Konserniverotus 2 - Konsernirahoitus - Korkovähennysrajoitukset - Lainasaamisten menetykset - Osingot Apulaisprof. Tomi Viitala
Oma pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään oman pääoman ehtoisella sijoituksella esim. osakepääomaan, sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) rahastoon tms. Sijoitus ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle Pääomalle suoritettava tuotto (osinko) ei vähennyskelpoista menoa tytäryhtiölle ja yleensä verovapaata tuloa emoyhtiölle Lisää tytäryhtiöosakkeiden hankintamenoa emoyhtiölle, mutta yleensä ei voida vähentää (EVL 6b : käyttöomaisuusosakkeet) 2
Vieras pääoma verotuksessa Emoyhtiö voi rahoittaa tytäryhtiötään vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella esim. antamalla rahalainan (osakaslaina, shareholder loan) tai takaamalla pankkilainan Lainapääoma ei veronalaista tuloa tytäryhtiölle Pääomalle suoritettava korko vähennyskelpoista tytäryhtiölle (ellei erityisesti rajoitettu) ja veronalaista tuloa emoyhtiölle (ellei verosuunnittelusta muuta johdu) Lainapääoman menetys (eli luottotappio) vähennyskelpoista (ellei erityisesti rajoitettu) Pankkilainan takauspalkkio vähennyskelpoista tytäryhtiölle ja veronalaista tuloa emoyhtiölle 3
Choice between equity and debt Equity financing: Dividend may be taxable income but often is not + /0 Tax exempt if participation exemption applies Debt financing: Interest is normally taxable income Favorable financing company location or a hybrid + +/0 Company A Company C Dividend Equity injection Interest Loan Company B 0 Tax on pre-dividend profits = dividend not deductible from taxable income Synthetic credit rating, loan terms - Deductible Company D from taxable income 4
Vieraan pääoman ehtoista konsernirahoitusta koskevia rajoituksia Korkojen vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 18a ) Lainojen alaskirjausten eli luottotappioiden (menetysten) vähennyskelpoisuuden rajoitukset (EVL 16 7 k) Siirtohinnoittelua koskeva markkinaehtoperiaate (VML 31 ) mm. Koron määrä Lainan ehdot Takauspalkkion määrä Konsernirahoituksen siirtohinnoittelua käsitellään 18.10. luennolla (Petteri Rapo, Alder&Sound) 5
Vieraan pääoman ehtoista konsernirahoitusta koskevia rajoituksia Lisäksi huomioitava yleisen veronkiertosäännöksen (VML 28 ) soveltaminen rahoitusjärjestelyihin Ratkaisuissa KHO 2016:71 ja KHO 2016:72 erityisesti kansainvälisten konsernien verosuunnittelutarkoituksessa käyttämät ns. debt push down rakenteet katsottu keinotekoisiksi järjestelyiksi / veronkierroksi konsernirahoituksesta aiheutunut korko ei vähennyskelpoista Suomessa 6
Debt push down rakenne (KHO 2016:71) A/S (Tanska) Holding A/S Yhtiö A Oy A/S (Tanska) Holding A/S Yhtiö A Oy Osakkeet Holding A/S A/S, filial i Finland Kauppahintavelalle maksetaan korkoa Konserniavustusta sivuliikkeelle Kauppahintavelka A/S, filial i Finland Yhtiö A Oy KHO katsoi, etteivät osakkeet ja laina kuuluneet A/S:n Suomessa olevalle kiinteälle toimipaikalle A/S filial i Finland:lle, koska se ei ollut käyttänyt osakkeisiin liittynyttä määräämisvaltaa korko ei vähennyskelpoista menoa Suomessa 7
Korkovähennysrajoituksen tausta EVL 18a Sovellettu ensimmäisen kerran vuoden 2014 verotuksessa Rajoituksen tavoitteena turvata Suomen veropohjaa elinkeinoverotuksessa EU:n ns. veronkiertodirektiivi edellyttää korkovähennysrajoitusten muuttamista tiukemmaksi 1.1.2019 alkaen 8
Korkovähennysrajoitus (EVL 18a ) Korkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Korkotuloja suuremmat korkomenot (nettokorkomenot) ovat vähennyskelpoisia, jos ne ovat verovuonna enintään 500 000 euroa. Nettokorkomenojen ylittäessä verovuonna edellä mainitun määrän nettokorkomenot eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin: 1) ne ylittävät 25 prosenttia tämän lain 3 :ssä tarkoitetusta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on lisätty korkomenot ja verotuksessa vähennettävät poistot sekä konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu saatu konserniavustus ja josta on vähennetty annettu konserniavustus; ja 2) 25 prosentin rajan ylittävien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteydessä olevien velkasuhteen osapuolten väliset nettokorkomenot. 9
