1 LUPAPÄÄTÖS Nro 9/08/1 Dnro PSY-2007-Y-104 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2008 ASIA Koneellinen kullankaivu Lemmenjoen Miessijoella, Inari LUVAN HAKIJAT Pekka Salonen ja Pekka Itkonen Uotilantie 5 A/Salonen 33800 TAMPERE
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksen täydennykset... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 5 Muistutukset... 7 Hakijan vastine... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 8 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 8 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 9 Tarkkailu ja raportointi... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Luvan myöntämisen edellytykset... 10 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 12 Päätöksen voimassaolo... 12 Lupamääräysten tarkistaminen... 12 Korvattavat päätökset... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... U 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pekka Salonen ja Pekka Itkonen ovat 27.6.2007 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella pyytäneet lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Lemmenjoen kansallispuistossa Miessijoen latvoilla kaivospiirillä Pihlajamäki-Klondyke nro 4849/1a. Miessijoki laskee noin 10 km:n päässä Postijokeen, josta edelleen noin 13 km:n päässä Vaskojokeen. Kaivospiirin pinta-ala on 20,76 ha. Kyse on olemassa olevan toiminnan jatkamisesta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivuulla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivuun ympäristölupaasian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 24.3.1997 antanut Pekka Saloselle ja Pekka Itkoselle kaivoskirjan nro 4849/1a kaivospiirille Pihlajamäki- Klondyke. Kaivospiirin koko on 20,76 ha, josta 15,495 ha:n käyttöalueella ei ole kaivutaparajoituksia ja 5,265 ha:n käyttöalueella koneellinen kullanhuuhdonta ja kaivinkoneen käyttö on kielletty. Lapin ympäristökeskus on 26.8.1997 antamallaan päätöksellä nro 1397Y0114-111 myöntänyt Pekka Itkoselle ja Pekka Saloselle ympäristöluvan kullan koneelliselle kaivutoiminnalle kaivospiirillä Pihlajamäki- Klondyke (nro 4849/1a) Miessijoella, Lemmenjoen kansallispuistossa. Päätös on voimassa toistaiseksi. Pohjois-Suomen vesioikeus on 19.11.1997 antamallaan päätöksellä nro 77/97/1 myöntänyt Pekka Saloselle ja Pekka Itkoselle luvan koneelliselle kullankaivulle kaivospiirissä Pihlajamäki-Klondyke Miessijoen varrella. Lupa on voimassa niin kauan kuin luvan saajilla on kaivoslain mukainen oikeus alueeseen. Alue kuuluu Pohjois-Lapin seutukaavaan, jossa sen merkintä on SL (luonnonsuojelualue). Pohjois-Lapin maakuntakaava on vahvistettu 27.12.2007 ympäristöministeriössä.
4 Yleiskuvaus toiminnasta Koneellisen kullankaivun vaiheet ovat pintamaan poisto, maa-aineksen irrottaminen maaperästä sekä maa-aineksen pesu, seulonta ja rännitys. Toiminnassa käytetään kahta kaivinkonetta, yksi toimii maisemoinnissa ja toinen siirtää maata pesulaitteeseen. Vuosittain käsitellään maata 5 000 6 000 m 3. Kaivumaata on arvioitu olevan vielä yli 10 vuodeksi. Pesulaitteeseen tarvittava vesi otetaan pumpulla kiertovesialtaasta. Veden määrä on noin 3 000 litraa minuutissa. Pesuvesi johdetaan takaisin saostus- ja kiertovesialtaisiin. Vesi täydentyy altaaseen kertyvästä pohjavedestä, joten purouoman vettä ei tarvita. Vesipumpun ja pesulaitteen sähkö tuotetaan aggregaatilla. Kiertovesi- ja saostusaltaat kasvavat kaivun edetessä, koska aiemmin syntyneitä kaivumonttuja ei heti täytetä. Alkuvaiheessa altaan koko on noin 90 m 3. Kiertovesialtaat ovat erillään puron luonnonvedestä. Kiertovesialtaan vettä ei johdeta vesistöön. Pesusta jäävä maa-aines siirretään sopivin väliajoin sivuun, josta se käytetään kaivun loputtua maisemointiin. Tasattu alue peitetään sivuun siirretyllä pintamaalla. Kaivukausi alkaa keväällä tai alkukesästä, kun routa on sulanut riittävästi. Useimmiten toiminta päättyy syksyllä lokakuun alussa, kun pakkaset estävät toiminnan. Hakijat esittävät hakemuksessaan, että toiminnassa käytettäisiin pitkäikäistä Kendall-öljyä biohajoavien öljyjen sijaan. Polttoaineet ja jätehuolto Kaivinkoneen ja aggregaatin polttoaineena on kevyt polttoöljy, jota kulutetaan noin 6 000 7 000 litraa vuodessa. Polttoaine säilytetään kaivospiirillä katoksessa korkillisissa astioissa vesitiiviissä reunallisessa kaukalossa. Lähes kaikki polttoaineet käytetään kesän aikana, talveksi arvioidaan jäävän noin 600 litraa. Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat jäteöljy, suodattimet, romuakut ja sekajäte. Jätteet toimitetaan kevättalvisin Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n huoltoalueelle. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kaivospiiri ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen ja Lemmenjoen kansallispuistoon. Alue on vanhaa kullankaivualuetta, jossa on kaivettu kultaa jo 1940-luvun lopulta lähtien. Alueen läheisyydessä ei ole asutusta; lähin pysyvä asutus on noin 30 kilometrin päässä Njurgalahden kylässä. Hakijan kaivospiirin rajanaapureina on kullankaivajia. Alue kuuluu Sallivaaran paliskunnan poronhoitoalueeseen. Kaivospiiri sijaitsee Vaskojokeen laskevan Postijoen vesistöalueeseen (71.34) kuuluvalla Miessijoen vesistöalueella (71.343). Kaivospiiri käsittää Miessijoen ja sen rannat noin kilometrin pituudelta.
