Suomen Judoliitto ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2010

Suomen Judoliitto ry Vuosikertomus ja tilinpäätös 2010 Hyväksytty kevätliittokokouksessa 7.5.2011 1

1 Esipuhe... 3 2 Hallinto... 4 3 Valmennusvaliokunnan alainen toiminta... 5 3.1 Aikuisten valmennus... 5 3.2 Nuorten valmennus... 7 3.4 SM-kilpailut 2010... 8 3.5 Veteraanijudo... 8 3.6 Katakilpailut... 8 4 Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta... 9 4.1 Aluetoiminta... 9 4.2 Lasten ja nuorten judo... 10 4.3 Koulutus... 11 4.4 Kuntojudo... 14 4. 5 Dan-kollegio... 14 4.6 Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta)... 15 5 Hallintovaliokunnan alainen toiminta... 16 5.1 Tuomaritoiminta... 16 5.2 Kansainvälinen toiminta... 18 5.3 Kansainväliset kilpailut Suomessa... 18 5.4 Olosuhdetyö... 18 5.5 Tiedotus ja markkinointi... 19 5.7 Tuplaturvavakuutus... 21 5.8 Teosto ja Gramex... 21 5.9 Judoliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä... 21 5.10 Yhteistoiminta opiskelija- ja koululaisliikuntajärjestöjen kanssa... 21 5.11 Talous... 22 5.12 Ansiomerkit... 24 5.13 Vuoden parhaiden nimeämiset... 24 5.14 Judoliiton jäsenseurat 31.12.2010... 25 Tilinpäätös 31.12.2010... 26 2

1 Esipuhe Judoliiton päivitetty Judo hyvässä seurassa -strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa 2009. Strategian päälinjaukset ja painotukset vuoteen 2012 ovat tiivistettynä seuraavat: Judoliiton strategian linjauksien mukaan seurajohtamisen tukemista jatkettiin viemällä loppuun seuratoiminnan ja seurajohtamisen koulutusohjelma, joka aloitettiin kymmenen seuran voimin vuoden 2009 syyskuussa. Seitsemän seuraa suoritti koulutuksen loppuun. Seurojen toimijata tekivät ansiokkaasti oman seuransa kehittämistehtävät. Päätoimisten seuratyöntekijöiden palkkatuella jatkoi kolme Judoliiton jäsenseuraa. Kansainvälisen arvokisamitalitason menestystä haettiin edelleen Olympiakomitean järjestelmätuen turvin. Kilpaurheilullisia kohokohtia olivat Juho Reinvallin 5. sija U23 EM -kilpailuissa sekä Vadoud Balatkhanovin 5. sija U20 -vuotiaiden EM -kilpailuissa. Olympiakarsintaturnauksissa Jaana Sundberg teki hienoa tulosta voittamalla Grand Prix turnauksen Rotterdamissa, ollen toinen Birminghamin World cupissa sekä saavuttaen viidennen sijan arvostetussa Tokio Grand Slamissa. Myös Johanna Ylinen otteli pronssille Moskovan Grand Slamissa. Harrastajamäärän kasvattamiseksi jatkettiin ohjaaja- ja valmentajakoulutusta entistä isommalla volyymilla. Aikuisten harrastajien innostamiseksi järjestettiin uusia Nurin Oikein -koulutuksia sekä infotilaisuuksia. Nuorten laadukkaaseen valmennukseen tarjottiin 12-15 v. judokan hyvä harjoittelu sekä Terve Urheilijakoulutuksia. Tekniikkakilpailukonseptia kehitettiin yhdessä judonuorten kanssa sekä aktivoitiin heitä osallistumaan Your Move 2011 suurtapahtuman suunnitteluun. Dan-kollegio on panostanut katatoiminnan laajentamiseen. Toiminnallisesti vilkkaan vuoden 2010 taloudellinen tulos oli tappiollinen. Judoliitto sai avustuksia budjetoitua vähemmän ja valmennukseen käytettiin rahaa suunniteltua enemmän. 3

2 Hallinto Vuoden 2010 aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä liittokokousta, joissa osanottajia oli seuraavasti: Kevätkokous 10.4.2010 SM-kisojen yhteydessä Uudessa Loviisassa: läsnä 15 seuraa, joilla 91 ääntä. Puheenjohtajana toimi Erkki Kokkonen. Syyskokous 21.11.2010 Nastolassa Liikuntakeskus Pajulahdessa: läsnä 10 seuraa, joilla 90 ääntä. Puheenjohtajana toimi Jouko Rantanen. Hallituksella oli vuoden 2010 aikana yhteensä 11 kokousta, joista kaksi pidettiin sähköpostitse. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Puheenjohtaja Tapio Mäki 10/11 Varapuheenjohtaja Henry Lipponen 8/11 Varapuheenjohtaja Harry Halttu 5/11 Varapuheenjohtaja Esa Niemi 9/11 Ismo Seppänen 8/11 Nina Klinga 9/11 Matti Tieksola 6/11 Marko Malinen 9/11 Juhani Tanayama 9/11 Heikki Hiilamo 8/11 Hallituksen alaisuudessa toimivat hallituksen nimeämät valiokunnat, työryhmät ja toimikunnat. Hallituksen varapuheenjohtajat toimivat puheenjohtajina kolmessa päätöksentekoa valmistelevassa valiokunnassa, jotka ovat valmennusvaliokunta, harrastejudovaliokunta ja hallintovaliokunta. Judoliiton henkilöstö vuonna 2010 Pekka Lehdes toiminnanjohtaja, vakituinen. Henna Tulkki toimistosihteeri, vakituinen. Marita Kokkonen koulutus- ja nuorisopäällikkö, vakituinen. Markus Pekkola nuorten olympiavalmentaja, vakituinen. Mika Mukkula päävalmentaja, määräaikainen, työsuhdetta jatkettiin 1.1.2011. Judoliiton toimisto Judoliitolla on toimisto Helsingissä osoitteessa Radiokatu 20, 3. kerros. Postiosoite on Suomen Judoliitto, Radiokatu 20, 00093 SLU. 4

3 Valmennusvaliokunnan alainen toiminta Judoliiton valmennusorganisaatio muuttui hieman, kun Manne Isoranta jäi pois muuttuneiden työtehtäviensä vuoksi. Valmennusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Harry Halttu ja jäseninä Reino Fagerlund, Henry Lipponen, Petteri Pohja, Juhani Tanayama, Jaana Sundberg, päävalmentajana Mika Mukkula ja nuorten olympiavalmentajana Markus Pekkola. Jaakko Saari tuli aikuisten valmennukseen avustavaksi valmentajaksi liittovalmennukseen kotimaan leireille ja kansainvälisiin turnauksiin. A -nuorten oto -valmentajana toimi Sanna Laitinen. B -nuorten valmentajina oman toimen ohessa ovat toimineet Petteri Pohja ja Teija Meling sekä avustajina Ilkka Porna ja Jussi Uotila. Toiminnan tavoitteena on jatkaa liittojohtoista valmennusta, jolla haetaan Lontoon olympialaisiin 2-3 urheilijaa ja yhtä mitalia. 3.1 Aikuisten valmennus Arvokisamitali asetettiin tavoitteeksi, mutta se jäi saavuttamatta. Kilpailullinen päätavoite oli MM - kilpailuissa Japanissa. Kevään välitavoitteena olivat EM -kilpailut Itävallassa. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin olympiakarsintaturnauksissa menestyminen, sillä olympiapisteiden kerääminen alkoi toukokuun EM - kilpailujen jälkeen. Karsintajakso kestää 24 kuukautta. Ensimmäisten 12 kuukauden pisteistä lasketaan lopulliseen pistelaskuun 50 % saavutetuista viidestä parhaasta turnauksesta. Viimeisen 12 kuukauden pisteistä mukaan lasketaan 100 % viidestä parhaasta turnauksesta. Karsintaturnaukset sijoitettiin mahdollisimman lähelle kevään EM - ja syksyn MM -kilpailuja. Tämä helpotti harjoitusjaksojen suunnittelua sekä kunnon ajoitusta. Olympiakarsintaturnauksissa saavutettiin kaksi mitalia. Judon olympiaryhmä 2010: -52 kg Jaana Sundberg, Riihimäen Judoseura -60 kg Valtteri Jokinen, Riihimäen Judoseura -63 kg Johanna Ylinen, Holjutai, Hollola -66 kg Niko-Tapio Niemelä, Lahden Judoseura -81 kg Antti Virta, Oulun Judokerho Syyskuussa Tokion MM -kilpailuissa Johanna Ylinen ja Valtteri Jokinen sijoittuivat kahdella otteluvoitollaan 16 parhaan joukkoon. Ylinen hävisi kolmannessa ottelussaan toiseen maailmanmestaruuteen yltäneelle Japanin Uenolle ja putosi jatkosta. Valtteri Jokisen eteneminen pysähtyi kolmannessa ottelussa pronssille yltäneeseen Japanin Hiraokaan. MM -kilpailut olivat osallistujamäärältään kaikkien aikojen suurimmat ja kovatasoisimmat. Mailla oli mahdollisuus asettaa kaksi urheilijaa kuhunkin painoluokkaan. EM -joukkueeseen kuului olympiaryhmästä kaksi urheilijaa Antti Virta ja Niko-Tapio Niemelä. Sundberg, Ylinen ja Jokinen olivat loukkaantumisten ja sairastelun vuoksi estyneitä osallistumaan EM -turnaukseen. Kilpailut pidettiin huhtikuussa Wienissä ja sinne matkustettiin matkailuautolla Euroopan yllä leijuneen tuhkapilven takia. Sijoituksia ei EM -kilpailuista tullut. Sijoitustavoitteet 2010 sekä tulokset: Kilpailu Tavoite Tulos Judoka MM -kilpailut 1 mitali + 1 sijoille 9.-16. 16. sija 16. sija Johanna Ylinen Valtteri Jokinen EM -kilpailut 1 mitali + 2 sijoille 5.-8. - Olympiakarsintaturnaukset 3 mitalia (5 turnausta) 3. 1. 5. Johanna Ylinen/Grand Slam Moskova Jaana Sundberg/Grand Prix Rotterdam Jaana Sundberg/Grand Slam Tokio U23 EM -kilpailut 1 mitali 5. sija 7. sija 5 Juho Reinvall Eetu Laamanen

