Jakeluverkoston paineenvalvonta Paras tapa suojella vesijohtoverkostoa ja kuluttajia
Jakeluverkoston paineenvalvonta Paineenvalvonta on kaikkien jakeluverkoston paineen optimointiin liittyvien toimenpiteiden perusta Eri puolilla maailmaa kärsitään vesipulasta, kaupungit kasvavat ja energian hinta nousee jatkuvasti. Kaikkeen tähän vaikuttaa myös se, että maailmanlaajuisesti jopa 30 35 prosenttia vesilaitosten vesijohtoverkostoihin pumppaamasta puhtaasta juomavedestä menee hukkaan muun muassa liian suuresta paineesta aiheutuvien vuotojen takia 1. Kun vesijohtoverkoston paine on liian suuri, putkirikkojen ja vuotojen riski kasvaa. Lisäksi energiaa menee hukkaan, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia vesilaitokselle. Jos paine sen sijaan on liian heikko, se ei täytä kuluttajien vaatimuksia. Lisäksi alhaisella paineella toimivaan putkistoon saattaa päästä tunkeutumaan epäpuhtauksia sitä ympäröivästä maaperästä, mikä voi heikentää juomaveden laatua. Tämän vuoksi vedenjakeluverkoston paine on tärkeää optimoida siten, että se on aina tilanteeseen sopiva riippumatta siitä, paljonko vettä tarvitsevia kuluttajia on. Jotta jakeluverkoston paine pystyttäisiin optimoimaan, painetta on valvottava jatkuvasti. Paineenhallinta on konkreettinen ja tutkitusti tehokas tapa pienentää muun muassa vuotoveden määrää. Tässä julkaisussa kuvaillaan vedenpaineen merkitystä vedenjakelun eri osa-alueilla. Lisäksi siinä kuvataan eri tapoja, joilla paineenvalvontaa voidaan hyödyntää paitsi paineen optimoinnissa myös paineenhallinnan perustana. Lopuksi tarkastellaan paineenhallinnan mahdollisuuksia proaktiivisena työkaluna. 22/16
Paineenvalvonta. Paineenhallinta. Hyödyt. Vesilaitos voi muuntaa paineesta saadut tiedot konkreettisiksi parannuksiksi ja kustannussäästöiksi Paineenvalvonnan tärkeimmät tavoitteet ovat: Sen arvioiminen, onko jakeluverkoston kaikkien tärkeimpien osien vedenpaine asianmukainen. Valvonta mahdollistaa paineen säätämisen tilanteen mukaan siten, että turhilta kustannuksilta vältytään. Jakeluverkoston paineiskujen kartoittaminen. Paineiskut voivat aiheuttaa putkirikkoja ja vuotoja sekä lyhentää putkiston osien käyttöikää. Painetta on valvottava jatkuvasti, jotta vesilaitos pystyy vähentämään vuotoveden määrää paineenhallinnan avulla. Paineenhallinta voidaan määritellä seuraavasti: Toimet, joiden tavoitteena on säätää jakeluverkoston vedenpaine sellaiselle tasolle, että se on riittävä kuluttajien tarpeeseen, mutta ei edesauta putkirikkojen ja vuotojen syntyä. Paineenhallinta on tärkeää kaikille vesilaitoksille seuraavista syistä: Parantaa veden laatua Vähentää putkirikkoja Paineenhallinta Lisää käyttömukavuutta Vähentää putkien kuormitusta Vähentää energiankulutusta Vähentää vuotoja * Paineen kannalta kriittisimmät pisteet ovat usein niitä, jotka sijaitsevat joko verkoston korkeimmilla kohdilla tai kauimpana vesilaitoksesta tai ovat muusta syystä herkkiä paineen vaikutuksille. 33/16
