Yritysrahoituksen rahoituslinjaukset

Yritysrahoituksen rahoituslinjaukset yrityksen kehittämisavustuksen alueelliset painotukset: PÄIJÄT-HÄME KANTA-HÄME ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO muu yritysrahoitus- ja kehittämispalvelut Etelä-Suomessa Voimassa 1.12.2017 alkaen

2 SISÄLTÖ 1. ELY-KESKUS RAHOITTAA YRITYSTOIMINTAA... 3 2. YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUS... 4 2.1. Avustuskohteet... 4 2.2. Investoinnit... 5 2.3. Kehittämistoimenpiteet... 5 2.3.1. Yritysten kansainvälistymisen tukeminen... 5 2.3.2. Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen... 6 2.3.3. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen... 6 2.3.4. PalkkaMenojen tukeminen... 6 2.3.5. Matkakustannusten tukeminen... 6 2.3.6. Välilliset kustannukset... 7 2.3.7. Tuki ulkopuolisten palveluiden ja asiantuntijoiden hankintaan... 7 2.4. Vähähiiliset innovaatiot ja energiatehokkuus... 7 2.5. Yrityksen kehittämisavustuksen alueelliset painotukset... 8 2.5.1. Päijät-Häme... 8 2.5.2. Kanta-Häme... 8 2.5.3. Etelä-Karjala... 8 2.5.4. Kymenlaakso... 8 2.5.5. Uusimaa... 9 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUS... 9 4. KEHITTÄMISPALVELUT... 9 5. MAASEUTUYRITYSTEN RAHOITUS... 10 6. YHTEYSTIEDOT... 11 6.1. Asiantuntijat ELY-keskuksessa... 11

3 1. ELY-KESKUS RAHOITTAA YRITYSTOIMINTAA Etelä-Suomessa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää pk-yrityksille yritykselle kehittämisavustusta ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille toimintaympäristön kehittämisavustusta EAKR-varoista. Lisäksi yrityksille on tarjolla kehittämispalveluja. Maaseutualueella toimivat yritykset voivat hakea alueensa ELY-keskukselta avustusta maaseuturahastosta. Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen tuki, joka perustuu hankkeesta tehtävään yritys- ja hankearviointiin. Tuen myöntämisessä huomioidaan muun muassa tuen vaikutus yrityksen liiketoiminnan kannattavuuteen ja yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyyn sekä alan kilpailutilanteeseen. ELY-keskuksen yritysrahoituksen tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus alueiden kehittymiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavina tekijöinä pidetään lisäksi hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia. Rahoituslinjauksilla tarkennetaan hankevalintakriteereitä ja yleisimpiin rahoituskohteisiin liittyviä tulkintoja. Rahoituslinjauksia käytetään yritysrahoitushakemuksen käsittelyn ja päätöksenteon tukena turvaamaan asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. EU-ohjelmakausi (2014 2020) toi muutoksia ELY-keskusten EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) - osarahoitteisten yritystukien rahoitukseen. Rahoituspäätökset yritysten kehittämisavustuksista ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta tehdään Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät- Hämeen maakuntien alueella toimiville yrityksille Hämeen ELY-keskuksessa. Kehittämispalveluita tilataan edellä mainittujen maakuntien lisäksi Uudenmaan alueella toimiville yrityksille samoin Hämeen ELY-keskuksesta. Uudellamaalla ei ole käytettävissä rahoitusta yritysten kehittämisavustuksiin. Tukien haku tapahtuu sähköisen hakupalvelun kautta yrityksen KATSO-tunnisteella. Yhteydenottoa ELYkeskuksen asiantuntijoihin ennen hakemusten jättämistä on toivottavaa. Kaikissa alueen ELY-keskusten toimipaikoissa on mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin ajanvarauksella. Rahoitusta säätelee laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014) sekä valtioneuvoston asetus yritystoiminnan edistämiseksi (716/2014). Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmassa on määritelty rahoituksen käyttökohteet toimintalinja ja erityistavoitetasolla. Vuosittain käytössä oleva rahoituskehys määritellään maakunnittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. EAKR-yritysrahoitusta suunnataan ensisijaisesti haastaviin ja laadullisesti korkeatasoisiin, sekä vaikuttavuudeltaan työllisyyden, liikevaihdon tai viennin kasvun kannalta merkittäviin pk-yritysten hankkeisiin. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen: toimivien yritysten uuden liiketoiminnan kehittämiseen pk-yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen kasvuun tai kansainvälistymiseen; tuottavuuteen; tai ympäristöä vähemmän kuormittaviin, resurssiviisaiden ja energiatehokkaampien tuotantoteknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoon Tästä julkaisusta löytyvät yrityksen kehittämisavustuksen osalta maakunnittaiset rahoituksen painotukset. Lisäksi kohdassa 3 on kerrottu lyhyesti alueen toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntökriteereistä. Yritysten kehittämispalveluissa (kohta 4) noudatetaan valtakunnallisia linjauksia. Maaseutuyritysten on

4 mahdollista hakea rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta maaseudun yritystuista kerrotaan lyhyesti kohdassa 5. Rahoituslinjaukset on käsitelty 17.12.2017 Hämeen ELY- keskuksen E -vastuualueen ohjausryhmässä ja xx.xx.xxxx Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualueen ohjausryhmässä. Määrärahojen riittävyyttä, rahoituksen tarkoituksenmukaista kohdentumista ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan koko ajan. Näitä linjauksia voidaan tarpeen mukaan tarkentaa ja muuttaa. 2. YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUS 2.1. AVUSTUSKOHTEET Kehittämisavustus suunnataan erityisesti kasvuhakuisille ja kansainvälistyville sekä aloittamisvaiheessa oleville, uusia kehittyviä toimialoja edustaville mikro- ja pk-yrityksille (komission suositus 2003/361/EY). Kehittämisavustusta voidaan myöntää yritysten kehittämistoimenpiteisiin, kuten kansainvälistymiseen, liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja kone- ja laiteinvestointeihin. Kehittämisavustusta voidaan myöntää myös yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden sekä tutkimushankkeisiin tähtääviin toteutettavuusselvityksiin tai kansainvälistymishankkeiden valmisteluun. Avustuksen perusteena tulee olla yrityksen normaalista toiminnasta poikkeava ja merkittävä, hankkeenomainen kehittämisprojekti, joka parantaa yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja uudistumista. Hankkeilla tulee tavoitella yrityksen kasvua, kansainvälistymistä tai materiaalitehokkuuden paranemista. Hankesuunnitelmassa on yksilöitävä aikataulu, kustannukset ja toimenpiteet, vaikutukset yrityksen toimintaan ja hankkeen rahoitus. Hankkeilla tulee olla erillinen hankekirjanpito. Pienin myönnettävä avustus on 5 000 euroa. SEURAAVIA TOIMIALOJA TAI HANKKEITA EI PÄÄSÄÄNTÖISESTI RAHOITETA rakennustoimintaa ja urakointia sisältäen suunnittelun, maanrakennuksen ja aliurakoinnin kaupan alan hankkeet korjaustoimintaan ja huoltotoimintaan liittyvät hankkeet kuljetustoimintaan liittyvät hankkeet yrityskaupat ja hankkeet, joissa on kyse olemassa olevan liiketoiminnan jatkamisesta (kaupan jälkeiset hankkeet voivat olla rahoituskelpoisia) Seuraavia toimialoja ei rahoiteta yritysten kehittämisavustuksella: kalanjalostus, maatalous, maataloustuotteiden jatkojalostus KEHITTÄMISAVUTUKSELLA EI RAHOITETA toimintamenot ja yleiskustannukset kotimaan matkat TYKY-toiminta koulutukset ja kurssit (elleivät liity laajaan kehittämishankkeeseen) sivutoiminen yrittäjyys omistajien palkkakulut toistuva osallistuminen samaan messutapahtumaan. Yritysten on kerrottava viestinnässään saamastaan yritysten kehittämisavustuksesta.