Kilpailu Tulos Judoka World Cup 2. 5. 5. 5. Jaana Sundberg/Birmingham Jaana Sundberg/Tallinna Valtteri Jokinen/Sao Paolo Antti Virta/Lissabon European Cup -tason turnauksissa suomalaiset ottivat kaksi mitalia: Antti Rintamäki Celjen turnauksesta ja Niko-Tapio Niemelä Ruotsin avoimista. Judon Finnish Open järjestettiin 6. - 7.11. Vantaalla. Suomalaiset saivat turnauksessa kolme sarjavoittoa ja kaksi kolmossijaa. Olympiaryhmän urheilijoiden sijoitus IJF:n Olympia- ja World rankinglistalla 18.10.2010 Judoka IJF World ranking Olympiaranking Jaana Sundberg 22 8 Johanna Ylinen 31 15 Valtteri Jokinen 30 17 Niko Tapio Niemelä 91 50 Antti Virta 92 35 Näkövammaisten judossa ei tullut mitaleita MM -kilpailuissa. Päivi Tolppanen sijoittui sarjassaan -63 kg viidenneksi. Saksan avoimissa Jani Kallunki otteli kultaa, Päivi Tolppanen, Teemu Kuusisto ja Eetu Tiensuu ottivat pronssia. Kansainvälisen kilpajudon toimintaa värittivät suuret sääntömuutokset. Urheilijat ja valmentajat sopeutuivat sääntömuutoksiin ja niiden tulkintoihin kansainvälisten tuomareiden kanssa tehdyn tiiviin yhteistyön myötä. Lisäksi kansainvälisillä leireillä järjestetyt koulutustilaisuudet sekä harjoitusmenetelmien kehittäminen ovat auttaneet uusien sääntötulkintojen sisäistämisessä. Olympiaryhmän leiritys Pääkilpailujaksoja oli keväällä ja syksyllä. Alkuvuodesta kevääseen toteutettiin kansainvälinen harjoittelujakso. Tammikuussa joukkue leireili Itävallassa, helmikuussa Ranskan judoinstituutissa, maaliskuussa oli kahden viikon leirijakso Tsekeissä ja Unkarissa sekä toukokuussa joukkue haki tuntumaa Brasilian kilpailu- ja leirijaksolla. Syyskaudella ennen MM -kisoja oli kolme kansainvälistä leiriä sekä ja kaksi leiriä kotimaassa. MM -viimeistely toteutettiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisleirillä Virossa. Kotimaan leiritystä jatkettiin vuoden 2009 tapaan viiden päivän mittaisilla leireillä. Alkuvuoden leireillä oli myös Viron maajoukkueen judokoita sekä muutamia judokoita pohjoismaista. Judoliiton valmennus- ja harjoittelukeskuksina 2010 toimivat Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa ja Varalan urheiluopisto Tampereella. Judoliiton järjestämiä leirivuorokausia kansainväliset leirit noin 70 kansalliset leirivuorokaudet noin 35 6

3.1.1 Valmennuksen tukitoimet Valmennuksen tukitoimia tehostettiin olympiaurheilijoiden terveydenhuollon osalta. Olympiaryhmälle tehtiin lääkärintarkastuksia ja henkilökohtaista terveydentilan seurantaa kahdella kotimaan leirillä. Vammojen ja sairauksien nopea diagnosointi ja jatkotoimenpiteet sekä sitä seuranneet kuntoutusprosessit ovat parantuneet merkittävästi. Olympiaryhmän lääkärinä toimi Harri Selänne, joka on LIKES Mehiläinen ylilääkäri Jyväskylässä. Judoliiton fysioterapeutti Sari Räsänen jatkoi urheilijoiden lihashuollon toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada urheilijoiden voimantuotto tehokkaammin käyttöön sekä ennaltaehkäistä loukkaantumisriskejä. Lääkärin, fysioterapeutin sekä urheilija/valmentajaparien yhteistyö on ollut kiitettävää. Hieroja Aku Korhonen on vastannut lihashuollosta kotimaan leireillä sekä pitkillä kansainvälisillä leireillä yhdessä Sari Räsäsen kanssa. Urheilupsykologi Jarmo Liukkonen teki olympiaryhmälle psyykkisten ominaisuuksien testejä, joilla selviteltiin urheilijan persoonallisuuden vahvuuksia ja kehityskohteita ottelu- ja turnaustilanteissa. Ryhmällä on käytössä Liukkosen tekemä CD-levyke, jolla on työkaluja sekä harjoitteita ottelutilanteisiin valmistautumiseen sekä rentoutumiseen. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) asiantuntijoiden kanssa jatkettiin vastustajatietokannan kehittämistä nettipohjaisen vastustaja-analyysijärjestelmän avulla. Järjestelmää on testattu olympiaryhmän urheilijoiden ja valmentajien kesken. Olympiaryhmän fyysisiä ominaisuuksia testattiin marraskuussa Pajulahden testauksen asiantuntijoiden kanssa kehitetyllä testauspatterilla. Testipaketti sisältää nopeuden, voiman ja kestävyyden laboratorio- ja kenttätestejä sekä tekniikka-analyysin lempitekniikoista. 3.2 Nuorten valmennus Nuorten valmennusryhmien toiminta tarkentui ja tehostui, kun alle 20-vuotaiden (U20) sekä alle 17- vuotiaiden (U17) ryhmiin nimettiin maajoukkueet keväästä 2010 alkaen valmennusryhmään kuuluvista urheilijoista. Maajoukkueen nimeämisen tavoitteena on tukea nuorten valmennusryhmän parhaiden ja lahjakkaimpien urheilijoiden harjoittelua ja kilpailuihin valmistautumista sekä taata nuorelle urheilijalle suunnitelmallinen ja turvallinen valmentautumisympäristö. Nuorten valmennusryhmien urheilijoita ohjattiin ja kannustettiin valitsemaan opiskelupaikkansa paikkakunnalta, joissa on urheilupainotteisia oppilaitoksia ja niissä saatavilla judovalmennusta. Eri paikkakuntien urheiluakatemioissa opiskelee noin 66 nuorta. U20 ryhmän kotimaiset valmennusleirit toteutettiin aikuisten kanssa. U20 ryhmä osallistui kansainvälisiin kilpailu- ja leiritapahtumiin Pohjoismaissa, Baltiassa sekä useissa Euroopan maissa. Kesällä maajoukkue teki pitkän harjoittelumatkan Japaniin; International Budo Universityyn. U20 ikäluokan EM -kilpailut oteltiin Bulgariassa. EM - joukkueen paras urheilija oli Vadoud Balatkhanov, jonka sijoitus oli hienosti 5. Muissa Eurooppa Cup - turnauksissa suomalaiset saavuttivat yhteensä 4 mitalia ja 8 pistesijaa. Pohjoismaisen tason kilpailuissa osanotto oli runsasta ja menestys täytti odotukset U20 sekä U17 ryhmissä. 7