Vedenpaine > Perusasioita Mitä vedenpaine on ja kuinka se määritellään? Jakeluverkoston paine on yksi tärkeimmistä vesilaitoksen toimintaan vaikuttavista parametreista. Laitoksen on pidettävä vedenpaine riittävänä, jotta kuluttajien hanasta tulee vettä riittävällä paineella myös verkoston hankalimmissa kohdissa. Jos paine on liian suuri, veden pumppaamiseen tuhraantuu paljon energiaa ja myös vettä menee hukkaan. Lisäksi putkistoon kohdistuu tarpeetonta kuormitusta, mikä lisää putkirikkojen ja vuotojen riskiä. Laitokset ohjaavat jakeluverkoston vedenpainetta tavallisesti yhdestä ohjauspisteestä paineensäätölaitteelta lähtevän paineen mittauksen mukaan. Lisäksi jakeluverkostossa on usein paineenkorotusasemia, jotka ylläpitävät verkoston painetta sen eri osissa. Laitos ei kuitenkaan välttämättä tiedä, mikä vedenpaine todellisuudessa on jakeluverkoston kriittisissä kohdissa vaikka tämä on kaikkein olennaisin asia kuluttajan kannalta. Jakeluverkoston paineeseen vaikuttavat useat tekijät: jakeluverkoston koko kulutuksen vaihtelu eri aikoina alueen pinnanmuodot jakeluverkoston mahdollinen jaottelu vesilaitoksen käytössä olevat resurssit (pumppaamot, vesitornit yms.) asiakkaiden vaatimukset Lontoossa päätettiin vuonna 1989 rajoittaa vesijohtoverkoston jakelupaine 0,7 baariin. jotta vesijohtoverkostolle ei aiheutuisi tarpeetonta vahinkoa, vuotoveden määrä vähenisi ja alueen pinnanmuodot otettaisiin paremmin huomioon. Tuloksena saatiin negatiivista asiakaspalautetta, sillä ihmiset eivät kokeneet saavansa riittävästi vettä. Tämä loi uudenlaisen markkinaraon putkimiehille, jotka ryhtyivät myymään ja asentamaan kotitalouksiin tarkoitettuja paineenkorotusjärjestelmiä. Järjestelmät nostivat vedenpainetta paikallisesti, mikä lisäsi kuluttajien käyttömukavuutta. (Lähde: Under pressure, Report by the Health and Public Services Committee into water pressure management in London, maaliskuu 2005) 44/16
Vedenpaine > Vaikutus Mikä on vedenpaineen merkitys vesilaitokselle? Vedenpaine vaikuttaa jakelun tehokkuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja juomaveden laatuun. Jakeluverkoston paine vaikuttaa seuraaviin asioihin: Vedenjakeluun kuluvan energian määrä vesilaitoksessa (OPEX*) Vedenpainetta ylläpitävien pumppujen energiankulutus on suoraan riippuvainen siitä, kuinka korkea paine on. Esimerkiksi Grundfos Hydro MPC -järjestelmä kolmella CR64-5-pumpulla kuluttaa 60 769 kwh vuodessa, kun paine on 7 baaria. Jos painetta lasketaan 1 baarin verran, energiankulutus laskee 52 939 kwhiin vuodessa eli 13 %: 2. Jakeluverkoston huolto- ja korjauskustannukset (OPEX*) Painetaso ja putkirikkojen kokonaismäärä ovat suoraan verrannollisia toisiinsa. Tutkimuksen mukaan maksimikäyttöpaineen pienentäminen 38 prosentilla vähentää putkirikkojen kokonaismäärää 53 % 3. Asiakastyytyväisyys Jos kuluttajat kokevat, että kotitalouden vedenpaine on riittämätön, he ottavat tavallisesti yhteyttä vesilaitokseen ja odottavat, että asialle tehdään jotain. Vesijohtoverkoston osien käyttöikä (CAPEX**) Korkea paine rasittaa vesijohtoverkoston putkia ja lyhentää putkien sekä verkoston muiden osien käyttöikää. Veden saastumisen riski Kun paine on liian alhainen, putkistoa