TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen



Samankaltaiset tiedostot
OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi

5. AUTOMAATION TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

KA DIDAATI TYÖ Janne Sorsanen

S Teletekniikan perusteet

Tietoliikenne II (2 ov)

Metso Endress+Hauser Oy Petri Anttila

TEOLLISUUSAUTOMAATION INTEGRAATIO - kehitystrendejä. Professori Hannu Koivisto, Tampereen teknillinen yliopisto

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenne II (2 ov)

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Matti Perälä. Profibus DP -harjoittelulaitteiston kehittäminen. Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikan yksikkö Automaatiotekniikan koulutusohjelma

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Standardit IEC (perustandardi) ja IEC (prosessit)

6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Tehdasväylät ja niiden sovellukset

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Automaatio 1, ELEC-C1210, 4.1 Automaation kenttäväylät, Kenttäväylät:

in condition monitoring

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

ELEC-C1210 Automaatio 1. Automaatiojärjestelmien perusteet 5. Kenttäväylät

FMS:n CAN-liitäntä. Johdanto

Väylämoduuli - DALI Master Wago

SESP Simulointiympäristön tarjoamat mahdollisuudet älykkäiden sähköverkkojen tutkimuksessa ja kehittämisessä

Profibus DP- ja Modbus-kenttäväylien yhdistäminen automaatiossa

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Teollisuusautomaation standardit. Osio 8:

1. Maarittele termiuvastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita

ELEC-C1210 Automaatio 1. Automaatiojärjestelmien perusteet 5. Kenttäväylät

Tiedonsiirto teollisuudessa. Katja Koivistoinen SIMATIC NET Tuotepäällikkö I IA DT SC IC

Sähkönjakeluverkon hallinnan arkkitehtuuri. Sami Repo

Ohjaukset ja toimilaitteet. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013

Väyläliitännät Linkkirakenne DDL Linkkirakenne DDL, väyläkytkin. Luetteloesite

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi

Johdatus väylätekniikkaan

Latausstandardit. Auto- ja moottoritoimittajat Matti Rae Ensto Oy Director, New Technologies

Ubicom tulosseminaari

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

1. Maarittele termit/vastaa Iyhyesti. Arvostelu: 1p/oikea vaihtoehto. Ei miinuspisteita

ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

KENTTÄLAITESANOMAT EMERSON- TIETOISKU EMERSON- Sisällä Sisällä TIETOISKU. Emerson Process Management Oy:n asiakaslehti. 15. vsk.

BACnet Foorum Helsinki

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu Siemens Osakeyhtiö

Päällirakenteen CAN-liitäntä. Scanian CAN-liitäntä päällirakenteelle. CAN-liitäntä. Vaatimukset CAN-tiedonsiirtoon ajoneuvon kanssa

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusautomaation, säädön vaikutus energiatehokkuuteen

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

Turvallisen tekniikan sem inaari -04. Koneautom aation ohjelm istot Teem u Pajala

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

BAFF Perus- ja sovellustietoja Tiedonsiirto Hajautetun automaation tiedonsiirron yleisiä kysymyksiä 1 JOHDANTO 2 TIEDONSIIRTOMEKANISMIT

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

KONENÄKÖSERVOJÄRJESTELMÄ

T Cryptography and Data Security

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS

Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Toimisto (7) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Verkottunut suunnittelu

Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi

Toimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Aalto-yliopisto / JV1, Ekskursio Vantaan Energian JV1-laitokselle Siemens Osakeyhtiö All rights reserved. siemens.

Teollisuus 4.0, merkitys teollisuudelle ja vaikutukset koulutukseen, KoMe Festo Oy, Didaktiikka

.NET 2006 ja sen jälkeen

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Automaatiojärjestelmät Rakennusautomaatiotason valinta Laatija: Sakari Uusitalo, TAMK

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Verkostoautomaatiojärjestelmien tietoturva

IT-ratkaisut sähkömarkkinoilla: Restricted Siemens AG 2013 All rights reserved.

Koneenohjausjärjestelmien arkkitehtuurit. Sulautettu ohjelmointi Veli-Pekka Eloranta

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation

ELEC-C1220. Automaatio 2 Prosessiautomaatio, luento 3. Panu Harmo

Turva Turvalogiikka. SC turvalogiikka

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Transkriptio:

TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen

Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille on saatava moni- puolinen, kaksisuuntainen kommunikaatio (näkyvyys) laitteiden ominaisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen vuoksi 2. teknologiset perusteet: digitalisointi on arkipäivää kaikilla sovellusalueilla 3. taloudelliset perusteet: väylätekniikka tuottaa sääs- töjä sekä investointi- että käyttökustannuksissa 4. automaation erityisperusteet: toimintojen hajautus, diagnostiikka, uudet tuotantofilosofiat