U17 valmennusryhmäläisille tehtiin kattava lihastasapainokartoitus sekä seuranta. Valmennusleirejä pidettiin viisi; kolme Varalan urheiluopistolla ja kaksi Pajulahden urheiluopistolla. Maajoukkue osallistui keväällä EJU -kadettiturnaukseen ja leirille Zagrebissa, Kroatiassa. Lisäksi tehtiin edustusvalmennettavien ryhmämatkat Budo Nord Cupiin/ Lugi Campiin Lundissa, Nuorten SWOPiin Tukholmassa ja Dumle - Cuppiin Tartossa sekä Boråsin kansainvälisille leireille Ruotsissa. EM -joukkueessa Tsekin Teplicessä oli viisi poikaa ja kaksi tyttöä. Paras EM -kisasaavutus oli Tuomas Halmeen 7. sija sarjassa alle 73 kg. Muissa EJU kadettiturnauksissa oli useita osallistujia. Parhaana saavutuksena oli Eetu Laaksosen kultamitali Romanian Ploestin kadettiturnauksesta. 3.4 SM-kilpailut 2010 Miesten ja naisten SM -kilpailut 10. - 11.4. Uusi Loviisa 105 ottelijaa 41 seurasta Sovelletun judon SM -kilpailut 10.4. Uusi Loviisa 32 ottelijaa 8 seurasta Nuorten SM -kilpailut 20. - 21.3. Joensuu 176 ottelijaa 47 seurasta Miesten ja naisten joukkue SM -kilpailut 10.10. Tampere 6 joukkuetta Katan SM -kilpailut 20.3. Järvenpää 28 paria Opiskelijoiden SM -kilpailut 27.11. Tampere 23 ottelijaa 17 oppilaitoksesta 3.5 Veteraanijudo Veteraanijudokat osallistuivat kansainvälisiin kilpailuihin ahkerasti ja menestyksekkäästi. Jukka Laitinen saavutti sarjassaan historiallisen MM -pronssin. Veteraanijudokoiden kansainväliset turnaukset ja sijoitukset: Kilpailu Tulos Judoka 2 th Eurometropole masters 1. 2. Jukka Laitinen M5/90kg Maamara Bouzada M4/73kg Open international saxony masters 1. 1. 2. Jari Kouhia M4/81kg Jukka Laitinen M5/90kg Sauli Savukoski M2/73kg Hungarian masters open 1. 3. 3. 3. 8 th Belgium judomasters 1. 1. Mika Atti M3/73kg Jan Kouhia M4/81kg JariLehtikangas M4/81kg Sauli Savukoski M2/73kg Maamara Bouzada M4/73kg Jukka Laitinen M5/90kg Senior World Championships for masters 3. Jukka Laitinen M5/90kg EC Veterans 3. Jukka Laitinen M5/90kg 3.6 Katakilpailut Dan-kollegio järjesti kolme kansallista Katakilpailua, joissa kilpaili yhteensä 45 paria. Katan SM -kilpailut järjestettiin 20.3. Järvenpäässä. Mestaruuksista taisteli 28 paria eri Katasarjoissa. 8

Katan PM -kilpailut (Nordic Kata Open Tournament) järjestettiin 28.8. Helsingissä. Kilpailuun osallistui 33 paria, Suomesta mukana oli yhdeksän paria. Kata Tulos Judokat Kodokan Goshin jutsu 1. Seppo Kontio ja Marko Kallio Nageno kata 1. Pasi Oinas ja Mika Salsoila 2. Markku Henttonen ja Pasi Partanen Kimeno kata 2. Jouni Korkka ja Pasi Oinas Katame no kata 3. Mikko Tuominen ja Samu Laitinen Katan EM -kilpailut olivat 6.- 7.11. Italiassa. EM -pronssia saivat Katame no katassa Mikko Tuominen ja Samu Laitinen. Katan MM -kilpailut käytiin 25. - 26.5. Budapestissa. Suomesta kilpailuihin osallistui yksi pari kuhunkin katasarjaan: Nage no kata, Katame no kata, Kimeno kata, Juno kata, Kodokan Goshin jutsu. Suomalsipareita kukaan ei selvinnyt finaalikierrokselle. 4 Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta Harrastejudovaliokuntaan kuuluvat aluetoiminta, koulutus-, lasten ja nuorten judon-, sovelletun judon-, kuntojudon työryhmät sekä Dan-kollegion yhteistyö. Harrastejudovaliokunnan puheenjohtajana toimi Henry Lipponen. Harrastejudovaliokunnan työryhmissä ei pidetty varsinaisia kokouksia, vaan yhteydenpito tapahtui puhelimitse tai sähköpostin kautta. Sovelletun judon työryhmä piti kokouksia leirien yhteydessä sekä sähköpostitse. 4.1 Aluetoiminta Aluetoiminnan työryhmän puheenjohtajana toimi Marko Malinen. Varsinaista työryhmää ei nimetty, mutta Marko Malinen oli aluetoimintaan liittyvissä kysymykssiä aktiivisesti yhteydessä aluepäälliköihin. Aluetoiminnan kehittämiseksi järjestettiin yhteinen tilaisuus Varalan Urheiluopistolla elokuussa. Paikalla olivat Marko Malinen, aluepäälliköt ja muita alueiden keskeisiä toimijoita, Judoliitosta toimistosihteeri Henna Tulkki, toiminnanjohtaja Pekka Lehdes sekä koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen. Aluepäälliköt: Lounais-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Suomi Aulis Pihlajamäki Juha Murtomäki Jari Metso Jari Kuokka Sanna Laitinen Jari Hirvi Alueilla oli omat toimintasuunnitelmat, jonka mukaan toimintaa toteutettiin. Alueilla 1. tason peruskoulutukset toimivat. Alueleirejä on järjestetty yksin omana alueena tai yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Nuorten tehotiimejä toimi Etelä-Suomen alueella, Kaakkois-Suomen alueella sekä Länsi-Suomen alueella. Dan-kollegio järjesti yhteistyössä lähes jokaisen alueen kanssa useita kata-koulutuksia. Kaakkois-Suomen koulutuksissa oli eniten osallistujia. Pohjois-Suomessa kunnostauduttiin tarjoamalla määrällisesti eniten koulusta. Aluegraduointeja pidettiin kaikilla alueilla. 9