ympäröivästä maaperästä tunkeutuu putkiin vettä, joka voi saastuttaa sen ja aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Vuotoveden määrä Kun putkiston paine kasvaa, myös vuotoveden määrä lisääntyy, koska jakeluverkoston halkeamista ja rikkinäisistä putkista vuotaa vettä suuremmalla paineella. Se, kuinka suoraan painetaso ja vuotoveden määrä korreloivat, riippuu putkien materiaalista. Jos muoviputki rikkoutuu, korkea paine saa putken laajenemaan, jolloin vuodon määrä suurenee eksponentiaalisesti painetason kohotessa, kun taas rautaputkien vuodot käyttäytyvät lineaarisemmin suhteessa painetasoon. Vesijohtoverkostossa olevasta pyöreästä 5 mm:n kokoisesta reiästä vuotaa vuodessa 11 520 m 3 vettä, jos vedenpaine on 5 baaria. Jos painetta lasketaan yhdellä baarilla, vuosittainen vesihävikki pienenee 11 % eli 1 267 m 3. Painetta laskemalla voidaan siis vähentää vuotoveden määrää ja säästää energiaa. (Lähde: http://166138.buildyourownpublisher.com/ documents/00044.pdf) *OPEX eli OPerational EXpenses merkitsee käyttökustannuksia eli laitoksen toimintaan liittyviä jatkuvia kustannuksia (esim. palkat, sähkönkulutus ja automaattisten järjestelmien toiminta). **CAPEX eli CAPital EXpenditure merkitsee pääomakustannuksia eli erilaisia konkreettisia hankintoja (esim. uusien vesimittarien hankinta, putkistojen uusiminen, laitteistojen huolto tai uusiminen). 55/16
Paineenhallinta > Painevyöhykkeet, aluejako Mitä painevyöhykkeet ovat ja mihin aluejakoa tarvitaan? Kun jakeluverkosto jaetaan vyöhykkeisiin, painetta voidaan hallita ja säädellä alueittain. Vesijohtoverkoston paine saattaa vaihdella maaston pinnanmuotojen ja verkoston rakenteen mukaan. Saman paineen ylläpitäminen jakeluverkoston kaikissa osissa saattaa olla hyvin hankalaa. Suurten kaupunkien vesilaitoksilla on usein lukuisia pumppaamoja, paineenkorotusasemia ja korotettuja vesisäiliöitä verkoston eri osissa, jotta painetta on mahdollista säädellä. Tällöin verkosto jaetaan usein painevyöhykkeisiin pinnanmuotojen tai muiden tekijöiden mukaan. Painevyöhyke on vedenjakeluverkoston tarkasti rajattu osa. Vyöhyke rajautuu tavallisesti korkeuserojen ja alueella käytettävissä olevien pumppauslaitteistojen mukaan. Eri vyöhykkeiden välistä syöttöä säädellään tavallisesti joko paineenkorotusasemilla tai painetta alentamalla. Vesilaitos pystyy siis ohjaamaan kunkin vyöhykkeen painetta itsenäisesti, vyöhyke kerrallaan. Vesilaitos pystyy siis optimoimaan kuluttajien vedenpainetta alueittain. Painevyöhykkeiden lisäksi jakeluverkosto jaetaan usein alueisiin, joita käytetään esimerkiksi vuotoveden määrän analysoinnissa. Aluejaolla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä paineenhallinnan kanssa, mutta se voidaan toki tehdä myös vyöhykejaon mukaisesti. Esimerkiksi veden epäpuhtaudet voidaan rajata pysymään tietyllä alueella siten, etteivät ne leviä koko jakeluverkoston alueelle. Vuotovalvonnassa aluejakoa voidaan käyttää töiden jäsentämisessä siten, että tehtävä suoritetaan vaiheittain ja järjestelmällisellä tavalla. Vuotovalvontaa voidaan kohdistaa alueille, joissa vuotojen todennäköisyys on suurin, esim. alueille, joissa vedenpaine on suurin. Vyöhykejaon ansiosta kunkin alueen pinnanmuodot voidaan ottaa huomioon siten, että paine pysyy halutulla tasolla koko jakelualueella. 66/16
