Taulutelevisiot Televisio menee nettiin Televisiot ovat muuttumassa passiivisista näyttölaitteista älykkäiksi sisällöntoistajiksi. Tuoreimmat älytelevisiot näyttävät videot suoraan tietokoneelta tai internetistä parhaimmat jo langattomasti. Videopalvelut ovat kasvamassa suurimmaksi nettikaistan kuluttajaksi. Videoita katsotaan kotona yksin tietokoneen ääressä, päinvastoin kuin tv-lähetystä josta moni nettivideo onkin lähtöisin. Aiemmin jo pelkkä sen hauskan nettivideon näyttäminen siipalle saati vieraille edellytti tietokoneen käynnistämistä, oikealle sivulle luovimista ja oikean videon etsi- TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN TESTIT: OSSI JÄÄSKELÄINEN, JARI TOMMINEN KUVAT: JARI TOMMINEN 22 MikroPC 6-7/2010 WWW.MIKROPC.NET
mistä. Tämän jälkeen koko poppoon piti vielä ahtautua pienen ruudun ääreen. Uusien nettitelevisioiden avulla Youtube ja muut videopalvelut saadaan suoraan television suurelle ruudulle. Nettipalveluiden käyttö on vielä kankeaa, kaukosäädin ei korvaa näppäimistöä. Youtubea tai valokuvapalveluita kummempaa ei vielä käytä mielellään, vaikka televisioista löytyykin lukuisia lisäherkkuja kuten Facebook, Twitter, Google Maps ja muut nykynetin vakiot. Televisioihin voi myös asentaa uusia ominaisuuksia, sovelluksia, pelejä ja nettipalveluita. Youtube on jo vakio-ominaisuus, mutta parhaimmat nettitelevisiot kuten Sony Bravia tarjoavat jopa paikallisia palveluita kuten Ylen Areenaa. Kaikki kodin mediasisältö televisioon helposti Nettivideoiden lisäksi uusilla televisioilla voi katsella videoita vaikka suoraan pc:ltä. Dlna-tekniikka (Digital Living Network Alliance) yhdistää kodin medialaitteet kuten dvd-toistimet, tietokoneet, televisiot, älypuhelimet ja verkkolevyt yhteen helpolla tavalla. Piuhat kiinni, ja videoarkisto on suoraan selattavissa muilla laitteilla - langattomissa laitteissa ei tarvita tätäkään vähää. Aivan kaikki videot eivät toimi kaikilla laitteilla. Testijoukosta Samsung osaa näyttää lähes kaikki mahdolliset videotiedostot, LG on sekin erinomainen mutta hiuksenhienosti toinen videosaralla. Panasonic yltää yleisiin divx- ja xvid-videoihin saakka, mutta Philips ja Sony ymmärtävät vain parin yksittäisen tiedostomuodon päälle. Testin televisioista kaikki paitsi vertailulaite Sharp osaavat näyttää nettivideot sekä dlna-laitteille tallennetut videot. Sharpin verkko- ja dlna-tuki rajoittuu ainoastaan valokuviin ja musiikkiin. Videot toistuvat ainoastaan usb-levyltä. Sharp tosin osaa käyttää usb-levyä myös ajansiirtopuskurina digiboksien tapaan. Panasonic ja Samsung nokittavat digibokseilemalla pidemmälle, sillä ne osaavat myös tallentaa ohjelmia muistitikulle. Vain puolilla pelataan Taulutelevisioita käytetään usein myös pelikonsolin tai jopa peli-pc:n näyttönä. Pelikäytössä tärkeä ominaisuus on television kuvankäsittelyviive eli input lag. Käsittelyviive kertoo kuinka kauan televisiolla kestää prosessoida sille syötetty kuvainformaatio ennen kuvan näyttämistä. Jos kuva näkyy parin ruudun verran myöhässä, eroa ei vielä havaitse helposti. Neljän tai useamman kuvan verran hidasteleva televisio aiheuttaa jo ongelmia: pelin tapahtumiin reagointi hidastuu liikaa. Tämä haittaa tarkkuutta vaativissa peleissä kuten tanssi- tai soittopeleissä sekä nopeatempoisissa räiskintäpeleissä. Kaikista televisioista löytyy erillinen pelitila, jossa käsittelyviive on pyritty minimoimaan. Panasonicilla, Philipsillä ja Sharpilla käsittelyviive on riittävän pieni pelaamiseen. LG:llä, Samsungilla ja Sonyllä viive haittaa pelikäyttöä. Hienona lisäominaisuutena Philipsissä äänilähtöä voi kompensoida kuvaviipeen mukaiseksi (audio out delay), mistä on etua jos kuva ja ääni eivät tule samaan aikaan tai jos ääni viedään esimerkiksi edelleen kotiteatterivahvistimelle. Kuvan laatu ei ole kuvanlaatu Kaikki testin televisiot näyttävät täyttä teräväpiirtotarkkuutta. Katseluelämys ei siis