PLAGIAAINNNISSPALVELIDEN HANKINA JA ORGANISOINI KORKEAKOLISSA 18.4.2013 SEMINAARIA POHJSANEEN KYSELYKIMKSEN LOKSIA otti uhkanen, Paula Merikko Webropol-kysely suoritettiin 12.3.-18.4.2013
KYSELYYN VASANNEE KORKEAKOL: Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu urun ammattikorkeakoulu Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan aideyliopisto ampereen teknillinen yliopisto ampereen yliopisto urun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi 14 ammattikorkeakoulua 14 yliopistoa
PLAGIAAINNNISSJÄRJESELMÄ KORKEAKOLIAIN: Diakonia-ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu urun ammattikorkeakoulu E Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan aideyliopisto ampereen teknillinen yliopisto ampereen yliopisto urun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi, N*, *,, N* Korkeakouluihin, jotka eivät vastanneet kyselyyn 18.4. mennessä, otetaan yhteyttä toukokuun alussa vertailutietojen täydentämiseksi. Käytetyt lyhenteet: E = EPHORS = RKND = RNIIN N = NALKKI = RNIIN, hankinnan koekäyttövaihe ->6/13 * = rajatussa käytössä
PLAGIAAINNNISSJÄRJESELMÄ KORKEAKOLIAIN: Ammattikorkeakoulujen pt-järjestelmähankinnat Yliopistojen ptjärjestelmähankinnat urnitin rkund Ephorus urnitin rkund urnitin2* Nalkki Huom: jos yliopistolla kaksi kattavasti käytettyä järjestelmää, laskennallinen painoarvo on ollut 0,5; rajatussa käytössä olevat järjestelmät on jyvitetty 0,25-osuudella. *urnitin: hankinta tehty, mutta koekäyttöaika 6/2013 saakka.
LIIYMÄ MIHIN JÄRJESELMIIN: Plagiaatintunnistusjärjestelmä on integroitu: Oppimisalustaan 84 % - yhdessä tapauksessa liittymä kk:n kahteen eri alustaan - koko organisaation käytössä olevat pt-järjestelmät usein integroituja, osastojen käyttämät eivät integroituja Korkeakoulun IDM:ään 56 % Opinnäytteen julkaisujärjestelmään 15 % - tällä integraatiolla saavutetaan suurimmat hyödyt alkuperäisyystarkastusten kattavuutta ja referenssiaineistojen järjestelmäriippumatonta indeksoitavuutta kehitettäessä! Kaksi esimerkkiä!
Ks. laajemmin: Kai Skiftesvik, egradu-hanke. Ylemmän tutkintovaiheen opinnäytetöiden elektroninen arkistoiminen ja esilletuonti
YLLÄPIDON OES 1: Korkeakoulun plagiaatintunnistuspalvelun omistaa : OHA 75 % KIRJASO 25 % =opintohallinto/ /opetuksen/koulutuksen kehittämispalvelut jne. =kirjasto/kirjasto- ja opetusteknologiapalvelut jne. (Kyselyyn osallistuneista korkeakouluista 16 % ei vastannut tähän kysymykseen.)
YLLÄPIDON OES 2: Palvelun ylläpidosta vastaa korkeakoulussa: Loppukäyttäjätuki: Käyttäjäkoulutus, lähituki, ohjaus Koulutusmateriaalit/manuaalit, prosessiohjeet ja säännöt. (vastauksia 25, joista 2 eos) eknisen ylläpidon tuki: Käyttäjätunnusten hallinta, kurssialueiden avaaminen, tekninen helpdesk, integraatioiden suunnittelu ja toteutus, lisensiointisopimukset. OHA/opetuksen/koulutuksen kehittämispalvelut/op.tek. 74 % 20 % KIRJASO/ 14 % 15 % (jos kaikki amk:t tarkastelussa mukana, kirjastojen osuus lienee korkeampi) I-HALLINO/palvelut 4 % 61 % LAIOKSE/YKSIKÖ 4 % Kaksi tapausesimerkkiä! OIMIAJA 4 % 4 % 100 % 100 % Jos loppukäyttäjätuen ja teknisen ylläpidon organisoi sama palveluyksikkö (9/23 tapausta), tällöin Palvelusta vastasi kokonaisuutena OHA/opetusteknologiakeskus 44 %, KIRJASO 44 % tai I-palvelut 22 %.