Kenttäväylien kehityshistoriaa varhaisia suunnitelmia jo 70-luvulla (mm. MAP) varsinainen historia alkoi 80-luvulla (lukemattomia erilaisia väyläratkaisuja, suljetut spesifikaatiot) kohti avointa spesifikaatiota ja kansainvälistä standardia 80- luvun puolivälistä alkaen (IEC TC65C, FIP ja Profibus) pyrkimys yleiseen, yhteiseen ja avoimeen spesifikaatioon 90- luvun alussa (WorldFIP ja ISP) standardointikehitys lukkiutuu 90-luvun puolivälissä (ISA ja FF, CENELEC) kompromissiratkaisu vuosituhannen lopussa (IEC 61158) standardin mukaisia tuotteita markkinoille, standardia laajennetaan (IEC 61784)

Kenttäväylien luokittelu Prosessiteollisuuden kenttäväylät, varsinaiset kenttäväylät (jatkuva säätö, prosessinohjaus) älykkäiden laitteiden välinen kommunikaatio, vaihtelevat pitkät sanomat Laiteväylät (logiikka, prosessinohjaus) tavanomaiset kenttälaitteet, lyhyemmät sanomat, nopeutta vaativat tehtävät kappaletavarateollisuudessa Anturiväylät yksinkertaiset (binääri)laitteet, lyhyet sanomat

Kenttäväylien luokittelu Type of control Process control FIELDBUS DEVICEBUS Logic control SENSORBUS Type of Devices Lenght of Data Simple Devices Bit Byte Block Intelligent Devices

Kenttäväyläjärjestelmän rakenne hajautettu automaation sovellusympäristö automaatiotoimintojen konfigurointi funktiolohkot ja niiden kytkentä (lohkokieli) laitekuvaukset ja kuvauskieli (ajurit) tietoliikennejärjestelmä OSI-mallin kerrokset (esim. fyysinen, siirtoyhteys- ja sovelluskerros) väylän hallinta (väylälle pääsy, reititys yms.)

Kenttäväyläjärjestelmän rakenne Distributed Automation Application Device 1 Device 2 Data Data Communication Communication System System

Mitä eroa eri väylissä? tietoliikennejärjestelmän erot toiminta keskitetty, hajautettu tai hybridi (central, decentral, hybrid) erilainen väylän käyttöoikeuden jako (polling, central mastership, bus arbitration, token passing, CSMA) erot muissa OSI-mallin kerroksissa (fyysinen tai sovelluskerros) erityispiirteet toiminta optimoitu johonkin erityissovellukseen tai -tarkoitukseen (kappaletavara-automaatio, automaatio, prosessiautomaatio, ajoneuvot, rakennusautomaatio, I/O:n hajautus laajalle alueelle yms.) muut erityispiirteet (esim. erot toimintojen hajautuksessa)

OSI ja kenttäväylä USER LAYER APPLICATION LAYER PRESENTATION LAYER SESSION LAYER TRANSPORT LAYER NETWORK LAYER DATA LINK LAYER PHYSICAL LAYER FIELDBUS MESSAGE SPECIFICATION FIELDBUS ACCESS SUBLAYER DATA LINK LAYER PHYSICAL LAYER esim. FF

Standardit - CENELEC kansalliset standardit eurooppalaisiksi sellaisenaan o EN 50170: : General Purpose field communication system (P-Net, PROFIBUS, WorldFIP, FF ja ControlNet) o EN 50254: : High efficiency communications subsystems for small data packages (INTERBUS, PROFIBUS ja WorldFIP) o EN 50325: : CAN-teknologiat (CANOpen, DeviceNet ja SDS) o EN 50295:anturiväylät (AS-Interface)

Standardit - IEC o alkuperäisenä tavoitteena yhtenäinen kansainvälinen standardi, tuloksena kompromissi ( Memorandum of Understanding ) o IEC 61158 (Fieldbus for industrial control systems) : yhtenäinen kerrosrakenneratkaisu, jossa kerroksen toiminnot on jaettu palveluihin ja protokolliiin, erilaiset spesifikaatiot esiintyvät standardissa tyyppeinä o IEC 61784: : määrittelee IEC 61158:n eri kerrosten tyypit profiileina ns. alemman tason väylät (AS-I I ja CAN) puuttuvat edellisistä ja ne on suunnitteilla julkaista standardina IEC 62026

Tulevaisuus? Ethernet näyttää yleistyvän, vaikka sitä (ainakin) alunperin haittasi reaali- aikaominaisuuksien puute nykyiset yhden ASIC-piirin kenttä- väyläliitynnät (vielä) Ethernet- ratkaisuja halvempia erilaisia mahdollisuuksia yhdistää nykyiset kenttäväylät ja teollisuus- Ethernet