5 Kehittämiseen myönnettävät avustukset ovat pääosin de minimis -ehtoisia (pl. investointituki). Vähämerkityksistä eli de minimis tukea voidaan myöntää enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Määrään lasketaan mukaan kaikki yrityksen saamat de minimis -ehtoiset tuet. Lähtökohtana on, että jos yritys on esimerkiksi enemmistöomistuksen tai muunlaisen määräysvallan kautta sidossuhteessa yhteen tai useampaan yritykseen tarkastellaan kyseistä yrityskokonaisuutta de minimis -tukikumulaation kannalta yhtenä yrityksenä. Etelä-Suomen alueella kehittämisavustusta ei myönnetä sivutoimiseen yrittäjyyteen. Arvopaperipörssissä julkisesti listatut yritykset eivät kuulu painopistealueeseen, vaikka olisivatkin pk-yrityksiä. 2.2. INVESTOINNIT Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella toimiville pk-yrityksille voidaan myöntää avustusta tuotannollisiin kone- ja laitehankintoihin. Hankintoihin voi sisältyä aineettomia investointeja, kuten ohjelmistoja. Investointihankkeiden tuki edellyttää yritykseltä kasvusuunnitelmaa. Tukitaso on 10 20 % hyväksytyistä kustannuksista. SEURAAVIA KONE- JA LAITEINVESTOINTEJA EI RAHOITETA: leasingrahoituksella hankittu omaisuus käytetyt koneet korvausinvestoinnit energiansäästöinvestoinnit (muut kuin tuotannolliset). 2.3. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2.3.1. YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN TUKEMINEN Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten kansainvälistymishankkeiden valmisteluun, kuten esimerkiksi kansainvälistymissuunnitelman hankintaan tai kohdemarkkinaselvityksiin. Yritykset voivat selvittää myös esimerkiksi sitä, miten olemassa olevaa konseptia tai uutta tarjontaa kannattaisi viedä kansainvälisille markkinoille. Valmisteluvaiheessa rahoitetaan ensisijaisesti ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankintaa niin, että selvitystyön tuloksena syntyy yritykselle laajempi kansainvälistymishanke/strategia. Avustusta voidaan myöntää myös yrityksen laajempaan kansainvälistymisstrategian mukaiseen kehittämishankkeeseen, jolloin kustannuksiin voi sisältyä myös esimerkiksi uuden avainhenkilön palkkakustannukset, jotka aiheutuvat kyseisen henkilön ajankäytöstä hankkeessa. Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla myös ulkomaisista messuosallistumisista tai kansainvälistymistoimenpiteisiin liittyvistä matkoista aiheutuvat kulut. Avustuksen enimmäismäärä voi olla 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustus myönnetään pääsääntöisesti de minimis-tukena.

6 2.3.2. TUOTTEIDEN JA TUOTANTOMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Kehittämisavustus voi kohdistua esimerkiksi uusien tuotteiden, tuotanto/palveluprosessien ja -menetelmien kehittämiseen. Tuettavan hankkeen tulee olla erillinen ja vaikutuksiltaan merkittävä kokonaisuus. Kehittämishankkeessa voidaan kustannuksiksi hyväksyä esimerkiksi konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden ostot, jotka liittyvät tuotteen suunnitteluun, muotoiluun, testaamiseen, suojaamiseen tai tuotannon tehostamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös uuden avainhenkilön palkkauksen osalta kohtuullisiin palkkakustannuksiin, silloin kun ne liittyvät oleellisesti kehittämishankkeen toteutukseen. Muita kustannuksia voivat olla mm. prototyypin valmistus- ja materiaalikulut. Avustus ei voi kohdistua myytäväksi tarkoitetun prototyypin rakentamiseen, tarjous- tai tilauskohtaisesti tehtävien erikoistuotteiden kehittämiseen eikä keksintötoiminnan rahoittamiseen. Avustuksen enimmäismäärä voi olla 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustus myönnetään pääsääntöisesti de minimis-tukena. 