Kokkolan Naislaulajat 25 vuotta

Kokkolan Naislaulajat 25 vuotta

Kuoron perustaminen Kokkolan Naislaulajat sai alkunsa Kokkolan Laulu-Martat kuorosta, joka oli toiminut marttojen kerhona. Oli syntynyt halu saada päättää itse omista asioista itsenäisenä kuorona. Perustava kokous pidettiin 28.5.1981 Mäntykankaan koululla. Kokous valitsi puheenjohtajaksi Anna-Liisa Granskogin ja taiteelliseksi johtajaksi Raakel Solvinin, joka on johtanut kuoroa neljännesvuosisadan. Ensimmäisestä laulukaudesta vuoden kuoroksi (1981-1984) Kuoro aloitti varsinaisen toimintansa 15.9.1981. Ensimmäisissä harjoituksissa oli mukana 49 laulajaa. Harjoitukset pidettiin tiistai-iltaisin Mäntykankaan koululla. Ensimmäinen esiintymistulikoe oli itsenäisyyspäivän juhla, jossa kansallispukuinen kuoro lauloi muun muassa Paciuksen Suomen laulun ja Sibeliuksen Sydämeni laulun. Vuoden 1982 aikana syntyivät monet perinteeksi jääneet asiat, kuten osallistuminen Sulasolin Keski-Pohjanmaan piirin toimintaan, kursseihin sekä konsertteihin. Vuosittaisilla Naiskuoropäivillä on osallistuttu kuorokatselmuksiin ja -kilpailuihin sekä tertsetti- ja kvartettikilpailuihin. Vappuaamun laulajaiset kahvi- ja simatarjoiluineen ovat muodostuneet kevään kohokohdaksi. Lisäksi on pyritty pitämään oma konsertti joko maallisella tai hengellisellä ohjelmalla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1983 Helena Puhakka. Perinteisten tapahtumien lisäksi kuoro suunnisti Veteliin konsertoimaan. Alusta lähtien kuoro sai lehtiarvosteluissa yleensä kiitosta tyyliin tytöt esiintyivät pilke silmäkulmassa. Sittemmin kuoro on konsertoinut useimmissa ympäristön kunnissa, esimerkiksi Pietarsaaressa, Kälviällä, Alavetelissä, Kannuksessa, Reisjärvellä, Halsualla, Nivalassa ja Lohtajalla. Vuoden 1984 vuosikokous valitsi uudeksi pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi Mirja Taanilan. Lappeenrannan Naiskuoropäivillä kuoro tuli tunnetuksi valtakunnankin tasolla. Aktiivisen ja monipuolisen toimintansa ansiosta

kuoro nimitettiin vuoden kuoroksi. Raakel Solvin valittiin lisäksi Naiskuoroliiton hallitukseen, jonka jäsen hän edelleen on. Uusia haasteita (1985-1987) Maaliskuussa 1985 kuorolla oli paljon töitä vaativa ja vastuullinen tehtävä, valtakunnallisten Naiskuoropäivien järjestäminen. Päiville osallistui yli 300 laulajaa, jotka olivat tyytyväisiä paikallisiin järjestelyihin. Loppuvuodesta ilmestyi kuoron ensimmäinen levy Muistelen sua sopivasti joulumyyntiin. Kuoron viisivuotisjuhlakonsertti pidettiin Kokkolan kirkossa 26.10.1986. Ennen konserttia suoritettiin Kokkolan Naislaulajien lipun vihkiminen ja otettiin käyttöön standardi. Vuoden 1987 kohokohdan muodostivat Sulasolin valtakunnalliset Laulu- ja Soittojuhlat Oulussa 5.-7.6. Kokkolan Naislaulajat vei C-sarjassa selkeän voiton, jopa niin, että toista ja kolmatta sijaa ei jaettu ollenkaan. Lisää menestystä tuli Sulasolin Keski-Pohjanmaan piirin yhtyelaulukilpailusta Kokkolassa 12.11.1987. Ykköskvartetti (Raakel Solvin, Pirkko Surkka, Marja-Liisa Patana, Soile Saine) voitti kisan. Vuosi päättyi komeasti Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlakonserttiin. Siellä esitettiin yhdessä Kokkolan Lauluveikkojen kanssa Leevi Madetojan Suomen itsenäisyyden kuusi. Suuntana ulkomaat, 10-vuotisjuhla (1988-1991) Uusi vuosi aloitettiin jo perinteeksi muodostuneella laulutervehdyksellä sairaaloissa. Hiljaisen viikon sävelhartaudesta tuli myös lähes jokavuotinen tapa. Ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui Ruotsin Härnösandiin Pohjoismaisille päiville Kokkolan kaupungin edustajana. Matka tehtiin kesä-heinäkuun vaihteessa 1988. Kuorolla oli oma konsertti Härnösandin tuomiokirkossa.