4.2 Lasten ja nuorten judo Työryhmään kuuluivat Pekka Pöyhönen (Helsinki), Maija Roine (Kuopio), Mari Palokangas (Nurmijärvi), Rami Reinikainen (Mikkeli) sekä harrastejudovaliokunnan puheenjohtaja Henry Lipponen ja koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen. Lasten judon toiminnassa pääpaino on ollut Muksujudo koulutuksissa. Muksujudo 1. ohjaajakoulutus oli perinteisesti hyvin suosittu, mutta Muksujudo 2. koulutukseen ei tullut riittävästi osallistujia. 12 15-v. judokan hyvä harjoittelu -koulutus toteutettiin uusien kouluttajien Jaana Ronkaisen ja Teija Melingin johdolla. Koulutukseen osallistujat antoivat erittäin hyvää palautetta kokonaisuudesta, sillä koulutus antoi vastauksia juuri nuorten harjoittelun ydinkysymyksiin. Koulutus- ja nuorisopäällikkö osallistui aktiivisesti osallistunut Nuori Suomen lajiliittojen nuorisovastaaville järjestettyihin tilaisuuksiin. Judoliitossa oli Sinettiseuroja 16 vuonna 2010. Kuluneen vuoden aikana koulutus- ja nuorisopäällikkö teki neljä auditointikäyntiä sekä yhden uuden Sinettiseuran auditoinnin. Judon Sinettiseuratapaamisessa Jyväskylässä oli 14 seuraa - yhteensä 21 judokaa. Sinettiseuroista viisi (7 henkilöä) osallistui Nuoren Suomen järjestämään valtakunnalliseen Sinettiseminaariin Helsingissä. Seminaarien aikana judoseuroilla oli oma tapaaminen sekä budolajien yhteinen infotilaisuus Terve Urheilija -koulutuksesta. Koulutus- ja nuorisopäällikkö vieraili Sinettiauditointien lisäksi 16:ssa eri judoseurassa. Käyntien aikana keskusteltiin seurojen kehittämisestä, koulutuksesta, harjoittelun laadusta sekä harjoiteltiin tatamilla. Seurakäynnit oli suunniteltu jokaisen seuran omista lähtökohdista. Judoliitto haki ja sai Nuorelta Suomelta lajiliittohankerahaa nuorten Tekniikkakisan lanseeraamiseksi Suomeen Ruotsin mallin mukaan. Tukirahoituksen avulla järjestettiin judoseurojen 12 21 -vuotiaille nuorille kolme leiri- ja koulutustilaisuutta. Osallistujamäärä oli yhteensä 51 judokaa. Nuorten pitämille koulujen judotunneille tai liikuntapäiviin osallistui yli 1000 nuorta. Suomessa järjestettiin kahdet epäviralliset tekniikkakilpailut; Porissa ja Varalassa. Nuoria osallistui tekniikkakilpailuihin kahdesti Göteborgissa ja kerran Kööpenhaminassa. Your Move 2011 valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuivat judonuorten ydinryhmä Essi Holopainen, Veikko Korhonen, Markus Kosonen, Anni Nykänen ja Anni Westerberg. Nuorten kanssa saatiin valmiiksi Vinkkejä judoliikuntatuntien pitämiseen -opas, josta löytyy ideoita koulujen liikuntatunneille sopivia harjoitteita. Harjoitteita voi soveltaa myös peruskursseille. Oppaan sisällön suunnittelusta vastasivat Judoliiton Sinettiseurojen Fudoshinin, Shirokawan, Tikkurilan Judokoiden, Kejubon, Koyaman, Shikatan, Sakuran, Kajaanin Judokerhon ja Jigotain nuoret. Suomi toimi Pohjoismaisen Judon Nuorisokomitean kokouksen emäntänä Vantaalla. Järjestelyistä vastasivat Maija Mustonen, Sanna Ranki ja Riia Turpela. Kokoukseen osallistuivat lisäksi Lunkin LUNK:in (Liikunnan ja Urheilun Nuorten Komitea) Miikka Neuvonen, harrastevaliokunnan pj. Henry Lipponen, Judoliiton puheenjohtaja Tapio Mäki, toiminnanjohtaja Pekka Lehdes sekä koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen. Judoliiton koulutus- ja nuorisopäällikkö toimi puheenjohtajana kamppailulajien yhteisessä Fight Zone työryhmässä. Fight Zone on yksi osa nuorten suurta Your Move 2011 liikuntatapahtumaa. Judoliitto palkkasi lokakuun alusta Sportti työllistää tuella Your Move koordinaattoriksi Riia Turpelan. Fight Zonen puheenjohtajuus siirtyi marraskuussa Riia Turpelalle. 10

Nuorten opiskelun ja judoharjoittelun yhteensovittaminen on toteutunut hyvin. Judovalmennusta tarjoavissa urheiluakatemioissa opiskelee yhteensä 66 judokaa; pääkaupunkiseudulla 30, Tampereella 12, Päijät- Hämeessä 16 ja Joensuussa kahdeksan. 4.3 Koulutus Koulutustyöryhmässä oli Henry Lipponen, Marita Kokkonen, Jari Mäkelä (Pori). Koulutustyöryhmä piti yhteyttä pääsääntöisesti sähköpostitse ja puhelimitse. Varsinaisille kokouksille ei ole ollut tarvetta vuoden 2010 aikana, sillä koulutuksessa oli tavoitteena saattaa päätökseen koulutusten uudistukset ja materiaalien päivitykset. Päivitetyt koulutusmateriaalit ja uudistetut koulutukset otettiin käyttöön alueiden peruskoulutuksissa; Judon perusteet, Oppimisen ja opettamisen perusteet ja Peruskurssin ohjaajakoulutus. Koulutusmateriaalien kokoamiseen tehtiin uudet koulutuskansiot. Taso 1. -kansio jaetaan Judon perusteet -koulutuksen yhteydessä. Taso 2. -kansio annetaan Taitoharjoittelu judossa -koulutuksen yhteydessä. Erilasia koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 70 ja niihin osallistui huikeat 1340 henkilöä. Terve Urheilija markkinointikoulutukset sekä erityisesti Dan-kollegion katakoulutukset lisäsivät mukavasti koulutusaktiivisuutta. Terve Urheilija -kouluttajakoulutus saatiin päätökseen toukokuussa. Varsinaisiin TU -koulutuksiin on osallistunut 114 henkilöä. Kesän aikana kuudella paikkakunnalla eri tapahtumissa tavoitettiin noin 150 judokaa sekä maakuntakierroksella marras-joulukuun aikana viidellä paikkakunnalla 145 henkilöä. Judossa on kuusi Terve Urheilija -kouluttajaa. Seurajohtaja ja seuratoimija 3. tason koulutus saatiin myös päätökseen. Koulutuksen aloitti vuoden 2009 lopulla 10 judoseuraa, joista lopulta seitsemän seuraa sai oman kehittämistehtävän päätökseen sekä kaikki viisi lähijaksoa hyväksytysti suoritettua. Judoliitto aloitti uuden päivitetyn 3. tason valmentajakoulutuksen yhdessä kamppailulajien kanssa. Judosta koulutukseen valittiin yhdeksän valmentajaa. Judoliitto oli Invalidiliiton järjestämässä Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanjassa yhteistyökumppanina. Judoliiton tehtävänä oli järjestää koulutusta paikallisten judoseurojen judokoille, jotka järjestävät paikallisesti halukkaille mahdollisuuden kokeilla erilaisia tasapaino-, ketteryys- ja kaatumisharjoitteita. Yhteisiä infotilaisuuksia järjestettiin viidellä paikkakunnalla ja niissä tavoitettiin noin 90 henkilöä. Kampanjaan liittyvien Nurin Oikein -koulutuksiin, koulutusdvd:n tekemiseen sekä Talvisia jännitysnäytelmiä kiertueen info DVD:n tuottamiseen haettiin ja saatiin hanketukea KKI -ohjelmalta. 11

Judoliitossa on kouluttajilla käytössä kouluttajalisenssi, jonka edellytyksenä on kouluttajan säännöllinen kouluttajatehtävä toimintavuoden aikana sekä osallistuminen vuosittaiseen kouluttajakoulutukseen. Aluekouluttajat: Etelä Suomen alue Lounais-Suomen alue Kaakkois-Suomen alue Länsi-Suomen alue Itä-Suomen alue Pohjois-Suomen alue Terve Urheilija kouluttajat: Etelä-Suomi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Frans Tuominen, Niina Nikulainen, Katri Maijala, Taavi Forssell, Jukka Bäckström Mikko Välimäki, Kati Kajander Jukka Pekkala, Pasi Blom Harri Niemenmaa Päivi Ronkanen, Jarmo Kinnunen, Heikki Kovalainen, Heikki Saikkonen, Jari Hämäläinen Jari Metso, Jani Suokanerva, Petteri Pohja, Henna Alanko Pasi Lind Teija Meling Kati Kajander Nina Luukkainen Taru Romppanen Anu Mäkinen Liittokouluttajat: Judoliiton 2. tason koulutuksissa pääkouluttajina ovat toimineet: Paavo Häkkinen, Joonas Kalari, Erkki Kokkonen, Marita Kokkonen, Pasi Lind, Henry Lipponen, Teija Meling ja Jaana Ronkainen. Judoliiton 2. tason koulutuksissa asiantuntijaluennoitsijoina ovat toimineet: Jouni Hietasola, Jaakko Kailajärvi, Erkki Kokkonen, Sanna Laitinen, Pekka Lehdes, Jouko Marttila, Mika Mukkula, Marjorit Nurmi, Markus Pekkola, Petteri Pohja, Marjo Rinne, Päivi Ronkanen, Tarja Toikka ja Henna Tulkki. Vuoden kouluttajaksi valittiin Kaakkois-Suomen aluekouluttajat Pasi Blom ja Jukka Pekkala. Yhteistyö SLU:n, SLU alueiden, Varalan Urheiluopiston ja Liikuntakeskus Pajulahden kanssa sujui hyvin koulutusten suhteen. 12