olekaan enää televisiosta kiinni, vaan lähdemateriaalista. Teräväpiirtoelokuva blu-rayltä näyttää luonnollisestikin paremmalta kuin digi-tv-lähetys saati Youtuben nettivideot. Digi-tv ja blu-ray vaativat erilaiset säädöt näyttääkseen mahdollisimman hyvältä. Salkkareita tai jalkapalloa seuraava arvostaa suurta kontrastia, värien loistoa ja sulavasti liikkuvaa kuvaa. Näihin televisioista löytyykin erilaisia lisäherkkuja kuten dynaamista kontrastia, suurta värialaa ja liikeinterpolaatiota. Näistä viimeinen on joukon tuorein ominaisuus ja toimii yleensä todella sulavasti testatuissa televisioissa. Mutta elokuvaharrastajan mielestä mahdollisimman näyttävä kuva ei olekaan paras mahdollinen. Kotiteatterikäytössä on tärkeämpää, että kuvan saa säädettyä tarkasti määritelmien mukaiseksi ja neutraaliksi: Värintoisto, valkotasapaino, toistokäyrä eli gamma, mustan taso ja monet muut pienviilaukset on saatava säädettyä oikein jotta elokuvat näyttävät prikulleen siltä miltä elokuvan ohjaaja on tarkoittanut. Kaikista testin televisioista ei ole elokuvaharrastajan unelmatelevisioksi, mutta perinteiseen televisionkatseluun jokainen sopii mainiosti. Ominaisuudet ja säätövara ratkaisevat Philipsin ja Sonyn kuvaa ei saa komennettua riittävästi säätömahdollisuuksien rajallisuuden takia. Sen sijaan ne sopivat helppokäyttöistä televisiota etsivälle, tarkoista säädöistä piittaamattomille kuluttajille. LG, Panasonic ja Samsung tarjoavat kat- Asian ydin TERÄVÄPIIRTOTELEVISIOT ovat monipuolisia viihdepaketteja. Käyttö ei rajoitu enää antennisignaalin yksinkertaiseen toistamiseen, vaan televisiot luovivat niin lähiverkossa kuin internetissäkin videoita sulavasti toistaen. Testivoittajaksi nousee uutta led-taustavalon aluehimmennystekniikkaa käyttävä LG Infinia 42LE850N, jossa yhdistyy loistava kuvanlaatu, monipuoliset ominaisuudet ja kotiteatteriharrastajan kannalta tärkeä tarkka kalibrointimahdollisuus. Aivan LG:n kannoilla on Samsungin 3d-kuvaa ja satelliittilähetyksiä ymmärtävä 8000-sarjalainen. Toimituksen valinnaksi yltää kuitenkin testin ainoa plasmatelevisio, Panasonic Viera TX-P42G20E, joka tarjoaa erittäin hyvää kuvaa testijoukon edullisimmalla hinnalla. TESTATUT TUOTTEET Panasonic Viera TX-P42G20E LG Infinia 42LE850N Philips 40PFL7605H/12 Samsung UE40C8705XS Sony Bravia Presence KDL40NX700AEP Sharp Aquos LC-40LE820E WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 23
Taulutelevisiot tavimmat säätövarat kotiteatteriharrastajille. Myös Sharpin asetukset ovat erittäin hyvät ja asetusvalikko jopa testin laitteista paras, mutta säätövara loppuu kesken, ääriarvoillakin osa väreistä jää ylikorostuneiksi. Perinteisen tv-katselun kannalta liian suuri väriala ei haittaa, ylisaturaation takia kirkkaammat värit näyttävät paremmilta. Oikein säädetty televisio näyttää ylisaturoituneen kuvan vierellä väreiltään jopa lattealta. Vähemmän säätövaraa omaavissa televisioissa on siis mitattavaa värivirhettä, mutta tarvittava värikylläisyyden aste riippuu käyttötarkoituksesta. Kotiteatterikäyttöä varten mittasimme suurimman värialan lisäksi tarkimman kalibroidun värialan, joka kertoo kuinka hyvin laitteet on säädettävissä teräväpiirtotelevisioiden BT.709-värialastandardin mukaisesti. Mustaa ja valkoista molemmille ottajansa Päivänvalossa sekä valaistussa olohuoneessa television kirkkaus on tärkeä tekijä. Jos televisio ei yllä valoloistoltaan ympäristön tasolle, kuva näyttää himmeältä. Kirkkaassa ympäristössä myös television pinnan heijastavuus on tärkeä. Liian heijastavasta pinnasta näkee tv-kuvan sijaan vain kattolamput ja oman naamansa. Testin heijastelevin televisio on LG, joka sopiikin paremmin hämäriin olosuhteisiin ja kotiteattereihin, ei niinkään päivänvalossa katsotta- vaksi tv:ksi. Kun valoja vähennetään, kuvan kirkkaudella on vähemmän merkitystä. Kuvan kirkkautta kannattaa siis vähentää maksimiarvosta. Liika kirkkaus