Toistamiseen lähdettiin Ruotsiin 2.-4.6.1989. Kuoro osallistui Skellefteån kuorojuhlille ainoana naiskuorona. Yhteiskonsertissa esitettiin pääasiassa suomalaista naiskuoromusiikkia. Vuonna 1990 osallistuttiin Melodia 90 -tapahtumaan Kokkolassa 8.-10.6. Jo edellisenä syksynä Naislaulajat oli mukana mainoskeikalla, joka tehtiin Ruotsiin 180 keskipohjalaisen laulajan ja soittajan voimin. Kesän päätapaus oli kuitenkin matka Englantiin 3.-11.7.1990. Shrewsbury International Music Festival 4.-10.7.1990 Kuoromme matkasi ensin Lontooseen, jotta suurin osa meistä pääsisi katsomaan huippusuosittua Cats-musikaalia. Seuraavana päivänä ajoimme 800 vuotta vanhaan Shrewsburyyn, jossa isäntäperheet olivat meitä vastassa. Illalla oli kaupungin pormestarin vastaanotto Music Hallissa. Ensimmäinen konsertti pidettiin Attingham Parkissa vanhassa kartanossa. Lauantaina osallistuimme muiden kuorojen kanssa komeaan paraatiin kaupungin halki. Iltapäivän retki vei meidät Länsi-Walesin kaupunkiin nimeltä Llangollen, jossa on vuodesta 1945 lähtien pidetty joka kesä kuorojuhla kilpailuineen. Sunnuntaina esiinnyimme United Reformed Churchissa, jossa saimme olla mukana liikuttavassa kaksosten Matthewin ja Rachelin kastejuhlassa sekä jokavuotisessa kukkajuhlassa. Maanantaina oli vuorossa kirkkokonsertti Chesterissä, ja illalla oli juhlakonsertti akustiikaltaan upeassa Abbeyssä, jossa kuorot esittivät hyvin erilaista ohjelmaa. Me lauloimme Filken Messun täpötäydelle salille. Tiistai-iltapäivänä piristimme eläkeläisiä kevyen musiikin konsertilla, täydelle salille! Samana iltana pidetty päätöskonsertti televisioitiin paikallistelevisioon. Konsertin jälkeen kaikki kuoronjohtajat palkittiin. Aamulla jätimme jäähyväiset perheille ja palasimme Lontoon kautta kotimaahan.

Vielä ennen työntäyteisen vuoden loppua ilmestyi Kokkolan Naislaulajien toinen levy Nouskoon minun rukoukseni. Kuoro saavutti kymmenen vuoden iän vuonna 1991. Juhlakonsertti pidettiin Snellman-salissa 23.11.1991. Budapestista 50-luvun tunnelmiin (1992-1994) Kellokas-kuoro oli Kokkolan Naislaulajien nimikkeenä vuonna 1992, koska kuoro oli silloin suorittanut eniten perusmerkkejä. Kesällä osallistuttiin Joensuun laulujuhlille 6.-14.6. Loppuvuodesta syntyi uusi perinne, yhteinen adventtikonsertti Kokkolan Lauluveikkojen kanssa. Ensimmäinen pidettiin 29.11.1992. Pitkään kuoron puheenjohtajana toiminut Mirja Taanila luovutti vuoden 1993 vuosikokouksessa paikkansa Leena Laitiselle, joka myös hoiti virkaa usean vuoden. Kesän tapahtuma oli matka Budapestin laulufestivaaleille 20.-27.7. Budapestin laulufestivaalit Kokkolan Naislaulajien Unkarin-matkan ohjelmassa oli muun muassa suurlähetystövierailu ja konsertti ystävyyskaupunki Hatvanin kirkossa, joka oli ääriään myöten täynnä. Slovakian puolella konsertoimme Sturovan roomalaiskatolisessa kirkossa. Tämä kaikki oli kuorolle todellinen elämys. Pidimme konsertin myös Esztergomin Basilikassa, joka on Unkarin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin kirkko. Basilikan ovella laulettu Finlandia kohotti kuorolaisten tunnelman taivaisiin, ja myös aplodit olivat mahtavat. Vuosi 1994 ei tuonut mukanaan ulkomaanmatkaa ellei osallistumista Vaasan kuorofestivaaleille katsota sellaiseksi. Pitkin vuotta harjoiteltiin syksyn erilaista, 50-luvun konserttia, joka pidettiin yhdessä Pietarsaaren