Paineiskut > seuraukset Mitä paineiskut ovat ja mitä seurauksia niillä on? Paineiskut aiheutuvat putkistossa tapahtuvista suurista paineen muutoksista. Ne voivat aiheuttaa putkirikkoja ja ylimääräistä kuormitusta putkille. Paineisku syntyy, kun veden virtausnopeus muuttuu putkistossa äkillisesti, esimerkiksi venttiilin sulkeutuessa liian nopeasti tai pumpun pysähtyessä äkillisesti. Paineiskuja esiintyy usein alueilla, joilla on paljon teollisuutta ja joilla vedenkulutus voi vaihdella rajusti. Paineiskun yhteydessä kuuluu usein ääni, joka kuulostaa siltä kuin putkea lyötäisiin vasaralla (tästä tulee myös paineiskun englanninkielinen nimi 'water hammer'). Jos putkiston rakenne ei pysty vaimentamaan paineiskusta syntyvää energiaa, paineaalto värähtelee putkistossa ja rasittaa sen rakenteita. Pahimmassa tapauksessa energiaa ei vaimenna mikään muu kuin putkiston kitka. Paineisku synnyttää sekä yli- että alipainetta. Ylipaine rasittaa putkia ja saattaa aiheuttaa putkirikkoja, kun taas alipaine saattaa mahdollistaa ulkopuolisten aineiden ja epäpuhtauksien pääsyn vesiverkostoon. Siinä missä jatkuva korkea paine lisää putkistosta tihkuvan vuotoveden määrää, paineisku on tavallisin äkillisten putkirikkojen aiheuttaja. Paineiskuista johtuvien putkirikkojen seuraukset ovat usein vakavia. Ne aiheuttavat suuria vuotoja, vesivahinkoja sekä haittoja kuluttajille. Bamburgh, Northumberland, Iso-Britannia Vesi nousi koteihin ja liiketiloihin, kun äkillinen vedenpaineen nousu rikkoi vesijohtoverkoston putkia useista kohdista. Hajoavat putket rikkoivat seiniä, sähkölaitteita meni oikosulkuun ja wc-pönttöjen vesisäiliöitä rikkoontui. Ongelman aiheutti viallinen laitteisto, jota vesilaitos käytti putkiston huoltotyössä. (Lähde: https://www.questia.com/ newspaper/1g1-220109363/businesses-floodedas-pipes-burst-pressure-surge) Pekin, Illinois, Yhdysvallat Vesijohtoverkoston paine nousi äkillisesti uutta pumppaamoa testattaessa. Paineennousu aiheutti paineiskun, joka rikkoi pääputken. Onnettomuuden sattuessa häiriö kosketti 20 25 kuluttajaa, mutta kun korjaustyöt aloitettiin ja vedenjakelu katkaistiin, ilman vettä olevien kotitalouksien määrä kohosi 2500:een. Kun korjaustyöt saatiin valmiiksi ja vedenjakelua jatkettua, alueen kotitaloudet joutuivat keittämään käyttövetensä, kunnes veden laatu saatiin jälleen normaalille tasolle. (Lähde: http://www.pjstar.com/article/20150811/ NEWS/150819870) 77/16