jopa väsyttää silmiä. Nimestään huolimatta television kirkkausasetus ei muuta kirkkautta, se vaikuttaa vain tummien sävyjen kirkkauteen. Television kirkkautta vähennetäänkin taustavaloa pienentämällä. Taustavaloa himmennettäessä mustan kirkkaus laskee yhä alemmas, kohti todellista mustaa. Päivänvalossa katsottaessa musta on riittävän mustaa kaikilla testin televisiolla, mutta pimeässä huoneessa on toisin. Musta vai musta? Testattujen televisioiden liitinarsenaalit ovat lähes identtiset. Samsung erottuu joukosta, sillä ohuuden takia useimat liittimet ovat sovitekaapeleiden päässä. Yksi hämäävä tekijä on televisioiden automaattinen taustavalon säätö. Esimerkiksi Philipsissä, Sonyssä ja Sharpissa musta on riittävän mustaa vain silloin, jos kuvassa ei ole liikaa kirkkaita alueita. Todellisessa käyttötilanteessa musta saattaa olla jopa kymmenen kertaa tumminta mitattua mustan sävyä kirkkaampaa. Televisioiden mustan saa täysin mustaksi erilaisilla virransäästöillä, taustavalon himmennyksillä tai dynaamisella kontrastilla. Näillä asetuksilla on kuitenkin haittavaikutuksia kuvaan: automaattinen virransäästö tai dynaaminen kontrasti pumppaavat sävyjä, taustavalon himmennys laskee kokonaiskirkkautta mikä tosin on tavoitteenakin hämärässä katsottaessa. Virransäästö saattaa aiheuttaa dynaamisen kontrastin kaltaisia kuvan hyppimisiä. Laadullisesti paras mustan taso saavutetaan hyvällä paneelilla, ei teknisellä silmänlumeella. Jos televisiota katsotaan hämärässä, laitteen todelliseen kontrasti eli mitattu an- Vertailu > Nettitelevisiot Valmistaja LG Panasonic Philips Samsung Malli Infinia 42LE850N Viera TX-P42G20E 40PFL7605H/12 UE40C8705XS Hinta, noin 1 700 1 100 1 400 2 200 Takuu 2 vuotta 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta Tyyppi 42 led-taustavalaistu lcd, 42 plasma 40 lcd 40 led-taustavalaistu lcd local dimming Kuva 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 Kirkkaus / kontrastisuhde (1 500 cd/m 2 / 9 000 000:1 ei ilmoitettu / 5 000 000:1 450 cd/m 2 / 500 000:1 450 cd/m 2 / ei ilmoitettu Katselukulma, vaaka / pysty (1 178 / 178 vapaa 176 / 176 178 / ei ilmoitettu Kuvataajuus / vasteaika (1 200 Hz / 1 ms 600 Hz / ei ilmoitettu 100 Hz / 2 ms 200 Hz / ei ilmoitettu Digi-tv-viritin, purku dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t/s, mpeg 2/4 (hd) CI- / muistikorttipaikka on / ei on / sd on / sd on / ei Tv-ohjelmien tallennus ei usb-muistille ei usb-muistille Verkkoyhteys / dlna-tuki internet / on internet / on internet / on internet / on Jalusta / VESA-seinäkiinnitys on / on on / on on / on on / on Liitännät: Hdmi / scart / usb 4 / 1 / 2 4 / 2 / 2 4 / 2 / 1 4 / 1 / 2 Vga / komponentti / spdif-lähtö on / on / optinen on / on / optinen on/ on / digitaalinen on / on / optinen Muut tuloliitännät komposiitti, rca stereo komposiitti, rca stereo 3,5 mm stereo, komposiitti, rca stereo, satelliittiantenni Muut lähtöliitännät 3,5 mm stereo rca stereo 3,5mm stereo Mitat, l x k x s 1 013 x 704 x 35 mm 1 029 x 693 x 82 mm 966 x 641 x 42 mm 956 x 647 x 268 (jalusta) mm Paino 27,2 kg 23,5 kg 13 kg 14,9 kg Muuta 3d-tuki 1) valmistajan ilmoittama; dynaaminen/suurin kontrastisuhde 2) jaettu 24 MikroPC 6-7/2010 WWW.MIKROPC.NET
Google siellä, täällä ja kaikkialla Osa taulutelevisioista sopii huonosti seinälle suoraan taakepäin törröttävien liitäntöjen takia. Kuvassa Panasonic. si-kontrasti on tärkeä. Ansi-kontrasti kertoo mikä on suurin samanaikaisesti näytettävän mustan ja valkoisen kirkkauksien suhde. Heikommissa televisioissa elokuvan hämärät kohtaukset näyttävät harmailta, eivät todellisen mustilta. SUOMESSA 32-TUUMAISET taulutelevisiot ovat olleet pitkään myydyin tv-kokoluokka. Nyt alkuvuodesta 32-tuumaiset taipuivat suurempien edessä, markkinaosuus putosi alle 40 prosenttiin. 