Laulu-Jaakkojen kanssa. Se esitettiin Pietarsaaressa 8.10., ja 9.10. Kokkolan Jungsborgilla, jossa sekä päivä- että iltakonsertti keräsivät salin täyteen yleisöä. Alf Mylläri oli tehnyt sovituksia kuorolle, ja laulajat olivat pukeutuneet 50-luvun tyyliin. Naiskuoroliiton 50 -vuotisjuhla, voimainkoitos (1995-1996) Heinäkuussa 1995 osallistuttiin kuorokavalkadiin Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla. Normaalien vuosittaisten tapahtumien lisäksi ei tehty matkoja, vaan keskityttiin seuraavan vuoden vaativaan tapahtumaan eli Naiskuoroliiton 50-vuotisjuhlaan, joka pidettiin Kokkolassa 22.-24.3.1996. Juhlaan osallistui yli tuhat laulajaa. Kuorokatselmuksessa oli valittavana A- ja B-sarjat, yhteensä 35 kuoroa esitti taitojaan Snellman-salissa ja konservatoriolla. Kokkolan Naislaulajat osallistui A-sarjaan ja saavutti kultaisen kellon. Päätapahtumapaikkana oli terveydenhuolto-oppilaitos, jonne oli järjestetty muun muassa ruokailut ja iltajuhla. Juhlien läpivieminen vaati jokaisen kuorolaisen työpanoksen, mutta massiivisista järjestelyistä selvittiin kunnialla. Palaute oli pääosin positiivista, ja Kokkolasta jäi hyvät muistot. Syksyllä 1996 harjoitusilta vaihtui keskiviikoksi ja kokoontumispaikka Kokkolan Lauluveikkojen laulusaliksi. Bella Italia ja satujen saaret (1997-2000) Tammikuun vuosikokouksessa 1997 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Kirsi Kosonen. Vuoden työskentelyä leimasi osallistuminen kuorokilpailuun lokakuussa. Sitä varten äänitettiin näytekasetti ja pidettiin ylimääräisiä harjoituksia. Laululeireillä oli opettajana Mari Koistinen, joka sitten osallistui myös kilpailumatkalle. Matka Italiaan In... Canto sul Garda- kansainväliseen kuorokilpailuun tehtiin 22.-26.10.1997. Kuoro osallistui kansanlaulusarjaan ja tuli palkituksi hopeadiplomilla. Tuomareissa herätti erityisesti ihastusta heittäytyminen Pekka Kostiaisen lauluun Moni kakku päältä kaunis. Harrastajakuorona Kokkolan Naislaulajat saikin eläytymisestä kilvan korkeimmat pisteet.