Koulutukset lukuina vuonna 2010 Koulutus aika yht. paikka osallistujamäärä 1. tason koulutukset Judon perusteet 10 alueet 220 Oppimisen opettamisen perustaidot 6 alueet 139 Muu koulutus 1 alueet 17 Terve Urheilija koulutus 3/2010 5/2010 9/2010 11/2010 4 Lahti Tampere Joensuu Vantaa 1. taso YHTEENSÄ 21 480 2. tason koulutukset Muksujudo 1. 2/2010 1 Tampere 23 Sovellettu judo 10/2010 1 Naantali 9 Kouluttajakoulutus 8/2010 1 Tampere 22 12-15v. judokan hyvä harjoittelu 11/2010 1 Tampere 13 Fyysinen valmennus 10/2010 1 Tampere 21 Harjoittelun tukitoimet 5/2010 1 Tampere 10 Kuntojudo 2. 4/2010 1 Tampere 21 Taitoharjoittelu judossa 10/2010 1 Tampere 11 Tuomariperuskoulutukset 5 alueet,dan-kollegio 55 Tuomarijatkokoulutukset 9 tuomarikomi 78 Katakoulutukset 5 Dan-kollegio 135 Graduoijakoulutus 2 alueet 47 2. taso YHTEENSÄ 29 445 Lisäkoulutukset Nurin oikein 2/2010 10/2010 2 Varala Varala 20 20 Sinettiseurojen tapaaminen 1/2010 1 Jyväskylä 23 ADT-koulutus 12/2010 1 Tampere 81 Judoa kouluihin 4/2010 6/2010 8/2010 3 Tampere Pori Tampere 24 10 17 Henkilökohtaisen valmentajien koulutuspäivä 12/2009 1 Tampere 12 Lisäkoulutus YHTEENSÄ 8 207 Muu koulutus Terve Urheilija kiertue 5 Jyväskylä Lappeenranta Kajaani Rovaniemi Helsinki Valtakunnallinen sinetti 10/2010 1 Helsinki 8 Muu YHTEENSÄ 6 153 3. tason koulutukset Seurakehittämisohjelma 3/2010 8/2010 11/2010 20 30 19 35 36 24 21 17 47 3 Pajulahti 14 15 14 3. tason judovalmentajakoulutus 1 Pajulahti 9 3. taso YHTEENSÄ 4 52 Täydennyskoulutus Urheilijasta valmentajaksi 2010 1 Vierumäki 2 Valmentajakouluttajan erikoistumisopinnot 2010 1 Vierumäki 1 Täydennyskoulutus YHTEENSÄ 2 3 Kaikki yhteensä 70 1340 13

Eri sektoreiden koulutustoiminta vuonna 2010 Koulutuksen pääjärjestäjä Koulutustapahtumien lukumäärä Koulutusten osallistujamäärät Etelä-Suomi 3 96 Kaakkois-Suomi 4 107 Itä-Suomi 4 81 Pohjois-Suomi 7 107 Lounais-Suomi 3 48 Länsi-Suomi 2 25 Judoliitto 29 638 Tuomarikoulutus (jatko) 9 78 Dan-kollegio 6 149 Muu 3 11 YHTEESÄ 70 1340 Koulutustoiminnan kokonaismäärät vuosina 2000 2010 Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Koulutustapahtumien 19 17 16 25 42 51 50 35 47 64 70 lukumäärä Koulutusten osallistumiskerrat 437 362 365 479 1015 1013 1033 722 1030 1209 1340 Luvuissa on tuomarikoulutukset mukana. 4.4 Kuntojudo Kuntojudoryhmiä toimi useissa judoseuroissa ympäri Suomea. Ikärakenne ryhmissä oli 18-65 vuotta. Kuntojudo 2. ohjaajakoulutus toteutui Varalassa lokakuussa. Kouluttajina olivat Heikki Lähteenkorva, Marjo Rinne ja Erkki Kokkonen. Kuntojudon perusmateriaali on kunnossa. Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanjan puitteissa tuotettuja koulutuksia ja materiaalia on markkinoitu aikuisten kuntojudon lisäideoina. Vuoden aikana järjestettiin kaksi Nurin Oikein -koulutusta, jossa toisessa oli osana myös itsepuolustuksen mahdollisuuksia aikuisten kuntojudon osana. 4. 5 Dan-kollegio Dan-kollegion sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 10.4. Loviisassa. Suomen Dan-kollegion hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen kokoonpano vuonna 2010: Mikko Tuominen Jaakko Hannula Erkki Kokkonen Arttu Laitinen Staffan Lindgren Heikki Lähteenkorva Veijo Saarinen Hiro Tanayama Esa Vakkilainen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri 14

Dan-kollegion toiminnassa keskityttiin graduointitoimintaan, katakoulutukseen ja katakilpailutoiminnan kehittämiseen. Dan-graduointeja suoritettiin yhteensä 75 kpl. Perinteiset liittograduoinnit pidettiin 4.9. ja 11.12. Vantaan Hakunilassa, Tikkurilan Judokoiden salilla. Dan-kolleegio järjesti huikean määrän koulutusta vuoden aikana. Graduoijakoulutuksia järjestettiin kaksi, varsinaisia katakoulutuksia viisi ja yksi katatuomarikoulutus. Näiden lisäksi kata oli tarjolla myös kesäleireillä Turun Judo Weekillä ja Eloleirillä Pajulahdessa. Koulutus- ja nuorisopäällikkö ja Henry Lipponen kävivät neuvotteluja Dan-kollegion kanssa koulutusten ja vyövaatimusten linjauksista. Judoliiton hallitus ja Dan-kollegion hallitus kokoontuivat 10.6, jolloin kokouksessa keskusteltiin yhteistyön tiivistämisestä. 4.6 Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta) Sovelletun judon toimintaa oli tarjolla 22 paikkakunnalla: Kuusankoski, Mikkeli, Lahti, Vantaa, Lappeenranta, Oulu, Turku, Loviisa, Kotka, Siuntio, Kantvik, Tampere, Kuopio, Pori, Helsinki, Kajaani, Hyvinkää, Keuruu, Naantali, Jyväskylä, Hollola ja Masku. Useimpien em. paikkakuntien judoseuroilla on oma/omia sovelletun judonryhmä/ryhmiä, jotka kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Joissakin seuroissa erityistä tukea tarvitsevia judokoita on integroitu ikäryhmänsä mukaisiin harjoituksiin. Sovelletun judon harrastajia on seuroissa yhteensä noin 300, joista alle 19-vuotiaita noin 200 ja yli 19-vuotiaita noin 100. SM -kilpailuja lukuun ottamatta tapahtumat on tarkoitettu kaikille ikäryhmille. SM -kilpailuissa ikäraja on 16 vuotta. Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Loviisassa aikuisten SM -kilpailujen yhteydessä. Kotimaassa järjestettiin kahdet kansalliset kilpailut; Lappeenrannassa ja Naantalissa. Sovelletussa judossa järjestettiin kaksi valtakunnallista leiriä sekä yksi kesäleiri. Sovelletussa judossa on yksi valmennusryhmä, johon kuuluu 16 kansainväliseen menestykseen tähtäävää judokaa. Sovelletun judon joukkue osallistui toukokuussa Baltic Sea Openiin Vantaalla sekä marraskuussa 5th International G-Judo Tournamentiin Hollannissa. Toimenpiteet sovelletun judon tunnetuksi tekemiseksi Sovellettu judo on ollut esillä paikallislehdissä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Sovelletun judon ryhmät olivat hyvin esillä paikkakuntien erityisryhmien liikunnan tiedotteissa. Paikkakunnilla järjestettiin judonäytöksiä erityiskouluilla sekä seurojen judosaleilla. Kokemäen PitkisSport - kesäleirillä judo on vakiintunut laji. Seurojen kotisivuilla on esittelyjä sovelletun judon toiminnasta, leireistä ja kilpailuista. 15