40-tuumaiset ja sitä suuremmat televisiot ovat nyt myydyimpiä. Uudet, isommat televisiot tarjoavat tietokoneista tuttuja älykkäitä ominaisuuksia. Televisioiden muuttuminen älykkäämmiksi on huomattu myös tietokoneisiin ja älypuhelimiin panostavissa yrityksissä. Esimerkiksi Google on työntymässä myös televisiopuolelle. Toukokuun lopussa julkaistun lehdistötiedotteen mukaan ensimmäiset Google-televisiot tulevat markkinoille jo tämän vuoden syksyllä. Googlen TV:ssä on älypuhelimista tuttu Googlen oma Android-käyttöjärjestelmä sekä Chrome-selain. Tv-valmistajista ainakin Sony on tuomassa markkinoille Android-pohjaisia televisioita. Android-mikroaaltouuni markkinoilta jo löytyykin. Suomessa Googlen tiedotuksesta vastaava Timo Nurmi ei kommentoi huhua, jonka mukaan Googlen seuraavana tähtäimenä olisi maailmanvalloitus Android-älykahvinkeittimillä. Android on ilmainen ja avoin mobiilialusta ja uskomme, että juuri avoimuus nopeuttaa erilaisten sovellusten kehitystä ja uusien innovaatioiden syntymistä miksei myös kahvibisneksessä. En valitettavasti voi kuitenkaan kommentoida yhtiön tulevaisuudensuunnitelmia, Nurmi kertoo MikroPC:lle. VERTAILULAITE Sony Sharp Bravia Presence KDL40NX700AEP Aquos LC-40LE820E 1 400 1 600 2 vuotta 2 vuotta 40 led-taustavalaistu lcd 40 led-taustavalaistu lcd, rgby-värit 1 920 x 1 080, 16:9 1 920 x 1 080, 16:9 ei ilmoitettu / 1 000 000:1 418 cd/m 2 / 3 500:1 178 / ei ilmoitettu 176 / 176 100 Hz / ei ilmoitettu 100 Hz / 4 ms dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) dvb-c/t, mpeg 2/4 (hd) on / ei on / ei ei vain ajansiirto internet / on lähiverkko / vain musiikki ja kuvat on / on on / on 4 / 1 / 1 4 / 1 / 1 on / on / optinen on (2 / on (2 / optinen 3,5 mm stereo 3,5 mm stereo 3,5 mm stereo 3,5 mm stereo 994 x 673 x 29 mm 993 x 707 x 275 (jalusta) mm 22,6 kg 23,5 kg wlan Ossi Jääskeläinenn Olen yllättynyt. TESTAAJAN KOMMENTTI Olen yllättynyt. Uudet älykkäät televisiot eivät yllätä vain ominaisuuksillaan vaan myös toimivuudellaan. Esimerkiksi kuvanparannustekniikat kuten välikuvien interpolointi tuntuvat oikeasti toimivan eikä kohinanvaimennus enää tee kuvasta muovista. Tällaista kehitystä on ilo seurata. Kuvanlaatu on muutenkin parantunut. Parhainta laatua ei edelleenkään löydy kaikista televisioista, mutta kaupoissa on jo oikeasti todella hyviä laitteita järkevässä hintaluokassa, kunhan vain tietää mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Uudella tekniikalla saadaan korjattua perinteisen lcd-paneelin ongelmia, tässä LG ja Samsung toimivat hyvinä esimerkkeinä. Jatkuvasti yleistyvän dlna-tekniikan avulla elokuvia ja videotiedostoja ei tarvitse enää katsoa tietokoneella. Kaikki kotiverkon videot voi katsoa suoraan televisiolla, ja helposti. Ongelmaksi jää vielä televisioiden ymmärtämät tiedostomuodot eli niiden puute, vain muutama hassu formaatti on yleisesti tuettu. Mutta suunta on jo oikea, toivottavasti pian kaikilla kodin laitteilla pääsee langattomasti käsiksi kaikkeen sisältöön. WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 25
Taulutelevisiot Laadukas ja edistyksellinen Hyväkuvainen sähköahmatti Monipuolinen ja laadukas LG UUTTA led-taustavalon 89 100 aluehimmennystekniikkaa (local dimming) käyttävä LG haastaa plasmatelevisiot. Aluehimmennyksen takia musta on todella mustaa vaikka ruudulla on vaaleitakin kohteita. Todella syvän mustan ja lcd:n kirkkauden johdosta LG:n kontrasti on testin laitteista paras. Myös valontasaisuudeltaan LG on lcd-televisiosta paras, mutta värintasaisuudeltaan keskivertoa hieman heikompi. Kiiltävän lasipinnan takia LG ei sovi voimakkaasti valaistuihin ympäristöihin. Lisäksi lasipinta heikentää katselukulmia reilusti: kuvan kirkkaus putoaa puoleen katselukulman ylittäessä 30 astetta. Kolmen metrin etäisyydeltä katsoessa sohva saa olla 4,5-metrinen, eli katselukulmat riittävät silti kotikäyttöön. LG on erittäin hyvin kalibroitavissa. Väritasapainon voi säätää kymmenen prosenttiyksikön välein. Värintoisto on neutraali, vain tummimmat sävyt jäävät hieman vihertäviksi. Jyrkkä sävytoisto saa vaaleat sävyt hohtamaan liian vaaleina. Asetuksissa riittää runsaasti valinnanvaraa aina liikekorjauksen dejudder- ja deblurasetuksia myöten. Tästä huolimatta LG on käyttäjäystävällinen, tarjolla on helppokäyttötoiminto jonka avulla alaan perehtymätönkin voi säätää kuvan mieleisekseen. 