Paineenvalvonta > Optimaalinen paine Mikä on optimaalinen paine? Paineenvalvonnan ansiosta vesilaitokset voivat ohjata painetta suunnitelmallisesti sen sijaan että se reagoisi ainoastaan mahdollisiin häiriötiloihin. Useimmat vesilaitokset saavat säädösten puitteissa säätää vedenpaineen sellaiselle tasolle, joka on laitoksen näkökulmasta ihanteellinen. Monet laitokset päätyvät kuitenkin hallitsemaan painetta kuluttajien tekemien huomioiden mukaan sen sijaan, että hallinnassa huomioitaisiin kaikki paineeseen vaikuttavat tekijät. Laitos saattaa esimerkiksi nostaa tai laskea painetta, jos asiakas soittaa ja ilmoittaa, että paine on liian heikko tai liian kova. Valituksia tekevät kuluttajat asuvat usein alueilla, joiden painetta on hankala ennustaa esimerkiksi pinnanmuotojen tai muiden tekijöiden takia. Vesilaitokset säätelevät painetta usein lähtöpaineen mukaan. Tällöin laitoksella ei välttämättä edes ole edellytyksiä suunnitelmalliseen paineenhallintaan. Kun painetta aletaan valvoa jatkuvasti verkoston eri osissa, vesilaitos pystyy optimoimaan vedenpaineen siten, että huomioon otetaan sekä kuluttajien että vesilaitoksen tarpeet. 88/16
Paineen mittaus > Missä ja miten Kuinka jakeluverkoston painetta mitataan? Vesilaitos saa hyödyllisiä tietoja verkoston kunnosta asentamalla mittareita vesijohtoverkoston eri osiin. Verkoston painetta mitattaessa on otettava huomioon lukuisia tekijöitä, jotta saadut mittaustulokset ovat hyödyllisiä. Tärkeintä on se, missä painetta mitataan. Jos painemittarit sijaitsevat yksittäisissä kotitalouksissa, ne eivät tuota kaikkea laitoksen tarvitsemaa tietoa. Koska putkien koko vaihtelee putkiston eri osissa (pääputkisto, tonttijohdot jne.), mahdolliset paineiskut eivät välttämättä rekisteröidy mittariin. Se ei yksinkertaisesti havaitse niitä. Lisäksi kotitalouden paikalliset paineen- ja virtaamanvaihtelut vaikuttavat mittaustuloksiin siten, ettei niistä ole hyötyä paineenhallinnassa ja -säätelyssä. Tämän takia mittaukset tulisi suorittaa jakeluputkissa. Joskus niihin voidaan päästä käsiksi palopostien kautta, mutta paras ratkaisu on tavallisesti kiinteiden mittauspisteiden eli mittauskaivojen ja hanojen asentaminen ja rakentaminen. Myös mittarin tyypillä on väliä, kun halutaan saada tuloksia, joita pystytään myös hyödyntämään. Jotta putkirikkojen suurimmat aiheuttajat eli äkilliset paineiskut pystytään havaitsemaan, mittaustaajuuden on oltava vähintään 10 Hz. Tämä tarkoittaa sitä, että anturin on mitattava painetta 10 kertaa sekunnissa. Vain tällöin vesilaitos saa kattavan kuvan verkoston tilasta. 99/16
Paineen mittaus > Sijainti Mikä on paras sijainti painemittarille? Painemittarin sijaintia määritettäessä otetaan huomioon putkiston kriittiset pisteet, alueiden haavoittuvaisuus ja aiemmin sattuneet putkirikot. Paineen kannalta kriittiset pisteet Ensimmäinen huomioon otettava tekijä on kriittiset pisteet eli ne jakeluverkoston kohdat, joissa paine on pinnanmuotojen tai putkiston koon takia verkoston pienin tai suurin. Tilanteen muodostumiseen vaikuttaa usein sijainnin ja painevyöhykkeen lisäksi myös alueen kulutuskäyttäytyminen. Esimerkiksi alue, jolla on paljon vapaa-ajan asuntoja, saattaa olla kriittinen piste viikonloppuisin, kun virtaus on suuri ja paine laskee. Arkisin kriittisin alue saattaa sen sijaan olla teollisuusalue. Paineen kannalta kriittiset pisteet voidaan laskea hydraulisten mallien avulla, mutta usein ne osataan kartoittaa kokemusten perusteella. Skanderborg