Vuonna 1998 paistattelimme Gardan menestyksen lämmössä. Tampereen sävel -tapahtuman kuorokatselmukseen osallistuttiin kesäkuussa 1999. Saaliiksi saatiin kaksi hopeakelloa. Vappukonsertti korvattiin huhtikuussa pidetyllä Kevyttä ilmassa - konsertilla vuonna 2000. Syy siihen oli osallistuminen Pohjoismaisille Naiskuorofestivaaleille Islannin Reykjavikissa 27.4.-1.5. Kuorolla oli siellä kaksi omaa konserttia, toinen Alvar Aallon suunnittelemassa Nordic Housessa ja toinen Tjarnabio Theatressa. Molemmat keräsivät salin täydeltä yleisöä, joka eli mukana ja osoitti suosiotaan valtavin aplodein. Osallistuimme myös yhteiskonserttiin sekä koulutustilaisuuksiin. Välillä ehdimme toki nauttia myös Islannin omalaatuisesta luonnosta. Kiertomatkan aikana näimme muun muassa geysirit ja Gullfossin putoukset. Laulamista kokeiltiin niin ikään sinisen laguunin lämpimässä vedessä. Naislaulajat 20 vuotta (2001) Naiskuoroliiton kelloleiri pidettiin heinäkuussa poikkeuksellisesti Kälviällä, Keski-Pohjanmaan kulttuuriopistolla. Kuorolaisemme suorittivat siellä sekä perus- ja taito- että mestarikelloja. Uusi aluevaltaus oli lastenlaulukonsertti Snellman-salilla 9.9. Kuorolaisten asut vaihtelivat leppäkertusta prinsessaan, ja yleisömenestys oli taattu. Vuotta leimasi valmistautuminen 20-vuotisjuhlakonserttiin, joka pidettiin 27.10. Snellman-salissa. Ohjelma oli koottu vuosien varrella esitetyistä lauluista. Onnitellakseen taiteellista johtajaansa Raakel Solvinia kuoro oli valmistanut yllätyksen: Tuulikki Närhinsalolta oli tilattu kuoronjohtajalle ja koko kuorolle omistettu onnittelusävellys. Kai Alestalon johdolla naiset olivat salaa harjoitelleet Tukka tuulessa -teoksen, joka esitettiin ennen väliaikaa. Myös itse säveltäjä oli paikalla.

Japanilaista eksotiikkaa (2002-2003) Sulasolin Laulu- ja Soittojuhlat Haminan Bastionissa 14.-16.6.2002 oli Kokkolan Naislaulajien seuraava haaste. Juhliin osallistui 3500 laulajaa ja soittajaa, siksi majapaikkamme oli Kouvolassa asti. Kuorokatselmuksen tuomaristo osoitti selvää kiinnostusta, kun naiset eläytyivät Munkiksi joutava -kappaleeseen. Niinpä kuoro kutsuttiin esittämään se illan Katselmuksen satoa -konserttiin. Mirja Taanila tarttui uudelleen puheenjohtajan nuijaan vuonna 2003. Ennen kesälomille lähtöä kuoro esiintyi kesämusiikki-illassa Kaarlelan kirkossa 5. kesäkuuta. Malttamattomina odotettiin venetsialaisviikkoa, jolloin Suomenkiertueellaan oleva japanilainen Eva-kuoro vieraili Kälviällä ja Kokkolassa. Jännittävintä oli se, että japanilaiset majoittuivat kuorolaisten perheisiin kahdeksi yöksi. Yhteistä kieltä ei juurikaan löytynyt, mutta vieraiden innostus ja positiivisuus jättivät lämpimät muistot. Heidän lähtiessään kotimaataan kohti jopa halattiin, mikä on japanilaisittain hyvin epätavallista. Ja sitä lahjojen määrää! Yhteinen konsertti pidettiin Snellman-salilla 28.8. Sen jälkeen vietettiin karonkka illallisineen Sällskapsklubbenilla. Kulttuurieroista johtuvista kommelluksista riitti juttua pitkään vierailun jälkeenkin. Syksyllä 2003 siirryttiin harjoittelemaan terveydenhuolto-oppilaitokselle. Kuoro-olympialaiset Bremenissä (2004-2005) Kuoron uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2004 Tarja Pakkala. Jo edellisen vuoden puolella oli ilmoittauduttu Bremenin kuoroolympialaisten kansanlaulusarjaan. Kilpailuohjelmaan oli valittu Pekka Kostiaisen, Kaj Chydeniuksen, Tellu Wirkkalan ja Tuulikki Närhinsalon sävellyksiä. Olympialaismatka tehtiin 8.-13.7.2004. Kilpailussa oli mukana 350 kuoroa 83 eri maasta. Paikan päällä totesimme, että emme tienneet, miten isoon kilpaan olimme lähteneet. Ensin jouduimme karsintoihin: 32 kuorosta 6 pääsi jatkoon. Naislaulajat selvitti jatkotiensä kultadiplomilla. Loppukilpailuun osallistui lisäksi 24 kuoroa ilman karsintoja aikaisempien menestysten perusteella. Riemulla ei ollut rajoja, kun päätösjuhlassa kuulimme yltäneemme pronssimitaliin! Kokkolassa pääsimme esittämään mitaliohjelmamme Unicef-tapahtumassa elokuussa.