94 % 96 % 0,4 jnd 96% Panasonic TESTIN AINOA plasmatelevisio on joukon edul- 82 100 lisin mutta sähköahnein ja eniten lämpöä tuottava. Lisäksi kuva tuntuu vilkkuvan ja tummat sävyt kohisevat. Kirkkauttakaan ei liitä lcd:n tavoin. Toisaalta musta on todella mustaa ja sekä va- lon- että värintasaisuus on äärimmäistä huippuluokkaa. Kun lisäksi televisio on säädettävissä riittävän tarkasti ja tarjolla on erillinen, valmiiksi säädetty thx-tila, Panasonic Viera nousee laadultaan kärkikolmikkoon ja edullisen hintansa ansiosta toimituksen valinnaksi. Hinta-laatusuhde on aivan lyömätön. Syvän mustan ansiosta kontrasti on todella mainio, vaikka valkoisen kirkkaus vaihteleekin ruudulla näkyvän materiaalin mukaan. Plasman etuihin kuuluu myös lähes täydelliset katselukulmat kuvan kirkkaus putoaa puoleen vasta 75 asteen kulmasta katsottaessa, eli kuva pysyy hyvänä suuremmassakin olohuoneessa. Värintoisto on kiitettävän neutraalia ja erittäin hyvin säädettävissä, mutta aivan tummimmat ja vaaleimmat sävyt leikataan pois. Nettitelevisiona Panasonic ei loista. Yhteys internetiin toimi testeissämme teoriassa, mutta Youtube-videoita emme päässeet kokeilemaan lainkaan, ilmeisesti palomuurin tai osoitteenmuunnoksen takia. 101 % 103 % 99 % Samsung 86 100 SAMSUNGIN 8000-sarjalainen on aivan testivoittaja-lg:n vanavedessä. LG:n tavoin kuva on säädettävissä erittäin tarkasti, valkotasapainokin osavärikohtaisesti kymmenen prosentin välein. Lisäksi myös välivärien kirkkauksiin ja kaikkeen muuhun pääsee käsiksi, jos vain jaksaa selata valikoita. LG:n kaltaista helppokäyttötoimintoa Samsungissa ei ole. Olohuonekansaa kosiskellaan pikkunäppäryyksillä kuten ihon värisävyjen korostamisella. Monipuolisten säätömahdollisuuksien avulla Samsungin kuvan saa lähes täydelliseksi kunhan aikaa riittää, mutta mustan taso jää todellisessa käytössä vaatimattomaksi. Joidenkin värisävyjen osalta säätövara loppuu kuitenkin kesken. Kalibroinnin jälkeen kuva on erittäin hyvä. Valontasaisuudeltaan Samsung on tiukasti kärkikaksikon perässä, värintasaisuudeltaan lcd-televisioista paras. Kuvanlaatu on siis huippuluokkaa, vaikkakin tarkkasilmäinen saattaa havaita pienet taskulamput television kulmissa. Nettiominaisuuksiltaan Samsung on kärkikastia. Monipuolisista ominaisuuksista sekä hyvästä kuvasta joutuu maksamaan ylimääräistä Samsung on testin kallein laite. Osa hintalapusta selittynee 3d-tuella ja satelliittivirittimellä. 101 % 87 % 91 % 101 % 106 % 102 % 97 % 96 % 102 % 109 % 105 % 0,5 jnd 103 % 107 % 106 % 109 % 94 % 93 % 107 % 0,4 jnd + mainio kuvanlaatu, monipuoliset säätömahdollisuudet - kapeat katselukulmat, vaaleiden sävyjen toisto + loistava kuvanlaatu, laajat katselukulmat - vaatimaton kirkkaus, virrankulutus + loistava kuvanlaatu, monipuoliset ominaisuudet - kontrasti, kulmien valovuoto 26 MikroPC 6-7/2010
Nettitelevisiona paras Helppo mutta vaatimaton Simpsons-fanien unelmatelkkari Sony Philips Sharp VERTAILULAITE SONY BRAVIA näyttää 70 100 esimerkkiä muille nettitelevisioille. Internet-tarjonta on selkeästi testin laitteista paras. Valikoima on erittäin monipuolinen, tarjolla on tavallisten palveluiden lisäksi esimerkiksi Ylen Areena. Kuvanlaadultaan Sony on varsin hyvä, mutta säätövaraa on liian niukalti. Valkoisesta ei saa neutraalin valkoista tai jos saa, muut harmaasävyt ovat väärän värisiä. Lisäksi värintoisto jää vajaaksi, sininen latteaksi ja vihreä liian voimakkaaksi. Yksittäisiä värisävyjä ei saa säädettyä lainkaan. Bravia kärsii valovuodosta. Television kulmissa on selvää pilveilyä, kuvan kirkkaus vaihtelee jopa 20-30 prosenttia keskipisteeseen nähden. Tilannetta pahentaa automaattinen taustavalon säätely: musta on todella mustaa paitsi jos kuvassa on mitään muuta. Pienenkin kirkkaan kohdan näkyessä mustan kirkkaus nousee lähes kymmenkertaiseksi eli harmaaksi. Sony kärsi testin aikana kuvasuhdeongelmista. 