REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

Samankaltaiset tiedostot
REKITEC OY/Tero Savela

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Siipikarjanlannasta biokaasua

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI SEPAROINTI JA BIOVOIMALAITOS. REISKONE OY/Tero Savela

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

Maatalouden biokaasulaitos

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Joutsan seudun biokaasulaitos

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

Lietelannan jakeistamisen ja paremman hyödyntämisen kannattavuus

Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Lietelannan separointinäytös Juvalla

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Separointilaitteistot. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Sinustako biokaasuyrittäjä?

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Lapinjärven biokaasulaitoksen toteutettavuusselvitys. Henri Karjalainen Toni Taavitsainen

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Harri Heiskanen

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Kerääjäkasveista biokaasua

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

Biokaasuseminaari

Bioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

AGERAGAS INNOVATION OY. Material Week Kannus

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Sinustako biokaasuyrittäjä?

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Kuivamädätyslaitos/BioGTS

Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille

Biobisnestä Pirkanmaalle

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Kokemuksia kuivikevaihtoehdoista tuotantoeläimille

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

DEMECAN TARINA. Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Sinustako biokaasuyrittäjä?

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Biokaasua maatiloille

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Transkriptio:

REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki

Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3 Lanta sisältää kaliumia noin 2 kg/m3 Lannassa on tasalaatuista kuiva-ainetta MIKSI LANNALLA EI OLE ARVOA?

Määrät on isoja Pakkanen Pienet pitoisuudet Kalliit investoinnit ja pitkähkö takaisinmaksuaika Jalostus vaatii työaikaa Erottamisen vaikeus Käyttäjät kaukana

Kemikaaleilla Seulaan perustuva erottelu Painovoimaisesti Keskipakovoimalla Sähköllä Paineilmalla biologisesti Edellisten yhdistelmiä

Kipsiä sekoitetaan säiliöön, jolloin kiintoaine painuu pohjalle kiintoaineen mukana myös fosforia

LOGISTIIKKAHYÖTY RAVINNEHYÖDYT SÄILIÖTILAVUUS LEVITYSONGELMIEN RATKAISU REHUHYGIENIA TYÖKUORMITUKSEN JAKAMINEN RIKKAKASVIVAPAUS YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HAJUHAITTOJEN VÄHENEMINEN POHJAVESIALUEEN LÄHIALUEEN LEVITYS

SIKA NAUTA SIKATILA vanha liete nautaseula RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 1,4 3,3 2,4 Typpi 4,5 3,3 3,5 Fosfori 2,5 0,71 0,85 Kalium 1,1 1,2 1,2 Kuiva-aine 25,14% 2,18% 3,43% MAITOTILA jatkuva separointi RAVINNE Kiintoaine nesteosa Raakaliete Typpi (liukoinen) 0,69 1,4 1,258 Typpi 6,3 2,5 3,26 Fosfori 1,3 0,39 0,572 Kalium 4,8 1,5 2,16 Kuiva-aine 30,00% 4,10% 9,28%

SEPAROITUA NESTEOSAA VOIDAAN AJAA 30-50% ENEMMÄN HEHTAARILLE KUIN RAAKALIETETTÄ LIUKOISTA TYPPEÄ NESTEOSALLA N. 60% ENEMMÄN HEHTAARILLE KOKONAISLANNANLEVITYSALAA TARVITAAN 30-40% VÄHEMMÄN

LIETTEESTÄ EROTELLAAN KUIVA-AINE JA NESTE ERILLEEN KUIVAJAE KÄYTETÄÄN SELLAISENAAN KUIVIKKEEKSI TAI HYGIENISOIDAAN ENNEN KÄYTTÖÄ EI TARVITSE LISÄTÄ TILAN ULKOPUOLISTA KUIVIKETTA LANTAKUIVIKE KOOSTUU PÄÄASIASSA HEINÄSTÄ, KARVOISTA, JYVÄNKUORISTA YMS. NORMAALISEPARAATTORI EI SAA RIITTÄVÄN KUIVAKSI

*TALLENTAVA LANGATON LÄMPÖTILAMITTAUS *TIETOKONE OHJAA SEPARAATTORIN JA KOMPOSTORIN LISÄKSI MYÖS TÄYTTÖÄ JA TYHJENNYSTÄ *SÄÄTÄÄ KOKO AJAN MM. ILMAMÄÄRÄÄ JA SYÖTTÖÄ, JOTTA PROSESSI TOIMII TEHOKKAASTI

Kuivikeseparaattorilta suoraan kuivikkeeksi Käytettävä 1-2 vrk sisällä Kuiva-ainepitoisuus noin 35% Saadaan separoinnin edut peltoviljelylle sekä logistiikalle Kuivikkeen levittäminen saattaa nopeuttaa taudinaiheuttajien leviämistä Ei suositella käyttöä eri navetoiden välillä