2.3.3. LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja prosessejaan johtamisessa, liiketoiminnan ja markkinoinnin suunnittelussa, toiminnan ohjaamisessa, talouden suunnittelussa ja seurannassa, tietotekniikan hyödyntämisessä tai jollain muulla liiketoiminnan kannalta tärkeällä osa-alueella. Avustusta voidaan myöntää myös laajojen kehittämishankkeiden valmisteluun ja esiselvityksiin. Avustus voi kohdistua ulkopuolisten palveluiden ja asiantuntijoiden käyttöön, hankkeen toteuttamisen kannalta keskeisen uuden avainhenkilön palkkakustannuksiin tai hankkeeseen kiinteästi liittyviin ulkomaan matkamenoihin. Avustuksen enimmäismäärä voi olla 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustus myönnetään pääsääntöisesti de minimis-tukena. 2.3.4. PALKKAMENOJEN TUKEMINEN Hyväksyttäviä palkkamenoja ovat palkkamenot, jotka aiheutuvat hankkeen toteuttamisen kannalta uuden keskeisen henkilön palkkaamisesta yritykseen (hyväksytty palkkakulu enintään 4 000 euroa/kk). Merkittävissä tuotekehitys- ja kansainvälistymishankkeissa voidaan hyväksyä myös yrityksessä jo toimivien henkilöiden palkkamenoja silloin, kun he käyttävät merkittävän osan ajastaan hankkeeseen. Omistajien palkkakustannuksia ei tueta. 2.3.5. MATKAKUSTANNUSTEN TUKEMINEN Hyväksyttävien matkakustannusten tulee liittyä kansainvälisiin markkinakartoituksiin tai messuihin. Kustannuksia hyväksytään enintään kahdelta henkilöltä. Paikallismatkustamiseen liittyviä kustannuksia (ml. lentokenttäkuljetukset) ei hyväksytä kotimaassa eikä ulkomailla.

7 2.3.6. VÄLILLISET KUSTANNUKSET Prosenttimääräisinä korvattavien menojen määräksi hyväksytään enintään 15 % hankkeeseen hyväksytyistä palkkamenoista. Prosenttimääräisenä korvattaviin menoihin sisältyy työnantajamaksut ja työterveysmenot, hankkeen käyttöön varatuista rakennuksista, koneista ja laitteista aiheutuvat menot, yksinomaan Suomessa tapahtuvien matkojen menot sekä kirjanpito-, tilintarkastus- ja toimistomenot. 2.3.7. TUKI ULKOPUOLISTEN PALVELUIDEN JA ASIANTUNTIJOIDEN HANKINTAAN Tukea voidaan myöntää ulkopuolisten palveluiden ja asiantuntijoiden hankintaan. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvista menoista tulisi jo hakuvaiheessa olla palvelun tarjoajan antama tarjous, josta selviää palvelun sisältö, tavoitteet, aikataulu, hinta ja muut oleelliset seikat. Tuen hakijaa sitovia sopimuksia ei saa tehdä ennen hakemuksen jättämistä. HYVÄKSYTTÄVIÄ TUKIKOHTEITA OVAT uuden liiketoiminnan aloittamiseen tai toiminnan laajentamiseen liittyvä selvitys kansainvälistymisvalmiuksia merkittävästi parantava hanke haasteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu yritysten verkostoitumista ja klustereita merkittävästi edistävä hanke liiketoimintaa ja liiketoimintaosaamista merkittävästi parantava hanke tuotteiden- ja tuotantomenetelmien kehitys tuottavuuden kehittäminen muut kilpailukyvyn kannalta merkittävät hankkeet työelämän laadun kehittäminen prototyyppien suunnittelu ja rakentaminen. Toistuvaa osallistumiskertaa samaan messutapahtumaan ei pääsääntöisesti rahoiteta. 2.4. VÄHÄHIILISET INNOVAATIOT JA ENERGIATEHOKKUUS Yrityskohtaisten hankkeiden tavoitteena on erityisesti uuden liiketoiminnan luominen, kasvu ja kansainvälistyminen. Tuettavia hanketyyppejä voivat olla kasvuun, kansainvälistymiseen ja vähähiilisen liiketoiminnan uudistamiseen liittyvät kehittämis- ja investointihankkeet, mm. biotalous-, energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkaiden teknologioiden käyttöönottoa, bio- ja nanoteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä kylmän ympäristön osaamiseen ja erityisolosuhteisiin liittyvän teknologian kehittämistä. Hankkeilla pyritään ensisijaisesti edistämään yritysten uuden vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä tukemaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista ja tuotekehitystä.