Forsyningsvirksomhed A/S:n tekemät painemittaukset. Alueen haavoittuvaisuus Toinen paineanturin sijaintia määritettäessä huomioitava tekijä on yksittäisten alueen haavoittuvaisuus. Tämä määräytyy alueen kuluttajaprofiilin mukaan. Erityisen haavoittuvaisia ovat esimerkiksi alueet, joilla on sairaaloja tai tuotantolaitoksia, kuten meijereitä ja teurastamoita, jotka tarvitsevat riittävän vedenpaineen pystyäkseen suorittamaan päivittäiset puhdistustoimet tai pitämään tuotantoa yllä. Aiemmat putkirikot Edellisten tekijöiden lisäksi vesilaitoksilla on usein tiedossa alueita, joilla putkirikkoja sattuu tavallista enemmän tai joilta tulee poikkeuksellisen paljon vedenpaineeseen liittyviä valituksia. Tällaisille alueille voi olla hyvä asentaa antureita, jotka pystyvät havaitsemaan painemuutokset ja mahdolliset paineiskut sekä tunnistamaan niiden syyn. Kuvassa näkyvät Skanderborg Forsyningsvirksomhedin tekemät painemittaukset alueella, jolla on kaksi pumppaamoa sekä vesisäiliö ja jolla oli esiintynyt useita putkirikkoja. Painemittauksissa havaittiin useita pieniä paineiskuja, ja tarkemmat tutkimukset osoittivat, että ne aiheutuivat säiliön automaattisesta sulkeutumisesta. Säiliö sulkeutui joka yö tunniksi, kun alueen yökulutus mitattiin toiselta pumpppaamolta käsin, koska säiliöputkeen ei voitu asentaa virtausmittaria. Tästä pääteltiin, että alueen vuodot johtuivat suurella todennäköisyydellä paineiskuista. 1010/16
Paineenhallinta > Tietoiset päätökset verkoston tilan mukaan Jakeluverkoston paineeseen perustuvaa hallintaa Kun jakeluverkoston paineesta on saatavilla luotettavaa dataa, vesilaitos pystyy säätämään paineen optimaaliselle tasolle. Vesijohtoverkoston painetta säädellään usein pumppaamosta tai paineenkorotusasemalta syötettävän veden lähtöpaineen mukaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä paine saattaa poiketa lähtöpaineesta rajustikin verkoston kriittisissä pisteissä tai kuluttajien kotitalouksissa. Kotitalouksien vedenpaine vaihtelee sen mukaan, minkä verran putkisto vuotaa ja mitä muuta putkistossa tapahtuu matkalla vesilaitokselta yksittäisiin talouksiin. Myös kulutus vaikuttaa vedenpaineeseen, ja kotitalouksien vedenpaineessa saattaa olla tuntuviakin eroja. Jotkut vesilaitokset kompensoivat tätä pumppaamalla vettä mahdollisimman suurella paineella, jotta kuluttajien vedenpaine pysyisi jatkuvasti riittävällä tasolla. Tästä aiheutuu ongelmia, kun paine kertyy putkistoon vähäisen kulutuksen aikana. Tuloksena on vuotoja ja putkirikkoja, ja pumppaamiseen kuluu energiaa aivan turhaan. Joskus paineenvaihteluja tasataan säätämällä pumppaustehoa vuorokaudenajan mukaan. Perustana on oletus siitä, että kulutus ja siis myös virtaama noudattaa tiettyä M-kirjaimen muotoista kaavaa, ja kun painetta säädetään tämän kaavan mukaisesti, virtaama sopeutuu paremmin kulutuksen vaihteluihin. Putkiston keskimääräinen paine alenee, vuotoja ja putkirikkoja esiintyy vähemmän ja energiankulutus vähenee. Ongelmana on kuitenkin se, että kaava ei perustu todelliseen tilanteeseen vaan arvioon, ja laitoksen on