Keskeisiä määritelmiä Korko: Vieraalle pääomalle suoritettu korvaus Nettokorko = korkokulut korkotuotot Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos (ns. verotuksellinen EBITDA): EVL 3 :ssä tarkoitettu elinkeinotoiminnan tulos + korkomenot + EVL-poistot + saatu konserniavustus annettu konserniavustus Etuyhteystilanne: Velkojan ja velallisen etuyhteyden osalta viittaus VML 31 2 momentin määritelmään Siirtohinnoittelusäännös 10
Soveltamisala: subjektiedellytykset EVL:n mukaan verotettavat yhteisöt (erityisesti osakeyhtiöt), avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä vastaavat ulkomaalaiset yhtiöt Ei koske TVL:n mukaan verotettavia, mm. useimmat kiinteistöyhtiöt Luotto-, vakuutus- ja eläkelaitokset rajattu soveltamisen ulkopuolelle 11
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Testi 1: Ylittääkö verovuoden nettokorkojen määrä 500.000 euroa? Nettokorkomenot tarkoittavat kaikkia korkomenoja eli myös ulkopuolisille maksettuja Jos nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vähentää kokonaan Jos nettokorkokulujen määrä ylittää 500.000 euroa, tehdään testi 2 Testi 2: Ylittääkö nettokorkojen määrä 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta? Jos 25 % raja ei ylity, kaikki korot voidaan vähentää ilman rajoituksia Jos nettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, tehdään testi 3 12
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Testi 3: Mikä osuus 25 % rajan ylittävistä nettokoroista on etuyhteyslainan korkoa ja siten vähennyskelvotonta? Siltä osin kuin nettokorkoa maksetaan kolmansille osapuolille, rajoituksia ei sovelleta Etuyhteystilanteessa maksettavista nettokoroista vähennyskelvotonta on se määrä, jolla kokonaisnettokorkokulujen määrä ylittää 25 % elinkeinotoiminnan oikaistusta tuloksesta, taikka tätä pienempi etuyhteydessä maksettavien nettokorkojen kokonaismäärä 13
Rajoitusten soveltaminen käytännössä Elinkeinotoiminnan oikaistu tulos 167 M 25 % raja = 41,75 M Tapaus 1 Ulkopuolista korkoa 70 M Etuyhteyskorkoa 20 M Pankkilainan korko aina kokonaan vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko kokonaan vähennyskelvotonta Tapaus 2 Ulkopuolista korkoa 10 M Etuyhteyskorkoa 80 M Pankkilainan korko aina kokonaan vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko 25 % rajaan mahtuvalta osin vähennyskelpoinen Etuyhteyskorko 25 % rajan ylittävältä osin vähennyskelvotonta 14
Ns. tasevapautus Yhtiö, joka ei edellä esitettyjen testien perusteella pääsisi vähentämään kaikkia korkokulujaan, voi vielä vaatia erityisen vapautussäännöksen soveltamista Verovelvollisen tulee esittää selvitys siitä, että sen oman pääoman suhde taseen loppusummaan verovuoden lopussa on korkeampi tai yhtä suuri kuin koko konsernin vastaava suhdeluku Yhtiökohtainen suhdeluku lasketaan vertailua varten verovuoden loppuun ajoittuvasta tilinpäätöksestä, joka voi olla joko Suomen kirjanpitolain tai IFRS:n mukaan laadittu Konsernitaseella tarkoitetaan konsernin ylimmän emoyhtiön tasolla konsolidoitua tasetta, joka on laadittu IFRS:n mukaan, EU- tai ETAvaltion kansallisen kirjanpitolainsäädännön mukaan, tai näiden puuttuessa vastaavien muiden säännösten (esim. US GAAP) mukaan 15
Konserni- vs. alakonsernitase KHO 24.6.2015/1784 Luxemburgilaisen sijoitusrahaston perustama holdingyhtiö X S.à.r.l. omisti enemmistön suomalaisen A Oy:n osakkeista ja oli näin ollen A Oy:n emoyhtiö. A Oy omisti kokonaan B Oy:n osakkeet. B Oy puolestaan omisti C Oy:n osakkeet. A Oy oli laatinut Suomen kirjanpitolain mukaisen konsernitilinpäätöksen. Keskusverolautakunnalle tehdyn ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan X S.à.r.l. ei ollut Luxemburgin kansallisen lainsäädännön mukaan velvollinen laatimaan sellaista tilinpäätöstä, johon olisi tullut sisällyttää suomalaiset yhtiöt. A Oy:n ja tytäryhtiöiden muodostama konserni oli X S.à.r.l:n alakonserni. A Oy:n laatimaa alakonsernin konsernitilinpäätöstä ei voitu pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a :n 3 momentissa tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä. Ennakkoratkaisu verovuosille 2014 ja 2015. 16
Vähennyskelvottomien korkojen vähentäminen myöhemmin Verovuonna vähentämättä jääneet korot eivät välttämättä ole lopullisesti vähennyskelvottomia, sillä ne voidaan vähentää myöhempinä vuosina rajoitusten puitteissa Vähennysoikeuteen ei vaikuta omistajanvaihdos eikä vähentämiselle ole aikarajaa (vrt. vahvistetut tappiot, jotka voidaan menettää omistajanvaihdoksessa ja käyttöaika on 10 v.) Vähentämättä olevat korot siirtyvät sulautumisissa ja jakautumisissa, mutta ei liiketoimintasiirrossa 17