8 2.5. YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN ALUEELLISET PAINOTUKSET Maakuntien painotukset perustuvat Maakuntaohjelmiin ja maakuntien älykkään erikoistumisen strategioihin. Maakuntaliittojen ohjelmiin ja strategioihin voi tutustua parhaiten alueen maakuntaliiton sivuilla. 2.5.1. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Hämeen painotukset ovat: TKI-toiminta Resurssitehokkuus ml. vähähiilisyys Uudet palveluratkaisut Vihreä talous Rakennemuutos. 2.5.2. KANTA-HÄME Kanta-Hämeen painotukset ovat: Valmistavan teollisuuden T&K Kansainvälistyminen Ympäristöteknologia Vähähiilisyys Uuden liiketoiminnan valmistelu. 2.5.3. ETELÄ-KARJALA Tukien myöntämisessä etusijalle asetetaan seuraavanlaiset yritykset: Kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset Innovatiiviset ja tietoperustaiset yritykset Puuttuvia tai uudenlaisia, alueelle tärkeiksi arvioituja palveluja tuottavat yritykset Alueen kehittymisen kannalta muulla tavoin tärkeiksi luokiteltavat yritykset. Etelä-Karjalan painotukset ovat: Elinkeinorakenteen uudistaminen Kansainvälistyminen, kasvu Matkailu Vähähiilisyys Osaamispohjaiset innovaatiot. 2.5.4. KYMENLAAKSO Tukien myöntämisessä etusijalle asetetaan seuraavanlaiset yritykset: Kasvuhakuiset ja -kykyiset yritykset Innovatiiviset ja tietoperustaiset yritykset Puuttuvia tai uudenlaisia, alueelle tärkeiksi arvioituja palveluja tuottavat yritykset Alueen kehittymisen kannalta muulla tavoin tärkeiksi luokiteltavat yritykset

9 Kymenlaakson painotukset ovat: Bio- ja kiertotalous (resurssitehokkaasta ja vähähiilisestä bio- ja kiertotaloudesta energiaa, uusia tuotteita ja yritystoimintaa) Digitaalisuus (kyberturvallisuus ja pelillisyys sekä digitaaliset sovellukset logistiikassa, biotaloudessa sekä matkailussa ja terveydessä & hyvinvoinnissa) Logistiikka (Turvallisuus ja älylogistiikka) Innovaatioiden kaupallistaminen Pk-yritysten kansainvälistyminen ja palvelutason nostaminen 2.5.5. UUSIMAA Uudellamaalla ei ole käytössä määrärahoja yritysten kehittämisavustusten myöntämiseen. Aiemmin tehtyihin päätöksiin voidaan tehdä muutos- ja jatkoaikapäätöksiä. ELY-keskusten palveluista Uudellamaalla ovat käytettävissä Maaseutuohjelman yritystuki, Team Finland palvelut ja kehittämispalvelut. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUS Toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä ja yritystoiminnan yleisiä kehittymisedellytyksiä. Tukea suunnataan pk-yritystoimintaan välittömästi vaikuttaviin, uutuusarvoa sisältäviin hankkeisiin: yritystoiminnan toimintaympäristön kannalta tarpeellisiin selvityksiin pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen yritysten yhteistyön edistämiseen muihin pk-yritysten kehittymisedellytyksiä merkittävästi parantaviin hankkeisiin. Tukitaso voi olla enintään 80 % hyväksyttävistä kustannuksista. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksille järjestetään haku 1 2 kertaa vuodessa. Haku on muodoltaan kaksivaiheinen ns. ideahaku, jossa ensi vaiheessa arvioidaan idealuonnokset ja toisessa vaiheessa varsinaiset järjestelmään jätetyt hakemukset. Hausta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskuksen kotisivulla ja rakennerahastot.fi-sivulla. 4. KEHITTÄMISPALVELUT Yritysten kehittämispalvelut on tarkoitettu toimiville pk-yrityksille, joilla on halua ja potentiaalia liiketoimintansa systemaattiseen kehittämiseen ja kasvattamiseen sekä ihmisten työllistämiseen. Palveluita ovat