5 Hallintovaliokunnan alainen toiminta 5.1 Tuomaritoiminta Tuomarikomission toimihenkilöt olivat vuonna 2010: Veli-Matti Karinkanta Juha Vuorela Kari Neuvonen Ismo Seppänen puheenjohtaja sihteeri varapuheenjohtaja jäsen Tuomarikomissio piti kolme tapaamiskokousta ja yhden puhelinkokouksen. Vuoden judotuomariksi nimettiin Kari Neuvonen. 5. 1.1 Tiedotus Judoliiton www-sivujen Tuomarit -palstaa ylläpidettiin. Palstalla ovat mm. sääntömuutostiedotukset, tuomariraportit, lista lisenssin omaavista tuomareista, tuomarikomission kokouksien päätökset ja Usein kysytyt kysymykset. YahooGroupsin Judotuomarit -postituslistaa käytettiin sääntötiedotusten, tuomaritarpeen ja tuomariraporttien ilmoittamiseen. 5.1.2 Koulutukset Tilaisuus Paikka Kouluttajat Aika Osallistujia Kouluttajien koulutus Tampere Veli-Matti Karinkanta 14.8. 8 Jatkokoulutus Lahti Juha Vuorela 4.12. 2 Pääkoulutus Pajulahti Veli-Matti Karinkanta 21.11. 19 Jatkokoulutus Kerava Veli-Matti Karinkanta 16.10. 18 Jatkokoulutus Helsinki Jari Hirvi 31.10. 3 Jatkokoulutus Kuopio Kari Neuvonen ja Ismo Seppänen 9.3. 5 Jatkokoulutus Savonlinna Ismo Seppänen 21.11. 5 Jatkokoulutus Raisio Merja Hakamäki 11.9. 9 Jatkokoulutus Rovaniemi Matti Tieksola 25.9. 9 YHTEENSÄ 9 78 Italiassa pidettyyn EJU:n tuomariseminaariin osallistuivat Merja Hakamäki ja Veli-Matti Karinkanta. Vuoden 2010 aikana järjestettiin kansallinen katatuomarikoulutus. Katatuomaritoiminnasta vastasi Dan- Kollegio. 16

Tuomarilisenssien määrä Vuoden lopulla oli Suomessa kaikkiaan 102 judotuomaria. Tuomarilisenssi Kansallinen D - lisenssi 11 Kansallinen C - lisenssi 42 Kansallinen B - lisenssi 17 Kansallinen A - lisenssi 26 Kansainvälinen Continental-tuomari 5 Kansainvälinen International-tuomari 1 Määrä Erityisjudotuomarivastaavana toimi Kimmo Töttölä vastaten myös koulutuksesta tällä alueella. Aluetuomarit: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Jari Hirvi Jukka Peltomäki Ismo Seppänen Pentti Sirkiä Jani Suokanerva Merja Hakamäki 5.1.3 Kansainväliset kilpailut Kilpailu Maa Tuomari Grand Slam Ranska Kari Neuvonen Grand Prix Saksa Kari Neuvonen World Cup Bulgaria Mika Korpelainen World Cup Tsekki Matti Tieksola World Cup Unkari Veli-Matti Karinkanta World Cup Itävalta Juha Vuorela World Cup Puola Juha Vuorela Euroopan Cup Iso-Britannia Merja Hakamäki Euroopan Cup Slovenia Mika Korpelainen ja Merja Hakamäki Grand Slam Venäjä Kari Neuvonen Euroopan Cup Saksa Juha Vuorela ja Veli-Matti Karinkanta Grand Prix Alankomaat Kari Neuvonen World Cup Italia Veli-Matti Karinkanta World Cup Valko-Venäjä Matti Tieksola Grand Prix Kiina Kari Neuvonen 17

Kansainväliset tuomarit tuomitsivat mestaruuskilpailuissa seuraavasti: EM Itävalta Kari Neuvonen EM U17 Tsekki Veli-Matti Karinkanta EM U20 Bulgaria Matti Tieksola EM U23 Bosnia Herzegovina Kari Neuvonen EM Veteraanit Kroatia Juha Vuorela ja Mika Korpelainen MM Veteraanit Unkari Mika Korpelainen Edellisten lisäksi tuomitsivat kv. - ja kansalliset tuomarit mm. seuraavissa kilpailuissa ulkomailla: Budo Nord Cup Ruotsi Juhani Sammallahti EJU U17 -turnaus Kroatia Juhani Sammallahti EJU U20 Viro Merja Hakamäki JSWOP Ruotsi Sanna Ranki ja Kaj-Peter Pesonen SWOP Ruotsi Juha Vuorela 5.2 Kansainvälinen toiminta Suomen Judoliitto on jäsenenä Kansainvälisessä Judoliitossa (IJF) ja Euroopan Judoliitossa (EJU). Kansainvälisellä Judoliitolla ei ollut sääntömääräistä kongressia vuonna 2010. EJU:n sääntömääräisessä kongressissa 27.11.2010 Ukrainan Kiovassa Judoliittoa edusti puheenjohtaja Tapio Mäki. Puheenjohtaja Tapio Mäki toimi EJU:n urheilukomission jäsenenä ja EJU -turnausten tarkkailijana. Lauri Malinen jatkoi EJU:n lääketieteellisen komission jäsenenä. 5.3 Kansainväliset kilpailut Suomessa Baltic Sea Open Championships Tikkurilan Judokat aloitti uutena kansainvälisenä tapahtumana Baltic Sea Open Championships -turnauksen. Kilpailu käytiin nuorten, aikuisten, veteraanien sekä sovelletun judon sarjoissa 29. 30.5.2010 Vantaan Energia Areenalla. Kilpailuun osallistui 340 ottelijaa alle 17-vuotiaiden ikäluokasta veteraanisarjoihin. Finnish Open Perinteinen Finnish Open järjestettiin Vantaan Energia Areenalla. 6. 7. 11. käytyyn kilpailuun osallistui kaikkiaan 180 ottelijaa 23 maasta. Kilpailun järjestelyistä vastasi Tikkurilan Judokat. Nuorten Finnish Open Alle 20- ja 17-vuotiaiden Finnish Open oteltiin 27.11.2010 Kouvolassa. Turnaukseen osallistui kaikkiaan 221 ottelijaa neljästä maasta. Kisajärjestelyistä vastasi Kouvolan Judoseura. 5.4 Olosuhdetyö Olosuhdetyöryhmä keskusteli salihankesuunnittelusta Ouluun ja Vantaalle. Tarkoituksena on laatia salikonsepti, jota voidaan mallintaa erikokoisten judosalien vaateisiin. 18

5.5 Tiedotus ja markkinointi Liiton ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä markkinoinnista on vastannut tiedotus- ja markkinointivaliokunta, johon ovat kuuluneet Esa Niemi pj sekä Pekka Lehdes, Matti Tieksola, Jyrki Kettunen, Heikki Hiilamo ja Marko Malinen. Viestinnän käytännön toteutuksesta on vastannut toiminnanjohtaja yhdessä valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajien sekä toimistosihteerin kanssa. Tiedotus- ja markkinointivaliokunta on laatinut vuoteen 2012 saakka kestävän tiedotusstrategian, jonka kärkenä on vuosikokouksen hyväksymä liiton strategia. Ulkoinen viestintä: - huippujudo: Menestyvin kamppailulaji olympiastatus, laaja rintama, reilu valmennusjärjestelmä: jokaisella on mahdollisuus - harrastejudo: Harrastetuin kamppailulaji jokainen voi harrastaa, jokainen voi saada mustan vyön, kasvu ihmisenä Sisäinen viestintä: - seurajohtaminen - liiton palvelut Juoksevan tiedottamisen lisäksi etsittiin uusia valtakunnallisesti kiinnostavia tiedotusnäkökulmia. Judoliiton tärkeimmät viestintäkanavat ovat Judolehti, seuraposti, internet -kotisivut sekä Facebook -sivut. 5.5.1 Kotisivut www-judoliitto.fi Judoliiton kotisivut tuotettiin SLU:n Liittosaitti -työkalulla. Kotisivuille tuli vuoden aikana päivittäin 266 1.596 etusivulatausta keskiarvon ollessa noin tuhat etusivulatausta päivässä. Eniten latauksia tuli Nuorten SM -kisojen, SM -kisojen ja Finnish Openin aikoihin. Etusivun ja alasivujen yhteenlaskettu latausmäärä nousi korkeimmillaan samana päivänä 6 215 lataukseen. Suosituimpia alasivuja olivat alueiden ja seurojen yhteystietosivut, tulospörssi ja tapahtumat. Kotisivuilla julkaistiin vuoden 2010 aikana kaikkiaan 563 erilaista ajankohtaista tiedotetta, tapahtumakutsua, tuloksia, tapahtumien ennakkojuttuja, tapahtumauutisia jne. Kotisivujen päivityksestä vastasi pääsääntöisesti Judoliiton henkilöstö. Tuomarikomissio vastasi tuomarisivujen päivityksestä. Dan-kollegion ajankohtaissivut olivat Judoliiton sivujen alla ja niiden päivitystä hoitivat Dan-kollegion tiedottajat. Judo Tuki ry:n sivuja päivitti Heikki Lähteenkorva. Valmentajakerhon sivut olivat Judoliiton sivujen alla ja niiden päivityksestä vasti Petteri Pohja. Etelä-Suomen alueen sivut olivat niin ikään Judoliiton sivujen alla ja niiden päivityksestä vastasivat alueen tiedottajat. Länsi-Suomen alueen sivujen siirto liiton sivujen alle käynnistettiin loppusyksystä. Judoliiton kotisivujen rinnalla on yllä pidetty keskustelupalsta Open Forumia, jonka kävijämääristä ei ole tilastotietoa saatavilla. Judoliiton Facebook -sivut keräsivät vuoden päättyessä lähes 900 fania. Judoliiton kotisivujen ajankohtaiset uutiset päivittyvät Facebook -sivuille. Facebook -sivujen latausten määrä vaihteli muutaman kymmenen ja muutaman sadan välillä päivittäin. Syksyllä avattiin Judoliitolle omat Your Move 2011 -tapahtuman Facebook -sivut. Judoliiton kotisivujen uutispalstalla on käytettävissä RSS-syötetoiminto, joka mahdollistaa uutispäivitysten automaattisen julkaisun myös muissa alustoissa, kuten judon ystävien Facebook -profiileissa. Viiden olympiakamppailulajiliiton yhteinen uutissivusto www.olympiakamppailu.fi avattiin syksyllä. Judoliiton tärkeimmät huippu-urheilu-uutiset päivitetään myös näille sivuille. 19