edelleen pidettävä paine melko korkeana, jotta kaikki asiakkaat pysyvät varmasti tyytyväisinä. Kun jakeluverkoston paine on tiedossa ja kun tämä tieto otetaan huomioon pumppaustehoa säädeltäessä, vesilaitos pystyy optimoimaan paineen huomattavasti paremmin kuin perinteisillä menetelmillä. Yksi mahdollisuus on se, että yksittäisten painevyöhykkeiden pumppuja ohjataan suoraan kriittisistä pisteistä saatujen painemittausten mukaan. Tämä on kuitenkin ongelmallista ensinnäkin siksi, että paineantureista on saatava jatkuvasti dataa ja toiseksi siksi, että säätelyssä on otettava huomioon pitkät reaktioajat ja säätelyparametrien vaihtelu eri mittauspisteiden välillä. Toinen tapa pumppauspaineen säätelyyn mitatun paineen perusteella on mittaustulosten käyttö kulutusmallin jatkuvaan muokkaukseen. Tällä tavoin paineenhallinta kestää paremmin mahdollisia paineanturien tietokatkoksia, mutta painetta pystytään silti säätämään paikallisten anturien tuottaman datan mukaan. Paine saadaan pidettyä hyvin lähellä optimipainetta kaikkina vuorokaudenaikoina. 1111/16
Paineenhallinta > Vuotovesi, paineenhallintaindeksi Paineenhallintaindeksi (PMI) Paineenhallintaindeksi (PMI, Pressure Management Index) on hyödyllinen työkalu vuotovesien määrän vähentämisessä. Pyrkimys vuotovesien määrän vähentämiseen on nostanut viime vuosina paineenhallinnan yhdeksi vesilaitosten tärkeimmistä aktiivisista työkaluista. Siitä, miten jakeluverkoston paine vaikuttaa vuotoveden määrään ja putkirikkojen riskiin, on saatu entistä enemmän entistä parempaa tietoa. Viime vuosina on alettu korostaa paineenhallintaindeksin (PMI) tärkeyttä. Paineenhallintaindeksi (PMI) ei ole suoranainen suorituskyvyn indikaattori, kuten esimerkiksi Infrastructure Leakage Index (ILI), vaan sitä käytetään ennemminkin kartoittamaan, millä keinoin vesilaitos pystyy parhaiten taistelemaan vuotoja vastaan. PMI määritetään seuraavasti: PMI = keskimääräinen verkostopaine (CASP) / minimipaine verkostossa (MARP) Vesitase ja ILI ovat keinoja, joiden avulla vesilaitokset voivat laskea ja vertailla vuotoveden määrää ja jakaa sen hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Lue lisää vesitaseesta ja ILI:stä julkaisusta Laskuttamaton vesi: Mitä laskuttamaton vesi on ja kuinka sen määrää voidaan vähentää. 1212/16
Paineenhallinta > Vuotovesi, paineenhallintaindeksi...paineenhallintaindeksi (PMI) Sopivimman strategian löytäminen PMI- ja ILIindeksien avulla Paineenhallinta Vertaamalla verkoston ja sen osien PMIja ILI-lukujen suhdetta vesilaitos pystyy arvioimaan tilanteen ja kartoittamaan mahdollisuuksia strategialla, jonka perustana ovat: paineenhallinta (pystynuoli) aktiivinen vuotovalvonta (vaakanuoli) PMI Väistämätön taso Taloudellinen kehys Nykytilanne Aktiivinen vuotovalvonta paineenhallinnan ja aktiivisen vuotovalvonnan yhdistelmä (vino nuoli). (Lähde: Trow, 2009) Alla oleva kaavio kuvaa PMI:n ja ILI:n välistä suhdetta eräässä suuressa englantilaisessa vesilaitoksessa. Kaaviosta ilmenee, että vaikka osan vyöhykkeistä luultiin kuuluva keskitason tai korkean ILI-kategoriaan (ehkä siksi että ne olivat edelleen taloudellisesti tuottavia), useiden vyöhykkeiden käyttöpainetta olisi varaa laskea. Eri vyöhykkeiden PMI- ja ILI-indeksit suuressa englantilaisessa vesilaitoksessa 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 PMI 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 ILI (Lähde: EU Reference document Good Practices on Leakage Management WFD CIS WG PoM, 2015) 1313/16
