorkeuksiin. Rakennetulla pohjapadolla on oleellisempi vaikutus vedenkorkeuksien säilyvyyteen. Potkuriputkiturbiinin käyttömahdollisuuksia määräävät oleellisesti vallitsevat sade ja lumiolosuhteet. Potkuriturbiinia ja sähkölaitteita asennettaessa syöttöputki on suljettuna ja koko vesimäärä juoksutetaan pohjapadon kautta. Syöttöputki on jo paikalla ja se on rakennettu pohjapadon rakentamisen yhteydessä mahdollisten tulvahuippujen tasaamiseksi. Rakentamisella ei ole kielteisiä vaikutuksia vesioloihin eikä veden laatuun. Alakanavaa ei ole tarkoitus perata rakentamistyön yhteydessä. Erillisiä sopimuksia ei ole katsottu tarpeen hankkia, koska suoritettavat toimenpiteet eivät enää muuta rantakiinteistöjen olosuhteita. Sopimusasiat on käsitelty myllypadon kunnostamissuunnitelman yhteydessä. Hakija on katsonut kauppakirjojen nojalla omistavansa käyttöön otettavan vesivoiman. Turbiinilla saatavan vuosienergian tuotto on vesivuodesta riippuen noin 120 000 150 000 kwh. Laitos on tarkoitus kytkeä valtakunnanverkkoon, mutta se voi toimia myös itsenäisesti, jolloin mahdolliset sähkökatkosten aiheuttamat haitat Asuulin monitoimikeskukselle voidaan välttää. Hanke voidaan toteuttaa kahden vuoden kuluessa luvan saatua lain voiman. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kauhajoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 2.8. 1.9.2006 välisenä aikana.
4 Muistutukset ja vaatimukset 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on esittänyt, että työn toteuttamisessa tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samentamista. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Töiden lopettamisesta on ilmoitettava myös kirjallisesti. Ympäristökeskuksella ei ollut muuta huomautettavaa hakemuksen johdosta. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että uusien ja vanhojen vesivoimalaitoksien käyttöönottoa on harkittava tarkasti. Hanke ei hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella aiheuta kalataloudellisia haittoja muuten kuin mahdollisesti rakennusvaiheessa. Ikkelänjoki on kalataloudellisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvin tärkeä. Pohjanmaan TE keskus ei ole puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, TE keskus on vaatinut, että hanke on toteutettava ajankohtana, jolloin haitat ovat mahdollisimman pienet alueen kalakannoille (kesällä vähänveden aikana). Luvanhaltijan tulee kustannuksellaan toteuttaa Pakkolankosken kalataloudellinen kunnostus, jotta virtaamaolosuhteet ja kalojen elinolosuhteet eivät ruoppauksen ja voimalaitoksen uudelleen käyttöönotosta muutu huonommaksi. HAKIJAN SELITYS Hakija on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on esittänyt, että pienvoimalan rakentaminen ei aiheuta kalataloudellisia vahinkoja vesistössä. Rakentamistyön aiheuttama veden tilapäinen samentuminen rajoittuu vain veden johtamistöistä turbiiniputkeen. Työt on suunniteltu tehtäväksi kesäaikana, jolloin virtaavan veden määrä on vähäinen ja mahdolliset vahingot ovat havaittavissa. Turbiini ei estä kalan kulkua vesistössä kalan nousuaikana, koska virtaavan veden määrä riittää hyvin sekä turbiiniin että po. pohjapatoon. Pohjapato rakenteeltaan tekee puolestaan kalan nousun mahdolliseksi. Alajuoksun ruoppausta ei ainakaan alkuvaiheessa tehdä. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kauhajoen Invalidit ry:lle luvan Pakkolankosken voimalaitoksen rakentamiseen Ikkelänjokeen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Kauhajoen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
5 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Voimalaitos rakennetaan suunnitelman liitteinä olevien piirustusten mukaisesti. 2) Voimalaitosta on käytettävä siten, että vesistölle ja sen käytölle sekä kalakannoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 3) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta yrityksestä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 4) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 5) Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ennen niiden aloittamista ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Pakkolankosken voimalaitos rakennetaan asentamalla myllyrakennuksen sisälle voimalaitoskoneisto, johon vesi johdetaan pohjapadon yhteyteen jo rakennettua putkea pitkin. Alakanavaa ei perata eikä vesistössä suoriteta muitakaan rakennustoimenpiteitä. Suunnitelman mukaan vedenkorkeuden padon yläpuolella laskiessa padon harjan tasolle voimalaitoskoneisto pysähtyy ja käynnistyy uudelleen vasta veden noustua. Pohjapadon harjan yli virtaa käytännössä jatkuvasti vettä. Hanke ei siten sanottavasti vaikuta vesioloihin. Vuosittain tuotettavan energian määrä on 120 000 150 000 kwh. Kun energian hintana käytetään 0,05 euroa/kwh, saadaan vuosittain tuotettavan sähkön hinnaksi 6 000 7 500 euroa. Hankkeen hyöty on siten vesilain 3 luvun 3 :n mukaisesti laskettuna 120 000 150 000 euroa. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Pakkolankoskessa palstatilan Rantanen RN:o 6:10 maalla on aiemmin ollut mylly, jonka käyttämiseen Vaasan läänin maaherranvirasto on 26.6.1919 antanut luvan. Myllyä on käytetty 1950 luvulle saakka. Rantasen tilasta on vuonna 1922 muodostettu palstatila Pakkolanmylly RN:o 6:104. Asiaa koskevan toimituskartan mukaan tila käsittää myllyn ja joessa olevan padon molemmilla puolilla olevat tilukset. Tilaan ei kiinteistörekisteriotteen mukaan sisälly vesivoimaa. Hakemukseen liitetyssä, 1.10.1990 päivätyssä kauppakirjassa, jolla Olavi Jokela on myynyt hakijalle tilan Pakkolanmylly, ei ole mainintaa vesivoimasta. Sen si
6 jaan 28.5.1974 päivätyssä kauppakirjassa, jolla Toivo Mäki Filppula on myynyt ko. tilan Olavi Jokelalle, on mainittu, että kaupassa seuraavat myllyrakennus sekä vesi, koski ja patoamisoikeudet rakenteineen. Kiinteistön saantoketju ei ole täydellinen. Asiakirjoista ei täysin selvästi ilmene hakijan oikeus hankkeessa käytettävään vesivoimaan. Tilalla Pakkolankoski ollutta myllyä on kuitenkin käytetty usean vuosikymmenen ajan ilman että kukaan on asettanut riidanalaiseksi tilan omistajan oikeutta myllyssä käytettyyn vesivoimaan. Kaupassa 1.10.1990 on ollut tarkoitus myydä tila kaikkinensa. Edellä sanotun perusteella ja kun kukaan ei ole nyt asettanut hakijan oikeutta vesivoimaan kyseenalaiseksi, hankkeessa käytettävän vesivoiman on katsottava olevan hakijan hallussa. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 5, 6 :n 1 momentti sekä 3 luvun 2 ja 3 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 960 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 17.12.2003/1238
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Kristiina Toivila Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sl
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.3.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.