5.5.2 Judolehti Judolehti jatkoi ilmestymistään neljän numeron vuosivauhdilla. Lehden päätoimittajana toimi Erkki Kokkonen. Toimitusneuvostoon kuuluivat päätoimittajan lisäksi Henry Lipponen, Marita Kokkonen, Reino Fagerlund, Heikki Hiilamo, Pekka Lehdes ja toimituspäällikkö Ralf Ahlskog. Judolehti postitettiin kaikille Judoliiton yhteiseen jäsenrekisteriin rekisteröidyille judokalle, yhteensä yli 8 000 osoitteeseen. Lisäksi lehden PR-numeroita postitettiin tärkeimmille sidosryhmille ja tiedotusvälineiden toimituksille. Judolehteen tarjottujen juttujen runsauden vuoksi osa jutuista julkaistaan Judolehden nettisivuilla. 5.5.3 Mediatiedotteet ja mediayhteistyö Judoliitosta lähetettiin Suomen Tietotoimistolle ja YLE -urheilulle noin 50 tiedotetta julkaistavaksi ja eteenpäin levitettäväksi. Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Nuoren Suomen verkkolehdissä judo on ollut esillä useita kertoja. Vuoden 2011 nuorten suurtapahtuman Your Move 2011 nettisivuille tehtiin judon lajiesittelyt ja judoaiheisia videoita. Judo oli mukana KIHU:n julkaisusarjassa, nro 21. Outi Aarresolan kirjoittamassa VOK -hankkeen vaikuttavuus, Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arvioinnissa esimerkiksi nostettiin koulutusja nuorisopäällikkö Marita Kokkosen koulutuksen kehittämisverkosto hänen Valmentajakouluttajan erikoistumisopintojen puitteissa. Lapinlahden leirin yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Tokion MM -kisavalinnoista. YLE- urheilu raportoi tilaisuudesta omissa TV -lähetyksissään. Nelonen Sport lähetti Loviisassa pidetyistä SM -kisoista noin tunnin kestävän koosteen sekä sen uusinnan. 5.5.4 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Matsuru, Muuttopalvelu Niemi, Varalan Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, LIKES, Suomen Matkatoimisto. 5.6 Antidopingtyö ja Puhtaasti Paras -hanke Judoliitto on jakanut Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa 2010 -oppaan valmennusryhmien urheilijoille ja heidän valmentajilleen ja seuroilleen. Oppaan viimeisin versio on ollut saatavilla liiton toimistosta. Päivitykset kiellettyjen lääkeaineiden ja menetelmien listaan on julkaistu Judoliiton kotisivulla. Antidopingasiat on liitetty osaksi Judoliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia ja niiden koulutusmateriaaleja. Lisäksi perinteisen joululeirin yhteydessä järjestettiin antidopingluennot valmennusryhmiin kuuluville urheilijoille ja valmentajille. Luennoille osallistui yhteensä 81 urheilijaa ja valmentajaa. Luennoista vastasi ADT:n Marjorit Nurmi. Valmennustukea nauttivien urheilijoiden valmennustukisopimuksissa on antidopingpykälät. Olympiakomitean tukea nauttivat urheilijat ovat mukana ADT:n olinpaikkatietojärjestelmässä. Judoliiton huippuvalmennustoiminnan vuosisuunnitelma on toimitettu ADT:lle. 20

Judoliiton kevätkokous hyväksyi 19.4.2009 Judoliiton antidopingohjelman päivitetyn version. Liiton syyskokous hyväksyi 15.11.2010 vuoden 2011 kilpailumääräykset, joissa määritellään rangaistukset dopingrikkomuksista. Suomen edustajana Euroopan Judoliiton antidopingtyöstä vastaavassa lääketieteellisessä komissiossa toimi Lauri Malinen. Judoliitto jatkaa pilottiliittona ADT:n ja Fazerin yhteisessä Puhtaasi paras -kampanjassa, jonka tavoitteena on edistää puhdasta urheilua. Kampanjan Puhtaasti paras -tähdistötiimiin kuuluu judoka Jani Kallunki. Kampanjan nettisivuilla on jo lähes 600 judon ystävää käynyt allekirjoittamassa vetoomuksen puhtaan urheilun puolesta. Judoliitto on lajiliitoista kolmanneksi suurin vetoomuksen allekirjoittajien lukumäärässä. Puhtaasti Paras -kiertue esittäytyi Tampereella Ice Power- kilpailujen sekä Judo Finnish Openin yhteydessä, JFO:ssa viestiä vietiin eteenpäin myös englanniksi. 5.7 Tuplaturvavakuutus Judoliitto on vakuuttanut jäsenseuroissa, alueilla ja liitossa vapaaehtoistyötä tekevät ohjaajat, valmentaja ja luottamushenkilöt tapaturman ja vastuuvahingon varalta Pohjolan Tuplaturvavakuutuksella. Vakuutus on seuroille maksuton. 5.8 Teosto ja Gramex Judoliitto on mukana SLU:n TEOSTO ja GRAMEX -sopimuksissa, jotka antavat liiton jäsenseuroille ja alueille oikeuden esittää julkisesti tilaisuuksissaan tekijänoikeuksin suojattua musiikkia veloituksetta. 5.9 Judoliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä Suomen Judoliitto on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Suomen Olympiakomitea (OK), Nuori Suomi (NS), Suomen Paralympiakomitea, Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL), Euroopan Judoliitto (EJU), Kansainvälinen Judoliitto (IJF) ja Urheilutyönantajat. Judoliiton puheenjohtaja Tapio Mäki toimi Suomen Liikunnan ja Urheilun hallituksen jäsenenä ja Hyvä Seura -valiokunnassa. Tarja Toikka toimi Nuoren Suomen sinettiseuraryhmässä. Miikka Neuvonen oli mukana Liikunnan ja Urheilun Nuorisokomiteassa. Pasi Lind toimi Nuorten Suomen tervetuloa ohjaajaksi koulutuksen projektiryhmässä. Toiminnanjohtaja Pekka Lehdes oli jäsenenä Nuoren Suomen seuratoiminnan johtoryhmässä. Koulutus- ja nuorisopäällikkö oli VAU:n (Suomen Vammaisurheilu ja liikunta ry) koulutustyöryhmässä sekä Paralympiakomitean Tie tähtiin -ohjausryhmässä. 5.10 Yhteistoiminta opiskelija- ja koululaisliikuntajärjestöjen kanssa Judoliitto järjesti yhdessä muiden kamppailu- ja voimailulajien kanssa Opiskelijoiden kamppailu ja voimailupäivät Tampereella marraskuussa 2010. Opiskelijoiden liikuntajärjestöistä mukana olivat Opiskelijoiden liikuntaliitto, koululaisten liikuntaliitto sekä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto. Judossa kilpailtiin Opiskelijoiden Suomen mestaruuksista yhdessä naisten sarjassa sekä neljässä miesten sarjassa. 21