Paineenhallinta > Mahdollisuudet Paineenhallinnan mahdollisuudet Paineenhallinnan avulla voidaan optimoida vesilaitoksen toimintoja, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja vähentää vuotoveden määrää. Paineenhallinta on aktiivinen työkalu, jonka avulla voidaan muun muassa vähentää hukkaan menevän veden määrää. Kun painetta mitataan jakeluverkoston strategisissa sijainneissa ja mittaustuloksia verrataan vesimittareista saatuihin arvoihin, laitos pystyy kartoittamaan optimaalisen tarpeen ja paineen välisen tasapainon. olennaisiin asioihin: laskuttamattoman veden (NRW) osuus laitoksen suorituskyky käyttö- ja huoltokustannukset asiakastyytyväisyys. Jakeluverkoston vedenpaineen jatkuva valvonta hyödyttää sekä laitoksia että kuluttajia taloudellisesti ja käytännön tasolla. Lisäksi vesilaitosten infrastruktuurin hallinta ja riskinhallinta helpottuu ja tehostuu. Kun kuluttajan vedenpaine pysyy suhteellisen tasaisena kulutusvaihteluista huolimatta, vesilaitos pystyy suunnitelmallisesti vaikuttamaan muun muassa seuraaviin 1414/16
Paineenhallinta > Mahdollisuudet...Paineenhallinnan mahdollisuudet Taulukossa esitetään erilaisia hyötyjä, joita paineenhallinnasta voi olla vesilaitokselle järjestelmän, toiminnan ja asiakkaiden kannalta. Paineen optimoinnin suotuisat vaikutukset vesilaitoksille Edut järjestelmälle Edut toiminnalle Edut asiakkaille Pienempi virtausnopeus Vähemmän vuotoja ja putkirikkoja Vähemmän vuotovettä ja ei-haluttua kulutusta Vähemmän vuotoja ja putkirikkoja Vähäisempi ja tehokkaampi energiankulutus Putkien korjauksen, vaihtamisen ja huollon tarve vähenee Vähemmän vahinkoja ja negatiivista julkisuutta Putkiston käyttöikä pitenee ja uusimisen tarve vähenee Aktiivinen vuotovalvonta helpottuu Vähemmän ongelmia tonttiputkien ja asiakasliitäntöjen kanssa Käyttömukavuus paranee Esimerkkejä hyödyistä Vuotoveden määrä vähenee Putkien ja liitäntöjen käyttöikä pitenee Pienemmät käyttökustannukset Lisää positiivista julkisuutta Pienemmät huoltokustannukset Suunnitelmalliset huollot Vähemmän vuodoista aiheutuvia kustannuksia Vähemmän huoltokäyntejä Parempi asiakastyytyväisyys (Lähde: Multiple Benefits of Pressure Management, WSAA, 2011. Ks. myös GRUNDFOS WHITE PAPER Pressure management: http://www.studiomarcofantozzi.it/w/wp-content/uploads/2015/03/whitepaper_english.pdf) Lähdeviitteet: 1 IBNET; GWI; Frost & Sullivan 2 https://product-selection.grundfos.com/front-page.html?custid=gma&=&time=1447740926017&qcid=53629151 3 Thornton & Lambert, water21, Dec 2006 1515/16
Kamstrup A/S, Suomen toimisto Lars Sonckin kaari 12 FI-02600 ESPOO P: (09) 2511 220 info@kamstrup.fi kamstrup.com Think forward