Lämpötila nostetaan 70 asteeseen vähintään tunniksi tai 4 h yli 55 astetta Taudinaiheuttajat vähenevät tai kuolevat ja bakteerikanta muuttuu erilaiseksi 1-2 vrk kompostorissa Kuivuu lisää prosessissa. Kuiva-ainepitoisuus n. 40-45% jälkikypsymisen jälkeen. Saadaan separoinnin sekä kompostoinnin edut peltoviljelyyn ja logistiikkaan Käyttö eri navetoiden välillä mahdollista

HYGIENISOIMATTA Käytettävä 1-2 vrk kuluessa Halvempi Riski taudin nopeammasta leviämisestä koko navettaan Hieman kosteampaa HYGIENISOIMALLA Riskittömämpi Kuluttaa enemmän sähköä Voidaan varastoida ja esim. säkittää Käyttö eri navetoiden välillä mahdollista

Prosessikaavio 1 LIETE SEPAROINTI HYGIENI SOITU KUIVIKE RUMPUKOMPOSTORI Kompostorissa 1-2 vrk Lämpötila 60-70 astetta

Prosessikaavio 1 LIETE SEPAROINTI LÄMPÖÄ KUIVAJAKEEN KUIVAUS (1 h yli +70 astetta)

Prosessikaavio 1 LIETE SEPAROINTI Hygienisoitu kuivike Mädätysjäännöksen separointi KUIVAMÄDÄTTÄMÖ Termofiilinen prosessi

Tuotantoon voidaan käyttää lähes kaikkea orgaanista ainesta Muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa 1 m3 puhdasta metaania vastaa noin 1 litra polttoöljyä 60-75 % metaania 25-40 % hiilidioksidia muut (rikkivety, ammoniakki, häkä ) Lämpöä, sähköä, liikennepolttoainetta

Materiaali Metaanintuottopotentiaali l CH 4 / kg m³ CH 4 / tonni orgaanista ainetta (märkäpaino) Teurastamojäte 570 150 Biojäte 500-600 100-150 Energiakasvit 300-500 30-150 Lanta 100-400 7-20 1 m³ metaania ~ 1 l öljyä ~ 10 kwh 1 ha heinää ==> 2000-3000 m3 metaania ==> 1-2 auton vuosikulutus

KUIVAMÄDÄTYS Yleensä termofiilinen prosessi (lämpötila n. 55 ast) Tulppavirtaus tai panostoiminen laitos Tehotuotto isompi reaktorikuutiota kohden Logistiikka edullisempi pidemmillä siirtomatkoilla Hyötysuhde parempi kuin märkäprosessissa MÄRKÄMÄDÄTYS Mesofiilinen prosessi (lämpötila 32-35 ast) Yleensä jatkuvatoiminen Iso reaktori Hyötysuhdetta heikentää kaiken nesteen lämmittäminen Helpohko tehdä tilamittakaavassa

Tulppavirtausperiaate, termofiilinen prosessi BIOGTS OY

Panostoiminen kuivamädättämö. Termofiilinen tai mesofiilinen prosessi. Metener Oy

Mesofiilinen prosessi

Käyttää separoitua nesteosaa. Mesofiilinen prosessi. Nopea läpimeno 8-14 pv. Pieni reaktori ja ei sekoittimia. METHATOR OY

Laskettu biovoimalaitoksen logistiikan kustannuksia kuuden maatilan yhteismädättämöön, joka jalostaa ja käyttää lantaa monipuolisesti Ei juuri tarvita tilan työvoimaa ja pienemmät investoinnit tilaa kohden Muut jalosteet (kasvualustat yms.) Tehdään laitos sinne missä energiaa tarvitaan, eikä sinne missä se syntyy.

Kuivajae sisältää noin 8 kertaa enemmän myytävää energiaa tonnissa kuin raakaliete Kuivajae soveltuu myös märkämädättämön lisäsyötteeksi Kuivajae tasalaatuista ja helppoa käsitellä Märkämädättämön mädätysjäännöksen kuivajae ei sisällä ravinteita ravinteet liukenevat nesteeseen mädätyksessä

LISÄTÄÄN LOGISTISEEN KETJUUN TUOTTOJA JA ALENNETAAN KUSTANNUKSIA YHTEISOMISTEINEN JALOSTUSLAITOS HYVÄ VAIHTOEHTO JALOSTAMISELLE RIITTÄVÄ KANNATTAVUUS TILAKOHTAISESTI JOPA YHDESTÄ HYÖDYSTÄ YRITYSTOIMINNASSA HAETAAN KANNATTAVUUS USEASTA TULOLÄHTEESTÄ

www.separointi.fi REKITEC Oy YHTEYSTIEDOT REISKONE OY Tero Savela 044-2841160