5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Saostusaltaista voi aiheutua vähäisiä ylivuotoja, joista aiheutuu hetkellisiä värihaittoja luonnonveteen. Melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat alueen välittömään läheisyyteen, jossa ei ole kullankaivun ohella vakiintunutta maankäyttöä. Toiminnalla ei ole todettu olevan vaikutusta alueen luonnonolosuhteisiin, koska alueella on kaivettu kultaa kohta 70 vuotta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Luvan hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailusta tehdään raportti vuosittain. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisten öljyvuotojen varalta on alueella tehdasvalmisteinen öljypuomi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 7.9.2007 mm. kaivoskirjalla ja toimintaa koskevilla lisätiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Inarin kunnassa 9.10. 8.11.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Inarin kunnalta sekä sen ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi paikallislehti Inarilaisessa 10.10.2007. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lemmenjoen Natura 2000 -alue (FI 130 0201) on luontodirektiivin mukainen tärkeä nk. SCI-alue ja lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPA-alue). Kaikessa Natura 2000 -alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole edellä mainittuihin seikkoihin kiinnitetty lainkaan huomiota. Keskeisimmät luonto-
tyypit, joihin Lemmenjoen Natura -alueella harjoitettavalla koneellisella kullankaivulla on ilmeisiä vaikutuksia, ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) sekä pikkujoet ja purot (3260). Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Hakija esittää, ettei hydrauliikkaöljynä tarvitsisi käyttää bioöljyä ihoärsytyksen ja huonojen käyttökokemusten vuoksi. Markkinoilla on hydrauliöljylaatuja, jotka eivät ole täysin biologisia, mutta ne luokitellaan helposti biologisesti hajoaviksi (OECD 301 B -menetelmä). Hakijan tulisi selvittää tarkemmin, millaisia öljyjä hän esittää käytettäväksi koneissaan. Eri öljyistä on saatavissa käyttöturvallisuustiedotteita ja tuotelehtiä, joissa ilmoitetaan mm. öljylaatujen biologinen hajoavuus ja ekotoksisuus. Ympäristökeskus on esittänyt, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - Kaikessa Natura 2000 -alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. - Kaivukausi on 15.5. 15.10. - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua samentumaa alapuoliseen vesistöön. Vesiensuojelurakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. - Syksyisin kaivun päätyttyä on tulva-alueilla sijaitsevat altaat, joihin hienojakoinen maa-aines on kerääntynyt, peitettävä karkeammalla maaaineksella. - Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet ja jäteöljyt on alueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, mm. vesistön samentumat, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kyseisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi, jotta hienoaineksen huuhtoutumisvaara alapuoliseen vesistöön estyy. Maisemoinnin valmistumisesta ja 6
toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella toteuttamaan koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. - Luvan saajan on toimitettava ympäristökeskukselle ja yhteistarkkailun toteuttajalle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole hankkeesta huomautettavaa. Suljetusta kiertovesijärjestelmästä johtuen vesistövaikutukset ovat vähäiset eikä kalataloudellista kompensaatiota tai kalataloudellista tarkkailua ole syytä määrätä. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen 4. Inarin kunta Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupa koneelliselle kullankaivulle voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Lupamääräykset on syytä päivittää ajanmukaisiksi. Kunta on esittänyt arvioitavaksi, onko hyväksyttävää siirtyä biohajoavista öljyistä biohajoamattomiin öljyihin. Bioöljyt ovat yleisesti käytössä metsä- ja maarakennuskoneissa. Mikäli koneet ovat ehjiä ja tiiviitä, bioöljyjen ihokosketuksiin on helppo suojautua. 7 Muistutukset 5. Sallivaaran paliskunta 6. Metsähallitus Paliskunta on vaatinut, että kaivualueet on pidettävä sellaisessa kunnossa, etteivät ne estä porojen luontaista laiduntamista ja porojen kuljettamista tai aiheuta vaaraa poroille. Syksyllä kaivun loputtua kaivumontut tulee tasoittaa, etteivät porot tai poromiehet putoa monttuun, koska ohuen lumipeitteen aikana monttujen havaitseminen on vaikeaa. Jäteöljyastiat tulee kuljettaa pois puiston alueelta. Kaivun päättymisen jälkeen pidettävään lopputarkastukseen tulee kutsua paliskunnan edustaja mukaan. Lausunnonantajan mukaan ympäristöluvan ehtojen on oltava vastaavat kuin muilla alueella toimivilla koneellisilla kullankaivajilla. Toiminnassa on
kiinnitettävä erityistä huomiota kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. 8 Hakijan vastine Hakijalle on 15.11.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta viimeistään 17.12.2007. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pekka Saloselle ja Pekka Itkoselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun kaivospiirillä Pihlajamäki-Klondyke (nro 4849/1a) Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa kaivospiirillä Pihlajamäki- Klondyke vuosittain 15.5. 15.10. kaivoskirjassa esitetyllä alueella. 2. Valtausalueelle tehtävät kaivannot on ainakin yhdeltä sivulta luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaan tilavuuden tulee olla vähintään käytettävän pumpun kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus ja vähintään 180 m 3. Huuhdonnassa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Ylimääräistä huuhdontavettä ei saa johtaa suoraan vesistöön, vaan se on imeytettävä valtausalueen maaperään. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta ojiin. 4. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä mahdollisuuksien mukaan biohajoavaa öljyä.
Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Ne on varastoitava tiiviissä enintään 200 litran astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 5. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 6. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 7. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 100 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 8. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Uoman tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Altaiden peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan uoman vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 9. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. Koko aluetta koskeva yksityiskohtainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää muun ohella suunnitelman alueen kasvittamisesta ja metsittämisestä, on toimitettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Tarkkailu ja raportointi 10. Luvan saajien on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa
ja kuntoa. Luvan saajien on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 11. Luvan saajien on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. Lapin ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmaa. 12. Luvan saajien on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajilla on kaivosrekisteriin merkityn kaivoskirjan nojalla oikeus kaivospiirin alueella olevan huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Hakemuksessa tarkoitettu koneellinen kullankaivu tapahtuu alueella, johon kauppa- ja teollisuusministeriö on 24.3.1997 antamallaan kaivoskirjalla myöntänyt kaivosoikeuden. Tätä ennen alueella ovat olleet valtaukset 3500/1 (2.9.1983), 4178/1 (7.1.1988), 4529/1 (9.11.1989) ja 4849/1 (27.8.1991). Koska valtausoikeus valtaukselle 4849/1 on saatu vasta edellä mainitun asetuksen voimaantulon jälkeen, kaivoskirjassa on erotettu kaivospiiristä 5,265 ha:n alue, jolla koneellinen kullanhuuhdonta ja kaivinkoneen käyttö on kielletty. Näin kaivoslain mukainen oikeus maaperässä olevan kullan hyödyntämiseksi on saatu ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa ja koneellista kullankaivua voidaan harjoittaa kaivoskirjan osoittamalla alueella. Toiminta sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa (Suomen Natura 2000 -alue FI 130 0201). Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin toiminnan ei voida katsoa vaarantavan luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty.
Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamista. Kiertovesialtaiden käytön voidaan katsoa olevan parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Ottaen huomioon annettavat lupamääräykset toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti ei alueella tapahtuva huuhdonta heikennä valtauksen halki virtaavien uomien tai niiden alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät nykyisestä. 11 Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista ja vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Kiertovesiperiaatteen käytöllä rajoitetaan tehokkaasti hienoaineksen kulkeutumista ja sen aiheuttamia haittoja. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiselle ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä uomaan. Sade- ja valumavesien johtamisella selkeytysaltaaseen varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen konerikon tai polttoainesäiliön vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Ennen toiminnan lopettamista edellytetyn maisemointisuunnitelman hyväksyttäminen Lapin ympäristökeskuksella varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista.
Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu tämän ympäristöluvan lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevästi huomioon. Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty vaatimus selvittää hydrauliikkaöljyjen ominaisuuksia hylätään tarpeettomana. Sallivaaran paliskunnan vaatimus lopputarkastuksesta hylätään, koska ympäristönsuojelulaki ei edellytä lopputarkastusta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on, jos se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua koneellista kullankaivua vuoden 2018 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto kaivetuista maa-ainesmääristä ja alueista sekä selvitys toiminnan vaikutuksista tarkkailua koskevin yhteenvedoin. Hakemuksessa on myös esitettävä käyttöpäiväkirjan vuosiyhteenvedot. Korvattavat päätökset Lapin ympäristökeskuksen 26.8.1997 antama ympäristölupa dnro 1397Y0114-111 korvataan tällä päätöksellä. Pohjois-Suomen vesioikeuden 19.11.1997 antama päätös nro 77/97/1 jää voimaan muilta kuin vesistön pilaantumista koskevilta osiltaan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti sekä 52 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 190 euroa. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on yli 1 000 m 3, käsittelymaksu on 2 190 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Jorma Rantakangas Mikko Keränen Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182 Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 17.3.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.