4:3-materiaali toistui joskus koko ruudun levyiseksi venytettynä, tai 16:9-kuvasuhteen elokuva piti zoomata oikean kuvasuhteen näyttämiseksi. Lisäksi kaukosäätimen home-nappi on sijoitettu aivan väärään paikkaan, väärään valikkoon vievään painikkeeseen osuu vahingossa jatkuvasti. Bravia sopii helppokäyttöistä, suoraan paketista otettuna riittävän hyvää kuvaa tarjoavaksi nettitelevisioksi. Kotiteatteriharrastajille se ei riitä. 71 % 0,3 jnd 81 % 0,3 jnd 80 % PHILIPS on testin laitteista kuluttajaystäväl- 69 100 lisin. Käyttäjää opastetaan askel kerrallaan kuva-asetusten läpi, edes perusasioista ei tarvitse tietää mitään ruudulla näkyvistä kuvista paremmalta näyttävän vaihtoehdon valitseminen riittää. Lisäksi televisio tunnistaa automaattisesti siihen kytketyt laitteet. Uusien laitteiden lisääminenkin on todella helppoa. Kuluttajaystävällisyyden haittapuolena on asetusten vajavaisuus. Kaikkia kuva-asetuksia ei saa säädettyä. Philips on täsmäostos helppokäyttöistä televisiota kaipaaville, mutta painajainen kotiteatteriharrastajille. Esimerkiksi valkotasapainoa ei saa sopivaksi: Joko valkoinen on neutraali ja muut sävyt punertavia, tai valkoinen sinertää ja muut sävyt ovat sentään neutraalimpia. Lisäksi värikylläisyyden säätövara loppuu kesken. Asetuksista riippumatta etenkin vihreä jää ylisaturoituneeksi. Heikkojen säätömahdollisuuksien lisäksi Philipsin valontasaisuus on testijoukon heikoimpia, pimeässä kuva on pilvistä ja laikukasta. Lisäksi laite kärsii kuvasuhdeongelmista, esimerkiksi tavallinen 4:3-tv-kuva levitetään välillä laajakuvaksi. Philipsin suurimpana etuna on monipuolinen www-tuki muista poiketen sovellusvalikoimassa on jopa oikea (mutta kankea) nettiselain. 71 % 69 % 72 % 0,3 jnd SHARP AQUOSIN erikoisuutena on keltainen 78 100 alipikseli, keltainen väri on todella keltaista. Televisio osaa luovia vain lähiverkossa, internet-palveluita ei tarjota. Lähiverkkotukikaan ei ole täydellinen, sillä dlna-palvelimilta toistetaan ainoastaan kuvat ja musiikkitiedostot. Videoita Sharp toistaa vain usblevyltä. Aquous on kalibroitavissa muuten tarkasti, mutta punainen, vihreä ja etenkin keltainen jäävät ylikylläisiksi eli liian voimakkaiksi säätövara loppuu kesken. Muilta osin sävytoisto on erinomainen. Valon- ja värintasaisuudeltaan Sharp on keskitasoa. Mustan todellinen tummuus ei yllä parhaimpien tasolle, mutta tilannetta voi parantaa huomattavasti eco-tilan avulla. Tällöin kuva ikävä kyllä räpsähtelee esimerkiksi elokuvan kohtauksen vaihtuessa tummasävyisestä vaaleammaksi. Sharpin valikkosysteemi on ehdottomasti testin paras: Jos kuvaa haluaa säätää, valikot avautuvat oikeaan ja yläreunaan. Keskellä on nähtävissä koko kuva hieman pienennettynä. Kaikki kuvanlaatuun vaikuttavat säädöt näkyvät hetkessä koko kuvan laajuudelta, ilman että valikko peittää kuva-alaa. Keltaisen alipikselin takia kuva sävyttyy väkisinkin keltaiseksi. Säätövara ei riitä liian keltaisuuden poistamiseksi mutta värisävyyn painottuvat tv-ohjelmat kuten Simpsonit näyttävät hyvältä Sharpin ruudulla. 69 % 80 % 0,4 jnd 74 % 89 % 86 % 96 % 93 % 93 % 97 % 74 % 0,6 jnd 77 % 0,5 jnd 69 % 66 % 70 % 73 % 78 % 83 % 0,5 jnd 77 % + helppokäyttöinen, wlan, monipuoliset nettipalvelut - kuvan laikukkuus, värintoisto + helppokäyttöinen, helposti säädettävissä - ei tarpeeksi säätövaraa, yksinkertainen + erinomainen käytettävyys, hyvät säätömahdollisuudet - heikko kontrasti, liiallinen värikylläisyys, vaatimaton verkko- ja dlna-tuki WWW.MIKROPC.NET MikroPC 6-7/2010 27