YLLÄPIDON OES 2: Päävastuuhenkilö ja tekninen tuki on keskitetty yhdelle henkilölle: amk:mme tietopalvelupäällikölle. Hän jakaa tunnuksia, vastaa teknisiin kysymyksiin ja vie kehittämisideoita eteenpäin. Hän on tarvittaessa yhteydessä rkundin henkilöstöön. Ohjelman käytön koulutuksesta henkilöstölle vastaavat pääasiallisesti kunkin yksikön opinnäytetyökoordinaattorit. Palvelun pääkäyttäjälle opintohallinnossa on keskitetty seuraavat tehtävät: käytön seuranta ja raportointi, käyttäjäpalautteen ja kehittämistarpeiden käsittely, palvelun elinkaarisuunnitelman seuranta, käyttäjäkoulutustarjonnan organisointi ja pääkouluttajana toimiminen, 24/5 online-tuki ongelmatilanteissa, palvelun dokumentointi laatujärjestelmään sekä koulutusta ja tutkimusta ohjaaviin sääntöihin, palvelusta tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen. Palvelu on integroitu Moodleen, joten Moodle-adminit, jotka vastaavat alustan käytön koulutuksesta ja kurssien myöntämisestä, ovat kiinteä osa myös P-palvelun loppukäyttäjätukea. Palvelun yleisperehdytystä annetaan/tullaan antamaan myös kirjastoinformaatikkojen tarjoaman tieteellisen tiedonkäytön kursseilla ja informaatiolukutaidon koulutuksen yhteydessä. iedekunnat organisoivat lähitukiratkaisuja itse. Jatkotutkinto-opetusta keskitetysti koordinoivan tutkijakoulun tdk-koordinaattorit antavat tarvittaessa lähitukea väitöksiin valmistautuville opiskelijoille ja heidän työnohjaajilleen. I-palvelut vastaavat rajapintojen ylläpidosta sekä järjestelmän lisensiointisopimuksesta. P-palvelun ylläpitoon liittyy siis toimijoita OHAsta, kirjastosta, tutkijakoulusta ja I-hallinnosta.
KEHIÄMISAVOIEE 1: ärkeimpiä kehittämiskohteita ovat: 1) ietosuoja. 2) Integrointi yliopiston uusiin prosesseihin sekä niissä kuvattuihin rooleihin ja vastuisiin. 3) Yhtenäinen toimintakonsepti koko taloon se otetaan kuitenkin käyttöön vaiheittain. 4) Vaikuttavuuteen liittyen kehittämiskohteena ovat opinnäytteiden tarkistamiseen liittyvien prosessien uudistaminen. 5) Yliopistojen välisten työnohjausprosessien yhtenäistäminen. 6) Eettiset toimintaohjeet. 7) Pyritään ottamaan käyttöön niin, että painotus on hyvissä tieteellisissä käytännöissä. 8) Painopiste pelkästä plagiaatintunnistuksesta enemmän plagionnin ehkäisyyn ja oikean tieteellisen kirjoittamisen opetukseen. 9) P:n käyttökokemusten ja opetuksen kehittämistyön vuoropuhelu. P:n käyttöohjeiden kotouttaminen eri tiedekuntiin niiden toimintatapoja tukevassa muodossa. 10) P:n laaja hyödyntäminen opintojen aikaisen lähdeanalyysin välineenä. 11) oiminnallisena prosessina pt-palvelujen käyttö ohjauksen ja opinnäytteiden laadun parantamiseen sekä opiskelijan oman työn apuvälineenä. 12) Käytön laajentaminen edelleen yliopistossa. 13) Käytön laajuutta. ällä hetkellä käyttö lienee lähinnä kosmeettista, osa opettajista ei ole käyttänyt ollenkaan. 14) Pyritään lisäämään kattavuutta opinnäytetöiden tarkistuksessa. 15) Käyttäjien näkökulmasta muutoin ok, mutta uudelle käyttäjälle voitaisiin tarvita lisää ohjeistusta. 16) ppdatering av avtal studenternas användaravtal för Akademins I-reruser