10 kehittämiskartoitus, analyysi, konsultointi sekä koulutus. Kehittämispalveluiden palveluntarjoajina toimivat valtakunnallisessa puitejärjestelyssä valitut ulkopuoliset asiantuntijat. Analyysi- ja konsultointihankkeissa ELYkeskuksen asiantuntijat valitsevat yritysasiakkaan kanssa tämän kehittämistarpeeseen parhaiten soveltuvan ulkopuolisen asiantuntijan. Kehittämiskartoitus: yrityksen omatoimiseen kehittämistarpeiden kartoitukseen, maksuton. Analyysi: yrityksen liiketoiminnan nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelman teko yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, hinta on yritykselle tuettuna 220 + alv/pv. Konsultointi: Yrityksen kehittämistarpeen arvioinnin pohjalta toteutetaan räätälöityjä toimenpiteitä eri liiketoiminnan osa-alueilla: kasvu ja uudistaminen, tuottavuus ja talous, markkinointi ja asiakkuudet, johtaminen ja henkilöstö sekä innovaatioiden kaupallistaminen. Konsultointia myönnetään minimissään kaksi päivää ja enintään 15 päivää 3 vuoden aikana, hinta on yritykselle tuettuna 300 + alv/pv. Innovaatioiden kaupallistaminen -konsultointia voidaan myöntää myös aloittavalle yritykselle. Koulutuspalvelut: ELY-keskukset järjestävät maksullisia koulutusohjelmia pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille. Järjestettävät koulutusohjelmat ovat Kasvuun johtaminen, Talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen. Koulutuksia tilataan kysynnän ja arvioidun tarpeen mukaan puitejärjestelyssä mukana olevilta palveluntuottajilta. Lisätietoja yritysten kehittämispalveluista sekä alkavista koulutusohjelmista osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.fi Myös kehittämiskartoitus sekä palvelujen hakeminen tapahtuvat kyseisellä sivustolla. 5. MAASEUTUYRITYSTEN RAHOITUS Alueen maakunnissa (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa) yritysrahoitusta on mahdollista hakea myös Euroopan maaseuturahastosta, jossa rahoittajina toimivat alueelliset ELY-keskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät. Maaseudun yritystukea voidaan myöntää maaseutualueella toimiville pienille yrityksille ja maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville keskisuurille yrityksille. Suuri osa Etelä- Suomesta on maaseutualuetta. Maaseudun yritystuen tukimuodot ovat investointituki, tuki investoinnin toteutettavuustutkimukseen ja yrityksen perustamistuki. Investointitukea voidaan myöntää toimitilojen hankkimiseen, rakentamiseen tai laajentamiseen, uusien tai käytettyjen koneiden ja laitteiden hankkimiseen sekä aineettomiin investointeihin. Tukiprosentti on Etelä- Suomen alueella pääsääntöisesti 20 % hyväksyttävistä kustannuksista ja pienin myönnettävä tuki on 2 000 euroa. Investoinnin toteutettavuusselvityksiin voidaan myöntää tukea 40 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi maaseutualueen pienille yrityksille voidaan myöntää perustamistukea. Alkava yritys voi saada tukea yritystoiminnan alkuvaiheessa tarvittaviin asiantuntijapalveluihin ja toimiva yritys puolestaan silloin, kun se ryhtyy harjoittamaan kokonaan uutta yritystoimintaa. Perustamistukea voi saada 5 000 35 000 euroa ja lisäksi lyhytkestoisempiin kokeiluihin voi saada tukea 2 000 10 000 euroa. Maaseutuohjelman tukimuodot on määritelty maaseudun kehittämislaissa (28/2014) sekä valtioneuvoston asetuksessa maaseudun yritystuesta (80/2015). Järjestelmä pohjautuu Manner-Suomen maaseutuohjelman ja sen alueellisten osioiden painotuksiin ja valintakriteereihin. Lisätietoa maaseudun yritystuesta saa ELY-