EU:n veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoitus 1.1.2019 Direktiivin vähimmäissääntelyn ja minimisuojan periaatteet Otettava käyttöön vähintään yhtä tiukka korkovähennysrajoitus kuin veronkiertodirektiivissä veropohjaa saa suojata direktiiviä enemmänkin Rajoitusmalli perusrakenteeltaan kuten Suomen nykyinen korkorajoitussäännös rajoituksen pohjana verotuksellinen EBITDA ja enimmäisprosentti Soveltamisalan osalta sekä pakottavaa tiukempaa että ei-pakottavaa lievempää sääntelyä 18
EU:n veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoituksen kiristyksiä Kaikki yhteisöverovelvolliset Pakollinen laajennus: TVL:n mukaan verotettavat yhteisöt mukaan lukien asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöyhtiöt Optio: itsenäisten, ei-konserniin kuuluvien yhteisöjen vapautus Optio: rahoitusalan yrityksiä koskeva poikkeus: mahdollistaa nykyistä laajemman vapautuksen, mm. sijoituspalveluyritykset Optio: Pitkän ajan infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus 19
EU:n veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoituksen kiristyksiä Vieraan pääoman menon määritelmä vs. korko Direktiivissä hyvin yksityiskohtainen ja laaja määritelmä BEPS Action 4:n esimerkkilista Pitää sisällään muun muassa rahoituksen hankintakulut, vakuusmaksut, korkojohdannaiset, valuuttakurssivoitot ja tappiot rahoitukseen liittyen, rahoitusleasingin rahoituskustannusosuus Rajoitus koskee myös ei-etuyhteysosapuolelta eli riippumattomalta osapuolelta otettuja lainoja soveltamisalaan myös pankkilainat 20
EU:n veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoituksen lievennyksiä Direktiivi mahdollistaa - mutta ei pakota - lievennyksiin Vähennyskelpoisen koron osuus < 30 % EBITDA:sta Vähäisten korkojen vapautus < 3m /vuosi Vähennyskelvottomien korkojen carry back (max. 3 v.) tai käyttämättömän EBITDA:n carry forward (max. 5 v.) Itsenäisen yhtiön vapautus Ei aggressiivisen verosuunnittelun riskiä Perusteltua olla vapautus myös yksittäisille yhtiöille vrt. tasetesti Konserneja koskeva tasetesti pääosin nykyisen mukainen 21
Lainasaamisten menetykset eli luottotappiot konsernitilanteessa EVL:n perussääntö EVL 7 : Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset vähennyskelpoisia EVL 17 :n 2 kohta: Vähennyskelpoisia menetyksiä ovat 16 :ssä säädetyin poikkeuksin myyntisaamisten arvonalenemiset ja muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset 22
Lainasaamisten menetykset eli luottotappiot konsernitilanteessa EVL 16 :n 7 kohdan mukaan muun saamisen kuin myyntisaamisen arvonalentuminen vähennyskelvoton, jos yhteisömuotoisen velkojan ja osakeyhtiömuotoisen velallisen välillä vähintään 10 %:n omistusyhteys Ei koske velkojaa, joka on pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö Ei koske myyntisaamisen menetystä (rajanveto myyntisaamisen ja muun rahoitussaamisen välillä, KHO 2016:50, PK:n luentokalvot) 23
Osinkoverotus (EVL 6 a ) Pääsääntö: Yhteisöjen elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden tuottamat osingot ovat verovapaita kun maksajana on kotimainen yhteisö EU:n emo-tytäryhtiödirektiivissä mainittu yhteisö Verovapaita ovat myös EU/ETA -alueelta muulta kuin emo-tytäryhtiödirektiivin tarkoittamalta yhtiöltä saadut osingot, jos osinkoa jakavaan yhteisöön sovelletaan vähintään 10 %:n yhteisöveroa 24
Osinkoverotus (EVL 6 a ) Seuraavat osingot ovat veronalaisia Listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saadut osingot, jos omistusosuus on < 10 % Sijoitusomaisuuteen (vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla) kuuluvista osakkeista Suomesta saatu osinko on aina 75 prosenttisesti veronalaista tuloa EU/ETA alueen ulkopuolelta saadut osingot (verosopimus voi kuitenkin johtaa verovapauteen, jos omistusosuus osakepääomasta on > 10 %) 25
Osinkoverotus (EVL 6 a ) Osingot voivat olla veronalaisia myös osinkoja koskevien väärinkäytössäännösten perusteella, jos 1) osinko on jakavan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen (ns. hybridijärjestely) 2) kyse on sellaisesta järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta, jonka päätarkoituksena tai yhtenä keskeisenä tarkoituksena on EVL 6 a :n tavoitteen tai tarkoituksen vastaisen veroedun saavuttaminen ja joka ei ole aito kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen 26