Taulutelevisiot Mustan ja valkoisen tasot, cd/m 2 LG Philips Samsung Sharp Sony Panasonic (plasma) 0,03 223 0,10 318 0,03 329 0,05 0,09 0,02 104 Pidempi parempi 246 372 0,01 0,1 1 10 100 1 000 Testin kirkkainta kuvaa tarjoaa Sony, mutta myös kaikki muut lcdtelevisiot ovat kiitettävän kirkkaita. Panasonicin plasmatelevision kirkkaus jää alle puoleen muista, mutta vastineeksi laitteen musta on todella mustaa. Myös LG:n, Samsungin ja Sonyn mustan taso on erittäin hyvä täydellä taustavalollakin. Hämärässä katseluympäristössä taustavalon kirkkautta pienennetään, jolloin myös musta muuttuu mustemmaksi. Kontrastisuhteet Pidempi parempi LG Philips Samsung Sharp Sony Panasonic (plasma) 2 317:1 3 180:1 622:1 531:1 2 732:1 477:1 817:1 1812:1 5 185:1 7 440:1 8 904:1 10 973:1 Maksimikontrastisuhde Ansi-kontrastisuhde 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 Maksimikontrasti kertoo eron tummimman mustan ja kirkkaimman valkoisen välillä. Ansi-kontrasti kuvaa todellista käyttötilannetta, jossa ruudulla on samanaikaisesti sekä mustaa että valkoista. Samsungin ja Sonyn musta muuttuu harmaaksi todellisessa käyttötilanteessa; LG:n paikallishimmenyksen ansiosta musta pysyy mustana vaikka ruudulla olisi kirkkaitakin kohtia. Panasonicin kirkkaus laskee sitä himmeämmäksi, mitä enemmän ruudulla on valkoista. Virrankulutus LG Philips Samsung Sharp Sony Panasonic (plasma) 83 103 102 123 Lyhyempi parempi 0 50 100 150 200 250 300 Tv-käyttö Wattia Lcd-televisiot kuluttavat virtaa reilut sata wattia. LG:n taustavalon aluehimmennys laskee virrankulutusta kirkasta kuvaa näytettäessä LG kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin Philips, mutta mitä enemmän tummaa kuvassa on, sitä pienemmäksi virrankulutus laskee. Panasonicin plasma-tv on selvästi ahnein ja kuluttaa sähköä sitä enemmän, mitä enemmän vaaleaa kuvassa on. Noin neljän tunnin päivittäiskäytössä Panasonic kuluttaa sähköä 50 eurolla vuodessa. Lisäksi televisioiden pitäminen valmiustilassa maksaa noin kympin vuodessa. 157 281 Pisteet LG Panasonic Philips Samsung Sony Sharp max Kuvanlaatu 46 48 35 46 37 39 55 Asetukset ja 15 12 9 14 7 14 15 kalibrointi Käytettävyys 15 11 12 12 12 14 15 Ominaisuudet 8 9 8 10 9 6 10 ja liitännät Virrankulutus 5 2 5 4 5 5 5 Yhteensä 89 82 69 86 70 78 100 Hinta 1 700 1 100 1 400 2 200 1 400 1 600 Pisteen hinta 19,10 13,41 20,29 25,58 20,00 20,51 Näin testasimme TESTASIMME TELEVISIOT sekä käytännön testeissä että testilaboratoriossamme. Televisioiden näyttämän kuvan laatua arvioimme Minolta CA- 100 -värianalysaattorin sekä X-Rite i1 Display 2 -kolorimetrin avulla. Ennen mittauksia säädimme kuvan mahdollisimman hyväksi, toistotilana käytimme laitteesta riippuen thx-, elokuva- tai custom-tilaa. Mittasimme valon- ja värintasaisuudet, suurimman ja tarkimman värintoistoalan, harmaasävyjen sekä osavärien toiston tarkkuuden, mustan ja valkoisen kirkkaudet sekä gamman. Maksimikontrastin ohella mittasimme myös ansi-standardin mukaisen kontrastin. Toistoviivettä (input lag) mittasimme itse kootulla standardinmukaisella tarkkuusmittajärjestelyllä. Lisäksi mittasimme televisioiden luminanssin muuttumista katselukulman muuttuessa. Virrankulutuksen mittasimme valmiustilassa, tv-lähetyksessä sekä täysvalkoisella ruudulla (maksimivirrankulutus). Arvioimme silmämääräisesti televisioiden kuvanparanteluominaisuudet kuten kohinanvaimennuksen ja liikeinterpolaation. Tarkastelimme myös taustavalon tasaisuutta ja valovuotojen määrää pimeässä katseluhuoneessa. Käytännön testeissä signaalilähteenä käytimme blu-ray-toistinta, pc:tä sekä antenni- ja kaapeliverkon digi-tv-signaalia. Pc ja blu-ray-toistin kytkettiin digitaalisen hdmi-kaapelin avulla. Dlna-testeissä videovarastona toimi kannettava tietokone sekä Buffalon LinkStation Live -verkkokiintolevy. Tiedostomuotoina olivat mm. divx, h.264, mkv, mpeg-2, vc-1, wmv ja xvid sekä ape, flac, mp3, ogg ja wma. 101 % 107 % 102 % 103 % 106 % 97 % 99 % 109 % VALON- JA VÄRINTASAISUUDESTA kertova graafi näyttää kuvan kirkkauden prosentteina keskipisteen kirkkauteen verrattuna. Kymmenen prosentin eron voi jo havaita. Värintoistossa alle yhden jnd:n (just noticeable difference) eroa ei yleensä voi havaita paljain silmin, mutta pienemmätkin erot vaikuttavat kuvaan. 28 MikroPC 6-7/2010