Syksyllä 2004 kuoro palasi harjoittelemaan taas Laulusalille. Kuorokatselmukseen osallistuttiin maaliskuussa 2005 Naiskuoroliiton 60- vuotisjuhlien yhteydessä Jyväskylässä. Sieltä kukin kuoro sai vain kirjallisen arvioinnin taidoistaan. Koulutus ja laululeirit Alusta lähtien kuoro on osallistunut sekä Sulasolin koulutustilaisuuksiin että kutsunut omia kouluttajia. Viikonloppuisin pidetyillä laululeireillä on ollut useita ulkopuolisia opettajia, muun muassa Leena Kosola-Olli, Leila Kilpinen (joka toimi myös konserttisolistina), Rita Varonen, Mari Koistinen ja Marita Pasanen. Kaksi viimeksi mainittua valmensivat meitä ja olivat mukana kilpailumatkalla, edellinen Gardalla, jälkimmäinen Bremenissä. Äänenmuodostus, laulutekniikka ja artikulaatio ovat olleet keskeisiä koulutusteemoja. Laululeirejä on pidetty myös oman kuoronjohtajamme opastuksella. Yhteistyö muiden kuorojen kanssa, kuorovierailut, säestäjät Pietarsaaren Laulu-Jaakkojen kanssa yhteinen konsertointi lähti luontevasti käyntiin, koska Raakel Solvin johti tätäkin kuoroa. Yhdessä pidettiin sekä viihde- että kirkkokonsertteja, joista yhteinen 50-luvun konsertti oli yksi huippuhetkistä. Kuoronjohtajan vaihdos hiivutti tämän yhteistyön. Kokkolan Lauluveikkojen ja Naislaulajien yhteinen adventtikonsertti on edelleen jokavuotinen joulumielen tuoja. Kuorovierailut vastavierailuineen ovat virkistäneet kuorotoiminnan arkea. Yhteiskonsertit, mahdollinen koulutus ja ennen kaikkea illanvietot ovat olleet mukava piristysruiske. Ystäväkuoroja ovat olleet muun muassa Riihimäen, Seinäjoen ja Joutsenon Naislaulajat, Iisalmen Kalevalakuoro, Savonlinnan Naiskuoro sekä Vantaan Naislaulajat. A Capella -laulujen lisäksi kuoron ohjelmistossa on aina jonkin verran säestystä vaativia kappaleita. Suurimman vastuun säestyksistä ovat kantaneet entinen kuorolainen Tuija Holmberg, Kai Alestalo ja Tapani Riippa, joka on istunut pianon ääressä etenkin vappukonserteissa.

Rahankeruuta ja hupia Tilavuokrat, nuotit, esiintymisvaatteet, palkkiot, kuoromatkat ynnä muu vastaava vaativat rahaa. Varoja on kerätty muun muassa tekemällä kaksi lehteä, Musakat 1 ja 2, emännöimällä tilaisuuksia ja pitämällä Turhuuden markkinoita. On järjestetty useita arpajaisia ja erilaista myyntiä. Maksulliset esiintymiset ovat myös kartuttaneet kassaa. Hauskoja ovat olleet esimerkiksi pikkujoulut, joissa kuorolaiset ovat esittäneet ratkiriemukasta ohjelmaa. Kuorohenkeä kohottavia ja yhteenkuuluvuudentunnetta kasvattavia ovat myös bussimatkat, joiden aikana ovat syntyneet myös parhaimmat ideat. Ikimuistettava oli esimerkiksi matka BumtsiBum -ohjelman nauhoitukseen 27.10.1998. Joululauluohjelma esitettiin televisiossa 19.12.