11 keskuksen asiantuntijoilta, joiden yhteystiedot ovat tämän julkaisun lopussa. Kannattaa tutustua myös Maaseutuviraston www-sivuihin: http://www.mavi.fi/yritystuet. 6. YHTEYSTIEDOT HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelinvaihde 0295 025 000 Kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Käynti- ja postiosoitteet: Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 LAHTI Birger Jaarlinkatu 15, 13100 HÄMEENLINNA Opastinsilta 12 B, PL 36, 00521 HELSINKI Salpausselänkatu 22, PL 1041, 45101 KOUVOLA Villimiehenkatu 2 B, 53100 LAPPEENRANTA ELY-keskus on avoinna arkisin klo 8 16.15 Asiantuntijat ovat tavattavissa kaikissa ELY-keskusten toimipaikoissa ajanvarauksella. 6.1. ASIANTUNTIJAT ELY-KESKUKSESSA sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, p. 0295 025 151 YRITYSTEN KEHITTÄMISAVUSTUS Miia Forsström, puh. 0295 025 040, Päijät-Häme Milla-Mari Hallikainen, puh. 0295 025 171, Kanta-Häme Riikka Huhtanen, p. 0295 029 123, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Maija-Liisa Huovila, p. 0295 029 046, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Jari Kekki, p. 0295 025 055, Päijät-Häme ja Kanta-Häme Päivi Niiles, p. 0295 021 113, Kanta-Häme Matti Nykänen, p. 0295 025 079, Päijät-Häme Sasu Pajala, p. 0295 021 120 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUS Valtteri Karhu, p. 0295 025 149, Päijät-Häme ja Kanta-Häme Riikka Huhtanen, p. 0295 029 123, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Päivi Niiles, p. 0295 021 113 KANSAINVÄLISTYMISNEUVONTA, TEAM FINLAND -PALVELUT Matti Nykänen, p. 0295 025 079, Päijät-Häme Juha Linden, p. 0295 029 069, Etelä-Karjala Henri Molander, p. 0295 021 106, Uusimaa

12 MAASEUTUOHJELMA Kari Palvaila, p. 0295 025 082, Päijät-Häme ja Kanta-Häme Olli Löyttyniemi, p. 0295 025 074, Päijät-Häme ja Kanta-Häme Jukka Saarni, p. 0295 029 085, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Anni Peltola, p. 0295 029 188, Etelä-Karjala Tony Lassas, p. 0295 021 091, Uusimaa Siina Viskari p. 0295 021 178, Uusimaa Juha-Pekka Nikkola p. 0295 021 115, Uusimaa KEHITTÄMISPALVELUT Noora Kaukonen, p. 0295 025 110, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa Teea Lyytikäinen, p. 0295 025 160, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Uusimaa Milla-Mari Hallikainen, p. Kanta-Häme ja Uusimaa Riikka Huhtanen, p. 0295 029 123, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Juha A. Seppälä, p. 0295 020 955, Uusimaa Sasu Pajala, p. 0295 021 120, Uusimaa YRITYSTEN AVAINHENKILÖIDEN KOULUTUSOHJELMAT (kehittämispalvelut) Teea Lyytikäinen, p. 0295 025 160, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Uusimaa Miira Pakkala, p. 0295 025 176, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Uusimaa Milla-Mari Hallikainen, p. 0295 025 171. Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa Päivi Niiles, p. 0295 021 113, Uusimaa