Valovuoto johtuu taustavalon epätasaisuudesta. Ylärivi: LG:n aluehimmennys estää valovuodon, Panasonicin plasma-tv:ssä valovuotoa ei ole ja Philipsissä kulmien taskulamput sekä kuvan pilvisyys näkyvät selvästi. Alarivi: Samsungin musta on todella mustaa, mutta pientä laikukkuutta esiintyy. Sharpin kuvassa laikkuja on hieman, muttei yhtä paljon kuin Sonyssä. Kuva on otettu pitkällä 20 sekunnin valotusajalla ja taustavalon täydellä teholla erojen korostamiseksi. Todellisessa käyttötilanteessa laikut eivät ole yhtä selviä. Painoteknisistä syistä kuvat ovat vain suuntaa-antavia. Esimerkkikuvat ovat nähtävissä myös mikropc.netissä. Onko taulutelevision ostaminen arpapeliä? YKSI LCD-TEKNIIKAN huonoista puolista on valovuoto, taustavalon paistaminen kuvasta läpi. Ilmiö näkyy sitä paremmin mitä hämärämmässä televisiota katsotaan ja mitä tummempi kuva ruudulla on. Valovuodon takia esimerkiksi elokuvan hämäräkohtauksissa musta saattaa vaikuttaa laikukkaan harmaalta. Valovuotoon vaikuttaa television toistaman mustan värin tummuus sekä paneelin valontasaisuus. Mitä tummempi musta ja mitä tasaisempi taustavalo, sitä vähemmän valovuotoa esiintyy. Koska kyseessä on tekniikan ominaisuus, liiallisesta valovuodosta voi olla hankala reklamoida. Helsinkiläinen Vesa huomasi tämän ostettuaan uuden, noin 1 500 euron hintaisen teräväpiirtotelevision. Ajatuksena oli kerrankin ostaa kunnon peli kotiteatterin sydämeksi, mies kuvailee. Kaupan mallikappaleessa ei näkynyt mitään valovuotoa. Omassa laitteessani havaitsin valovuodon heti kun käynnistin sen ensimmäisen kerran. Säätäminen ei auttanut oikeastaan yhtään. Siellä ne laikut olivat, teki mitä tahansa. Tutut ja paikan päällä käynyt valmistajan virallisen huoltoyhtiön edustaja ovat havainneet vian heti, kuvalähteestä tai materiaalista riippumatta. Vesan mielestä televisio oli liiallisen valovuodon takia viallinen, mutta televisio palautettiin takuuhuollosta selitetekstillä: Laite on tarkastettu. Laite on tehtaan sallimissa rajoissa. Ilmiö ei näy normaalissa tv:n katselussa. Ei vikaa. Myös valmistajan huoltokoordinaattorin mukaan laite on kunnossa, valovuodot eivät ole vika vaan ominaisuus. Tällä hetkellä asia on kuluttajariitalautakunnan käsittelyssä ja jonkinlaista päätöstä sopii odottaa ehkä ensi jouluun mennessä, Vesa kertoo. MikroPC kysyi kaikilta testiin osallistuvilta lcd-televisioiden edustajilta missä vaiheessa ominaisuus muuttuu viaksi, mitä tehtaan sallimat rajat tarkoittavat. LG:n Pohjoismaiden tuotespesialisti Kaveh Kiani: LG:llä ei ole määriteltyjä rajoja valovuodolle. Huoltomme päättää asiasta keskimääräisen paneelin käyttäytymisen perusteella. Jos kuluttaja on eri mieltä, huoltopäällikkömme päättää asiasta. Samsungin viestintäjohtaja Erik Johannesson: Minulla ei ole antaa mitään rajaarvolukuja valotasoista. Käytännössä kuitenkin vain erityisissä katseluolosuhteissa, erittäin harjaantunut silmä sen huomaa pienenä värin epätasaisuutena. Sharpin Pohjoismaiden tuotepäällikkö Per-Martin Öhman: Meillä ei ole tiedossa raja-arvoja, saati että mittauksia taustavalovuodon tasaisuuden osalta suoritettaisiin erikseen. Sharpin maahantuoja Perkko Oy:n tuotepäällikkö Janne Larjama lisää: Tässä vaiheessa siihen ei enää juuri voida vaikuttaa paneelia vaihtamatta. Sonyn ja Philipsin edustajat eivät vastanneet tiedusteluun. Yksikään valmistaja ei ilmoittanut, mitkä tehtaan sallimat rajat ovat. Valovuoto ei näy normaalissa katselussa, huollosta kerrottiin. Kuva on lukijan ottama. WWW.MIKROPC.NET MikroPC Mk 6-7/2010 29