5.11 Talous Talouden kehitys vuosina 2001-2009 tuhansina euroina. Liitto ilman alueita. Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Budjetin menot 533 561 589 595 742 899 (+391) 848 906 888 962 Budjettitavoite +0 +0 +1 +0-20 0 (+50) -10 0 +2 0 Tilipäätöksen tulos +23 +18-1 +26-84 +26 (+50) -14 +29 +27-49 Oma pääoma tilikauden päättyessä Vuoden 2006 luvuissa EM-hankkeen osuus suluissa. +52 +70 +69 +95 +10 +36 (+50) +72 +101 +128 +80 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelmassa ja taseessa on mukana edellisvuosien tapaan kaikkien kuuden alueen tilinpäätökset. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä on otettu mukaan myös Suomen Judovalmentajakerho, jolle Judoliitto tarjoaa taloushallinnon palvelut. Valmentajakerho toimii rekisteröimättömänä yhteisönä. Tulos Tilikauden tulos on -41 845,07 euroa, joka sisältää alueiden ja valmentajakerhon nettotulosta +7 038,56 euroa. Liiton tulos ilman alueita ja valmentajakerhoa on -48 883,63 euroa. Budjetoitu ali/ylijäämä vuodelle 2010 oli 0 euroa. Edellisen tilinpäätöksen tulos oli +26 947,05 euroa sisältäen alueiden nettotulosta + 7 038,56 euroa. Tase Tilikauden 2010 taseessa on mukana edellisvuoden tapaan kaikki kuusi aluetta ja lisäksi Judovalmentajakerho, jotka vaikuttavat taseessa kohdissa rahoitusomaisuus, rahat ja pankkisaamiset, siirtosaamiset, siirtovelat ja oma pääoma. Liiton rahat ja pankkisaamiset olivat tilikauden 31.12.2010 päättyessä 306 316,94 euroa sisältäen alueiden ja valmentajakerhon pankkisaamisia 31 916,76 euroa. Liiton budjetin mukaiseen toimintaan käytettävissä olevat rahavarat tilikauden päättyessä olivat 274 400,18 euroa. Edellisen tilikauden päättyessä 31.12.2009 liiton oma pääoma oli +151 496,77 euroa, ja se sisälsi alueiden omia pääomia +23 096,23 euroa. Judoliiton oma pääoma tilikauden 2009 päättyessä ilman alueita oli +128 400,54 euroa. Liiton oma pääoma tilikauden 2010 päättyessä on +109 651,70 euroa, ja se sisältää alueiden ja valmentajakerhon omia pääomia +29 768,07 euroa. Judoliiton oma pääoma tilikauden 2010 päättyessä ilman alueita ja valmentajakerhoa on 79 883,63 euroa. Budjettivertailu Judoliitolle myönnettiin avustuksia budjetoitua vähemmän. Tämä toi haastetta talouden hallintaan, sillä hyvistä suunnitelmista oli hankalaa joustaa. Syysliittokokous oli hyväksynyt liitolle budjetin, joka oli laadittu plusmiinus nollaksi. Tilikauden 2010 jälkeen liiton oma pääoma ilman alueita oli +109 651,70 euroa. 22

Talousseuranta Talousseuranta perustui kuukausittain tehtäviin tuloslaskelma-, tase- ja maksuvalmisuraportteihin. Taloustilanteesta raportoitiin hallitusta kaikissa kokouksissa, kuukausittain puheenjohtajaa ja kerran tilintarkastajaa. Vastuut ja takaukset Judoliitto on sitoutunut 6.9.2010 allekirjoitetulla sopimuksella seitsemän vuoden alivuokralaissopimukseen SLU:n toimitalossa Helsingissä Radiokatu 20:ssä. Vuokrajärjestelyyn liittyen Judoliitto on sitoutunut vuokrasopimusajaksi omavelkaiseen takaukseen SLU:n puolesta sen oman vuokrasopimuksessa sovitun vuokranmaksun ja muiden velvoitteiden vakuudeksi. Takauksen suuruus on kahden kuukauden vuokra. Käyttösuunnitelmavertailu 2010 Judoliitto ilman alueita ja valmentajakerhoa Suomen Judoliitto ry TOTEUTUNUT BUDJETTI TOTEUTUNUT 2010 2010 2009 Valmennustoiminta tulot menot tulot menot tulot menot Miesten ja naisten valmennus 89 481 80 000-211 000 155 388-229 965 Yhteensä -23 481-149 303-131 000-74 577 Nuorten valmennus 82 501-145 337 102 000-152 500 85 800-124 383 Yhteensä -62 836-50 500-38 583 Valmennus muut 109 964-67 960 102 000-50 100 36 245-64 432 Yhteensä 42 003 51 900-28 188 Valmennustoiminta yhteensä 281 945-452 081 284 000-413 600 277 433-418 780 Yhteensä -170 136-129 600-141 348 Harrastevaliokunnan toiminta tulot menot tulot menot Koulutus-, nuoriso,- alue,- ja eritysiryhmät 190 818-178 281 217 530-205 050 174 687-154 337 Yhteensä 12 537 12 480 20 350 Harrastevaliokunta yhteensä 190 818-178 281 217 530-205 050 174 687-154 337 Yhteensä 12 537 12 480 20 350 Hallintovaliokunnan toiminta tulot menot tulot menot Tiedotus ja markkinointi 16 135-65 617 29 370-66 800 29 209-63 047 Yhteensä -49 482-37 430-33 838 Kilpailu- ja sääntövaliokunta 13 070-10 065 5 500-1 900 5 978-2 877 Yhteensä 3 005 3 600 3 101 Tuomarikomissio 6 833-29 072 8 500-33 250 6 843-26 408 Yhteensä -22 239-24 750-19 565 Hallinto 425 039-244 650 470 200-294 500 451 022-252 775 Yhteensä 180 388 175 700 198 247 Hallintovaliokunta yhteensä 461 076-349 404 513 570-396 450 493 052-345 107 Yhteensä 111 672 117 120 147 945 Kaikki yhteensä 933 840-979 766 1 015 100-1 015 100 945 172-918 225 TULOS -45 926 0 26 947 23

5.12 Ansiomerkit Hopeinen ansiomerkki hopeisin lehvin Lindgren Staffan Hontai ry Rita Jouko Hämeenlinnan Judoseura ry Kultainen ansiomerkki Porna Ismo Hopeinen ansiomerkki Lindgren Satu Weck Eero Kuusisto Pasi Kivistö Jari-Pekka Maltolahti Helka Pronssinen ansiomerkki Pitkänen (os. Lindgren) Stella Lindgren Sixten Lehtonen Timo Laeslehto Susuanna Laeslehto Raimo Koivisto Johanna Salmirinne Markku Rönkkö Tero Larjanne Arto Pekkala Jukka Perälä Sami Forssell Taavi Tikkurilan Judokat ry Hontai ry Hontai ry Kauhajoen Karhu ry Kauhajoen Karhu ry Laukaan Darmakai ry Hontai ry Hontai ry Hontai ry Hontai ry Hontai ry Kauhajoen Karhu ry Kauhajoen Karhu ry Orimattilan Judo ry Orimattilan Judo ry Orimattilan Judo ry Orimattilan Judo ry Pingviinit ry 5.13 Vuoden parhaiden nimeämiset Vuoden naisjudoka Vuoden miesjudoka Vuoden nuori judoka Vuoden valmentaja Vuoden judotuomari Vuoden kouluttaja Vuoden judoseura Vuoden seurajohtaja Jaana Sundberg, Riihimäen Judoseura. Valtteri Jokinen, Riihimäen Judoseura. Vadoud Balatkhanov, Suomen Kamppailu-urheilijat ry Jukka-Pekka Jokinen, Riihimäen Judoseura ry Kari Neuvonen, Savonlinnan Shikata ry. Jukka Pekkala ja Pasi Blom, Orimattilan Judoseura ry. Kaakkois- Suomen aluekouluttajat. Lappeenrannan Judoseura Kamiza ry. Jouko Rantanen, Tampereen Judo. Palkitsemistilaisuus pidettiin Helsingissä 10.1.2011 Suomen Urheilugaalan yhteydessä. Tilaisuus sai osallistujien taholta hyvän vastaanoton. Vuoden parhaiden tunnustukset jaettiin tammikuussa 2011 Urheilugaalan yhteydessä. 24