KEHIÄMISAVOIEE 2: 17) ekninen integrointi oppimisympäristöön. 18) Järjestelmän (rkund) integrointi oppimisalustaan (Moodle) (suunnitteilla) 19) Järjestelmän liittäminen sähköiseen julkaisuprosessiin. 20) Digitaalinen graduprosessi ja P-tarkistus yhtenäiseksi koko yliopistossa. 21) Järjestelmän integrointi kk:n käyttäjähallintaan. 22) Henkilökunnan haka-tunnistautuminen. Henkilön rkund-osoite on pitkä, tulee helposti kirjoitusvirheitä 23) usien käyttäjätunnusten luonti toimii vielä liian manuaalisesti, sitä tulee automatisoida. 24) ekijänoikeuden näkökulmasta esillä ollut ongelma siinä että työ jää rkund tietokantaan. ämä ongelma poistuu rkund järjestelmän toiminnallisuuksien muuttuessa lähiaikoina. ämän muutoksen myötä ei enää taritse jokaiselta opiskelijalta erikseen kysyä lupaa opinnäytetyön tarkistamiseen. ämä on todella iso muutos päivittäisen käytön näkökulmasta. 25) Monipuolinen ja tilannekohtaisesti tarkoituksenmukainen käyttö (urnitinin GradeMark ja PeerMark enemmän käyttöön, rkund sähköpostin/käyttöliittymän kautta, P-ohjelmien käyttö Moodlen kautta jne.) 26) Käytettävyys: rkund-raportin lukeminen on työlästä, samankaltaisuuksia osoittavien kohtien linkit on avattava ja etsittävä mikä on samanlaista. Samanlaisuuskohta voisi olla selkeämpi, opiskelijan tekstissä voisi näkyä vaikka taustavärillä mikä on samanlaista kuin muualla julkaistu. On myös outoja tuloksia, sanotaan että samankaltaisuuksia 0%, mutta pisin samankaltainen kohta 25 sanaa (ja tätä ei löydy). 27) Käytettävyyttä parannettu aiemmasta integroimalla se yhdeksi työkaluksi molempiin oppimisympäristöihin (Moodle ja Optima). Lisätty tiedottamista asiasta sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. 28) Valtakunnallisesti: kokemusten vaihtoa ja koulutusta. Yhteisrintama" vuoropuhelussa toimittajien kanssa 29) Dokumentin tarkastusraportin kattavuus (tarkkuus) ja käytettävyys. 30) Vertailutietokantojen kattavuus ja yhteiskäyttö. 31) Kaipaisimme lisätietoja mistä kaikista paikoista rkund hakee vertailuaineistoa, onko esim heseus yksi kohde? 32) Kotimaisten referenssitietokantojen kehittäminen. 33) Yhteistyö järjestelmän vertailuaineiston kehittämisessä.
VERKOSOIMINEN: Kyselyn yhteydessä tarjoutui mahdollisuus perustaa plagiaatintunnistuspalveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden yhteydenpitoverkosto. 18.4. seminaarin yhteydessä sovitaan yhteydenpidon muodoista ja tavoitteista. ämän kyselyn tietoja täydennetään vielä vastaamattomien korkeakoulujen osalta. Päivitetty versio yhteenvedosta tallennetaan tähän samaan linkkiosoitteeseen toukokuun aikana. KIIOS KYSELYYN OSALLISNEILLE!